Mitä tehdä ruokailun kanssa, kun mies ei halua aloittaa kasvisruokavaliota?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tässä ketjussa välittyy aika yksioikoinen kuva liharuoista. Joissain ruoissa lihankappaleet voi onkia erilleen ja jättää syömättä mutta suuressa osassa ei. Ja vaikka ne saisikin erilleen niin se ei poista faktaa että ne ovat maustaneet ruokaa aika pitkään ja riisutussakin versiossa on auttamatta lihanjämiä.

Minua on ruvennut ketjua tähän asti luettuani askarruttamaan, mitä ne sellaiset varsinaiset liharuoat oikein on.

Minulla esim. oli päivän ateriana borssia, jota varten olin keittänyt naudan rintaa, keiton tein siihen keitinliemeen ja lopuksi pilkoin lihat mukaan (teen siis mielelläni ruoat pitkän kaavan mukaan). Mutta olisi sen voinut tehdä kasvisliemeenkin ja höystää pavuilla. Tai, tehdä kasvisliemeen, jonka jälkeen kukin ottaa muuten valmista keittoa lautaselleen ja lisää ruokavalioonsa sopivan proteiinipitoisen ainesosan. Oliko se nyt liharuoka siinä mielessä kuin tarkoitit? Toinen mitä tulee usein tehtyä kun on halpoja karjalanpaistilihoja: ne uunivuokaan, mukaan juureksia, paprikaa ja valkosipulia ainakin sama kuin on lihoja, vettä, suolaa, pippuria, ehkä soijakastikettakin, ja kypsennetään joko kattilassa tai uunissa. Se on selkeästi liharuoka josta ei kasvisruokaa saa millään. Mutta se on helppo pakastaa ja perheen ainoan lihansyöjän syödä milloin haluaa.

Työpaikan lounasruokalassa on sitten niitä uunissa kuivatettuja broilerinfileitä ja lihapullasoosi-tyyppistä.

Millaisia liharuokia sinä ajattelit?

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä täällä on "päätelty", että mies elättäisi perheen? Eihän Suomessa sellaista tapahdu kuin ani harvoin. Lähes kaikissa perheissä aikuiset elättävät perheen yhdessä.

Sinänsä en käsitä, miksi sen kasvissyönnin pitäisi olla noin fanaattista. Lisäksi minusta on epäeettistä laittaa alaikäisiä lapsia ideologiselle temppuruokavaliolle, vaikka itse olisivat nyt juonessa mukana. Kehittyvä vartalo tarvitsee ihan eri tavalla rakennusaineita kuin aikuisen vartalo.

Terveellisesti voi tietysti aina syödä, kouluruokalassa ja työpaikan lounaalla ottaa kasvisruokaa, ja sitä lihaa painottaa kalan ja kanan suuntaan. Mies vastaavasti painottaa ehkä työpaikkalounaalla nautaa ja sikaa sitten. Kyllä tuosta pitäisi hyvinkin löytää toimiva kompromissi.

Yhdssä syömisellä on suuri symboliarvo. En eristäisi yhtä perheenjäsentä yhteisestä ruoasta, ja aivan kamalaaa jos joka aterialla miestä yritetään käännyttää ja hänen toiveruokiaan haukutaan. Sellaisessa perheessä on jotain pahasti pielessä.

Jos kerran on ajateltava terveellisyyttä ja symboliarvon takia perheen ruoan on oltava yhteistä, niin kotona kannattaisi syödä juurikin sitä kasvisruokaa. Koulujen ja työpaikkojen kasvisruoka kun usein on ravitsemuksellisesti ala-arvoista, niin kasvissyöjän olisi tärkeä panostaa siihen että kotona sentään saa kunnollista syötävää.

Jostakin syystä monessa suurtalouskeittiössä ei osata käyttää palkokasveja, vaan kasvisruokaan koetetaan saada proteiinia lähinnä juustosta. Näin siitä huolimatta, että linssit ja pavut mainiosti soveltuisivat juuri suurtalouskeittiöille.

Lihaa ja kalaa niissä kyllä osataan käyttää ja niitä on aina tarjolla. Olisikin loogista, että mies tyydyttäisi niiden tarpeensa työpaikkalounaalla.

Tuollaiset teinit muuten ovat usein itse niitä fanaattisimpia kasvissyöjiä. Siihen asti, että jos kotona on vain liharuokaa, niin kieltäytyvät syömästä ja elävät näkkärillä. Siksikin kannattaisi panostaa siihen, että kotona olisi tarjolla ravitsemuksellisesti täysipainoisia kasvisaterioita.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen kasvisruokanatsi. Kun minä syön kasviksia, niin syö myös kaikki muut. Tai sitten saavat olla ilman ruokaa. Minkälaista palvelua te muuten odotatte vieraissa itsellenne? Onko että te syötte mitä tahansa on tarjolla vai odotatte, että isäntä tekee vain teille erikseen kasvisruoka-aterian? 

En "odota palvelua", vaan syön sitä mitä ruokavalioni puolesta pystyn syömään. Tai sitten varaudun eväillä, tai olen nälissäni.

Itselleni tulevilta vierailta kysyn, onko heillä jotakin ruokarajoituksia, ja teen kasvisruokaa, jossa otan nämä rajoitukset huomioon. En esim. tuputa selleriä henkilölle, joka sattuu sitä inhoamaan. Eli teen jotakin kaikille sopivaa. Tietysti toivoisin, että niin on myös siellä missä kyläilen, mutta ymmärrän etteivät kaikki voi olla niin joustavia.

Jos jollakin on sellainen rajoitus että ei voi syödä mitään missä ei ole lihaa, esim. karjalanpiirakka munavoilla on ihan mahdoton ajatus, niin sitten ikäväkseni joudun pyytämään että tuo omat eväät.

Vierailija kirjoitti:

Fanaattisen kasvissyöjän takia kauppareissuista on tullut erittäin hankalia. Jokaisen kaupasta ostettavan elintarvikepussin kyljestä pitää lukea selosteet viimeistä sanaa myöten. Lihaliemikuutioita ei voi enää käyttää ruoan maustamiseen, karkit sisältävät liivatetta (joka tehdään eläinten rustossa), tämä sulkee pois myös kaikki hyydykejälkiruoat ja -kakut. Jopa kaupan valmistomaattikeitoissa on lisäaineita, joka ei sovi kasvissyöjille.

Miten on mahdollista, että näin sekasyöjänä pärjään ilman liemikuutioita, valmistomaattikeittoa, liivatekarkkeja ja hyydykejälkiruokia? Eikä kaupassa ole mitään vaikeuksia poimia koriin pelkästään vegaanisia tuotteita, silloin kun on tarvis (eli kun kylään tulee vegaanivieraita)? Olenko uusi Einstein?

Meillä mies tekee oman ruokansa, ja mielellään tekeekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi hyvä tietää, kumpi tuosta ihanasta pariskunnasta kustantaa elämistä enempi.

Jos olisin tuo mies ja maksaisin enemmän, jättäisin hihhuliporukan tyhjän päälle.

Kaurapuurokin on kasvis.

Suuttuisit niin pahasti ruokavaliosta, että jättäisit koko perheesi? Ok, toivottavasti ei törmätä ikinä :D

Oletko ymmärrystä vailla? Kokeilisit lihansyöntiä, ehkä se siitä, ellei ole liian myöhäistä.

Millä oikeudella akkalauma pompottaa miestä?

Silläkö, että he on niin "eettisiä ja tiedostavia parempia ihmisiä"?

Sori vaan, mutta se kellä on rahat, se määrää.

Tätä kutsutaan termillä realismi.

Akkalauma puree kättä, joka sen RUOKKII.

Akkalauma ei kuuntele sitä kuusta, jonka juurella ASUNTO.

Ei kyse ole nyt vain ruokavaliosta. Vallankäyttöä tuommoinen on.

Jankutan näköjään samaa asiaa yhä uudetaan: miksei mies pysty paistamaan itselleen lihaa kasvisaterian lisukkeeksi? Mikä siinä on niin vaikeaa?

Ihanko tosissasi sinä nimittäisit omaa vaimoa ja omia teinityttäriäsi akkalaumaksi?

Miehenä nimittäisin, sillä akkalaumahan siellä kaakottaa heltat hytisten.

Vittumaisesti minä itse olen nainen, joten tiedän kyllä oikein hyvin mistä puhun.

Sille toiselle minulle vastanneelle, joka kehotti minua tulemaan tälle vuosituhannelle:

Tyhjänpäiväinen kuntakalkkunanvirka on minun kustantama.

Pidä se mielessäs humanisti-sosiologi. Minä tuotan rahaa, sinä et. Sinä olet reikä mun taskussa.

Sinulla ei edes olisi sitä työtä ilman minua.

Puhe on kuitenkin yhdestä taloudesta, ei yhteiskunnasta, vaikka toisiinsa vertaantuvatkin.

Se, joka maksaa kustannukset, eli tässä tapauksessa ilmiselvästi suurimmalta osin mies, on ajettu kuin nettoveronmaksaja nurkkaan.

Miksi miehen pitäisi tehdä omat ruokansa?

Taitaa kyse olla siitä, kuten joku aiemmin sanoikin, että ei haluta lihan hajua omaan pikkuiseen söpöön kotiin, koska ei se oma "vakaumus" olekaan niin vakaa.

Siinähän se paistaa sen pihvin ja kananmunan samalla kun riipii tuorepinaattia, mikä on vittumaista puuhaa.

Kuten sanoin, kannattaa kuunnella sitä kuusta.

Voi nimittäin olla, että jospa ukolla onkin jotain aiempaa hampaankolossa...

Ehdottomasti kannattaa aina herättää nukkuva karhu. Suosittelen lämpimästi!

Herttinen, kyllä jollain alkaa ottaa hermoon.

Kysyt, miksi miehen pitäisi tehdä omat ruokansa. Niin, miksi? Ehkä siksi, että saisi syötävää. Miksi ruuanlaitto kuuluu naisille sinun mielestä? Osaa ne miehetkin kokata.

Sisälukutaito ei taida olla sun pahe?

Lue se aloitusviesti. Minä autan, tässä:

"Eli siis minä ja kaksi yläasteikäistä tyttöä haluamme alkaa kasvissyöjiksi, mutta mies ei suostu kasvissyöjäksi. Tuntuu älyttömältä tehdä kahta eri ruokaa päivittäin, kun mies vaatii lihaa. Miehelle pitäisi ostaa erikseen lihat ja tehdä oma erikoisannos, vaikka hän voisi syödä samaa ruokaa kuin muukin perhe."

Jos mun akka hurahtaisi kasvissyöntiuskontoon, voisin tehdä omat ruokani. Käristäisin pekonia ja kananmunia monta kertaa päivässä ja antaisin vain akan katsella vesi kielellä! Omapahan ois tappionsa.

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että näin sekasyöjänä pärjään ilman liemikuutioita, valmistomaattikeittoa, liivatekarkkeja ja hyydykejälkiruokia? Eikä kaupassa ole mitään vaikeuksia poimia koriin pelkästään vegaanisia tuotteita, silloin kun on tarvis (eli kun kylään tulee vegaanivieraita)? Olenko uusi Einstein?

Mäkin osaan. Keitän vain kuivat perunat vedessä ja sitten syön ne kuivina. Olenkin kasvissyöjä ja uusi Einstein kuten sinä!

Luin aloitusviestin uudestaan ja aivan puistattaa koko homma. Raavas mies joutuisi päivät selviämään kasvisruoilla miellyttääkseen vaimoaan ja kakaroitaan. Tässä nyt taidetaan unohtaa täysin se, että mies on perheen pää. Vaimon tulisi olla miehelleen alamainen eikä vaatia aivan tolkuttomia!

Itse olen sekasyöjä-nainen, mutta silti enemmän lihansyöjä kuin kasvissyöjä. Minulla ei ole mitään vegetaristeja vastaan ja jos mieheni joskus ilmottaisi, että alkaisi kasvissyöjäksi, niin antaisin, mutta minä en sitä ruokaa tekisi. Enimmikseen siksi, etten ole perehtynyt vegaaniseen ruokavalioon yhtään enkä osaisi tehdä ruokaa, joka pitäisi elimistön kunnossa koko ikänsä. Salaattia osaan vääntää, mutta ei ihminen pelkkää salaattia syömällä elä. Vegaanien ruokavalioon kuuluu paljon muutakin kuin salaatti kurkulla, josta minulla ei ole mitään tietoa. Minulla ei myöskään ole kiinnostusta aloittaa hirveätä opiskelua vegaanien ruoista, millä liha tulisi korvata, kuinka paljon, jne. Mies saisi valmistaa oman ruokansa ja minä omani. En todellakaan alkaisi pakottamaan miestä lihansyöntiin, muttei tämäkään voi pakottaa minua valmistamaan vegaaniruokaa.

Myöskin jos ajattelen, että mies olisi se, joka olisi kokannut koko suhteen ajan ja yks kaks päättäisi, että hän alkaa nyt tekemään ruokaa ilman yhtään lihaa, niin minä kyllä valmistaisin omat ruokani. Jos sinkutkin osaavat valmistaa ruoan yhdelle, niin kyllä sitä parisuhteessakin henkilöt osaavat valmistaa omat ruokansa. Ei se suhde voi siihen kaatua, että vaimo ei asu keittiössä valmistaen miehellä ruokaa joka päivä tai siihen, että mies haluaa yhä syödä lihaa ja valmistaa sen itselleen.

Jos koet sen olevan hyvää ja ravinnerikasta ruokaa niin mikäs siinä. En vaan ymmärrä miksi kukaan haluaisi tuollaista syödä.

T. Vegaani

Vierailija kirjoitti:

Jos koet sen olevan hyvää ja ravinnerikasta ruokaa niin mikäs siinä. En vaan ymmärrä miksi kukaan haluaisi tuollaista syödä.

T. Vegaani

Tämä siis kuivista perunoista öyhöttäneelle.

T. Sama henkilö

En ymmärrä tätä eettisyyttä ja kestävää kehitystä. 

Poltan tupakka, syön lihaa enkä todellakaan aio lopettaa sitä, maailma ei lopu ennen mun kuolemaa ja sen jälkeen on ihan sama mitä tapahtuu.

Ei ole jälkeläisiä ja tuskin tuleekaan.

Minulle on ihan sama mitä kukin syö kunhan ei tyrkytä sitä minulle, mutta tuntuu että suurin osa kasvissyöjistä on suurinpiirtein fundementaalisia aatteessaan.

T: Mies 32-v

Meillä mun "kasvisruokavillitys" ratkesi kompromissilla. Lounas mulla on töissä aina kasvisruokaa/syön sitä työpaikkaruokalassa. Kotona syödään illalla usein liharuokia kun ollaan yhdessä pöydässä. Muutoin syön itse mitä syönkin. Viikonloppuna kasvis- tai liharuokia vaihtelevasti :)

Eli todellinen kasvisruokailija en ole, vaikka kasvisruokapainotteisesti syönkin. "Totaalivegetarismi" ei meillä olisi toimiva ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap on tähän asti hoitanut perheen ruoanvalmistuksen, niin ei miestä nyt voi pistää kokkaamaan omaa sapuskaansa, vaan ap kokkaa edelleen koko perheelle, miehelle liharuokaa.

Eihän miehen tarvitse tehdä muuta kuin paistaa pihvi sen kasvisruuan lisäksi. Ei voi olla vaikeaa.

Ei tule kovin taloudelliseksi, jos mies paistaa itselleen joka päivä erikseen pelkkää lihaa tai kanaa. Sitä lihaa tulee silloin syötyä jopa enemmän kuin ennen! Suomalaisissa kotiruoissa on kuitenkin yleensä lopulta aika vähän lihaa per annos. Miettikää nyt makaronilaatikkoa, jauhelihakeittoa, kastikkeita, risottoja, wokkeja...

Tarvitseeko kasvissyönnin kanssa olla niin ehdoton? Jos mies ei periaatteen vuoksi jätä kasvisruokia syömättä, niin eikö perhe voisi tehdä liharuokaa vaikka kerran viikossa? Kaikki söisivät samaa ruokaa. Vaikka viikolla kasvisruokia ja viikonloppuna lihaa.

Minä olen ehdoton siinä,etten syö toisten mieliksi minkään eläimen tai ihmisen kuollutta ruumista. Oksettaa ajatuskin.

Eläimet syö itse toisia eläimiä. Sitä kutsutaan luonnoksi. Me kaikki kuollaan ja päädytään matojen ruuaksi.

Tehotuotanto on aika kaukana luonnosta.

Niin on toimistotyö, puhdistettu vesi ja älykännykätkin. Ainahan voit tehdä Linkolat. Vesistä tulee kalaa ja pellavasta vaatetta. Vai onko liian paljon vaivaa? Rusinat pullasta?

No en mä sanokaan että kaiken pitäisi olla luonnollista. Ei ihmisen tarvitse tehdä kaikkea mahdollista eettisesti ja ekologisesti, jo pienet muutokset auttaa. Ärsyttävä toi ajattelutapa että kasvissyöjä on tekopyhä rusinat pullasta tyyppi jos ei kasvissyönnin lisäksi myös asu omavaraistaloudessa keskellä metsää ja tee kaikkea tarvitsemaansa itse.

Niin onhan se ärsyttävää. Mutta kyllä minustakin on ärsyttävää, että kasvissyöntiä pidetään jotenkin lähtökohtaisesti eettisesti kestävänä valintana. Mihin tämä perustuu? Kärsimyksen välttämiseen?

Minä ajattelen seuraavasti:

1. Eläinten syönti on ihan luonnollista. Olemme osa ravintoketjua ja aika pitkälti sen huipulla. Mutta lopulta maallinen majamme päätyy maahan luonnon käytettäväksi.

2. Eläinten tappaminen ravinnoksi ei ole siis moraalisesti väärin.

3. Eläimiä on myös kasvatettu historiassa ties kuinka kauan ravinnon hankkimiseksi. Eläinten kasvattaminen tähän tarkoitukseen ei ole väärin.

4. Eläimiä tulee tietysti kohdella elinaikanaan kunnioittavasti ja välttää kärsimystä. Siksi suhtaudun itse tehotuotantoon nihkeästi, mutta toisaalta jos eläinten kasvatus täyttää tietyt pelisäännöt, on sen kasvatus ravinnoksi minusta ok. Samoin on ok metsästää ja kalastaa.

5. Kaikki ihmiset eivät jaa samaa arvomaailmaa. En ole siis kieltämässä sinua ajattelemasta tietyllä tavalla, mutta et myöskään sinä voi kieltää minua ajattelemasta omalla tavallani. Tällä hetkellä Suomen laki sallii eläinten syönnin. Voimme tietysti tämän diskurssin kautta koittaa päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, mutta kovin todennäköiseltä se ei näytä.

6. Vaikka hyväksyisimme väitteen siitä, että kasvissyönti on eettisesti kestävämpi valinta kuin sekasyönti, niin kuten totesit: "Ei ihmisen tarvitse tehdä kaikkea mahdollista eettisesti ja ekologisesti, jo pienet muutokset auttaa." Minä myönnän myös avoimesti sen, että vaikka suosin kasvispainoitteista ruokavaliota, haluan edelleenkin nauttia hyvästä lihasta ja kalasta ihan oman hedodismin vuoksi. Nautintokin on tärkeä osa elämää. En siksi myöskään edellytä sinulta täydellisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Luin aloitusviestin uudestaan ja aivan puistattaa koko homma. Raavas mies joutuisi päivät selviämään kasvisruoilla miellyttääkseen vaimoaan ja kakaroitaan. Tässä nyt taidetaan unohtaa täysin se, että mies on perheen pää. Vaimon tulisi olla miehelleen alamainen eikä vaatia aivan tolkuttomia!

Esität perättömiä väitteitä. Avioliitto ei  tee toista puolisoa alisteiseksi toiselle eikä  mies ole perheen pää Suomessa minkään lain nojalla. Surkeaa trollaamista. Nyt on vuosi 2017, painu takas sinne kiven alle mistä tulit.