Millainen nainen iskee varatun miehen ja hajottaa perheen?
Ilman omaatuntoa ajatellen ettei ole tehnyt mitään väärää?
Mitä se kertoo ihmisestä ja hänen ajatustasostaan?
Itse en pystyisi.
Kommentit (396)
Selailin tässä nopeasti... Kuinka kukaan aikuinen ihminen voi lässyttää "ettei tunteilleen mitään voi?" Kyllä tekemisilleen voi! Vai menettekö ampumaan ihmisiä kadulle, jos "tuntuu siltä"?
Kyllä minulla ainakin järki menee tunteiden edelle, enkä muutenkaan rakastuile äkkiarvaamatta kehenkään...siinä saa jo miettiä mistä psykologisesta ongelmasta se johtuu. Ellei varatun kanssa lähde housuja aukomaan, voi olla melko varma ettei mitään tapahdu.
Ketjun perusteella voisi veikata, että varatun miehen matkaan lähtevät ovat aika yksinkertaisia. Älyttömillä kliseillä perustellaan pelkkää itsekkyyttä, empatiakyvyttömyyttä ja pahaa tahtoa. Katsoisitte edes peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Selailin tässä nopeasti... Kuinka kukaan aikuinen ihminen voi lässyttää "ettei tunteilleen mitään voi?" Kyllä tekemisilleen voi! Vai menettekö ampumaan ihmisiä kadulle, jos "tuntuu siltä"?
Kyllä minulla ainakin järki menee tunteiden edelle, enkä muutenkaan rakastuile äkkiarvaamatta kehenkään...siinä saa jo miettiä mistä psykologisesta ongelmasta se johtuu. Ellei varatun kanssa lähde housuja aukomaan, voi olla melko varma ettei mitään tapahdu.
Ketjun perusteella voisi veikata, että varatun miehen matkaan lähtevät ovat aika yksinkertaisia. Älyttömillä kliseillä perustellaan pelkkää itsekkyyttä, empatiakyvyttömyyttä ja pahaa tahtoa. Katsoisitte edes peiliin.
Näkee että selailit ketjua nopeasti, vastasin sinne muutamaan kertaan: Jokainen parisuhde on tärkeä. Se että sinkku kiinnostuu toisesta sinkusta on ok siinä missä pariutuneet sinkkuun tai toiseen varattuun.
On outoa että vain paria vaihtamalla saadaan ihmisestä tehtyä rikollinen, tunteeton ja paha.
Jokainen elää kuitenkin omaa elämää, ei kuulu olla parisuhdetta jonka osapuoliin ei saa toiset ihastua. Ei elämä noin mene vaan ihastumiset ja rakastumiset on osa elämää. Myös se että parisuhteet joskus loppuu.
Olen itse parisuhteessa, en siis tässä ole jätetty uhri tai sinkku joka mennyt johonkin "väliin" vaan aikuinen nainen joka tiedostaa sen että parisuhde on nyt mutta en ota tätä itsestäänselvyytenä VAIN koska meillä on lapsiakin.. Jos toinen tahtoo muuta kuin minut niin miksi pitäisi jäädä elämään kanssani?
Sinkuna on ok etsiä kumppania, ihastua tulisesti ja kokea salamarakastumisia, muttei parisuhteessa elävä?
Minusta sinkkukin saa ihastua varattuun ja harrastaa seksiä jos sitä kaksi toisilleen haluaa. Ihmissuhteita on paljon erilaisia ja joskus tulee syrjähyppyjä, joskus vaan tahtookin elää jonkun muun kanssa kuin nykyisensä. Ei siinä saisi olla mitään moraalitonta tai rikollista. Tuo kuulostaa siltä että se jätetty jää syyllistämään lähdöstä. Vaikka yhdessä oleminen pitäisi olla nimenomaan yhteinen halu ja valinta jonka tekee päivittäin. Vaikka elän pitkässä parisuhteessa niin tiedostan kyllä sen että joskus mies saattaa kiinnostua jonkun toisen naisen asioista niin että ei tätä meidän liittoa enää halua. Mitään ei saa pitää itsestäänselvänä. Meillä on lapsiakin, eikä ne ole ankkureita.
Itse ottaisin mielummin eron kuin sen että suhde nuivettuu ja näkisin toisen etääntymisen. Jos toinen haluaa muuta kuin minut, antaa mennä vaan. Kuulostaa siltä että osalle vastanneista on tärkeää olla liitossa kuin parisuhteessa. Hoidatteko te ihmiset omaa suhdettanne vai riittääkö siihen oikeasti vain se että kun saan sormukset ja synnytän niin mies on minun hautaan saakka?
Vierailija kirjoitti:
Esim. 40 km:n päässä Tampereelta olevan kaupungin kirjaston täti.
Jep, siellä suunnassa näitä tuntuu sikiävän kuin sieniä sateella....Mitä niiden pohjavedessä oikein on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumahko ja epävarma oli nainen joka rikkoi meidän pikkulapsiperheen. Asuu nyt talossamme ja itse sain pakata tavarani ja lasten tavarat. Lapsia on isä uhkaillut olemaan tälle ihmiselle ystävällisiä sillä muuten isä hylkää lopullisesti. Aika täydellinen yh olen kun isä keksii aina että lapsissa on jotain vikaa ja näkee heitä tosi harvoin. Ei myöskään maksa juuri mitään. En tiedä kuinka paljon pitää sietää kun kaikki vika on koulun ensimmäisillä luokilla olevassa isän mukaan. Olisiko parempi että lapset olisi kokonaan tapaamatta kun isä tuntuu niin haluavan. Tai isä toivoo että laitan pelin poikki äitinä.
Oli vain yksinkertaisesti parempi pano kuin sinä ja jätti vähemmän, joten jäit toiseksi.
Panonko perässä ihmiset on? Itselleni ainakin parisuhde on oleellisempaa kuin hyvä pano..
Se että suhde loppuu, saattaa olla enempi ajoitus; mies saa joltain toiselta niin se on jännittävää ja upeaa. Omassa parisuhteessa on vanhat ongelmat ja eroa ei ole vaan viitsinyt hakea. Seksi on seksiä, ihmettelen miksi joku "hyvä pano" pysyy sinkkuna jos se olisi riittävää..
Suhteet elää aikansa. Melko monella on 3-5 parisuhdetta keskimäärin. En laske tähän yksittäisiä seksiseikkailuita vaan jonkunlaisia parisuhteita. Itselläni on ollut 2 oikeastaan ja toinen näistä oli sivusuhde, olen yhä tässä toisessa. Ei vaan saa ajatella että liitto kestää kuolemaan saakka vain koska on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Selailin tässä nopeasti... Kuinka kukaan aikuinen ihminen voi lässyttää "ettei tunteilleen mitään voi?" Kyllä tekemisilleen voi! Vai menettekö ampumaan ihmisiä kadulle, jos "tuntuu siltä"?
Kyllä minulla ainakin järki menee tunteiden edelle, enkä muutenkaan rakastuile äkkiarvaamatta kehenkään...siinä saa jo miettiä mistä psykologisesta ongelmasta se johtuu. Ellei varatun kanssa lähde housuja aukomaan, voi olla melko varma ettei mitään tapahdu.
Ketjun perusteella voisi veikata, että varatun miehen matkaan lähtevät ovat aika yksinkertaisia. Älyttömillä kliseillä perustellaan pelkkää itsekkyyttä, empatiakyvyttömyyttä ja pahaa tahtoa. Katsoisitte edes peiliin.
Kyllä ne varatut ovat vaan seksin perässä kun sitä ei saa kotona. Itsekin haluan vaan seksiä ja ihan sama oliko varattu vai sinkku, en kysele tarkemmin. Varattu voi pitää ne housunsa kiinni ja katsoa peiliin halutessaan.
Tuolla aiemmin oli että ikuinen vanhapiika olisi tällainen perheenrikkoja, ei muuten pidä paikkansa ainakaan omalla kohdallani. Niin tiukat moraalikäsitykset itselläni että oikein itseäkin ärsyttää, nuttura liian tiukalla. Vaimojen onni tämä.
Silloin kun minä harrastin nettideittailua, n. 30-40 % vastauksista oli "elän tällä hetkellä kulissiavioliitossa, mutta olen juuri eroamassa ja käytännössä olen vapaa" -tyypeiltä. Noin pettäjämiehet taitaa monesti tilanteen selittää ja varmaan jotkut naiset uskovat tuon stoorin tai eivät välitä. Minä en ymmärrä, miksi kukaan lähtee rakentamaan ainakaan vakavaa suhdetta pettäjän kanssa, koska silloin on erittäin suuri mahdollisuus joutua itse dumpatuksi toisen naisen/miehen takia. Siitä on joku tutkimus tehty, että kerran pettänyt pettää hyvin herkästi uudelleenkin. Ainoa keino "parantua" pettämisestä oli se, että tapahtui jotakin, joka vaikutti syvästi ko. ihmisen psyykeen ja/tai maailmankuvaan (uskoon tulo, vakava sairastuminen, kunnollinen yksilöterapia tms.) eli ihminen ihan oikeasti muuttui.
Nuorempana minun ajatukseni olivat kovin ehdottomia näissä asioissa, mutta jos ajatellaan, että yksi nainen kieltäytyy suhteesta varatun miehen kanssa, niin mies luultavasti etsii jonkun muun, joten onko tuon suostuvan naisen synti sittenkään niin suuri? Jos väistämätön kuitenkin tapahtuu jossakin vaiheessa, niin onko sillä niin väliä, kuka siihen kohdalle osuu? Silloin tilanne on kyllä vähän eri, jos nainen on aivan varta vasten piirittänyt varattua miestä ja on päättänyt napata juuri tämän itselleen. En tiedä kumman tyylistä tapausta ap tarkoitti, että onko aloitteen tekijänä ollut mies vai nainen. Jälkimmäistä pidän törkeämpänä, mutta viime kädessä vastuu on toki sillä miehellä omasta käytöksestään ja omista suhteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä harrastin nettideittailua, n. 30-40 % vastauksista oli "elän tällä hetkellä kulissiavioliitossa, mutta olen juuri eroamassa ja käytännössä olen vapaa" -tyypeiltä. Noin pettäjämiehet taitaa monesti tilanteen selittää ja varmaan jotkut naiset uskovat tuon stoorin tai eivät välitä. Minä en ymmärrä, miksi kukaan lähtee rakentamaan ainakaan vakavaa suhdetta pettäjän kanssa, koska silloin on erittäin suuri mahdollisuus joutua itse dumpatuksi toisen naisen/miehen takia. Siitä on joku tutkimus tehty, että kerran pettänyt pettää hyvin herkästi uudelleenkin. Ainoa keino "parantua" pettämisestä oli se, että tapahtui jotakin, joka vaikutti syvästi ko. ihmisen psyykeen ja/tai maailmankuvaan (uskoon tulo, vakava sairastuminen, kunnollinen yksilöterapia tms.) eli ihminen ihan oikeasti muuttui.
Nuorempana minun ajatukseni olivat kovin ehdottomia näissä asioissa, mutta jos ajatellaan, että yksi nainen kieltäytyy suhteesta varatun miehen kanssa, niin mies luultavasti etsii jonkun muun, joten onko tuon suostuvan naisen synti sittenkään niin suuri? Jos väistämätön kuitenkin tapahtuu jossakin vaiheessa, niin onko sillä niin väliä, kuka siihen kohdalle osuu? Silloin tilanne on kyllä vähän eri, jos nainen on aivan varta vasten piirittänyt varattua miestä ja on päättänyt napata juuri tämän itselleen. En tiedä kumman tyylistä tapausta ap tarkoitti, että onko aloitteen tekijänä ollut mies vai nainen. Jälkimmäistä pidän törkeämpänä, mutta viime kädessä vastuu on toki sillä miehellä omasta käytöksestään ja omista suhteistaan.
Luulen myös, että harvassa ovat ne naiset, jotka varta vasten piirittävät varattua miestä. Kyllä ne varatut miehet yleensä piirittävät ja hakevat sitä seuraa. Minulla on netissä deittiprofiili, ja todella monelta varatulta on tullut yhteydenottoja. En kuitenkaan aio heitä tavata.
Omasta kokemuksesta voin sanoa että se nainen joka hajotti minun perheeni (miehessä vikaa aivan yhtä paljon), oli totaalisen säälittävä tapaus.
Olimme nuori perhe, silloinen mieheni kolmekymppinen ja minä pari vuotta nuorempi, lapsemme oli 3-vuotias. Exälle iski selkeä kolmenkympin kriisi, ja eikö sitä lievittämässä sitten ollut n. 5 vuotta vanhempi tarjoilija.. Ulkonäöllisesti tiedätte ihmistyypin kun kerron että tukka vedetty pikimustalla, kulmat luonnottoman vahvat, huuliin törkitty täytettä ja vaatteet tiukkaa ja tyrkkyä. Ikää siis lähemmäs 40 kuin 30 ja silti epätoivoisesti pukeutui teinimäisesti.
Oli niin rakastunut silloiseen mieheeni, suunnittelivat tulevaisuutta ja mies lupaili maat ja taivaat ja tämä hölmö tietysti uskoi. Kun soitin hänelle kertoakseni että tiesin heidän suhteesta ja että halusin vaan kysyä miltä nyt tuntuu kun on onnistunut hajottamaan perheen pieneltä tytöltä? Nainen oli jotenkin NIIIN säälittävä. "mutku me rakastetaan toisiamme, ei me suunniteltu tätä, näin vaa kävi" "kyl me yritettiin olla erossa mut tää on rakkautta" Nauroin päin naamaa tuolle naiselle, kerroin että saa pitää mieheni ihan omanaan jatkossa.
No eihän se suhde kestänyt sen kauempaa, mitä nyt tappelivat sitten julkisesti somessa jota oli huvittavaa seurata vierestä. Jätin mieheni tietysti samantien ja 3 vkoa tästä olimme muuttaneet lapsen kanssa pois - samana päivänä mies päivitti mm. facebookiin olevansa parisuhteessa "xxx:n kanssa" -tämä xxx ei ollut minä eikä myöskään tämä suttura jonka kanssa petti minua melkein puoli vuotta :D
Mutta joo, sellainen huono itsetuntoinen, epätoivoinen, viinaanmenevä nainen huoli minun entisen mieheni ja uskoi tämän katteettomat lupaukset. Eihän terveellä itsetunnolla varustettu, oikean ja väärän tajun omaava nainen edes katsoisi pienen lapsen naimisissa olevaa isää. Ja tämä harakka oli oikein jahtaamalla jahdannut miestäni (kuulin jälkeenpäin).
Toisaalta pitäisi kiittää tätä akkaa, että rikkoi perheen, olen onnellisempi kuin koskaan <3
Vierailija kirjoitti:
Omasta kokemuksesta voin sanoa että se nainen joka hajotti minun perheeni (miehessä vikaa aivan yhtä paljon), oli totaalisen säälittävä tapaus.
Olimme nuori perhe, silloinen mieheni kolmekymppinen ja minä pari vuotta nuorempi, lapsemme oli 3-vuotias. Exälle iski selkeä kolmenkympin kriisi, ja eikö sitä lievittämässä sitten ollut n. 5 vuotta vanhempi tarjoilija.. Ulkonäöllisesti tiedätte ihmistyypin kun kerron että tukka vedetty pikimustalla, kulmat luonnottoman vahvat, huuliin törkitty täytettä ja vaatteet tiukkaa ja tyrkkyä. Ikää siis lähemmäs 40 kuin 30 ja silti epätoivoisesti pukeutui teinimäisesti.
Oli niin rakastunut silloiseen mieheeni, suunnittelivat tulevaisuutta ja mies lupaili maat ja taivaat ja tämä hölmö tietysti uskoi. Kun soitin hänelle kertoakseni että tiesin heidän suhteesta ja että halusin vaan kysyä miltä nyt tuntuu kun on onnistunut hajottamaan perheen pieneltä tytöltä? Nainen oli jotenkin NIIIN säälittävä. "mutku me rakastetaan toisiamme, ei me suunniteltu tätä, näin vaa kävi" "kyl me yritettiin olla erossa mut tää on rakkautta" Nauroin päin naamaa tuolle naiselle, kerroin että saa pitää mieheni ihan omanaan jatkossa.
No eihän se suhde kestänyt sen kauempaa, mitä nyt tappelivat sitten julkisesti somessa jota oli huvittavaa seurata vierestä. Jätin mieheni tietysti samantien ja 3 vkoa tästä olimme muuttaneet lapsen kanssa pois - samana päivänä mies päivitti mm. facebookiin olevansa parisuhteessa "xxx:n kanssa" -tämä xxx ei ollut minä eikä myöskään tämä suttura jonka kanssa petti minua melkein puoli vuotta :D
Mutta joo, sellainen huono itsetuntoinen, epätoivoinen, viinaanmenevä nainen huoli minun entisen mieheni ja uskoi tämän katteettomat lupaukset. Eihän terveellä itsetunnolla varustettu, oikean ja väärän tajun omaava nainen edes katsoisi pienen lapsen naimisissa olevaa isää. Ja tämä harakka oli oikein jahtaamalla jahdannut miestäni (kuulin jälkeenpäin).
Toisaalta pitäisi kiittää tätä akkaa, että rikkoi perheen, olen onnellisempi kuin koskaan <3
Kahta en voisi kuvitella tekeväni:
- Soittaa toiselle naiselle, jos mieheni pettäisi minua. Kyllä mieheni olisi ainoa, jota pitäisin asiaan syyllisenä.
- Kertoa vaimolle olleeni hänen miehensä kanssa.
Eräs vaimo soitti kerran minulle. Olin ollut yksillä treffeillä hänen miehensä kanssa ja todennut, että ei kiinnosta, mutta mies soitteli vielä perääni ja siksi oli säilyttänyt numeroni. Totesin vaimolle, että hänen miehensä on ainoa, joka on hänelle tilivelvollinen. Ei tullut mieleenkään alkaa selittää, kuinka hänen miehensä on valmis ostamaan minulle kaukomatkoja ja vaikka mitä, jos vaan suostun olemaan hänen kanssaan.
Ai millainen nainen hajottaa toisen perheen. Nainen joka on ehkä itsekäs ja ei välitä toisten perheonnesta, mutta, onko perheen hajoaminen loppujen lopuksi hänen syytään vai oisko se oikea syylinen kuitenkin se pettävä ja lähtevä osapuoli. Usein myös, ei aina mutta usein, on tällä jätetyllä puoliskollakin jotain osaa perheonnen romuttumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selailin tässä nopeasti... Kuinka kukaan aikuinen ihminen voi lässyttää "ettei tunteilleen mitään voi?" Kyllä tekemisilleen voi! Vai menettekö ampumaan ihmisiä kadulle, jos "tuntuu siltä"?
Kyllä minulla ainakin järki menee tunteiden edelle, enkä muutenkaan rakastuile äkkiarvaamatta kehenkään...siinä saa jo miettiä mistä psykologisesta ongelmasta se johtuu. Ellei varatun kanssa lähde housuja aukomaan, voi olla melko varma ettei mitään tapahdu.
Ketjun perusteella voisi veikata, että varatun miehen matkaan lähtevät ovat aika yksinkertaisia. Älyttömillä kliseillä perustellaan pelkkää itsekkyyttä, empatiakyvyttömyyttä ja pahaa tahtoa. Katsoisitte edes peiliin.
Näkee että selailit ketjua nopeasti, vastasin sinne muutamaan kertaan: Jokainen parisuhde on tärkeä. Se että sinkku kiinnostuu toisesta sinkusta on ok siinä missä pariutuneet sinkkuun tai toiseen varattuun.
On outoa että vain paria vaihtamalla saadaan ihmisestä tehtyä rikollinen, tunteeton ja paha.
Jokainen elää kuitenkin omaa elämää, ei kuulu olla parisuhdetta jonka osapuoliin ei saa toiset ihastua. Ei elämä noin mene vaan ihastumiset ja rakastumiset on osa elämää. Myös se että parisuhteet joskus loppuu.
Olen itse parisuhteessa, en siis tässä ole jätetty uhri tai sinkku joka mennyt johonkin "väliin" vaan aikuinen nainen joka tiedostaa sen että parisuhde on nyt mutta en ota tätä itsestäänselvyytenä VAIN koska meillä on lapsiakin.. Jos toinen tahtoo muuta kuin minut niin miksi pitäisi jäädä elämään kanssani?
Sinkuna on ok etsiä kumppania, ihastua tulisesti ja kokea salamarakastumisia, muttei parisuhteessa elävä?
Minusta sinkkukin saa ihastua varattuun ja harrastaa seksiä jos sitä kaksi toisilleen haluaa. Ihmissuhteita on paljon erilaisia ja joskus tulee syrjähyppyjä, joskus vaan tahtookin elää jonkun muun kanssa kuin nykyisensä. Ei siinä saisi olla mitään moraalitonta tai rikollista. Tuo kuulostaa siltä että se jätetty jää syyllistämään lähdöstä. Vaikka yhdessä oleminen pitäisi olla nimenomaan yhteinen halu ja valinta jonka tekee päivittäin. Vaikka elän pitkässä parisuhteessa niin tiedostan kyllä sen että joskus mies saattaa kiinnostua jonkun toisen naisen asioista niin että ei tätä meidän liittoa enää halua. Mitään ei saa pitää itsestäänselvänä. Meillä on lapsiakin, eikä ne ole ankkureita.
Itse ottaisin mielummin eron kuin sen että suhde nuivettuu ja näkisin toisen etääntymisen. Jos toinen haluaa muuta kuin minut, antaa mennä vaan. Kuulostaa siltä että osalle vastanneista on tärkeää olla liitossa kuin parisuhteessa. Hoidatteko te ihmiset omaa suhdettanne vai riittääkö siihen oikeasti vain se että kun saan sormukset ja synnytän niin mies on minun hautaan saakka?
No kyllä huomaa ettet puhu omasta kokemuksesta.
Joskus parisuhde tulee tiensä päähän, selvä se.
Mutta kun tässä nyt puhutaan lähinnä niistä jotka täysin piittaamatta kenestään muusta impulssiivisesti seuraavat sen hetkistä tuntemustaan. Eivät yhtään kunnioita toisia ihmisiä vaan ovat itsekkäitä ja iskevät kiinni jos suinkin voivat.
Olet liikuttavan naiivi ja uskot että liittosi on vain niin hyvä ettei mitään voi tapahtua tai jos tapahtuu niin sitten parisuhteeseesi on tullut joku vika.
Mieleesi ei juolahda että se on kasassa ehkä senkin takia että miehesi ajattelee sinuakin ja sinun tunteitasi eikä juokse joka houkutuksen perässä. Vaikka tekisi joskus mieli.
Eli VAIKKA TEKISI JOSKUS MIELI.
Tätä täällä jotkut kuten minäkin ihmettelen että onko kaikkia omia ihastuksia ja muita mielitekoja aina noudatettava vaikka se aiheuttaisi monille suurta surua.
Pitkissä parisuhteissa on ylä- ja alamäet ja alamäki on altista aikaa pettämiselle ja jos siihen joku iskee kiinni , saattaa tulla pahaa jälkeä. Kun se ylämäkikin taas saattaisi tulla.
Voisi jokainen kunnioittaa toisten parisuhteita ja luottaa siihen että pari eroaa ilman ulkopuolista " apua" jos on erotakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pettämisellä alkaa, se pettämiseen myös päättyy.
Juuri noin.
No heh. Ihan sama kuin sanoisi, että "paha saa aina palkkansa". Ei muuten saa.
Vierailija kirjoitti:
Minua ovat yrittäneet varatut miehet iskeä klassisella valituksella: vaimoni ei ymmärrä minua, olemme yhdessä vain lasten takia. Olen vastannut: itsehän olet vaimosi valinnut, miksi teit niin huonon valinnan.
Tätä kysymystä olen itsekkin miettinyt monet kerrat. Ero on ollut monta kertaa lähellä, mutta lapset pitävät vielä kulissit kasassa. Jos olisin tiennyt kuinka paljon vaimo muuttuu, niin en varmasti olisi tehnyt tätä valintaa. Valitettavasti en omistanut kristallipalloa silloin, kun sitä olisi tarvittu.
Vierailija kirjoitti:
Mikä pettämisellä alkaa, se pettämiseen myös päättyy.
Ainakin enoni on edelleen onnellisesti naimisissa naisen kanssa, jonka kanssa alkoi suhteeseen vielä ollessaan liitossa ensimmäisen vaimonsa kanssa. Voihan se olla, että vielä pettävät, mutta ehkä se on melko epätodennäköistä, sillä ovat molemmat jo yli 80-vuotiaita ja näyttävät viihtyvän edelleen hyvin yhdessä.
Se nainenhan on vapaa tekemään mitä haluaa.
Vika miehessä joka ei osaa sanoa ei.
Miehet haluaa kaiken. Perheen ja sivusuhteen.
Mielenkiintoista, miten moneksi ihmisiä on. Itsestä ei toista naista saisi mitenkään, koska minussa on jokin kytkin, joka saa kylmettymään heti, kun saa tietää parisuhteen olemassaolosta. Tämä tuo myös hankaluutta, koska jos etsin vaikka tietoa jostain näyttelijästä tai muusikosta, jota fanitan ja vastaan tulee tieto tämän parisuhteesta, niin en enää osaa unelmoida tästä. Pätee siis myös saavuttamattomiinkin "ihastuksiin".
Oli vain yksinkertaisesti parempi pano kuin sinä ja jätti vähemmän, joten jäit toiseksi.