Miksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Opetushallitus eivät ole puuttuneet poikien heikentyneeseen koulumenestykseen?

Vierailija kirjoitti:

Taitaa tänne tyttöjen äidit lähinnä kirjoitella. Helppoa minunkin oli kympin tyttöä kasvattaa, ei tarvinnut kun vähän läksyjä kuulustella välillä ja kokeisiin lukea yhdessä. Sitten sain pojan eikä se sujukaan ihan yhtä sukkelasti, koko ajan saa vahtia ja patistaa. Minähän vahdin ja patistan, mutta olen silti sitä mieltä että koulu suosii tyttöjä ja pojista ei todellakaan tällä tyylillä saada kaikkea potentiaalia ulos.

Minulla on vain poikia. He ovat pärjänneet hyvin koulussa, kun heille oli selvää, miksi koulua käydään ja miksi siihen kannattaa panostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pojista ei osaa kunnolla edes lukea yläkouluun mennessä. Koulu ei pysty paljon vaikuttamaan jos kotona ei kannusteta yhtään.

Tuntuu että Suomessa yritetän pojista kasvattaa edelleen sotilaita, fyysiseen tekemiseen kannustetaan jo taaperovaiheesta alkaen, vaikka pitäisi opettaa ennen kaikkea keskittymistä ja paikallaan oloa.

Onkin tuhannen taalan kysymys, että miksi tuota pitäisi opettaa jo peruskoulussa? Ei paikoillaan istuminen ja opettajan saarnan kuunteleminen ole ainoa tapa oppia asioita. Olisiko aika lisätä vaikka opetuksen toiminnallisuutta, ehkä älylaitteita tmv. hydyntäen? Opetushallituksenhan näitä asioita pitäisi kehittää eikä Aihe vapaan, mutta josatin syystä siellä ei asiasta kovin kiinnostuneita olla.

Jos olet yhtään seurannut uutisia, niin tuota tehdään jo nyt täyttä häkää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kiistatta suurin ongelma Suomen peruskoulussa tällä hetkellä, ja on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että opettajat suosivat tyttöjä arvosanoissa. Johtuuko vastuunpakoilu asian suhteen siitä, että syrjintä kohdistuu tässä "väärään" sukupuoleen?

Sen tähden eivät ole puuttuneet, koska yhteiskunnassa on sellainen hiljainen sota käynnissä miehiä kohtaan! Tahallinen agenda, jonka puuhamiehinä koulutkin toimivat. Jollet usko, katsele hetki ympärillesi, jos et vieläkään huomaa, ei sitä saa sinulle selvitettyä, vaikka rautalangasta vääntäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.

Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.

Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.

Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin. 

Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella

uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa

historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.

ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.

Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan

Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.

Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa

Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂

En voi mitaan, ettei mulla ole aakkosia. 

Samoin en voi mitaan sille,  etta vauvapalstan viestin muokkaus poistaa tyhjat rivit  jolloin on hankala tehda eri kappaleita.

Tassa oli 5 enteria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.

Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.

Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen. 

Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää? 

Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?

Lähdetään ensin siitä, että numero kuvastaa osaamista eikä persoonaa. Se on todella helppo korjata

Tämä on totta. Omat lapseni ovat käyneet USAssa middle schoolia ja high schoolia, kummassakin on vuoden alussa kaikissa aineissa kerrottu arviointiperusteet. Ja ne ovat aina perustuneet suorituksiin, joita ovat  päivittäisten kotitehtävien hoitaminen, pistarit, isommat kokeet, valtakunnalliset kokeet sekä esitelmät ja muut vastaavat isommat tehtävät, joissa muuten aina on ollut mahdollisuus valita toteutustapa useammasta vaihtoehdosta. Tällöin oppilas pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.

Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.

Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.

Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin. 

Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella

uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa

historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.

ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.

Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan

Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.

Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa

Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂

En voi mitaan, ettei mulla ole aakkosia. 

Samoin en voi mitaan sille,  etta vauvapalstan viestin muokkaus poistaa tyhjat rivit  jolloin on hankala tehda eri kappaleita.

 

Tassa oli 5 enteria.

Ei ne pisteet sepustuksessa se ongelma ollut.

Mieheni opettaa kieliä amkissa ja mitä nyt olen ollut ymmärtävinäni, niin hänestä on se ja sama räplääkö siellä tunnilla kännykkää poika vai tyttö. Yhtä paljon ärsyttää ja samalla tavalla ärsyttää korjata kokeita, joissa on tehty väärin asiat, joita hän on tunnilla jankannut moneen kertaan. Muka aikuisiksi juuri kasvavia nuoria ja sukupuolesta riippumatta moni on niin laiska, että hirvittää kuulemma, että nuo ovat pian menossa työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.

Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.

Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen. 

Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää? 

Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?

Niin. Kaikki paha mitä pojille voi tapahtua on oikein ja jopa kannustettavaa. Toisaalta miehiltä sitten kyllä ollaan vaatimassa tasoitusta vaikka mihin. Pitäisikö joku kiintiö perustaa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.

Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.

Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.

Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin. 

Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella

uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa

historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.

ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.

Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan

Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.

Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa

Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂

En voi mitaan, ettei mulla ole aakkosia. 

Samoin en voi mitaan sille,  etta vauvapalstan viestin muokkaus poistaa tyhjat rivit  jolloin on hankala tehda eri kappaleita.

Tassa oli 5 enteria.

Ei ne pisteet sepustuksessa se ongelma ollut.

Toinen pointti. Kun tanne kirjoittaa niin asia hukkuu tallaiseen. Muotoseikkoihin. 

Ja viella kolmas, ei kesta kovinkaan kauan kun viesti haviaa bittiavaruuteen tai tulee kokonaan paasy kielletty. 

Eli ei jaksa ihan hirvesti panostaa typoihin.

Se mita koulussa tapahtuu on kurjaa Suomen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Miksi kouluikäiset pojat ovat kuitenkin tutkitusti onnellisempia ja parempi-itsetuntoisia kuin tytöt? Johtuisiko kenties siitä, ettei heiltä vaadita niin paljon kuin tytöiltä? Jos lakattaisiinkin kasvattamasta tytöistä liian kilttejä ja miehet kannustaisivat poikiaan tekemään hieman enemmän koulunkäyntinsä eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.

Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.

Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.

Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin. 

Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella

uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa

historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.

ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.

Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan

Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.

Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa

Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂

Tiesitkö muuten, että Suomen menestyneiden Pk-yritysten puikoissa on karmea yliedustus lukihäiriöisiä ja koulussa huonosti menestyneitä drop outteja. Lapsista joita koulu piti arvottomina tulikin sitten työelämässä miljonäärejä. Samat arvosteluperusteet mitkä toimivat koulussa, eivät enää toimi koulun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.

Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.

Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.

Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin. 

Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella

uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa

historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.

ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.

Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan

Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.

Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa

Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂

Tiesitkö muuten, että Suomen menestyneiden Pk-yritysten puikoissa on karmea yliedustus lukihäiriöisiä ja koulussa huonosti menestyneitä drop outteja. Lapsista joita koulu piti arvottomina tulikin sitten työelämässä miljonäärejä. Samat arvosteluperusteet mitkä toimivat koulussa, eivät enää toimi koulun jälkeen.

Silti heidät on arvioitu ihan oikein, kuten tuonkin siansaksan sepustaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.