Miksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Opetushallitus eivät ole puuttuneet poikien heikentyneeseen koulumenestykseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.

Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.

Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen. 

Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää? 

Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?

Niin. Kaikki paha mitä pojille voi tapahtua on oikein ja jopa kannustettavaa. Toisaalta miehiltä sitten kyllä ollaan vaatimassa tasoitusta vaikka mihin. Pitäisikö joku kiintiö perustaa ?

Oliko sulla vastauksiakin esitettyihin kysymyksiin vai ajattelitko vain jatkaa kiukuttelua? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Minun kokemuksieni mukaan nykyään tytöt aivan yhtä ylimielisiä ja häiriköiviä kuin pojatkin. Ehkä jopa pahempia. Naisopettajat kuitenkin "ymmärtävät" heitä paremmin.

Ja höpöhöpöhöpöhöpöhöpö.

Arvioinnille on ihan selkeät, suorat ja yksiselitteiset ohjeet. Niiden mukaan ne arviosanat tulee.

Koulussa ei mitata osaamista vaan sita kuinka hyvin sopii muottiin. 

Suurimman vaaryyteni kohtasin lukion toisella

uskonto kokeet 10 ja 10- todistus 7. En kaynyt tunneilla ja en omistanut kirjaa

historia opettja sanoi etta antaisi 10, mutta kun tama oppilas antaa 9 todistus 8. Eli tupla rankaisu.

ylioppilas kirjoitus kaikki matikan vastaukset oikein. silti 1 vajaa L koska valivaiheita ei ollut tarpeeksi.

Noista tietenkin on aikaa, mutta naen etta omia lapsia kiusattu samaan tapaan

Vanhin poikani soittanut pikkupojasta asti. Viittasi musiikin tunnilla kasi 45 asteen kulmassa. Sen jalkeen musan numero oli 5 ja muuksi ei muuttunut.

Opettajat eivat ymmarra etta osaamisen arvostelu on se paa pointti vaan kayttavat liikaa valtaansa ja arvostelevat kaytosta. Pojat varsinkin haluavat kapinoida ulkoista auktoriteettia vastaan jolloin karsivat moisesta koko loppu elamamansa

Ja tämän sotkun kirjoittaja ihmettelee miksei saanut parempaa arvosanaa?😂😂😂😂😂😂

Tiesitkö muuten, että Suomen menestyneiden Pk-yritysten puikoissa on karmea yliedustus lukihäiriöisiä ja koulussa huonosti menestyneitä drop outteja. Lapsista joita koulu piti arvottomina tulikin sitten työelämässä miljonäärejä. Samat arvosteluperusteet mitkä toimivat koulussa, eivät enää toimi koulun jälkeen.

Silti heidät on arvioitu ihan oikein, kuten tuonkin siansaksan sepustaja.

Totta. Toisaalta voidaan kysyä, että onko se oikein sittenkään aina oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Surkeaan koulumenestykseen? Kirjoitin 8 laudaturia ja olen OTM ja KTM. Meidän luokan ekstroverteista jotka saivat kokeesta 8 1/2 ja todistukseen 10 tuntiaktivisuuden takia ei sitten tullutkaan juuri mitään. Yksi pääsi todistuksillaan Ressuun, mutta tippui nopeasti kyydistä kun oikea osaaminen ei ollutkaan todistuksen tasoa. Taisi joku aika sitten saada kuitenkin yo-todistuksen aikuislukion puolelta vaikka menikin lukiosta amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.

Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.

Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen. 

Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää? 

Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?

Niin. Kaikki paha mitä pojille voi tapahtua on oikein ja jopa kannustettavaa. Toisaalta miehiltä sitten kyllä ollaan vaatimassa tasoitusta vaikka mihin. Pitäisikö joku kiintiö perustaa ?

Oliko sulla vastauksiakin esitettyihin kysymyksiin vai ajattelitko vain jatkaa kiukuttelua? 

Mihin kysymyksiin? Olen kovapalkkaisella miesvaltaisella alalla joten ei minulla mitään kiukuteltavaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kouluikäiset pojat ovat kuitenkin tutkitusti onnellisempia ja parempi-itsetuntoisia kuin tytöt? Johtuisiko kenties siitä, ettei heiltä vaadita niin paljon kuin tytöiltä? Jos lakattaisiinkin kasvattamasta tytöistä liian kilttejä ja miehet kannustaisivat poikiaan tekemään hieman enemmän koulunkäyntinsä eteen.

Tästä ei varmaan tykätä, että vertaan taas USA:han jonka systeemeistä meidän perheellä on kokemusta. Mutta tosiaan siellä kyllä pojat tekevät töitä ihan siinä missä tytötkin. Koulussa annetaan tunnustusta menestyksestä aineessa kuin aineessa, ja myös muusta aktiivisuudesta, harrastuneisuudesta, nuorempien oppilaiden tukemisesta yms.  eikä poikia siis hävetä pärjätä muussakin kuin urheilussa. Meillä Suomessakin on ehdotettu, että koska pojat ovat kilpailuhenkisempiä kuin tytöt, pitäisikö oppimisesta luoda kilpailuhenkisempää, jolloin pojat innostuisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Surkeaan koulumenestykseen? Kirjoitin 8 laudaturia ja olen OTM ja KTM. Meidän luokan ekstroverteista jotka saivat kokeesta 8 1/2 ja todistukseen 10 tuntiaktivisuuden takia ei sitten tullutkaan juuri mitään. Yksi pääsi todistuksillaan Ressuun, mutta tippui nopeasti kyydistä kun oikea osaaminen ei ollutkaan todistuksen tasoa. Taisi joku aika sitten saada kuitenkin yo-todistuksen aikuislukion puolelta vaikka menikin lukiosta amikseen.

Mitä puppua😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.

Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.

Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen. 

Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää? 

Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?

Niin. Kaikki paha mitä pojille voi tapahtua on oikein ja jopa kannustettavaa. Toisaalta miehiltä sitten kyllä ollaan vaatimassa tasoitusta vaikka mihin. Pitäisikö joku kiintiö perustaa ?

Oliko sulla vastauksiakin esitettyihin kysymyksiin vai ajattelitko vain jatkaa kiukuttelua? 

Mihin kysymyksiin? Olen kovapalkkaisella miesvaltaisella alalla joten ei minulla mitään kiukuteltavaa ole.

Mille kovapalkkaiselle miesvaltaiselle alalle pääsee ilman lukutaitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.

Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Surkeaan koulumenestykseen? Kirjoitin 8 laudaturia ja olen OTM ja KTM. Meidän luokan ekstroverteista jotka saivat kokeesta 8 1/2 ja todistukseen 10 tuntiaktivisuuden takia ei sitten tullutkaan juuri mitään. Yksi pääsi todistuksillaan Ressuun, mutta tippui nopeasti kyydistä kun oikea osaaminen ei ollutkaan todistuksen tasoa. Taisi joku aika sitten saada kuitenkin yo-todistuksen aikuislukion puolelta vaikka menikin lukiosta amikseen.

Mitä puppua😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Se on sama mitä sinä uskot, jos löydät jostain listan 2007 kirjoittaneista ylioppilaista niin sieltä löydät minun nimeni sen 8 laudaturin merkinnän vierestä. 2007 aloitin oikiksessa, 2010 kauppiksessa ja 2012 valmistuin OTM:ksi ja 2014 KTM:ksi ja viime vuonna muutin ulkomaille töihin. Ei enää Suomen tasapäistämismeininkiä jossa ei arvosteta oikeaa osaamista vaan jokaiselle täytyy antaa lisäapuja ettei tule paha mieli. Vaikka arvostan Suomen koulujärjestelmää muuten niin tämän tasapäistämismeiningin takia en halua että mahdolliset tulevat lapseni käyvät koulun Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.

Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.

Satun olemaan myös aineen opettajan koulutuksen saanut ja tehnyt jopa tutkimusta sekä eri luonteenpiirteiden huomioimisesta opetuksessa että uudesta opsista. Työkseni en opeta, vaan toimin liike-elämässä.

Nykykoulussa tuntiaktiivisuus on iahn jotain muuta kuin sinun aikanasi vuonna miekka ja kypärä.

Ei se että ohjaa lastaan kasvamaan ole sitä että kasvattaa hänet ulos luonteestaan tai että ei hyväksy hänen luonnettaan. Sinun vanhempasi ovat mokanneet raskaasti, samoin sinä. Käperryt nyt jankkaamaan vanhoja katkeruuksiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Surkeaan koulumenestykseen? Kirjoitin 8 laudaturia ja olen OTM ja KTM. Meidän luokan ekstroverteista jotka saivat kokeesta 8 1/2 ja todistukseen 10 tuntiaktivisuuden takia ei sitten tullutkaan juuri mitään. Yksi pääsi todistuksillaan Ressuun, mutta tippui nopeasti kyydistä kun oikea osaaminen ei ollutkaan todistuksen tasoa. Taisi joku aika sitten saada kuitenkin yo-todistuksen aikuislukion puolelta vaikka menikin lukiosta amikseen.

Mitä puppua😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Se on sama mitä sinä uskot, jos löydät jostain listan 2007 kirjoittaneista ylioppilaista niin sieltä löydät minun nimeni sen 8 laudaturin merkinnän vierestä. 2007 aloitin oikiksessa, 2010 kauppiksessa ja 2012 valmistuin OTM:ksi ja 2014 KTM:ksi ja viime vuonna muutin ulkomaille töihin. Ei enää Suomen tasapäistämismeininkiä jossa ei arvosteta oikeaa osaamista vaan jokaiselle täytyy antaa lisäapuja ettei tule paha mieli. Vaikka arvostan Suomen koulujärjestelmää muuten niin tämän tasapäistämismeiningin takia en halua että mahdolliset tulevat lapseni käyvät koulun Suomessa.

Eli jos olet kirjoittanut 2007, olet syntynyt noin 1988 ja peruskoulukokemuksesi ovat vuodelta 1995-2004?

Miten ne edes liittyy nykykouluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.

Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.

Asiaa. Kuinka ajattelematonta olisi yrittää muuttaa ujoa. Henkistä kastraatiota pahimmillaan. Tällaisiakin natsejä näköjään on, jotka eivät hyväksy lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.

Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.

Asiaa. Kuinka ajattelematonta olisi yrittää muuttaa ujoa. Henkistä kastraatiota pahimmillaan. Tällaisiakin natsejä näköjään on, jotka eivät hyväksy lastaan.

Jep. Parempi on opettaa lapsi kurmottamaan kaunaisena ja katkerana peräkamarissa ja nettien keskustelupalstoilla siitä, miten on väärin ymmärretty nero, jota maailma vain murjoo. Perikansallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Surkeaan koulumenestykseen? Kirjoitin 8 laudaturia ja olen OTM ja KTM. Meidän luokan ekstroverteista jotka saivat kokeesta 8 1/2 ja todistukseen 10 tuntiaktivisuuden takia ei sitten tullutkaan juuri mitään. Yksi pääsi todistuksillaan Ressuun, mutta tippui nopeasti kyydistä kun oikea osaaminen ei ollutkaan todistuksen tasoa. Taisi joku aika sitten saada kuitenkin yo-todistuksen aikuislukion puolelta vaikka menikin lukiosta amikseen.

Mitä puppua😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Se on sama mitä sinä uskot, jos löydät jostain listan 2007 kirjoittaneista ylioppilaista niin sieltä löydät minun nimeni sen 8 laudaturin merkinnän vierestä. 2007 aloitin oikiksessa, 2010 kauppiksessa ja 2012 valmistuin OTM:ksi ja 2014 KTM:ksi ja viime vuonna muutin ulkomaille töihin. Ei enää Suomen tasapäistämismeininkiä jossa ei arvosteta oikeaa osaamista vaan jokaiselle täytyy antaa lisäapuja ettei tule paha mieli. Vaikka arvostan Suomen koulujärjestelmää muuten niin tämän tasapäistämismeiningin takia en halua että mahdolliset tulevat lapseni käyvät koulun Suomessa.

Eli jos olet kirjoittanut 2007, olet syntynyt noin 1988 ja peruskoulukokemuksesi ovat vuodelta 1995-2004?

Miten ne edes liittyy nykykouluun?

Ja meinaat että esimerkiksi kaikki minun ikäluokkani opettaneet opettajat ovat jo eläköityneet? Kyllä nykykoulusta kuulee ihan samanlaisia juttuja palstoilla, mielipidekirjoituksissa, siskojen lapsilta, opettajina toimivilta tutuilta jne. Eri asia olisi ehkä jos olisin käynyt kouluni 80-luvulla. Entisellä yläasteellani näyttää nettisivujen perusteella opettavan edelleen kahta lukuunottamatta jokainen sama opettaja kuin minun aikanani.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei pärjää työelämässä koulutuksestaan huolimatta - miesten vika.

Pojat ei pärjää koulussa - poikien vika.

Onko olemassa mitään asiaa mitä naiset ovat koskaan tehneet oma-alotteisesti miesten hyväksi ?

Naisten euro on kahdeksankymmentä senttiä.

Siksi heille on päätetty jakaa korkeakoulupaikat. Se ei kuitenkaan tule näkymään Suomen innovaatioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.

Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.

Asiaa. Kuinka ajattelematonta olisi yrittää muuttaa ujoa. Henkistä kastraatiota pahimmillaan. Tällaisiakin natsejä näköjään on, jotka eivät hyväksy lastaan.

Jep. Parempi on opettaa lapsi kurmottamaan kaunaisena ja katkerana peräkamarissa ja nettien keskustelupalstoilla siitä, miten on väärin ymmärretty nero, jota maailma vain murjoo. Perikansallista.

Jospa itse opettelisit edes oikeinkirjoituksen alkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus eli suuna päänä hölöttäminen nimenomaan on luonteenpiirre. Jos tuntiaktivisuus sen sijaan tarkoittaisi läksyjen hoitamista, tehtävien tekemistä tunnilla, esitelmien hoitamista asiallisesti, ryhmätyöskentelyä tmv. Niin asia olisi ok. Sen sijaan lapsen arvosanaan ei saa vaikuttaa se kuinka paljon hän haluaa olla esillä. Jos halutaan testata lapsen osallistumista tunneilla niin voidaan pitää tunnin asioista vaikka pistokoe lopuksi. Naurettavaa kuinka ihmiset edelleen hyväksyvät että sosiaaliset ihmiset saavat paremmat numerot koska tämä on oikeus ja kohtuus. Opettajat ovat itse hakeutuneet ammattiin jossa pitää olla esillä ja ovat sitten niin tyhmiä etteivät ymmärrä että jokaiselle se ei ole nautinto.

Tuntiaktiivisuus ei ole suuna päänä hölöttämistä.

Sinun ihan oma asenteesi on se suurin syy sinun surkeaan koulumenestykseesi.

Surkeaan koulumenestykseen? Kirjoitin 8 laudaturia ja olen OTM ja KTM. Meidän luokan ekstroverteista jotka saivat kokeesta 8 1/2 ja todistukseen 10 tuntiaktivisuuden takia ei sitten tullutkaan juuri mitään. Yksi pääsi todistuksillaan Ressuun, mutta tippui nopeasti kyydistä kun oikea osaaminen ei ollutkaan todistuksen tasoa. Taisi joku aika sitten saada kuitenkin yo-todistuksen aikuislukion puolelta vaikka menikin lukiosta amikseen.

Mitä puppua😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Se on sama mitä sinä uskot, jos löydät jostain listan 2007 kirjoittaneista ylioppilaista niin sieltä löydät minun nimeni sen 8 laudaturin merkinnän vierestä. 2007 aloitin oikiksessa, 2010 kauppiksessa ja 2012 valmistuin OTM:ksi ja 2014 KTM:ksi ja viime vuonna muutin ulkomaille töihin. Ei enää Suomen tasapäistämismeininkiä jossa ei arvosteta oikeaa osaamista vaan jokaiselle täytyy antaa lisäapuja ettei tule paha mieli. Vaikka arvostan Suomen koulujärjestelmää muuten niin tämän tasapäistämismeiningin takia en halua että mahdolliset tulevat lapseni käyvät koulun Suomessa.

Eli jos olet kirjoittanut 2007, olet syntynyt noin 1988 ja peruskoulukokemuksesi ovat vuodelta 1995-2004?

Miten ne edes liittyy nykykouluun?

Ja meinaat että esimerkiksi kaikki minun ikäluokkani opettaneet opettajat ovat jo eläköityneet? Kyllä nykykoulusta kuulee ihan samanlaisia juttuja palstoilla, mielipidekirjoituksissa, siskojen lapsilta, opettajina toimivilta tutuilta jne. Eri asia olisi ehkä jos olisin käynyt kouluni 80-luvulla. Entisellä yläasteellani näyttää nettisivujen perusteella opettavan edelleen kahta lukuunottamatta jokainen sama opettaja kuin minun aikanani.

Eihän se opettaja määrää opsia. Ja vanhemmat voivat vaatia myös vanhaa opettajaa seuraamaan uusia säädöksiä.

Ja esim kielten opetuksessa on jo kauan sitten tullut uudet tuulet. Niiden mukaan on koulutettu jo ainakin ne opet jotka nyt on 55 ja sitä nuoremmat.

Minulla ei ole yhdenkään opettajan kanssa ollut mitään vaikeutta keskustella lapseni luonteesta ja pohtia miten sitä voisi parhaiten tukea. Äitinä llen hulehtinut että hän saa paljon onnistunisen elämyksiä. Ja samaan ovat pyrkineet opettajatkin.

Ei ujous ole mikään tekosyy vetäytyä ulkomaailmasta tai jättää lastaan jonnekin marginaaliin kurmottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.

Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.

Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen. 

Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää? 

Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?

Niin. Kaikki paha mitä pojille voi tapahtua on oikein ja jopa kannustettavaa. Toisaalta miehiltä sitten kyllä ollaan vaatimassa tasoitusta vaikka mihin. Pitäisikö joku kiintiö perustaa ?

Oliko sulla vastauksiakin esitettyihin kysymyksiin vai ajattelitko vain jatkaa kiukuttelua? 

Mihin kysymyksiin? Olen kovapalkkaisella miesvaltaisella alalla joten ei minulla mitään kiukuteltavaa ole.

Mille kovapalkkaiselle miesvaltaiselle alalle pääsee ilman lukutaitoa?

Kerron, kun tulen seuraavan kerran tilaamaan big macciä sinulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.

Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5

Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.

Aivan turha kitistä.

Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.

Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.

Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.

Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.

Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.

Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.

Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.

Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.

Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".

Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.

Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.

Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.

Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.

Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.

Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.

Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.

Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.

Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.

Satun olemaan myös aineen opettajan koulutuksen saanut ja tehnyt jopa tutkimusta sekä eri luonteenpiirteiden huomioimisesta opetuksessa että uudesta opsista. Työkseni en opeta, vaan toimin liike-elämässä.

Nykykoulussa tuntiaktiivisuus on iahn jotain muuta kuin sinun aikanasi vuonna miekka ja kypärä.

Ei se että ohjaa lastaan kasvamaan ole sitä että kasvattaa hänet ulos luonteestaan tai että ei hyväksy hänen luonnettaan. Sinun vanhempasi ovat mokanneet raskaasti, samoin sinä. Käperryt nyt jankkaamaan vanhoja katkeruuksiasi.

Noniin paljastuihan se syysi syrjiä ujoja, olet itse opettaja ja nautit kuunnella omaa ääntäsi ja olla esillä eli jokainen joka ei samalla tavalla nauti asiasta on poikkeava. Miksi minun vanhempani ovat muokanneet raskaasti? Koska eivät pakottaneet minua teatteriharrastukseen? Vanhempani ymmärtävät ettei kaikki ole samanlaisia, äitini on ekstrovertti joka nauttii ihmisten kohtaamisesta ja hän on alallaan arvostettu ja pidetty lääkäri, isäni taas on huippuälykäs tutkija jolle sosiaaliset tapahtumat ovat aina olleet rasittava osa työtä ja hän nauttii rauhasta ja asioiden pohtimisesta. Ehkä heidän erilaisuutensa on ollut rikkaus, jonka he ovat tajunneet siirtää lapsilleen ilman pakottavaa tarvetta muokata heitä johonkin koulusysteemin luomaan muottiin.

En ole niinkään katkera, enemmänkin huolissani kuinka sama ujokin syrjintä jatkuu nykyäänkin vielä. Haluan esimerkiksi omille lapsilleni parempaa. Eikä käsitykseni koulusta perustu pelkästään omiin kokemuksiini, osaan myös poimia tietoa muualta vaikka sinulle voi tuntua vieraalta että ihmiset tekevät päätelmiä muiden kuin omien kokemustensa perusteella.