Ihminen ei kadu mitään niin paljon, kuin lapsien hankkimatta jättämistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se aina ole "ihanaa" lapsien kanssa eläminen...

Ei aina, mutta riippuu hyvin paljon lapsesta, millaista elämä lapsensa kanssa on. Mutta on se elämä kuitenkin erilaista ja rikkaampaa kuin ilman omaa lasta.

Elämä viinitilan omistajana on erilaista ja rikkaampaa kuin ilman. Ja mitään ei ihminen niin kadu kuin sitä, että jättää viinitilan ostamatta. Sitä äksöniä ja rikkautta riittää, niin se vaan on. Jne jne.

Etkö ymmärrä jo olevasi vähän höpsähtänyt?

Terv äiti

Näyttää menevän lehdettömillä puilla tunteisiin toisten valinnat. : D

Buuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

Niin, he luultavimmin sitten kaipaavat sitä lasten tuomaa "äksöniä", kun kerta ovat lapsia hankkineet. Minä en kaipaa sitä, puolisoni ei kaipaa sitä, meille riittää ihan tämä oma "äksöni". Hienoa, että sinulla riittää aikaa ja halua olla lasten kanssa työpäivän jälkeen. Minulta puuttuu se halu.

Hyvä, että olet tiedostanut itsekkyytesi. Älä ikinä hanki lapsia ja muista vanhana ettet ruikuta kun olet yksin eikä sinua kukaan vie ulkoilemaan.

Vai tämmöinen aloitus tällä kertaa. Mulle lastenhankinta ei ole koskaan ollut mikään vaihtoehto. Kahdesta syystä: Ensinnäkin en edes tulisi raskaaksi ilman hoitoja, hoidoillakin todennäköisyys on pieni. Toiseksi olen pienestä pitäen ollut sitä mieltä, että en halua lapsia. Pidän lapsista, olen hoitanut lapsia, mulla on läheisiä sukulaislapsia, olen tehnyt paljon vapaaehtoistyötä varhaisnuorten ja nuorten kanssa...

...mutta omia lapsia en ole koskaan halunnut. Syynä ei ole se, että olisin huolestunut metelistä, yöunien puutteesta tai kakkavaipoista, oman vapauden menettämisestä tai mistään, mitä näissä keskusteluissa on mainittu. Mä vaan en halua. On sanottu, että mä olisin varmaan hyvä äiti ja niin edelleen. Ehkä, mutta en halua. Muut saavat tehdä omat ratkaisunsa, minä teen näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat lapset tuovat ihmisen elämälle jotain aivan erityistä ja syvää merkitystä ja mittaamattoman paljon rakkautta. Oman lapsen kasvaminen ja oman lapsen elämän edistyminen ja seuraaminen on jotain sellaista, joka tarjoaa niin ainutlaatuista merkitystä elämään, ettei sitä voi edes kuvailla. Lapset kasvattavat myös aikuisia ihmisinä aivan eri tavalla kuin lapsettomana oleminen. Aikuinen ihminen kasvaa mm. ajatusmaailmaltaan valtavan paljon viisaammaksi ja oppii lasten mukana valtavan paljon uusia asioita ja näkökulmia elämään. Lapsilta vanhempi saa myös vilpitöntä ja ainutlaatuista rakkautta, sellaista mitä kukaan toinen ei voi antaa. Ei edes oma puoliso.

Lapsettomilla taas elämä pyörii vain turhanpäiväisten, yksitoikkoisten ja hyvin pienten ja merkityksettömien asioiden ympärillä. Kaikki hedonismi, materialismi, matkustelu, omat harrastukset jne. nämä ovat pelkkää pintaa. Ovat todellakin vain pelkkää hyvin pientä pintaa ja hyvin merkityksettömiä asioita elämässä, kun aletaan puhumaan niistä asioista elämässä, jotka todella merkitsevät. Se matkustelu yms. on lapsettomille ihmisille selvästikin vain epätoivoista pakenemista arjesta ja epätoivoisia yrityksiä täyttää se valtava tyhjiö, joka heillä elämässään on. Toki he yrittävät kaikella sillä pitää pelkkää kulissia yllä, että kaikki olisi onnellista ja iloista, mutta todellisuudessa he ovat ja tiedostavat itsekin olevansa koko ajan hyvin yksinäisiä, jopa silloinkin kun ovat matkalla siellä jossain aurinkoisessa ihmisvilinää täynnä olevassa turistirysässä.

Ihminen ei kadu elämässään mitään muuta niin paljon kuin sitä, että jättää lapset hankkimatta. Jos seurustelukumppani/miesystävä/naisystävä/avopuoliso jne. on sitä mieltä, että hän ei lapsia halua, niin siinä vaiheessa suosittelen välittömästi kumppanin vaihtamista. Ihan jo nuorella iälläkin, jo parikymppisenäkin. Mitä sitä turhaan pitkittämään ja vuosiaan tuhlaamaan, kun kyse on noin isosta asiasta. Näitä lapsia haluamattomia odottaa erittäin yksinäinen ja pinnallisuutta täynnä oleva elämä, mutta sitten kun vaihdatte kumppania ja löydätte sellaisen, joka niitä lapsia kanssanne haluaa, niin te tulette saamaan oikein rikkaan elämän ja opitte ja kasvatte ihmisenä samalla valtavasti itsekin.

Saisinko noihin kohtiin perustelut? Eli mitä ovat ne merkitykselliset asiat elämässä, joiden ympärillä lapsia hankkineen elämä pyörii? Miksi ne ovat merkityksellisempiä, kun lapsettoman ihmisen kokemat asiat? Ja millä tavalla lapsi kasvatta aikuista, niin että lapseton ei voi oppia samoja asioita missään elämänsä tapahtumassa? Kiitos.

Lapsi on tulevaisuus. Lapsessa on mahdollisuutta nähdä kasvatustyönsä tuottavan hedelmää vuosikymmeniä, siirtyvän sukupolvelta eteenpäin. Voimme kasvattaa lapsillemme arvoja, tietoja, osaamista. Kuitenkin niin, että lapsi itse viime kädessä muokkaa saamansa kasvatuksen joksikin uudeksi, minkä seuraaminen on itse asiassa todella jännittävää. On huomattavan paljon mielenkiintoisempaa näyttää lapselle maailmaa kuin käydä katsomassa sitä itse esim. matkoilla. Itse ainakin olen matkustellut elämässäni jo sen verran paljon, että ei haittaa, jos nyt joku kolkka jäisi käymättä enää. Samoin kuin harrastukset. Lapselle ne ovat uusia, itselle se alkaa nyt olla jo se ja sama vaikka joku jäisikin pois. Onhan niitä harrastuksia ollut aikaa jo vuosikymmenet harrastaa. Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Tämänkin lapsiperheellisen perustelu kertoo vain sen että tämän ihmisen oma elämä ilman lapsia on tyhjää. Ei ole löydetty sitä omaa itseyttään koskaan. Jonkun toisen, eli lapsen pitää tuoda se sisältö ja merkitys aikuisen ihmisen elämään. Eli elämässä ei ole sisältöä ilman lapsia. Surullista.

Kato näppästiina pääsi livauttamaan. Joo ei, kyllä mulla omakin elämä on, oli jo ennen lapsia. Oli ura, oli koulutus, oli harrastukset. On vieläkin, uutta koulutusta opiskelen koko ajan ja valmistun uudelle uralle ensi vuonna. On erinomainen parisuhde, hyviä harrastuksia, joita tuntuu koko ajan tulevan lisää, on ystäviä ja suunnitelmia. Ja on varallisuuttakin useamman sukupuolven työn tuloksena. Ei se oma itse sieltä minnekään katoa vaikka saa lapsia. Ne lapset eivät ymmärrätkö vie mitään pois vaan tuovat lisää. Ei lapseton ihminen ole mikään kehityksen riemuvoitto, ainoa, joka ymmärtää oman itsensä ja on kaiken määre. Ihan yhtä vähän se lapsi vie pois minuutta, niin, että velan yksinkertaisuudessaan kulunut loppupäätelmä olisi, että lapsia tekevät vain he, joilla ei ole elämässään muuta. Kun se ei näin ole.

Ap, näytätkö hampaita lapsille ja muriset vielä..?

Enpä tiedä miten on asianlaita, mutta ainakaan lapsettomien ei pitäisi valittaa maahanmuutosta. Kuka ne eläkkeet maksaa jos tänne ei jostain saada porukkaa töitä tekemään? Siinä mielessä on kyllä aika vastuutonta jättää lisääntyminen väliin, että oma vanhuus jää muiden vääntämien kakaroiden kontolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

Niin, he luultavimmin sitten kaipaavat sitä lasten tuomaa "äksöniä", kun kerta ovat lapsia hankkineet. Minä en kaipaa sitä, puolisoni ei kaipaa sitä, meille riittää ihan tämä oma "äksöni". Hienoa, että sinulla riittää aikaa ja halua olla lasten kanssa työpäivän jälkeen. Minulta puuttuu se halu.

Hyvä, että olet tiedostanut itsekkyytesi. Älä ikinä hanki lapsia ja muista vanhana ettet ruikuta kun olet yksin eikä sinua kukaan vie ulkoilemaan.

Sitähän minä olen koko ajan yrittänyt sanoa! :D Että olen itsekäs ja haluan elää omilla ehdoillani, enkä halua lapsia. Hyvä, että sinäkin tajusit vihdoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

Niin, he luultavimmin sitten kaipaavat sitä lasten tuomaa "äksöniä", kun kerta ovat lapsia hankkineet. Minä en kaipaa sitä, puolisoni ei kaipaa sitä, meille riittää ihan tämä oma "äksöni". Hienoa, että sinulla riittää aikaa ja halua olla lasten kanssa työpäivän jälkeen. Minulta puuttuu se halu.

Hyvä, että olet tiedostanut itsekkyytesi. Älä ikinä hanki lapsia ja muista vanhana ettet ruikuta kun olet yksin eikä sinua kukaan vie ulkoilemaan.

Mua oikeasti kiinnostaisi tietää että minkälainen ihminen siellä oikein kirjoittelee tämmöisiä kommentteja :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

No, ei tästä taideta päästä mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen, että sun elämäsi on ollut tyhjää, onttoa ja säälittävää ilman niitä lapsia. Ja kiva juttu, että löysit itellesi sen viisasten kiven niiden lasten kautta. Sun täytyy enää vaan ymmärtää, että muut ihmiset löytää ne samat asiat muualta. Mutta ilmeisesti sulla on tunne-elämässä/säätelyssä jotain erikoista, kun tuollainen tilanne ylipäätään on. Tsemppiä tulevaan.

Myönnän toki, että elämäni ennen omia lapsiani oli erilaista, mutta ei mitenkään tyhjää, onttoa tai säälittävää, kuten sinä väität; ja huom: on kyse minun elämästäni, ei sinun.  Tiesin ja tiedän vieläkin tänä päivänä, mihin ryhdyin, kun aloitin perheeni perustamisen; ja täytyy myöntää, että elämä on ollut todellakin täyttä ja ei onttoa yhtäkään päivää, kun saimme omat rakkaat lapsemme.  En jaksa uskoa, että mistään muusta olisin saanut niin paljon elämääni sisältöä kuin omista lapsistani, sillä he ovat kaikki kaikessa, ja kai saan olla sitä mieltä, jos ja kun kohdallani on näin käynyt elämässäni - olen todellakin kiitollinen lapsistamme. Rakastan heitä. Minulle on suotu kohde niille tunteille.  Toki rakastan elämässä muitakin asioita ja ilmiöitä, mutta kaikelle on tilaa elämässämme.  Jos lapseton ihminen tykkää elämässään jostain muusta kuin lapsista, niin eipä se minun elämääni heilauta puoleen eikä toiseen - tykätköönpä vaikkapa mistä tahansa.  Ja mitä tunne-elämäni säätelyyn tulevi, niin olisin kyllä enemmän huolissani tunne-elämäni tolasta, jos en omista lapsistani tykkäisi enempää kuin esim. taitoluistelusta:D

Kun tätä eläkeasiaa miettii, niin on sanottava, että lapsettomat ovat melkoisia vapaamatkustajia. Ensin eletään koko aikuisikä vapaana yhteiskunnan jatkuvuuden vaatimista uhrauksista ja kuitenkin odotetaan, että yhteiskunta vaan jotenkin pysyy pystyssä useita kymmeniä vuosia eläkeiän jälkeen niin että jostain ne eläkerahat tulee lapsettomankin tilille.

Itte katuisin eniten sitä että tekisin lapsia jonkun idiootti jästipään kanssa.

Kohduttomana hieman hankalaa niitä lapsia hankkia. Ja vaikka olisikin kohtu, en silti hankkisi lapsia koska en halua niitä ja geenini ovat niin paskat että lapsen elämä oli pelkkää tuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi luo merkityksen miksi tehdä töitä, yrittää elämässä eteenpäin tai kerryttää omaisuutta. Koska on joku jolle sen antaa.

Sinulla on ehkä noin, mutta minä elän tätä ainoaa elämää itselleni. Teen töitä, koska nautin siitä ja saan siitä rahaa, jolla voin toteuttaa sellaista elämää kuin itse haluan. 

Siis työ on elämäsi sisältö ja sen myötä raha; Ok. Siinähän sitä elämäsi rikkautta sitten onkin riittämin.

Rahalla vaan ei saa ihan kaikkea, tiesitkö sitä, mutta ehkä et, koska jos sinulla ei ole omaa lasta/omia lapsia.

Vietän töissä keskimäärin 8 tuntia päivässä, joten voisi sanoa, että se on iso osa elämääni. Onni onkin, että olen työssä, josta nautin, jossa olen hyvä ja jossa saan käyttää osaamistani toisten hyödyksi. Ja kyllä, siitä saan rahaa, mikä on vielä isompi onnenpotku! Saan rahaa, jonka turvin voin asua ja elää huolettomasti, ilman stressiä. 

Niin moni lapsia omaavakin käy töissä tuon keskimäärin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa, ja hekin voivat asua ja elää huolettomasti ilman stressiä, mutta heillä on myös elämässään enemmän ns. äksöniä lastensa myötä kuin mitä sinulla on. On sitä ihanaa rakkautta ja tunteita, jotka ovat lasten kanssa eläessään aivan toisesta maasta kuin sinun yksinäinen elämäsi ilman lapsiasi.

Niin, he luultavimmin sitten kaipaavat sitä lasten tuomaa "äksöniä", kun kerta ovat lapsia hankkineet. Minä en kaipaa sitä, puolisoni ei kaipaa sitä, meille riittää ihan tämä oma "äksöni". Hienoa, että sinulla riittää aikaa ja halua olla lasten kanssa työpäivän jälkeen. Minulta puuttuu se halu.

Hyvä, että olet tiedostanut itsekkyytesi. Älä ikinä hanki lapsia ja muista vanhana ettet ruikuta kun olet yksin eikä sinua kukaan vie ulkoilemaan.

Tätä just en ymmärrä: miten ihmisellä ei vanhana muka voi olla muita ystäviä, tuttuja ja sukulaisia kuin ne itse tehdyt? Ja mistä sitä tietää nykyään, todennäköisesti lapset asuvat ympäri maailmaa ja lähinnä Skypessä tavataan, kun tavataan.

Vitun paviaani. Sanopa tämä niille jotka eivät voi saada lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kato näppästiina pääsi livauttamaan. Joo ei, kyllä mulla omakin elämä on, oli jo ennen lapsia. Oli ura, oli koulutus, oli harrastukset. On vieläkin, uutta koulutusta opiskelen koko ajan ja valmistun uudelle uralle ensi vuonna. On erinomainen parisuhde, hyviä harrastuksia, joita tuntuu koko ajan tulevan lisää, on ystäviä ja suunnitelmia. Ja on varallisuuttakin useamman sukupuolven työn tuloksena. Ei se oma itse sieltä minnekään katoa vaikka saa lapsia. Ne lapset eivät ymmärrätkö vie mitään pois vaan tuovat lisää. Ei lapseton ihminen ole mikään kehityksen riemuvoitto, ainoa, joka ymmärtää oman itsensä ja on kaiken määre. Ihan yhtä vähän se lapsi vie pois minuutta, niin, että velan yksinkertaisuudessaan kulunut loppupäätelmä olisi, että lapsia tekevät vain he, joilla ei ole elämässään muuta. Kun se ei näin ole.

No nyt ollaan asian ytimessä. Sinun elämääsi lapset toivat jotain lisää. Koet saavasi elämääsi enemmän, kun sinulla on lapsia. Minä koen, että lapset veisivät enemmän kuin antaisivat enkä halua sitä, koska se ei ole sen arvoista. Siinä on se meitä erottava asia, jonka mukaan teemme kumpikin omaa elämäämme koskevat päätökset. 

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä miten on asianlaita, mutta ainakaan lapsettomien ei pitäisi valittaa maahanmuutosta. Kuka ne eläkkeet maksaa jos tänne ei jostain saada porukkaa töitä tekemään? Siinä mielessä on kyllä aika vastuutonta jättää lisääntyminen väliin, että oma vanhuus jää muiden vääntämien kakaroiden kontolle.

Harmittaako kun teidän lapset joutuu hoitamaan meidät lapsettomat vanhukset? Aijai kamala homma. Eikun ai niin, eihän meitä lapsettomia vanhuksia kukaan hoida, ruoki eikä ulkoiluta. Lapsia hankkineet sen sijaan elävät leveästi ja täyden palvelun keskellä. Onko tuo se ajatus, jonka voimalla ne muutamat katkerat lapsettomien vihaajat elävät elämänsä? "Kyllä nuo lapsettomat sitten lopulta vielä saavat kärsiä, kjäh kjäh".

Olen kuuden lapsen äiti, pullantuoksuinen ihanne mamma. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä eläkeasiaa miettii, niin on sanottava, että lapsettomat ovat melkoisia vapaamatkustajia. Ensin eletään koko aikuisikä vapaana yhteiskunnan jatkuvuuden vaatimista uhrauksista ja kuitenkin odotetaan, että yhteiskunta vaan jotenkin pysyy pystyssä useita kymmeniä vuosia eläkeiän jälkeen niin että jostain ne eläkerahat tulee lapsettomankin tilille.[/

Vitä mittua? Maksan koko ikäni veroja ja niillä ostetaan niitä koulukirjoja sun muita pesäpallomailoja...