Ihminen ei kadu mitään niin paljon, kuin lapsien hankkimatta jättämistä

No tämä oli aika typerä aloitus ja varmaan ikävä sellaisille jotka eivät ole koskaan tulleet raskaaksi vaikka ovat yrittäneet.

Itse sain hedelmöityshoitojen jälkeen yhden lapsen. Ja on totta että se oli niin raskasta aikaa, että jos en olisi ikinä tullut raskaaksi, en tiedä missä olisin. Tuskin tässä ainakaan.

Lapsi on aikuinen ja ainoa hyvä mitä olen elämässäni saanut aikaan. Menestyy ja on hyväkäytöksinen ja itsenäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka lapsia onkin, niin ihmettelen suuresti tätä aikuisten ihmisten kyvyttömyyttä olla projisoimatta kuin pienet lapset.

Esimerkkinä: Jos joku sanoo minulle, että Italialaisen viinitilan hoito ja sellaisella asuminen on MAAILMAN parasta, ja sitä ei vaan voi ymmärtää, mistä jää paitsi elämässä, jos sellasta ei osta. Niin kaikkihan me ymmärretään, että väite on varmaan tavallaan tosi. Mutta kukaan meistä ei ryntää ostamaan sitä viinitilaa silti. Eikös vaan?

Sama toimii lasten kohdalla. Kai nyt jokainen normaalijärkinen ymmärtää, että lapset tuo paljon elämään. Sellaista, jota ei ilman lasta voi kokea. Mutta ei se olisi riittänyt itselleni syyksi hankkia lapsia. Hankin, koska halusin. Uskon myös, että benjihyppy, hevosen koulutus ja maapallon ympäri purjehtiminen on asioita, jotka toisivat eläämääni VALTAVASTI asioita, joita en vaan voi ymmärtää, jos en kokeile. No, en silti kokeile.

Joten neuvona kaikille kanssavanhemmille; pää pois peräsimestä, on kasvatusvastuussa oleville ihmisille ihan tervettä nähdä asiat vähän paremmin.

Amen. Ihminen katuu niitä asioita, jotka jää tekemättä vaikka halusikin. Ap katuisi SUUURESTI jos hänellä ei olisi lapsia, sillä hän on niitä halunnut. Itse olen 49 ja ajatus vanhemmuudesta ei ole koskaan tullut mieleeni, ei edes uniini. Miten voisin katua jotain, mitä en osaa edes kuvitella? Katuisin, jos en olisi asunut Australiassa. Katuisin, jos en olisi uskaltanut tehdä niitä asioita mitä halusin. Eli tavallaan ap on löytänyt nyt jotain olennaista ihmiselämästä, mutta lapsenomaisesti heijastaa oman itsensä haluja muihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän minä tässä juuri sanonkin, että ihme pelkotiloja asiaan ladataan. Täälläkin suurin osa veloista on yksinkertaisesti pelkureita. Eletään sitä harmaata arkea, joka tunnetaan tasan tarkkaan ja samalla kasvatellaan pienissä mielissään lasten tuomia hankaluuksia ja vaaroja aivan moninkymmenkertaisiksi. Ei aikuinen ihminen kakkavaippaan kuole tai yhteen valvottuun yöhön.

Mitä ihmettä sä horiset? Tai tiedät muiden yövalvomisista? Mulla on nyt 3-vuotias joka on koko elämänsä aikana ehkä 5 yötä heräämättä. On vähän jaksaminen koetuksella tässä. Ja ei, en vaihtaisi pois häntä mutta todellakin mun elämänlaatu olisi parempaa jos saisin nukkua niin paljon kuin tarvisi.

Osanottoni, mutta lapset eivät ole kaikki samanlaisia. Oma kolmivuotiaani on kahden kuukauden iästä nukkunut täydet yöt ja pitänyt hereillä ehkä tuon just 5 yötä, on yleensä ollut kipeenä noi yöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Aattele, että voin asua ja elää huolettomasti ja minulla on lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Aattele, että voin asua ja elää huolettomasti ja minulla on lapsi.

En ole tuo jolle vastasit, mutta kuulostaa lapsia haluamattoman korvaan yhtä tyhmältä kuin "Aattele, että voin asua ja elää huolettomasti ja minulla on 5 metrinen pyton/maailman isoin peräpukama/sekatavarakauppa/jne"

Se, että sulla on lapsi on itsessään niin epäkiinnostava ja -haluttava asia, että ei lapseton osaa kuulla sitä mitenkään muuten. Sulla on lapsi, sulla on peräpukama. Ei ole mitenkään kiehtovaa, vaikka sulla olisi miljoona euroa, piika ja se lapsi. En silti haluaisi elämääsi, koska siinä on se lapsi. En halua olla vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

No, ei tästä taideta päästä mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen, että sun elämäsi on ollut tyhjää, onttoa ja säälittävää ilman niitä lapsia. Ja kiva juttu, että löysit itellesi sen viisasten kiven niiden lasten kautta. Sun täytyy enää vaan ymmärtää, että muut ihmiset löytää ne samat asiat muualta. Mutta ilmeisesti sulla on tunne-elämässä/säätelyssä jotain erikoista, kun tuollainen tilanne ylipäätään on. Tsemppiä tulevaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Aattele, että voin asua ja elää huolettomasti ja minulla on lapsi.

Niin? Sinä elät niin, koska sinä voit ja haluat. Sinulla on hyvä elämä, johon kuuluu lapsi, koska sinä haluat niin. Minulla on hyvä elämä, johon ei kuulu lapsi, koska minä haluan niin. Miksi tämä on ongelma?

Joku lapsikaheli yrittää sontoo jauhaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

Niin, he luultavimmin sitten kaipaavat sitä lasten tuomaa "äksöniä", kun kerta ovat lapsia hankkineet. Minä en kaipaa sitä, puolisoni ei kaipaa sitä, meille riittää ihan tämä oma "äksöni". Hienoa, että sinulla riittää aikaa ja halua olla lasten kanssa työpäivän jälkeen. Minulta puuttuu se halu.

Jos tämä ei ollut provo, niin kirjoittajan maailmaa ei yhtään millään lailla ole lapset avartaneet, vaan oli hyvinkin kapeakatseinen mielipide.

Tai sit ap päätti purkaa omaa pahaa oloaan lapsiperhearjen keskellä haukkumalla muut, kuvitellen että muut elävät niin kuin ap itse haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Ajatella, mutta mikään ei ole niin tärkeää kuin omat lapset, ei edes se työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Aattele, että voin asua ja elää huolettomasti ja minulla on lapsi.

Mulla sama, mutta ilman lasta. Sellasta se aikuisen elämä on, rakennetaan elämä niistä palasista, jotka itse halutaan. Ja ymmärretään, että kaikki ei välttämättä innostu samoista jutuista.

Onkohan ap joku teiniäiti, kun on niin mustavalkoista juttua ja huttua?

Ei se aina ole "ihanaa" lapsien kanssa eläminen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat lapset tuovat ihmisen elämälle jotain aivan erityistä ja syvää merkitystä ja mittaamattoman paljon rakkautta. Oman lapsen kasvaminen ja oman lapsen elämän edistyminen ja seuraaminen on jotain sellaista, joka tarjoaa niin ainutlaatuista merkitystä elämään, ettei sitä voi edes kuvailla. Lapset kasvattavat myös aikuisia ihmisinä aivan eri tavalla kuin lapsettomana oleminen. Aikuinen ihminen kasvaa mm. ajatusmaailmaltaan valtavan paljon viisaammaksi ja oppii lasten mukana valtavan paljon uusia asioita ja näkökulmia elämään. Lapsilta vanhempi saa myös vilpitöntä ja ainutlaatuista rakkautta, sellaista mitä kukaan toinen ei voi antaa. Ei edes oma puoliso.

Lapsettomilla taas elämä pyörii vain turhanpäiväisten, yksitoikkoisten ja hyvin pienten ja merkityksettömien asioiden ympärillä. Kaikki hedonismi, materialismi, matkustelu, omat harrastukset jne. nämä ovat pelkkää pintaa. Ovat todellakin vain pelkkää hyvin pientä pintaa ja hyvin merkityksettömiä asioita elämässä, kun aletaan puhumaan niistä asioista elämässä, jotka todella merkitsevät. Se matkustelu yms. on lapsettomille ihmisille selvästikin vain epätoivoista pakenemista arjesta ja epätoivoisia yrityksiä täyttää se valtava tyhjiö, joka heillä elämässään on. Toki he yrittävät kaikella sillä pitää pelkkää kulissia yllä, että kaikki olisi onnellista ja iloista, mutta todellisuudessa he ovat ja tiedostavat itsekin olevansa koko ajan hyvin yksinäisiä, jopa silloinkin kun ovat matkalla siellä jossain aurinkoisessa ihmisvilinää täynnä olevassa turistirysässä.

Ihminen ei kadu elämässään mitään muuta niin paljon kuin sitä, että jättää lapset hankkimatta. Jos seurustelukumppani/miesystävä/naisystävä/avopuoliso jne. on sitä mieltä, että hän ei lapsia halua, niin siinä vaiheessa suosittelen välittömästi kumppanin vaihtamista. Ihan jo nuorella iälläkin, jo parikymppisenäkin. Mitä sitä turhaan pitkittämään ja vuosiaan tuhlaamaan, kun kyse on noin isosta asiasta. Näitä lapsia haluamattomia odottaa erittäin yksinäinen ja pinnallisuutta täynnä oleva elämä, mutta sitten kun vaihdatte kumppania ja löydätte sellaisen, joka niitä lapsia kanssanne haluaa, niin te tulette saamaan oikein rikkaan elämän ja opitte ja kasvatte ihmisenä samalla valtavasti itsekin.

Saisinko noihin kohtiin perustelut? Eli mitä ovat ne merkitykselliset asiat elämässä, joiden ympärillä lapsia hankkineen elämä pyörii? Miksi ne ovat merkityksellisempiä, kun lapsettoman ihmisen kokemat asiat? Ja millä tavalla lapsi kasvatta aikuista, niin että lapseton ei voi oppia samoja asioita missään elämänsä tapahtumassa? Kiitos.

Lapsi on tulevaisuus. Lapsessa on mahdollisuutta nähdä kasvatustyönsä tuottavan hedelmää vuosikymmeniä, siirtyvän sukupolvelta eteenpäin. Voimme kasvattaa lapsillemme arvoja, tietoja, osaamista. Kuitenkin niin, että lapsi itse viime kädessä muokkaa saamansa kasvatuksen joksikin uudeksi, minkä seuraaminen on itse asiassa todella jännittävää. On huomattavan paljon mielenkiintoisempaa näyttää lapselle maailmaa kuin käydä katsomassa sitä itse esim. matkoilla. Itse ainakin olen matkustellut elämässäni jo sen verran paljon, että ei haittaa, jos nyt joku kolkka jäisi käymättä enää. Samoin kuin harrastukset. Lapselle ne ovat uusia, itselle se alkaa nyt olla jo se ja sama vaikka joku jäisikin pois. Onhan niitä harrastuksia ollut aikaa jo vuosikymmenet harrastaa. Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Tämänkin lapsiperheellisen perustelu kertoo vain sen että tämän ihmisen oma elämä ilman lapsia on tyhjää. Ei ole löydetty sitä omaa itseyttään koskaan. Jonkun toisen, eli lapsen pitää tuoda se sisältö ja merkitys aikuisen ihmisen elämään. Eli elämässä ei ole sisältöä ilman lapsia. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Ei se aina ole "ihanaa" lapsien kanssa eläminen...

Ei aina, mutta riippuu hyvin paljon lapsesta, millaista elämä lapsensa kanssa on. Mutta on se elämä kuitenkin erilaista ja rikkaampaa kuin ilman omaa lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Ajatella, mutta mikään ei ole niin tärkeää kuin omat lapset, ei edes se työ.

Ajatella, kun ei elämäänsä niitä omia lapsia halua, niin sen tilalla on niitä muita tärkeitä asioita. Eikä tämä vie mitenkään pois sitä, että lapselliselle ihmisille ne omat lapset ovat elämän arvokkain ja tärkein asia. Se ei ole lapsiperheiden vähättelyä, arvostelua tai pilkkaamista. Se on vain erilainen elämäntapa.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän johtuu, että nämä samat ihmiset, jotka väittävät lasten hankinnan maailman ihanimmaksi, ovat kuitenkin aika usein myös kerjäämässä sääliä muilta, koska on niin paljon hoitamista lapsissa. Kumpaa mieltä te oikeasti olette? 

Paljastavaa lukea näitä ahdistuneita ja hätääntyneitä kommentteja. Vuosia ylläpidetty fantasia oman elämän merkityksellisyydestä ja ainutkertaisesta sisällöstä on selvästi alkanut rapautua. Tuotantoeläimet havahtuvat tilanteeseensa, jossa he ovat ostaneet kalliilla kaiken kokemansa ja silti jotain on tuntunut aina puuttuvan. Kyllästymispiste on jo ohitettu, mutta sen hyväksyminen on liian tuskallista ja rikkoo loputkin siitä mitä naiiveista kuvitelmista ja toimintamalleista on vielä jäljellä

Monet tälläiset turhat, typerät ja provo ketjut ei pysyisi kauan hengissä, jos kukaan ei vastaisi niihin. Kun näihin vastataan, niin aloittaja saa lisää tuulta purjeisiin jatkaa hupsutusta. Ap, mee muualle pölisemään (vaikka iteksesi) tämmöistä 18-vuotiaan tasoista jokotai ajattelua).