Minkä ikäisenä olette saaneet ensimmäisen kokoaikaisen vakityöpaikan?

Vierailija kirjoitti:

Oon 47 v. Ei ole ikinä ollut, tuskin tuleekaan. Nyt olen työtön, työt loppui vasta.

Kerran tarjottiin vakipaikkaa, oikeasti paskaduunista, tosi huonot työolot, kiusaamista, palkka vuorotyöstä lisineen n. 1000 e /kk. Vaihdoin paikkaa, siks kai mullekin tarjottiin sieltä paikkaa, kun ei kukaan muukaan sinne jäänyt. On mulla muuten akat. koulutuskin eikä miltään huuhaa-alalta...

Älä nyt, oma äitini oli 55v, kun firma kaatui (ei yrittäjänä ollut, ihan työntekijä). Opiskeli hierojaksi, perusti toiminimen, mutta nivelrikko vaivasi . Kouluttautui sitten n.57-58vuotiaana vielä lähihoitajaksi! Vieläkin töissä, ja haluaisi erikoistua tarkemmin muistisairaiden hoitoon. En tiedä miettiikö nyt siis vieläkin lisäkouluttautumista.

Pointtini siinä, että aikaa on :)

28.

24v

Sitä ennen kolme määräaikaista sopimusta samassa firmassa. Valmistuin 22-vuotiaana.

Sain ekan vakipaikan hakemalla 20-vuotiaana. Olin tässä työssä opintojeni loppuun, jonka jälkeen olin hetken apurahoilla kunnes sain pitkän määräaikaisen. 33-vuotiaana sain vakiviran. Nyt minulla on kaksi työpaikkaa. Tämä ihan viime vuosina. Olen harvinaisuus. Ilmeisesti osui alavalinnat nappiin.

20-vuotiaana 90-luvulla pahimpaan lama-aikaan, alla vain lukio.

Lähdin kyllä sitten muutaman vuoden päästä opiskelemaan lisää.

Ei suhteita tai muutakaan, kävelin ovesta sisään ja kysyin töitä, seuraavana päivänä aloitin.

27, tavallinen hakumenettely, tosin vuosia sitten

18-v:na siivoojan paikka

18 vuotiaana. Siinä työpaikassa olin 6 vuotta ja ohessa opiskelin uuden ammatin. Valmistuttua vähän uhkarohkeasti irtisanouduin ja lähdin kohti määräaikasia soppareita. Kaksi vuotta olin määräaikasena uudessa paikassa, ennen kuin vakipaikan sain

22-vuotiaana menin erääseen firmaan äitiysloman sijaiseksi ja sen jälkeen minut vakinaistettiin. Eli käytännössä ensimmäisen vakituisen sain 23-vuotiaana. Ala ei kuitenkaan ollut omani ja johtuen myös työpaikan ilmapiiristä, irtisanoin itseni reilun kolme vuoden jälkeen ja kun sain mielenkiintoisemman määräaikaisen paikan. Määräaikaisuuksia oli muutama peräjälkeen ja sen jälkeen sain taas vakituisen paikan muualta 29-vuotiaana.

Olen 23-vuotias ja en ole saanut, en tosin ole saanut töitä ylipäätään kahteen vuoteen.

26-vuotiaana harjoittelun ja määräaikaisen jälkeen.

18-vuotiaana abiturienttinä pääsin pankkiin vakituiseksi. Olin pari vuotta ja menin opiskelemaan, heti sen jälkeen taas oman alan vakkaripaikka. Pari kertaa olen paremman palkan perässä vaihtanut työpaikkaa, ikinä en ole ollut työttömänä. Näin hyvä pulla käynyt, syntynyt olen -65 ja pahimmista lama-ajoista onneksi selviytynyt ilman irtisanomisia.

Saa nähdä jatkuuko onni eläkepäiviin asti.

24v vakityö ensihoidosta. 16 vuotta töissä.

Siivousfirmasta 21-vuotiaana. Sittemmin opiskelin terveydenhoitajaksi, ja nyt teen viidettä vuotta pätkätöitä.

Olen ollut vakituisessa työsuhteessa 20-vuotiaasta lähtien. En päivääkään työttömänä 21 vuoteen. Kaikki työpaikat saanut hakemalla, suhteet eivät ole auttaneet yhdessäkään rekryssä.

25 v. Sen jälkeen ei ole tarvinnut töitä hakea, niitä on tarjottu.

15 vuotiaana. Armeijan jälkeen sitten komennustöihin joissa vierähti kutisen vuotta eri firmojen leivissä. 60-70 lukujen vaihteessa isoilla rakennuksilla huutava pula eri ammattilaisista ja minäkin vaihdoin työnantajaa kolme kertaa viikon välein ja aina palkka nousi markalla. Sen jälkeen 40 vuotta omassa puljussa. Yli 50 vuotta työelämässä kun totesin että eiköhän riitä tätä ihanuutta. Nykyään päätoiminen tyhjäntoimittaja. Hyvin menee mutta menköön.

Olen 26, eipä vielä ole vakityötä tullut. Pääsin sentään pois vuokratyöstä ihan yrityksen kirjoille vaikkei vakipaikka olekkaan, mutta pieni askel lähemmäs.

16 v eka työpaikka jäi vakituiseksi, ei toki kokopäiväiseksi. Oman alan työtä. Sitten vaihdoin alaa, eka työpaikka/harkkapaikka jäi taas vakituiseksi kokoaikaiseksi ja esimieheksikin pääsin 1 v jälkeen 23-vuotiaana

17v tehtaasta ja se oli niin yök, että päätin ettei koskaan enää. Seuraava vakipaikka 23v ja ko. paikassa olin ollut työharjoittelussa aiemmin. Monesti sanotaan, että nuo työharjoittelupaikat on vaan ilmaista työvoimaa, mutta itse olen kaksi vakityötä saanut sitä kautta. Uskon vahvasti, että jos harjoittelussa näyttää olevansa hyvä työntekijä, niin mahdollisuudet on hyvät. Kannattaa vaan välttää niitä paikkoja missä tietää, että työnantajan on vaan tarkoitus käyttää ilmaista työvoimaa ilman tarkoitustakaan palkata ketään.