Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua, että tapaan lapseni isää.
28.08.2017 |
Minulla on 7-vuotias lapsi ja koulun ja harrastuksen merkeissä näen hänen isää. Tykätään molemmat olla harrastuksessa mukana. Lisäksi eksä on veljeni hyvä kaveri, joten näen häntä myös veljeni luona. Erottiin ystävinä.
Nykyinen miesystävä on sitä mieltä, että välimme ovat liian läheiset eronneille, ja olen häntä kohtaan epäkohtelias, kun vietän aikaa eksän kanssa.. -Siis poikani kanssa! Rakastan nykyistä miestä ihan hullunlailla, sillä tavalla mitä alle parikymppiset ehkä tuntee.. En haluaisi luopua tästä uudesta kutkuttavasta tunteesta näin typerän syyn takia.
Olen huono riitelemään, ja usein loppuu sanat kesken. En kuitenkaan ole tässä antanut periksi.. vielä.
Millä saan miehen ymmärtämään, että en koe mitään romanttisia tunteita eksää kohtaan? Enkä tällaista alkukantaista halua ja ihastusta ole kokenut ikinä. Vuosi oltu yhdessä.
Kommentit (114)
Jos hän olisi pojalle ilkeä, jättäisin heti. Nyt ainoa riita on eksä.
Täälläkin kahta mielipidettä.... En haluaisi tehdä myönnytyksiä lapsen kustannuksella, mutta ymmärrän, että on pakko joustavaa...
Voisihan lapaelle selittää, että mennään harvemmin syömään. Pelipäivinä syödään muiden kanssa jos pelit kauempana.
Myös äitini kyselee pojalta isänsä kuulumisia miehen aikana, veli on hänelle vähän vaisu.. ei ole helppoa tulla tähän.. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun pojallasi on käynyt uskomaton tuuri, kun vanhempien erosta huolimatta saa nähdä molempia, ja jakaa yhteisiä hetkiä. Molemmat vanhemmat myös tuntuvat tietävän hyvin mitä lapsen elämässä tapahtuu. Tärkein asia on siis nyt hyvin! Älä yhtään vähennä yhteisiä hetkiä lapsen kanssa, vain siksi että exä on myös siellä. Nyt kun lapsi jo kyselee mikset tulekaan sinne ja tänne, on otettu askel avioerolapsen tavallisiin murheenaiheisiin. Nykyiselle miehelle olisi hyvä kertaalleen käydä jämerästi läpi tämä asia, sekä se, että mustasukkaisuuteen ei ole syytä. Jos tämän jälkeen vielä yrittää kontrolloida ja rajoittaa sinua itsekkäästi, niin se on bye bye. Intohimoisia seksisuhteita löytyy kyllä myöhemminkin. Sitä tärkeämpää olisi fiksu ja tukena oleva kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Olen kertonut, mutta ei usko tai luulee että vaan puhun, kun en halua muuttaa mitään. Haluaisi, että kävisin vain tärkeissä peleissä ja muutoin vain omalla viikollani.
Käydään eksän ja pojan kanssa syömässä välillä, niin saattaa mennä 3h illassa, eli tietty aika iso osa meidän yhteistä aikaa. Pojalle kuitenkin kiva tapahtuma.. Olen nyt usein jättänyt menenättä syömään, ja poika aina kysyy miksen tule :(
Nykyinen mies ei innostu kaveeraamaan eksän kanssa. Ovat muutenkin aika erilaisia, niin voisi olla kiusallista kaikille..
Ap
Olet hirveä vanhempi, kai tiedostat sen. Kukaan lastaan rakastava vanhempi ei pompi uuden pillinmukaan loukaten lastaan.
Siis mikä tuon uuden miehen rooli sitten on, jos sinä vietät illat lapsen ja exän kanssa ulkona ja veljesi luona? Pyydä mies mukaan. Vai etkö halua?
Tähän kohtaan sopisi tällä palstalla paljon viljelty neuvo oman elämän ja harrastuksen hankkimisesta. Niillä keinoin miehesi voisi viihdyttää itseään sillä aikaa, kun sinä olet poikasi (ja samalla eksäsi) kanssa. Ei tuossa todennäköisesti mene montakaan vuotta, kun lapsellasi alkaa olla enemmän omia menoja ja yhteiset hetkenne vähenevät. Ei kannata luopua niistä ennen aikojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mulle välittyy tästä sellaset vibat että tosiaan jollain tasolla yrität pitää kynsin hampain kiinni jostain ydinperhe kulissista, et vaan voi saada enää kumpaakin, ydinperhettä ja ihanaa uutta miesystävää vaikka kuinka yrität.
Ehkä kannattaisi panostaa teidän perheen perheytymiseen ennemmin kuin roikkua vanhassa? Jos nykyinen mies jatkuvasti jätetään ulkopuolelle "teidän" jutuista , syömään ja pelejä katsomaan jne jne , luuletko että hän kauaa jaksaa katso sivusta toisten perhe-elämää? Tottakai haluat että lapsi on onnellinen, mitä sitten kun lapsi alkaakin toivoa että palaatte yhteen kun niin kivasti yhdessäoloa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se ole lapselle hämmentävää, siis tilanne, jossa vanhemmat ovat hyviä ystäviä? Sanotaan, että lapsi haluaa viimeiseen asti, että vanhemmat palaavat yhteen. Hän siis näkee, että vanhemmilla menee hyvin, mutta ihmettelee, miksi eivät palaa yhteen, tai miksi äidillä on toinen.
Vierailija kirjoitti:
Jos hän olisi pojalle ilkeä, jättäisin heti. Nyt ainoa riita on eksä.
Täälläkin kahta mielipidettä.... En haluaisi tehdä myönnytyksiä lapsen kustannuksella, mutta ymmärrän, että on pakko joustavaa...
Voisihan lapaelle selittää, että mennään harvemmin syömään. Pelipäivinä syödään muiden kanssa jos pelit kauempana.
Myös äitini kyselee pojalta isänsä kuulumisia miehen aikana, veli on hänelle vähän vaisu.. ei ole helppoa tulla tähän.. :(
Ap
En varmaan koskaan opi ymmärtämään teitä trollaajia. Miten tylsää pitää elämän olla, että jaksaa keksiä satuja anonyymeille keskustelupalstoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä et ole kertonut Nyksälle totuutta siitä miten paljon todellisuudessa vietät aikaa exän kanssa?!
Täytyy sanoa että Mä en nyksänä katselisi tollasta, että koko ajan hengataan exän kanssa ja käydään syömässä koko ajan ym. Ymmärrän että lapsen harrastus joo, mutta niinkuin joku sanoi, kyllä sun pitäis irtautua exästä ja alkaa perheytyä uuden kanssa jos sen kanssa aiot tosissasi olla. Vai onko se vain ns luvallinen syrjähyppy ja piristys kaverilliseen perhe-elämään exän kanssa? Luulis että on lapsellekin hämmentävää..
Miten itse suhtautuisit jos nyksäsi viettäisi yhtä paljon aikaa oman exänsä kanssa? Mikä toi teidän suhde edes on? Asetteli yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en yritä pitää mitään kulissia yllä. Kaikki tietää, että ollaan erottu.
Pitää nyt yrittää vähän erkaantua. Olen pahoitellut miehelle tätä, ja hänelle tulee huono fiilis jos olen surullinen.
Ei ole oikein, että hän kokee olevansa perheen rikkoja, vaikka oltiin jo rikki ennen hänen tuloaan. Hankalaa on. Poika varmasti kestää... Lapsellisesti kai olen yrittänyt hyväksyttää pojan kautta tämän. Jollain tavalla tämä on auttanut erossa. Kun on saatu viettää aikaa eksän kanssa, ystävinä.. Oltiin ihan kouluajoista yhdessä.
En halua erota, enkä että mies kyllästyy tähän.
Varmaan tarvin itse terapiaa..
Ap
Asutaan yhdessä. Olen aivan rakastunut häneen....
Eksän kanssa olen vain enemmän oma itseni.
Nykyinen mies on haastavampi, ja kaikki on hänen kanssaan niin tunteikasta. En ole mikään itkijä, mutta hänen kanssaan herkästi saatan itkeä. Se on hirveää ja ihanaa samaan aikaan.
Tuntuu todella surulliselta pelottavalta päästää irti.. Koettiin niin paljon yhdessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin eronneena ja kahden lapsen äitinä pidän tuota asetelmaa vähintään outona ..... lapsen harrastuksessa tapaaminen tottakai Ok, mut ruokailut sen jälkeen "perheenä".... ei hyvä !
Et voi syödä ja säästää...
Meillä on erosta jo kohta 20v ja lapsetkin siis jo aikuisia. Pakolliset lapsiin liittyvät asiat hoidettiin kunnialla ja ihannoi väleissä exän kanssa ollaan oltu. Vanhempainillat ym.on käyty yhdessä ja asiasta soiteltu, lasten juhlia (ylppärit) yms. Voitu viettää jommankumman kotona , mutta ei, ei koskaan käyty vaikkapa syömässä tai missään muualla "perheenä" eron jälkeen!!
Eli ymmärrän nyxäsi närkästyksen. Mun uudella miehellä ei ole lapsia edellisestä liitosta, joten puhun vaan omasta puolestani
Ap on klassinen tapaus: ihminen joka haluaa sekä pitää kakun että syödä sen. Ei osata erota kunnolla, luullaan että vanhempien hyvät eronjälkeiset välit tarkoittavat jossain epämääräisessä välitilassa lillumista, jossa on sekä vanha perhe että uusi perhe. Lapsen etu on tietenkin se, että vanhemmat tulevat hyvin toimeen mutta tuo, mitä Ap nyt touhuaa, vain sekoittaa lapsen pään. Jossain vaiheessa exän elämään tulee uusi nainen joka ei moista hyvällä katso (käsi sydämelle naiset: ihanko tosissanne teille olisi ok että miehenne viettäisi lähes joka toisen illan ex-vaimonsa kanssa?!?) ja sitten teidän säätö loppuu ja lapsi joutuu kokemaan eron tavallaan uudestaan ja hyväksymään sen, ettei enää vietäkään monta iltaa viikossa molempien vanhempien kanssa. Myös nykyistä miestä kohtaan tuo on aika kyseenalaista käytöstä. Erotkaa kunnolla jos eroatte älkääkä yrittäkö ylläpitää jotain ihmeellistä "kyllä meidän perhe on edelleen olemassa" -fantasiaa samalla kun seurustelette jo uuden kanssa. Tuo EI ole lapsenkaan edun mukaista vaan ylläpitää kuvitelmaa että äiti ja isä palaavat vielä yhteen. Suru ja tuska on vielä suurempi kuin "kertarepäisyllä" kun jossain vaiheessa on pakko mennä eteenpäin ja kotileikki exän kanssa loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin eronneena ja kahden lapsen äitinä pidän tuota asetelmaa vähintään outona ..... lapsen harrastuksessa tapaaminen tottakai Ok, mut ruokailut sen jälkeen "perheenä".... ei hyvä !
Et voi syödä ja säästää...Meillä on erosta jo kohta 20v ja lapsetkin siis jo aikuisia. Pakolliset lapsiin liittyvät asiat hoidettiin kunnialla ja ihannoi väleissä exän kanssa ollaan oltu. Vanhempainillat ym.on käyty yhdessä ja asiasta soiteltu, lasten juhlia (ylppärit) yms. Voitu viettää jommankumman kotona , mutta ei, ei koskaan käyty vaikkapa syömässä tai missään muualla "perheenä" eron jälkeen!!
Eli ymmärrän nyxäsi närkästyksen. Mun uudella miehellä ei ole lapsia edellisestä liitosta, joten puhun vaan omasta puolestani
Olen 100 % kanssasi samaa mieltä ja tismalleen näin toimittu meilläkin. Lasten isän kanssa ollut aina hyvät välit ja lapset tietävät, että kaikista heitä koskevasta juttelemme ja sovimme yhdessä, mutta mitään perheillallisia tms ei todellakaan ole pidetty. Oli tärkeää että lapset ymmärsivät heti, mitä ero tarkoittaa. Kipeitäkin juttuja, ikävöintiä jne. mutta kun kuvio oli selvä alusta lähtien, lapset tottuivat ja sopeutuivat nopeasti eikä erosta aiheutunut mitään pysyviä traumoja kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Sun nykyinen on itsekäs ja lapsellinen. Fiksu isäpuoli olisi iloinen, että pojallasi on kaksi rakastavaa ja aktiivista vanhempaa.
Rakastava ja aktiivinen vanhempi voi olla ilman, että sorsii kumppania viettämällä puolet illoista exän kanssa! Olisiko sinulle ok että jakaisit kumppanisi tämän exän kanssa? Aika avosydäminen olet, jos näin on.
Vierailija kirjoitti:
Asutaan yhdessä. Olen aivan rakastunut häneen....
Eksän kanssa olen vain enemmän oma itseni.
Nykyinen mies on haastavampi, ja kaikki on hänen kanssaan niin tunteikasta. En ole mikään itkijä, mutta hänen kanssaan herkästi saatan itkeä. Se on hirveää ja ihanaa samaan aikaan.
Tuntuu todella surulliselta pelottavalta päästää irti.. Koettiin niin paljon yhdessä.
Ap
Näistä kahdesta viimeisestä viestistäsi ei enää saa aina selvää, puhutko exästäsi vai nyxästäsi. Ihan kuin he jotenkin sekoittuisivat mielessäsi yhdeksi kokonaisuudeksi. Mulle tuli mieleen, että jospa sinä haluaisit yhdistää heidät? Haluaisit exäsi persoonan, luonteen ja yhteisen historianne, ja haluaisit intohimon ja suuret tunnereaktiot nyxäsi kautta?
31 lisää vielä, että veikkaanpa että jos nyksäsi tietäisi totuuden sekä todellisesta määrästä mitä tapaat eksääsi ja noista tunteistasi, että saat olla enemmän oma itsesi eksän kanssa ym niin heippaa olis sulle tarjolla. Ja se olis täysin oikeutettua.
Ei olla hankkimassa lapsia uuden miehen kanssa. En luultavasti saisi, eikä mies edes halua. Enkä itseasiassa minäkään.
Miehellä on jo lapsi aiemmasta liitosta. Vanhempi poikaani, ja meillä jokatoinen viikonloppu. Mies ei oikeastaan ole lapsi-ihminen. En myöskään haluaisi jakaa hänen kanssaan pikkulapsiarkea.
Mutta en voi erota hänestä. On jotenkin juuri sellainen mitä toivoin, kun olin onneton.. Huomioi minut ja on pojalle ystävällinen ja mukava.
Ap