Miksi ateistien on niin vaikea hyväksyä että toiset ovat uskovaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippileirit eivät ole aiheena. Ainakaan niiden mukavat leirikokemukset eivät uskonnosta johdu vaan kavereista. 

Omasta lapsuudesta voin sanoa että en tiennyt uskovaisia "olevankaan"(tiesin hihhuleista) ennen kuin täytin 11 vuotta. Tajusin koulua vaihtaessa, että kaikki  uudet luokkakaverit ovatkin uskovaisia. Siinä vaihessa alkoi ihmettely pieni pelkokin, epäluottamuksen takia ja jouduin tarkistamaan että uskovatko he todella satuihin jumalasta ja rukoilevat kirkossa ja ovat hihhuleita. Minulle vastattiin että ei todellakaan ja tämä hämmensi enemmän. Luokallani ei ollut kuin kaksi ortodoksia aiemmin eikä muita uskovaisia.

Uskonnot kuitenkin opitaan vanhemmilta ja koulusta, minusta se on aivopesua kuten tääläkin on jo esitetty.

Uskonnot luovat turvattomuutta koska ne kertovat kuinka moni ihminen valitsee ennemmin todistamattomat asiat kuin todistetut. Uskovaiset ovat pelottavia.

Muotia on muka jonkun mielestä se ettei halua uskoa valheisiin. Kaikkea nuo hihhulit keksivätkin.

Myös se että ehdotetaan tälle 11 vuotiaalle aivopesua ratkaisuksi kertoo paljon uskovaisten olemattomasta moraalista. Uskis valittaa, että ateisti on ilkeä kun mainitsee ettei 11 votiaan aivopesu ole moraalista. Kieltäminen olisi nyt uskiksilla paikallaan eikö, seuraava moraalittomuuden näyte, ei kanneta vastuuta sanoista!

Tarkistitko nuo asiat luokkatovereiltasi vai heidän vanhemmiltaan?

Miksi hämmennyit jos he vastasivat että eivät ole hihhuleita eivätkä usko satuolentoihin?

Eihän kukaan uskossa oleva noin ajattele, eihän se silloin mitään uskoa olisi.

Tämäkö sinut traumatisoi niin ettet nyt (ilmeisesti) aikuisena halua kommunikoida terveellä tavalla ja vaadit muita uskovia tilille siitä mitä (niin mitä?) sinulle 11-vuotiaana tehtiin?

Hämmennyin että miksi ihmeessä sellaiset tavalliset ihmiset haluavat kuulua kirkkoon, jotka eivät usko pelottavien harhaisten hihhuleiden tapaan. He sanoivat etteivät usko kunhan kuuluvat kirkkoon kun vanhemmatkin kuuluvat. Se todistaa että kyseessä on aivopesu jossa omalla mielipiteellä ei ole väliä vaan kasvatetaan uskomaan epätodellisiin asioihin joihin moni ei edes halua uskoa. Moraalitonta toimintaa.

Eli sinua ei kuitenkaan kukaan yrittänyt aivopestä kun olit yksitoistavuotias? Olit huolissasi luokkakavereistasi vaikka aivopesu heidän kohdallaan ei ollut tuottanut tulosta?

Otsikon kysymykseen: en tiedä. Varmasti osalla on ikäviä kokemuksia uskovaisista tai sellaisina itseään pitävistä, niin on uskovillakin mutta silti en ymmärrä silmitöntä vihaa ja halveksuntaa jota osa osoittaa.

Ihminen voi olla minkälainen tahansa, vaikka kuinka mukava ja fiksu mutta jos käy ilmi että hän onkin uskova niin yhtäkkiä kaikki hyvät määreet katoavat ja hän on säälittävä, tyhmä, mielenterveysongelmainen yms vaikka olisi mikä professori.

Minusta SE ei ole ihan tervettä.

Eikä minusta ole suurta järjen osoitusta sekään että kuvitellaan että kaikki uskovat silmät ja aivot ummessa nielevät kaiken eivätkä kertaakaan kyseenalaista yhtään mitään.

Uskoviin mahtuu monenlaista, on älykkäämpää ja on yksinkertaisempaa, aivan kuten ateisteissakin. Jotka eivät myöskään kaikki käytä omia aivojaan vaan ovat hyvinkin ulkoaohjautuvia ja kyseenalaistamattomia.

Koko ketju täynnä yleistyksiä eritoten näiltä mielestään älymystöä edustavilta ateisteilta.

Esim1:

Katolinen kirkko oli syypää ristiretkiin, inkvisitioon,miekkakäännytyksiin. Silti käytetään termiä "Kristityt olivat ristiretkellä", oli oli mutta sillä on suuri ero ja merkitys että mikä suuntaus oli. Esimerkiksi Jehovantodistajat eivät olleet ristiretkillä.

Esim2:

"Uskovat kiertää ovelta ovelle tuputtamassa" Joo uskovat kyllä, mutta nämä ovelta ovelle tyypit ovat Jehovantodistajia, muut suuntaukset eivät näitä harrasta. Katoliset eivät käy ovelta ovelle.

Esim3:

"Uskonto uhkasi tappaa Kopernikuksen, kun hän harrasti tähtitieteilyä" - No pitäisi mainita vissiin, että mikä uskonto ja mikä suuntaus...buddhalaisetko? Dalai Lamako uhkaili?

Koska yleissivistykseen kuuluva uskontotietous on tällä tasolla, eli tietämys on lapsosen luokkaa, niin keskustelu vaan ei ole kovin hedelmällistä.

Katolisen kirkon ristiretkissä ei oikeasti ollut uskonnosta kyse. Jotkut varmasti luulivat olevansa Jumalan asialla mutta ne sponsorit ajoivat ihan puhtaasti omaa etuaan ja tiesivät sen kyllä.

Usko(nno)n nimissä tehdään paljonkin sellaista mikä ei oikeasti Jumalaan ja uskoon liity millään tavoin.

Oletan että aloituksessa ja ketjussa käsitellään nimenomaan kristinuskoa.

Kilpailevat kultit eivät siedä toisiaan

Vierailija kirjoitti:

Usko(nno)n nimissä tehdään paljonkin sellaista mikä ei oikeasti Jumalaan ja uskoon liity millään tavoin.

Tottakai se liittyy uskoon jos se tehdään uskonnon nimissä. En usko että et ymmärrä sitä.

Vierailija kirjoitti:

Koko ketju täynnä yleistyksiä eritoten näiltä mielestään älymystöä edustavilta ateisteilta.

Esim1:

Katolinen kirkko oli syypää ristiretkiin, inkvisitioon,miekkakäännytyksiin. Silti käytetään termiä "Kristityt olivat ristiretkellä", oli oli mutta sillä on suuri ero ja merkitys että mikä suuntaus oli. Esimerkiksi Jehovantodistajat eivät olleet ristiretkillä.

Esim2:

"Uskovat kiertää ovelta ovelle tuputtamassa" Joo uskovat kyllä, mutta nämä ovelta ovelle tyypit ovat Jehovantodistajia, muut suuntaukset eivät näitä harrasta. Katoliset eivät käy ovelta ovelle.

Esim3:

"Uskonto uhkasi tappaa Kopernikuksen, kun hän harrasti tähtitieteilyä" - No pitäisi mainita vissiin, että mikä uskonto ja mikä suuntaus...buddhalaisetko? Dalai Lamako uhkaili?

Koska yleissivistykseen kuuluva uskontotietous on tällä tasolla, eli tietämys on lapsosen luokkaa, niin keskustelu vaan ei ole kovin hedelmällistä.

Huomaatko että shoppailet uskontoja sen mukaan, miten ne sopivat eri tilanteisiin? Esimerkissä #1 Jehovan todistajat osoittivat uskovaisten olevan pohjimmiltaan hyviä ja esimerkissä #2 maalaat heistä syntipukkeja.

Mitä Buddhalaisuuteen tulee tiedämme sen olevan filosofisempaa kuin paikallisen körttiläisyyden. Satua silti sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene sanomaan muslimeille, ettei heidän uskontoaan saa Suomessa opettaa. Sitähän tehdään, mutta kysymys kuuluu, uskallatko sanoa sen?

Vai onko vain Päivi Räsäsen arvostelu rohkeaa? Siihen nyt uskaltautuu kuka vaan.

Miksi et sinä mene sanomaan sitä muslimeille päin naamaa?

Eikö tuo pitäisi opetushallinnolle sanoa, eikä jollekin random muslimille?

Vierailija kirjoitti:

Olen useasti miettinyt samaa. Ei tulisi mieleenkään mennä sanomaan ateistille "olet tyhmä ja joudut helvettiin kun et usko" mutta usein minulle on sanottu "olet tyhmä kun uskot satuolentoon." miksi heitä kiinnostaa niin paljon mihin minä uskon tai en usko? Minä elän hyvää elämää ja olen onnellinen näin, oli Jumala sitten satua tai ei.

Tuossa on tietysti se, että ateisti on väitteessään oikeassa (noin periaatteessa) mutta sinä et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko(nno)n nimissä tehdään paljonkin sellaista mikä ei oikeasti Jumalaan ja uskoon liity millään tavoin.

Tottakai se liittyy uskoon jos se tehdään uskonnon nimissä. En usko että et ymmärrä sitä.

Koita itse ymmärtää: jonkun/jonkin nimissä voidaan tehdä jotain vaikka se teko ei edustaisikaan sitä jonka/minkä nimissä se tehdään.

Ja tämä voi olla ateistille vaikea käsittää mutta usko ja uskonto eivät ole synonyymeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen useasti miettinyt samaa. Ei tulisi mieleenkään mennä sanomaan ateistille "olet tyhmä ja joudut helvettiin kun et usko" mutta usein minulle on sanottu "olet tyhmä kun uskot satuolentoon." miksi heitä kiinnostaa niin paljon mihin minä uskon tai en usko? Minä elän hyvää elämää ja olen onnellinen näin, oli Jumala sitten satua tai ei.

Tuossa on tietysti se, että ateisti on väitteessään oikeassa (noin periaatteessa) mutta sinä et.

Tästä nyt voidaan olla ja ollaankin montaa mieltä mutta kyse ei kai kuitenkaan ole siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan siitä miten muille ihmisille puhutaan ja kuinka heitä kohdellaan?

Sivistynyt ihminen on kohtelias ja kunnioittava myös niille jotka ajattelevat eri tavoin kuin hän itse.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko että shoppailet uskontoja sen mukaan, miten ne sopivat eri tilanteisiin? Esimerkissä #1 Jehovan todistajat osoittivat uskovaisten olevan pohjimmiltaan hyviä ja esimerkissä #2 maalaat heistä syntipukkeja.

Tämä oli tarkoituksenikin, eli nämä kaikki esimerkit ovat lainauksia ketjun sisällöstä...Eli ihan hirveästi esimerkkejä per uskonsuuntaus ei ollut käytettävissä.

Nyt vähän nolosti jäit kiinni siitä ettet ole edes perehtynyt ketjuun ja vaivautunut lukemaan ketjua. Ehkäpä ensikerralla otat asioista selvää ennen kuin aukaiset suusi?

Voisit nyt jälkityönä lukaista ketjun läpi ja opettaa meille hölmöille millä tavalla olisit itse käyttänyt esimerkkejä eri uskonsuuntauksista jotka löytyvät kommenteista.

Riittääkö rahkeet?

Tarsolainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskontoharha: Koska Kristinusko ylipäätään puhui taivaasta ja kiertoradoista ja taivaankappaleista alkoi ihmiset niitä tutkimaan---

Todellisuus:

Tähtitiede on yksi vanhimmista tieteistä, sillä ihmiset ovat tutkineet aurinkoa, kuuta, planeettoja ja tähtiä vähintään 5 000 vuotta

Vasta kun kirkko kiinnostui asiasta ja phui huomattavalla maailmanlaajuisella arvovallallaan asiasta se alkoi vetämään oikeita tieteiliöitä puoleensa.

Toki kamelit aavikolla on katselleet ja tihrustelleet tähtiä, ja ennusteliat ennustelivat ,mutta vasta kristinusko teki siitä "kuumanperunan" ja nosti kiinnostavan kysymyksen kaikkien huulille.

Eli Kristinusko on keskeisesti vaikuttanut tähtitieteiden kehitykseen, kirkon vuoksi joka tavan mies muodosti asiasta mielipiteensä.

Hohhoijjaa. Ensimmäiset instrumentit ja kalenterit oli Euroopassakin käytössä jo yli 1000 vuotta eaa, ja Sumerialaisilla oli tähtikalenterit laskettuna jo reilusti sitä ennen. Kreikassa päädyttiin heliosentriseen maailmankuvaan jo noin 300 vuotta eaa.

Eli sinäänsä kristinusko on kyllä vaikuttanut tähtitieteen kehitykseen, nimittäin hidastamalla sitä yli 1500 vuoden ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon aiheeseen palatakseni, hyväksyn uskomisen täysin, niin kauan kuin sitä ei yritetä tuputtaa minulle eikä yritetä vaatia että yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäisiin uskonnollisiin käsityksiin perustuen. En esim tykkää siitä että uskovat vaativat minua ei vain hyväksymään sateenkaariväen sorron, vaan tekemään siitä institutionaslista ja joka kansalaisen velvollisuuden. Esim estämällä sateenkaariväen ihmisoikeudet pariutumisen ja rakastamisen suhteen jne.

Kristinuskoisena itse taas hyväksyn ateismin, niin kauan kun sitä ei yritetä tuputtaa muille , eikä yritetä vaatia, että yhteiskunnan päätöksiä tehdään yksin heidän käsityksiin perustuen (ei ole Jumalaa, uskonnot pitäisi kieltää jne.).

Pata kattilaa soimaa, toivoopi kattila.

Totta kai yhteiskunnan päätökset pitää tehdä sotkematta niihin mitään satuolentoja niin kauan kun niiden satuolentojen olemassaolosta ei ole ensimmäistäkään todistetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot ovat vähämielisten hapatuksia miksi kukaan sellaista hyväksyisi ellei itse sellainen ole. Edellisenkin perustelu on että hyväksyy sen että joku ei usko satuihin ehdoilla a ja b ei hyvää päivää.

Minä olen uskovainen. Kasvatukseni ei ollut mitenkään uskonnollista - oli ihan sama meninkö rippikouluun tai erosinko kirkosta. Nuorena en ollut uskonnollinen.

Minulla on kovien tieteiden alalta maisterin tutkinto. Olen nainen. Kirjoitin aikoinani L:n paperit. Aina kirkkaasta älystä kehuttu. Olen tullut ilman muiden ihmisten vaikutusta siihen tulokseen että Jumala on olemassa. Aivoissani ei ole mitään vikaa, opiskelu ja työhistorianikin sitä todistaa. Sen sijaan sinun aivokapasiteettisi näyttää ikävän rajalliselta tuntiessasi tarvetta noin räikeisiin ja paikkaansa pitämättömiin yleistyksiin.

Taitaa se älysi olla luultua himmeämpi.

Vierailija kirjoitti:

Ateistit ovat säälittäviä ja joutuvat helvettiin ikuisiksi ajoiksi. Turhan sitten liekin korventamana katua.

On olemassa vain yksi Jumala ja Jeesus Kristus on hänen ainoa poikansa.

On olemassa ainakin 6000 dokumentoitua jumalaa. Todennäköisesti enemmänkin löytyisi erinäisten muinais- ja luonnonuskontojen parista mitkä ovat jo painuneet unholaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen useasti miettinyt samaa. Ei tulisi mieleenkään mennä sanomaan ateistille "olet tyhmä ja joudut helvettiin kun et usko" mutta usein minulle on sanottu "olet tyhmä kun uskot satuolentoon." miksi heitä kiinnostaa niin paljon mihin minä uskon tai en usko? Minä elän hyvää elämää ja olen onnellinen näin, oli Jumala sitten satua tai ei.

Tuossa on tietysti se, että ateisti on väitteessään oikeassa (noin periaatteessa) mutta sinä et.

Tästä nyt voidaan olla ja ollaankin montaa mieltä mutta kyse ei kai kuitenkaan ole siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan siitä miten muille ihmisille puhutaan ja kuinka heitä kohdellaan?

Sivistynyt ihminen on kohtelias ja kunnioittava myös niille jotka ajattelevat eri tavoin kuin hän itse.

Ei siitä voida kylläkään olla kuin yhtä mieltä, sillä kyseessä on ihan yksinkertainen fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot ovat vähämielisten hapatuksia miksi kukaan sellaista hyväksyisi ellei itse sellainen ole. Edellisenkin perustelu on että hyväksyy sen että joku ei usko satuihin ehdoilla a ja b ei hyvää päivää.

Minä olen uskovainen. Kasvatukseni ei ollut mitenkään uskonnollista - oli ihan sama meninkö rippikouluun tai erosinko kirkosta. Nuorena en ollut uskonnollinen.

Minulla on kovien tieteiden alalta maisterin tutkinto. Olen nainen. Kirjoitin aikoinani L:n paperit. Aina kirkkaasta älystä kehuttu. Olen tullut ilman muiden ihmisten vaikutusta siihen tulokseen että Jumala on olemassa. Aivoissani ei ole mitään vikaa, opiskelu ja työhistorianikin sitä todistaa. Sen sijaan sinun aivokapasiteettisi näyttää ikävän rajalliselta tuntiessasi tarvetta noin räikeisiin ja paikkaansa pitämättömiin yleistyksiin.

Taustoissasi ei ole mitään normaalista poikkeavaa. Noista asetelmista tulee sekä ateisteja että uskoivaisiakin. Yleensä uskovaisten taustalla on joko heikentynyt kriittinen ajattelu (voi liittyä älykkyyteen) tai henkilökohtainen tragedia/kriisivaihe elämässä.

Jos päättelet olevasi älykäs, onko mahdollista että jokin elämän tuoma mieltäsi järkyttänyt tapahtuma on ajanut sinut uskon pariin? Se on "pitänyt sinut järjissäsi"?

Kriittisen ajattelun puutteesta minua ei ole ikinä syytetty - päinvastoin. Elämässäni ei myöskään ole ollut mieltä järkyttäneitä tapahtumia. Lähimpänä mielen järkkymisiä ihan normaalit teini-iän rakastumiset ja suhteiden päättymiset. Tuolloin en kuitenkaan ollut uskossa, vasta 10 vuotta myöhemmin kun koko juttuja hädintuskin enää muistinkaan.

Eli uskossani ei ole kyse aivotoiminnan häiriöistä. Mikäli itse kykenet kriittiseen ajatteluun voisit pohtia tuota täysin väärää mielikuvaasi ettei täysillä valoilla toimiva ihminen valitsisi uskoa, vaan pitää olla vikaa että tekee niin. Se mielikuvasi ei nimittäin vastaa todellisuutta.

Miksi uskovaisten on niin vaikea hyväksyä, että joku ei usko satukirjoihin autonomisena aikuisena ja pärjää silti mainiosti elämässä?

Uskonnot. Tuo maailman suurin huijaus, kun ihmiset eivät kestä sitä, että elämä nyt vaan on rajallista. Kun se päättyy, niin se oli siinä. Ei mitään suurempaa merkitystä.