Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua, että tapaan lapseni isää.
28.08.2017 |
Minulla on 7-vuotias lapsi ja koulun ja harrastuksen merkeissä näen hänen isää. Tykätään molemmat olla harrastuksessa mukana. Lisäksi eksä on veljeni hyvä kaveri, joten näen häntä myös veljeni luona. Erottiin ystävinä.
Nykyinen miesystävä on sitä mieltä, että välimme ovat liian läheiset eronneille, ja olen häntä kohtaan epäkohtelias, kun vietän aikaa eksän kanssa.. -Siis poikani kanssa! Rakastan nykyistä miestä ihan hullunlailla, sillä tavalla mitä alle parikymppiset ehkä tuntee.. En haluaisi luopua tästä uudesta kutkuttavasta tunteesta näin typerän syyn takia.
Olen huono riitelemään, ja usein loppuu sanat kesken. En kuitenkaan ole tässä antanut periksi.. vielä.
Millä saan miehen ymmärtämään, että en koe mitään romanttisia tunteita eksää kohtaan? Enkä tällaista alkukantaista halua ja ihastusta ole kokenut ikinä. Vuosi oltu yhdessä.
Kommentit (114)
Otsikko on harhaanjohtava. Tuskin nyxä välittäisi, jos tapaisit exän satunnaisesti silloin tällöin. Mutta tuollainen, että koko ajan (kahtena arkipäivänä, yhtenä päivänä viikonloppuna) leikitään perhettä, on kyllä liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijoitapa itsesi tarinaan siten, että:
Nyksäni käy exänsä kanssa viettämässä 3h aterioita ja muutenkin viettävät paljon aikaa yhdessä. Minusta se on täysin ok enkä voi kuvitella ketään joka voisi tästä olla mustasukkainen. Miksi kukaan nainen koskaan voisi olla näreissään siitä että nyksä viettää paljon aikaa exänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on harhaanjohtava. Tuskin nyxä välittäisi, jos tapaisit exän satunnaisesti silloin tällöin. Mutta tuollainen, että koko ajan (kahtena arkipäivänä, yhtenä päivänä viikonloppuna) leikitään perhettä, on kyllä liikaa.
Niin otsikko kuuluu: "Mies ei pidä siitä, että leikin perhettä exäni kanssa".
Näin miehenä minun on vaikea ymmärtää palstalaisten uuden miehen demonisointia. Sopii itse ajautua tilanteeseen, jossa oma puoliso puhuu toista ja tekee toista suhteessa exäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko on harhaanjohtava. Tuskin nyxä välittäisi, jos tapaisit exän satunnaisesti silloin tällöin. Mutta tuollainen, että koko ajan (kahtena arkipäivänä, yhtenä päivänä viikonloppuna) leikitään perhettä, on kyllä liikaa.
Niin otsikko kuuluu: "Mies ei pidä siitä, että leikin perhettä exäni kanssa".
Näin miehenä minun on vaikea ymmärtää palstalaisten uuden miehen demonisointia. Sopii itse ajautua tilanteeseen, jossa oma puoliso puhuu toista ja tekee toista suhteessa exäänsä.
Ei ole normaalia sekään, että vähän väliä uuden puolison vuoksi tarvitsee itkeä. Tai se, ettei pysty töissä ja lenkillä käymään ilman että perään heti kysellään. Olen kokenut tämän, aivan samat asiat tämän intohimoisen ja ihanan välittävän mieheni kanssa, jonka vuoksi elämäni ja pikkuhiljaa myös tyttäreni elämä on tällä hetkellä täyttä helvettiä.
Asuntojonossa siis olen.
Ap, erosit, koska olitte kämppiksiä. Miksi ette jatkaneet ystävinä parisuhteessa, ja sinä vain ottanut itsellesi rakastajaa? Siis avoimin kortein tietty. Sillä tavalla olisit saanut molemmat - ydinperheen ja intohimon - ilman, että joudut tasapainoilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mammat leimaavat uutta miestä kontrolloivaksi ja mustasukkaiseksi. Jaa, voi hän sitäkin olla, mutta ei tämän ketjun perusteella voi niin sanoa.
En minä ole kontrolloiva, mutta en silti tykkäisi, jos mies kaveeraisi eksänsä kanssa. Minusta se on luonnotonta.
Tai jos mies poikkeaa kaavasta, ja onkin pari tuntia lenkillä, niin kyllä minäkin kysyisin missä oli. Ihan vain kiinnostuksesta, ei mustasukkaisuudesta tai epäilystä.
Vierailija kirjoitti:
Mammat leimaavat uutta miestä kontrolloivaksi ja mustasukkaiseksi. Jaa, voi hän sitäkin olla, mutta ei tämän ketjun perusteella voi niin sanoa.
En minä ole kontrolloiva, mutta en silti tykkäisi, jos mies kaveeraisi eksänsä kanssa. Minusta se on luonnotonta.
Tai jos mies poikkeaa kaavasta, ja onkin pari tuntia lenkillä, niin kyllä minäkin kysyisin missä oli. Ihan vain kiinnostuksesta, ei mustasukkaisuudesta tai epäilystä.
Onko sinulla tapana myös huvitella siten, että ajat miehrsi itkemään asti vaikkei hän normaalisti itke?
Ap:n kirjoituksista tulee sellainen fiilis, ettei tämä uusi puoliso tästä(kään) asiasta kovin rakentavaan sävyyn ole puhunut. En minäkään tykkäisi ap:n kuviosta mutta asioista voi silti keskustella pyrkimättä loukkaamaan toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat leimaavat uutta miestä kontrolloivaksi ja mustasukkaiseksi. Jaa, voi hän sitäkin olla, mutta ei tämän ketjun perusteella voi niin sanoa.
En minä ole kontrolloiva, mutta en silti tykkäisi, jos mies kaveeraisi eksänsä kanssa. Minusta se on luonnotonta.
Tai jos mies poikkeaa kaavasta, ja onkin pari tuntia lenkillä, niin kyllä minäkin kysyisin missä oli. Ihan vain kiinnostuksesta, ei mustasukkaisuudesta tai epäilystä.Onko sinulla tapana myös huvitella siten, että ajat miehrsi itkemään asti vaikkei hän normaalisti itke?
Ap:n kirjoituksista tulee sellainen fiilis, ettei tämä uusi puoliso tästä(kään) asiasta kovin rakentavaan sävyyn ole puhunut. En minäkään tykkäisi ap:n kuviosta mutta asioista voi silti keskustella pyrkimättä loukkaamaan toista.
Luin ketjun uudelleen, ja kieltämättä tässä jotain, mikä pistää miettimään. Kuten se, että,suhde on tulinen. Tulinen suhde perustuu usein valtasuhteeseen, eli siinä kilpaillaan kumpi on oikeassa. Jos ei ole oikeassa olemusen tarvetta, voittamisen tarvetta, ei ole riitojakaan. Silloin voi antaa toisen rauhassa pitää omat mielipiteensä.
Ja tuo itkemään ajaminen on myös vallankäyttöä. Siinä tuntee voittaneensa skaban, kunntoinen nujertuu. Tyypillistä alfojen maailmaa.
Kokmuksella ihan puhun. Pirun raskasta, kun vuosi toisensa jälkeen joutuu puolustamaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat leimaavat uutta miestä kontrolloivaksi ja mustasukkaiseksi. Jaa, voi hän sitäkin olla, mutta ei tämän ketjun perusteella voi niin sanoa.
En minä ole kontrolloiva, mutta en silti tykkäisi, jos mies kaveeraisi eksänsä kanssa. Minusta se on luonnotonta.
Tai jos mies poikkeaa kaavasta, ja onkin pari tuntia lenkillä, niin kyllä minäkin kysyisin missä oli. Ihan vain kiinnostuksesta, ei mustasukkaisuudesta tai epäilystä.Onko sinulla tapana myös huvitella siten, että ajat miehrsi itkemään asti vaikkei hän normaalisti itke?
Ap:n kirjoituksista tulee sellainen fiilis, ettei tämä uusi puoliso tästä(kään) asiasta kovin rakentavaan sävyyn ole puhunut. En minäkään tykkäisi ap:n kuviosta mutta asioista voi silti keskustella pyrkimättä loukkaamaan toista.
Luin ketjun uudelleen, ja kieltämättä tässä jotain, mikä pistää miettimään. Kuten se, että,suhde on tulinen. Tulinen suhde perustuu usein valtasuhteeseen, eli siinä kilpaillaan kumpi on oikeassa. Jos ei ole oikeassa olemusen tarvetta, voittamisen tarvetta, ei ole riitojakaan. Silloin voi antaa toisen rauhassa pitää omat mielipiteensä.
Ja tuo itkemään ajaminen on myös vallankäyttöä. Siinä tuntee voittaneensa skaban, kunntoinen nujertuu. Tyypillistä alfojen maailmaa.
Kokmuksella ihan puhun. Pirun raskasta, kun vuosi toisensa jälkeen joutuu puolustamaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan.
Olen samaa mieltä. Hälytyskellot soi lähinnä tuon itkeskelyn, tulisuuden, valtavan intensiteetin, oman ajan puutteen takia.
Toki ap on ihan pihalla kun leikkii vielä perhettä exän kanssa, mutta minusta suurempi ongelma on nyt tämä kaikennielevä, kuormittava suhde. Ap itsekin sanoo että on poikki kun suhde on niin kuormittava.
Tuo tuosta vielä eskaloituu, ap:n kannattaisi nyt olla hereillä että oikea hyvä suhde ei ole valtataistelua ja draamaa, eikä itkemistä ja väittelyä.
Itsekin olen kokenut sellaisen, siksi näen merkit tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat leimaavat uutta miestä kontrolloivaksi ja mustasukkaiseksi. Jaa, voi hän sitäkin olla, mutta ei tämän ketjun perusteella voi niin sanoa.
En minä ole kontrolloiva, mutta en silti tykkäisi, jos mies kaveeraisi eksänsä kanssa. Minusta se on luonnotonta.
Tai jos mies poikkeaa kaavasta, ja onkin pari tuntia lenkillä, niin kyllä minäkin kysyisin missä oli. Ihan vain kiinnostuksesta, ei mustasukkaisuudesta tai epäilystä.Onko sinulla tapana myös huvitella siten, että ajat miehrsi itkemään asti vaikkei hän normaalisti itke?
Ap:n kirjoituksista tulee sellainen fiilis, ettei tämä uusi puoliso tästä(kään) asiasta kovin rakentavaan sävyyn ole puhunut. En minäkään tykkäisi ap:n kuviosta mutta asioista voi silti keskustella pyrkimättä loukkaamaan toista.
Just näin, ei kuulosta onnelliselta aikuisten ihmisten rakentavalta ja keskustelevalta suhteelta. Kyllä sellaisessakin voi olla valtavasti silti intohimoa, ei keskusteleva suhde ole silti pakostti kaverillinen. Kokemusta on. Mulla oli seksitön suhde pelkkää valtataistelua, riitaa ja itkua, ja harmoninen huolehtiva suhde täynnä tuhmaa seksiä.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi..
Kun käytte lapsesi ja exäsi kanssa syömässä jne, tuleeko nykyinen miehesi mukaan? Uusperheilyyn sisältyy paljon ulkopuolisuuden ja mustasukkaisuuden tunnetta. Mielestäni olisi tärkeää yrittää ottaa uudet perheenjäsenet mukaan niihin "perhe"hetkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin jättää eksän, jos meillä ei olisi yhteistä lasta. Pojalle on iso juttu, että käydään syömässä joka viikko, kun näkee molempia ja tykkää höpötellä ja jaksaa sitten olla loppuviikon taas erossa toisesta. Ikävöi minulla isäänsä ja siellä minua. Harrastus on se yhteinen tärkeä juttu, ja niinä viikkoina ei ikävöi, kun voidaan sanoa, että nähdään taas pian, usein kahden päivän päästä. Eli 2x viikolla ja lauantaisin näen häntä.
Tietty voisin omalla viikolla jättää pojan sinne, ja tulla kotiin, mutta olisiko siinä järkeä? Viimeksi mies valitti kun tein niin, kuulemma turhaa ajelua... Välillä pyytää anteeksi, mutta useimmiten valittaa "pakkomielteestäni pitää ydinperhehetki"...
Pojalle on kyllä mukava, eikä valita hänen kuullen.
Ap
Ööö no ymmärrän kyllä nyxääsi. Ei ihan tavallista ole, että eron jälkeen kokoonnutaan "ydinperheenä" joka viikko syömään. Lapsillehan olis kivaa ettei vanhemmat oikeesti edes eroaisi. Vaikka lapsen asiat pitää erossa huomioida, minusta tuo ennemminkin ylläpitää jotain valheellista toivoa lapsen mielessä, ja te vanhemmat ette uskalla oikeasti erota. Minullakin on tosi hyvät suhteet lasteni isään, ja jossakin juhlissa joskus yhdessäkin ollaan, mutta kyllä meillä molemmilla on silti ihan omat elämät, eikä mitään ydinperhepäiviä. On tosi loukkaavaa nyxää kohtaan jättää hänet ulkopuolelle. Jos todellisuutta on se, että sinulla on uusi mies, niin eikös olisi reilua, että hänkin tulee noihin harrastuksiin ja viikottaisille lounaille?
MInusta olette myös todella vastuuttomia ja valheellisia ja ylläpidätte lapsellekin valheellista kuvaa todellisuudesta, hän ei pääse suremaan eroanne. Ja se jos mikä on itsekästä, ei hyvää vanhemmuutta. MInä en seurustelis päivääkään ihmisenkanssa, joka "lapsen parhaaksi" käy joka viikko syömässä exänsä kanssa. Kyllä sen nyxän mustasukkaisuus on enemmän kuin ymmärrettävää.
N29 kirjoitti:
Minä en suoraan sanottuna ymmärrä näitä mustasukkaisia p*skoja, en sitten vähääkään!
Jos minun miehelläni olisi lapsi edellisestä suhteesta, olisin onnellinen hänen ja hänen exänsä puolesta, kannustaisin miestä olemaan paljon tekemisissä lapsensa kanssa, pitämään mahdollisimman hyvät ja asialliset välit exään ilman mitään draamoja juurikin lapsen edun nimissä. Lisäksi yrittäisin parhaani mukaan kohdella lasta hyvin ja rakastavasti kuin omaani, olla luotettava ja turvallinen kolmas vanhempi hänen
Muistapa nuo sanasi, jos joku päivä sinusta tulee äitipuoli uusperheessä, jossa miehesi pitää tiiviisti yhteyttä exäänsä, johon on lämpimät välit, ja lapsi onkin hankala sinua kohtaan, eikä hyväksy sinua kuvioon, vaikka mitä tekisit. Helppo tässä vaiheessa uhota. Ei toisen lapsen rakastaminen ehdoitta, kuin omaansa, ole mikään helppo juttu, saati itsestäänselvyys. Erittäin harva varmaan pystyy.
Ja kuitenkin on pitänyt jo paukata avoliittoon. Ei riitä ymmärrys.