Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia
Minä aloitan: Hain Turun yliopistoon, koska hänkin haki sinne. Luoja kiitos en päässyt sinne, sain paikan muualta. Saa laittaa sairaitakin :D
Kommentit (1695)
Seurustelin vähän aikaa yhden miehen kanssa, joka sitten halusi kuitenkin lopettaa suhteen, mutta jäi fb-kaverikseni. Loin feissiin feikkiprofiilin, johon liitin söpön miehen kuvan profiilikuvaksi ja sitten tää "mies" kävi kommentoimassa ihailevasti profiilikuviani ja muutenkin flirttailemassa seinälläni. Ai helvetti kuinka noloa, edelleen.
Mutta hei, laittoi se exäkin viestiä että "onks toi "Make" sun uus miesystävä?", eli oli se ainakin huomannut. "No se nyt oli sellainen säätö", mikä ei ihan valetta ollut. Säätöä se oli tosiaan, säälittävää sellaista, keskenäni. XD
Kirjeen lähettäminen ja kahville pyytäminen eivät ole epätoivoisia tekoja, vaikkei niihin saisi vastakaikua.
Ihastukseni aloitti suhteen toisen kanssa, joten minä menin sänkyyn random-miehen kanssa ihan vain tehdäkseni hänet mustasukkaiseksi. Ei onnistunut.
Tästä taitaa tulla AV:n seuraava viestiketju, jonka Iltapaska kopioi sivuilleen.
En tiedä, kumpi on epätoivoisempi, 250km suuntaansa ajanut vai valefb-profiilin luonut...
Itse aikoinaan olin aika säälittävä, koska raahauduin kaupungin toiselta puolelta ihastukseni viereen useana sunnuntaiaamuna. Hän halusi viettää lauantait kaveriensa kanssa joten joka kerta hivenen kauhunsekaisin tuntein vaelsin sinne sunnuntaiaamuksi.
Parhaiten muistan sen aamun, kun pakkasta oli kolmekymmentä, bussit umpijäässä ja kulkivat jos kulkivat... Lopputulos kuitenkin oli, että pääsin lämpimään...
Olin kerran työreissulla toisella puolella Suomea, kun tuli yllättäen muutama tunti luppoaikaa. Ajoin miltei 400km ihastukseni luokse ilmoittamatta, tunnin ehdimme peuhata ja ajoin takaisin työpaikalleni. Onneksi sattui olemaan kotona.
Menin kahdeksi kuukaudeksi työhön ilman palkkaa, että pääsisin hänen lähelleen.
Kieltäydyin paremmasta työtarjouksesta koska minun olisi pitänyt vaihtaa työpaikkaa (olin ihastunut työkaveriini).
Tämä on ihan parasta lääkettä omaan kipuiluuni ja naurettaviin tekoihin joita on tullut tehtyä ihastuksen vuoksi. Mm. aina menin kun pyydettiin. Toisin päin ei toiminut koskaan. Ihana tietää etten ole maailman ainoa ihastunut idiootti.
Kirjoitellut tänne lähetä terveiset kaipaamasi ihmiselle ketjuun jne..
Vierailija kirjoitti:
Kirjeen lähettäminen ja kahville pyytäminen eivät ole epätoivoisia tekoja, vaikkei niihin saisi vastakaikua.
Kiitos tämä helpotti. No todellisuudessa kun on todella ihastunut sitä huomaa tekevänsä asioita joihin ei uskonut kykenevänsä. Jonkun mielestä tekoni voisi olla epätoivoisia, mutta seison edelleen niiden takana, vaikkei ne haluttuun lopputulokseen johtanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan parasta lääkettä omaan kipuiluuni ja naurettaviin tekoihin joita on tullut tehtyä ihastuksen vuoksi. Mm. aina menin kun pyydettiin. Toisin päin ei toiminut koskaan. Ihana tietää etten ole maailman ainoa ihastunut idiootti.
Näinpä, onhan tässä nolannut itsensä pariinkin otteeseen vähän liikaakin, mutta hyvä lukea muidenkin sekoiluista :D itseasiassa tulee vähän helpottava olo ettei ne omat jutut niin pahoja ole. Itse olen etsinyt yhden jätkän, jonka kanssa en ollut oikeastaan ikinä kunnolla puhunut, puhelinnumeron ja kysynyt ulos. Kahdesti. Saanut pakit. Kahdesti :'D eka kerta ei olisi ollut niin noloa mutta toka kerta oli jo hieman epätoivoinen.
Kävin epäinnistuneessa kauneusleikkauksessa. Olin pari vuotta ihastuksesta täysin sekona. Sen jälkeen aloin tuntea itteni hyväksikäytetyksi hölmöksi ja todellisuudentaju palasi.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitellut tänne lähetä terveiset kaipaamasi ihmiselle ketjuun jne..
Tämä! Ihan kun niitä kukaan täyspäinen aikuinen mies kävisi lukemassa.
Rekisteröidyin kansainväliselle ammattilaisfoorumille, jossa oli miehen edustaman alan porukkaa keskustelemassa, etsin sieltä mahdollisimman paljon miestä muistuttavan aktiivisen kirjoittajan, ja aloin keskustella tämän kanssa siitä, mitä mies mahtaa milläkin sanomisellaan ja tekemisellään pyrkiä viestittämään. Tuo henkilö päätyi keskustelemaan kanssani enemmän kuin tämä ihastukseni kohde itse. :D
En suostu häpeämään, koska opin noista keskusteluista paljon. Mies lakkasi lopulta kiinnostamasta minua, koska hän osoitti aivan liian vähän kiinnostusta minun suuntaani. Myöhemmin hän mainitsi että oli tapaillut tuolloin toista naista mutta haaveillut kuitenkin minun kanssani olemisesta ja siksi piti minuun yhteyttä mutta ei kuitenkaan uskaltanut tehdä kiinnostusta selväksi. Olen nyt sitä mieltä että ihan hyvä näin. Löysin tuon tilanteen hiivuttua elämäni suurimman rakkauden, jonka kanssa olen edelleen onnellisesti yhdessä.
Muutin ihastukseni takia tietylle alueelle. Saman kaupungin sisällä sentään mut kuitenkin.
Onko tähän ketjuun kirjoittanut yksikään mies? Mietin vain, että ollaanko me naiset ihan hulluja? Vai tekevätkö miehetkin tyhmiä juttuja ihastuttuaan..?
nimimerkillä: itsekin tehnyt idiootteja juttuja vain koska ihastunut.
Muutin ihastuksen perässä 600 km Helsinkiin. Sanoin itseni irti hyvästä työpaikasta, hommasin uuden Helsingistä (vaati pari erillistä reissua haastatteluihin). Irtisanoin vuokra-asuntoni, hommasin uuden (siinä vasta urakka olikin). Muutto oli oma lukunsa.
Perillä, seuraavana päivänä, paljastui että ihastus olikin viimeksi kuluneen kuukauden aikana palannut eksänsä luo asumaan. Tämä selittikin sen miksi hän ei osallistunut muuttoon millään tavalla. Mutta ei hän kuitenkaan ollut tullut maininneeksi asiasta jokailtaisissa puheluissamme.
No hyvin se päättyi, löysin uuden miehen, sata kertaa paremman.
Kerran pyysin kahville. Ei lähtenyt. Muistot lämmittävät silti.
M36