Lue keskustelun säännöt.
Miksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Opetushallitus eivät ole puuttuneet poikien heikentyneeseen koulumenestykseen?
03.09.2017 |
Tämä on kiistatta suurin ongelma Suomen peruskoulussa tällä hetkellä, ja on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että opettajat suosivat tyttöjä arvosanoissa. Johtuuko vastuunpakoilu asian suhteen siitä, että syrjintä kohdistuu tässä "väärään" sukupuoleen?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy koulumenestyksen laskuun on mamujen määrän kasvu. Fiksuja lapsia korvataan vähemmän fiksuilla.
Täyttä totta. Tästä se johtuu. Vaan ei saa sanoa ääneen edes opettajien keskuudessa. Ihan älytön itsesensuuri. Sieltä tulee nyt kuitenkin edelleen yksinkertaisempaa ainesta, jotka eivät osaa edes kieltä. Vaikka oppivat, niin harvalla kapasiteetti riittää meidän paremmalle tasolle.
2013 PISA ryhmän analyysiä
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden
keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98
pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden
(kuvio 4.7). Vastaava keskiarvojen ero lukutaidossa
oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä. Toisen
sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten
suomalaisoppilaiden keskiarvojen erot olivat matematiikassa
70 pistettä, lukutaidossa 64 ja luonnontieteissä 81
pistettä. "
Silloin tuon faktan sai sanoa. Tuota tilastoa pitää osata lukea myös niin, että tuossa keskiarvossa on mukana kiinalaiset ja korealaiset tytöt, jotka ovat yleensä koulunsa priimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy koulumenestyksen laskuun on mamujen määrän kasvu. Fiksuja lapsia korvataan vähemmän fiksuilla.
Täyttä totta. Tästä se johtuu. Vaan ei saa sanoa ääneen edes opettajien keskuudessa. Ihan älytön itsesensuuri. Sieltä tulee nyt kuitenkin edelleen yksinkertaisempaa ainesta, jotka eivät osaa edes kieltä. Vaikka oppivat, niin harvalla kapasiteetti riittää meidän paremmalle tasolle.
2013 PISA ryhmän analyysiä
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden
keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98
pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden
(kuvio 4.7). Vastaava keskiarvojen ero lukutaidossa
oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä. Toisen
sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten
suomalaisoppilaiden keskiarvojen erot olivat matematiikassa
70 pistettä, lukutaidossa 64 ja luonnontieteissä 81
pistettä. "Silloin tuon faktan sai sanoa. Tuota tilastoa pitää osata lukea myös niin, että tuossa keskiarvossa on mukana kiinalaiset ja korealaiset tytöt, jotka ovat yleensä koulunsa priimuksia.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/08/tiedote-2014-08-08-09-…
"Maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikkaosaaminen selkeästi muita oppilaita heikompaa.
Suuri osa ei saavuta edes osaamisen vähimmäistasoa"
Suomalaispoikien tai tyttöjen osaaminen ei siis ole laskenut. Oppilaiden osaaminen on laskenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy koulumenestyksen laskuun on mamujen määrän kasvu. Fiksuja lapsia korvataan vähemmän fiksuilla.
Täyttä totta. Tästä se johtuu. Vaan ei saa sanoa ääneen edes opettajien keskuudessa. Ihan älytön itsesensuuri. Sieltä tulee nyt kuitenkin edelleen yksinkertaisempaa ainesta, jotka eivät osaa edes kieltä. Vaikka oppivat, niin harvalla kapasiteetti riittää meidän paremmalle tasolle.
2013 PISA ryhmän analyysiä
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden
keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98
pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden
(kuvio 4.7). Vastaava keskiarvojen ero lukutaidossa
oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä. Toisen
sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten
suomalaisoppilaiden keskiarvojen erot olivat matematiikassa
70 pistettä, lukutaidossa 64 ja luonnontieteissä 81
pistettä. "Silloin tuon faktan sai sanoa. Tuota tilastoa pitää osata lukea myös niin, että tuossa keskiarvossa on mukana kiinalaiset ja korealaiset tytöt, jotka ovat yleensä koulunsa priimuksia.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/08/tiedote-2014-08-08-09-…
"Maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikkaosaaminen selkeästi muita oppilaita heikompaa.
Suuri osa ei saavuta edes osaamisen vähimmäistasoa"
Suomalaispoikien tai tyttöjen osaaminen ei siis ole laskenut. Oppilaiden osaaminen on laskenut.
Miten tämän nyt sanoisi korrektisti.... Syytetään vanhempia !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.
Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.
Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Ylimielinen ja häiriköivä olin, mutta opiskelin silti asiat. Ysejä kokeista ja todistukseen 7-8
Vierailija kirjoitti:
Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.
Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.
Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen.
Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää?
Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa oli pari miesopettajaa. Aivan auttamattomia tampioita ja sitä luuseri kilttimiesosastoa. Oppi tuli kotoa, että lukea pitää. Sitä vaadittiin ja siinä tuettiin. Läksyistä saattoi aina kysyä ja pyytää ennen koetta läksynkuulustelua kertauksena. Kotoa se lähtee.
Ai nyt äidin peräkammarissa asuva kouluttamaton mies on päässyt opettajaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.
Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.
Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.
Kaikki ei ole samaa mieltä.
https://yle.fi/uutiset/3-6544052
"Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat kuitenkin parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi."
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002621387.html
"Tytöt saavat poikia parempia arvosanoja [matematiikassa], vaikka arviointikokeessa heidän osaamisensa on heikompaa."
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2012-02-17/Naisopettajat-antavat…
Ilman tutkimustakin voi sanoa, että koulu suosii tyttöjä. Tytöt saavat parempia arvosanoja kuin pojat samalla osaamisella. Tietenkään tämä ei koske jokaista opettajaa, jokaista tyttöä tai jokaista poikaa. Tällainen taipumus on kuitenkin keskimääräin olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sehän johtuu siitä, opettajakunta on naisistunut kauttaaltaan. Myös opetusministeriö ja opetushallitus on täynnä naisia. Naiset myös kirjoittavat leijonaosan kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, jonka kaikki opettajat sitten sisäistävät miehet mukaan lukien. Ei ole tarkoitus tässä sanoa, että naiset eivät olisi hyviä opettajia tai tutkijoita, mutta näkökulma on tosi vinoutunut.
Kyllä moni poikaoppilas kaipaa sellaista jämerää, mutta huumorintajuista opettajaa, joka näyttää kaapin paikan ja laittaa tiukat raamit. Pojat kunnioittavat voimaa ja auktoriteettiä. Monella naisopella sitä ei ole. Omista kouluajoista on jo melko kauan, mutta muistan, että mikä rauhoittava vaikutus koulun miespuolisella historian opettajalla oli villeimpiinkin poikiin. Hän osasi kertoa historiasta niin elävästi, että kaikki nauliintuivat pulpetteihin, mutta samalla piti luokassa lähes armeijamaista kuria. Miespuolinen liikunanopettaja ja veistonope olivat kanssa persoonia, joita kaikki pojat kunnioittivat. Oli siellä jämeriä naisopettajiakin toki. Äidinkielessä ja matematiikassa ainakin muistan olleen oikein auktoritäärisiä tätejä, jotka eivät kuunnelleet mitään huutelua ja urputusta, vaan käyttivät sitä komentoääntä.
Niin kouluihin pitäisi palauttaa järjestys, kuri ja opettajan kunnioitus. Siitä se kaikki lähtee. Opettaja opettaa elävästi ja lapset kuuntelevat. Sitten keskustellaan opetetusta asiata. Ei sen tarvitse olla sen kummempaa. Käytetään myös tarpeen mukaan pistokokeiden pelotetta ja annetaan jälki-istuntoja. Nykyajan liberaalia höpöhöpö kasvatustiedettä voi monessa mielessä syyttää huonoista oppimistuloksista.
Lisäksi lopetetaan se digihömpötys ja palataan vanhoihin hyväksihavaittuihin välineisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy koulumenestyksen laskuun on mamujen määrän kasvu. Fiksuja lapsia korvataan vähemmän fiksuilla.
Täyttä totta. Tästä se johtuu. Vaan ei saa sanoa ääneen edes opettajien keskuudessa. Ihan älytön itsesensuuri. Sieltä tulee nyt kuitenkin edelleen yksinkertaisempaa ainesta, jotka eivät osaa edes kieltä. Vaikka oppivat, niin harvalla kapasiteetti riittää meidän paremmalle tasolle.
2013 PISA ryhmän analyysiä
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden
keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98
pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden
(kuvio 4.7). Vastaava keskiarvojen ero lukutaidossa
oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä. Toisen
sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten
suomalaisoppilaiden keskiarvojen erot olivat matematiikassa
70 pistettä, lukutaidossa 64 ja luonnontieteissä 81
pistettä. "Silloin tuon faktan sai sanoa. Tuota tilastoa pitää osata lukea myös niin, että tuossa keskiarvossa on mukana kiinalaiset ja korealaiset tytöt, jotka ovat yleensä koulunsa priimuksia.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/08/tiedote-2014-08-08-09-…
"Maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikkaosaaminen selkeästi muita oppilaita heikompaa.
Suuri osa ei saavuta edes osaamisen vähimmäistasoa"
Suomalaispoikien tai tyttöjen osaaminen ei siis ole laskenut. Oppilaiden osaaminen on laskenut.
Arvostelua pitää muuttaa siten, että maahanmuuttajataustaisetkin saavat hyviä numeroita. Seurauksena on se, että lähes kaikki kantasuomalaiset on jatkossa kympin tyttöjä ja poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.
Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.
Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen.
Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää?
Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?
Lähdetään ensin siitä, että numero kuvastaa osaamista eikä persoonaa. Se on todella helppo korjata
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.
Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.
Vierailija kirjoitti:
No sehän johtuu siitä, opettajakunta on naisistunut kauttaaltaan. Myös opetusministeriö ja opetushallitus on täynnä naisia. Naiset myös kirjoittavat leijonaosan kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, jonka kaikki opettajat sitten sisäistävät miehet mukaan lukien. Ei ole tarkoitus tässä sanoa, että naiset eivät olisi hyviä opettajia tai tutkijoita, mutta näkökulma on tosi vinoutunut.
Kyllä moni poikaoppilas kaipaa sellaista jämerää, mutta huumorintajuista opettajaa, joka näyttää kaapin paikan ja laittaa tiukat raamit. Pojat kunnioittavat voimaa ja auktoriteettiä. Monella naisopella sitä ei ole. Omista kouluajoista on jo melko kauan, mutta muistan, että mikä rauhoittava vaikutus koulun miespuolisella historian opettajalla oli villeimpiinkin poikiin. Hän osasi kertoa historiasta niin elävästi, että kaikki nauliintuivat pulpetteihin, mutta samalla piti luokassa lähes armeijamaista kuria. Miespuolinen liikunanopettaja ja veistonope olivat kanssa persoonia, joita kaikki pojat kunnioittivat. Oli siellä jämeriä naisopettajiakin toki. Äidinkielessä ja matematiikassa ainakin muistan olleen oikein auktoritäärisiä tätejä, jotka eivät kuunnelleet mitään huutelua ja urputusta, vaan käyttivät sitä komentoääntä.
Niin kouluihin pitäisi palauttaa järjestys, kuri ja opettajan kunnioitus. Siitä se kaikki lähtee. Opettaja opettaa elävästi ja lapset kuuntelevat. Sitten keskustellaan opetetusta asiata. Ei sen tarvitse olla sen kummempaa. Käytetään myös tarpeen mukaan pistokokeiden pelotetta ja annetaan jälki-istuntoja. Nykyajan liberaalia höpöhöpö kasvatustiedettä voi monessa mielessä syyttää huonoista oppimistuloksista.
Lisäksi lopetetaan se digihömpötys ja palataan vanhoihin hyväksihavaittuihin välineisiin.
Tällä tavalla kouluihin saadaan järjestys :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.
Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.
Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.
Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin.
Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella
uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa
historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.
ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.
Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan
Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.
Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.
Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.
Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.
Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.
Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.
Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin.
Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella
uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa
historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.
ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.
Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan
Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.
Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa
Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂
Onhan junioreissa ikäkausiryhmissä alkuvuodesta syntyneiden fyysinen kehitys lähes vuotta edellä loppuvuodesta syntyneisiin nähden.