En kertakaikkiaan käsitä sitä, miten joku uskaltaa synnyttää!

Pelotti synnytys minuakin sekä ensimmäisellä että toisella kerralla, mutta kyllä niistä selvisi. Samoin olen pelännyt ylioppilaskirjoituksia, pääsykokeita, työhaastatteluja, treffejä, julkisia esiintymisiä, näönkorjausleikkausta, väitöstilaisuutta...en ole silti jättänyt mitään niistä väliin niin naurettavan asian kuin pelon takia. Ei elämää kannata pelätä niin paljon, että se estää tekemästä normaaleja asioita.

Nyt kun 50+ anoppina katson 30+ miniää joka on viimeisillään olen lähes paniikissa! Vaikka itse olen synnyttänyt 4 lasta en voi tajuta miten joku pystyy käymään sen läpi.

Ei ne kivut sinänsä - mulla oli helpot ja lyhyet synnytykset (2-4 kesti vain +/- tunnin) vaan se riski mikä synnytyksessä on vauvalle!

Omalla kohdalla ajatellut kyllä samoin kuin #15 - mieluummin synnyttämään kuin hammaslääkäriin:D

Vierailija kirjoitti:

Eikä se tuloskaan kovin järkevä ole. Kyllä niitä lapsia on jo aivan tarpeeksi tässä maailmassa.

Vauva sivulla jänniä nämä kommentit...

Ymmärrän tuon pointin, että ei se synnytys kivusta huolimatta todellakaan mikään maailmanloppu ole ja että ei elämässä tarvitse tai voi aina mennä helpoimman kautta. Samalla asenteella hoidin oman synnytyksen ja se meni ilman kivunlievitystä omalla painollaan ihan hyvin.

MUTTA synnytys (ja raskaus) on silti minusta käsittämättömän brutaalia hommaa. Itse en siis käsitä miten siitä vieläkin puhutaan luonnollisena asiana. Se on väistämätön paha, ja olisi paljon parempi jos sen ihanan vauvan voisi saada syliinsä jollain toisella tavalla. - Ketjun alkupään kommentoija

Vierailija kirjoitti:

Hyi kauhistus että tekee pahaa edes ajatella mitään kohdunsuun avautumisia, että pitäisi oikeasti työntää vesimelonin kokoinen asia alapäästä. Repeämät, se että joku tikkaisi alapäätäni, seksielämän loppu, ikuiset vaivat sielä alhaalla. Joo ei kiitos koskaan.

Olen 30 vuotias nainen enkä edes harkitse suostuvani. Keisarinleikkaus olisi asia erikseen.

Helpompaa se on nuoremmalle kun paikat vielä venyy ja palautuu paremmin ennalleen. Kyllä luonto on tarkoittanut lapset tehtäväksi alle 25 v.

Ihmiset pelkäävät nykyisin kaikkea. Minä taas en käsitä, miten niin moni antaa pelolle vallan. Minulla on ystävä, joka ei uskalla lentää (eikä edes kokeile mennä lentokoneeseen). Työkaveri taas on asunut vuokralla yli 25 vuotta, koska pelkää, että ei saisi maksettua omistusasunnon lainaa, asuntoon tarvitsisi jonkun ison remontin tai se paljastuisi homepesäksi, ja hänelle jäisi pelkät lainat. No, onhan se mahdollista, mutta miksi pitää pelätä normaaleja asioita. Hänkin olisi nykyisen vuokransa (680€/kk) hinnalla maksanut jo vastaavanlaisen asunnon hankintahinnan pois. Kyseessä sinkkunainen.

Hammaslääkärissä on pahempaa.

Minä rinnastan tatuoinnit ja synnytykset toisiinsa: kipua seuraa palkinto :)

Älkää menkö berse edellä puuhun vaan ensiksi elämä alkuun.kysy suurperheen äidiltä onko vaikea synnyttää.

Vierailija kirjoitti:

Eikä se tuloskaan kovin järkevä ole.

Niin, näkeehän sen sinusta.

Itse en kammoa niinkään synnytystä, vaan sitä seuraavaa nöyryytystä kun jälkivuoto tunkee läpi pikkareista ja haahuilet osastolla kalpeana haamuna. sairaalamekon persus veressä, tikit pillussa... Suihkukin on varsinaista keskitysleirimeininkiä, kylmä varastomainen huone jossa  haamut seisovat rivissä turvonneine tisseineen   hieromassa hidastetuin liikkein shampoota hiuksiin  ja jännittämässä, kenen vauva alkaa itkeä?

Jos välilväliliha repeyrepeytyy niin se kursitaan pienemmäksi. Onhan se niinkin että tavara ei oo enään entisenlainen. Lantionpohjanlihaksien jumpat kehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vitsailetko? no ei se nyt mitään lempipuuhaa ole mutta pakollinen paha. Aika ihana palkinto :)

Mä en lähtis juoksee maratonia.

Ihan tiedoksi, ei ole pakollista, vaan oma valinta.

Mitä tarkoitat palkinnolla, ilmeisesti tarkoitat ilmaista rahaa Kelalta, sekä oikeuden lusmuilla töissä. Työpaikoilla pitäis ottaa tiukka linja tuohon, ei kenenkään kakara voi olla joka viikko kipeä. Ja sama kun muillekkin, jos tieten tahtoen hommaudut raskaaksi, niin jos se aiheuttaa yhtään päivää poissaoloja, niin työsopimus loppuu siihen. Vai mitä luulet jos joku muu menisi pomolle ilmoittamaan, että hei mä aion olla nyt poissa puoli vuotta ainakin, ehkä jopa useamman vuoden, katotaan nyt milloin tuun takaisin, niin ihan taatusti seurauksena olisi irtisanominen.

En voisi edes kuvitella, että suostuisin moiseen kipuun vain saadakseni olla poissa töistä tai että

Tehkööt ja hoitakoot ihmiset lapsia omalla ajallaan ja omilla rahoillaan.

Olet tehnyt hyvän päätöksen. Ihmiskunnan yhteisen hyvän kannalta onkin parempi että sinun ja kaltaistesi geenilinja loppuu mahdollisimman lyhyeen.

Mä en kyllä ihan tajua, miksi monet haluaa sektion mieluummin kun pelkää synnytystä... Kyllähän se mun alatiesynnytys sattui ihan saatanasti ja en ihan heti uusiksi lähtisi, mutta en silti olisi mieluummin sektioon mennyt. Kuitenkin toipuminen paljon helpompaa kun on pari tikkiä alapäässä vs. leikattu vatsa auki.

Mulle kävi myös niin, että synnytyksen jälkeen orgasmit on jotenkin vielä parempia, jännä juttu.

Kuinka monessa ihmisen toiminnossa on järkeä? Ei kovin monessa.

Ja kuitenkin kaikki maailman ihmiset on tänne maailmaan syntyneet sen satatuhatta vuotta ainakin. Luonto on luonut naisen kehon niin, että kyllä se homma hoituu.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä ensimmäistä odottaessa osaakaan pelätä mutta sitten kun on jo kertaalleen synnyttänyt ja vähän tietää mitä odottaa niin sitten sitä jo osaakin pelätä.

Esikoista odottaessa pelkäsin tulevaa synnytystä mielettömästi. En halunnut edes ajatella koko asiaa. Toisen lapsen synnytystä en pelännyt enää yhtään. Esikoisen kanssa kaikki meni hyvin eikä jäänyt mitään traumoja. Täytyy kyllä myöntää, että viimeisen synnytyksen jälkeen ajattelin, ettei tarvitse tännekään enää tulla, koska olimme päättäneet, että kaksi lasta riittää.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä nyky nuorilta naisilta puuttuu sisukkuus. Kun on mahdollisuus valita helpon ja vaikeamman väliltä, valitaan se helpompi. Eikä nyt koske vain ks. aihetta, vaan vähän kaikessa tämä näkyy, missä mennään sinne "ruohonjuuritasolle", joka monesti voi olla hieman epämiellyttävää aluetta.

Jos nyt kivulias synnytys kestää vaikka sen 2pv, on se vain KAKSI PÄIVÄÄ elämästä. Ensisynnyttäjilläkin tuo aika taitaa kuitenkin keskimäärin olla alle vuorokausi. En vähättele kenenkään aitoa pelkoa, mutta siihenkin saa apua. Lisäksi tarvitaan omasta itsestään tulevaa sisua. Useammin nämä "pelkoiset" vaikuttavat mukavuuden haluisilta hienohelmoilta hyihyttelijöiltä (hyi, kuinka epämiellyttävää) kuin aidosti pelkääviltä.

Lasten haluaminen on toki jokaisen oma valinta ja hyvä niin.

N38

Onhan tämä maailma tehty meille kaikin puolin helpommaksi elää kuin esim 200v sitten. Lentokoneet lentää ja pesukoneet hurisee. Lääketieteessäkin keksitään koko ajan uusia keinoja parantaa sairauksia ja lievittää kipua. MINKÄ HELVETIN TAKIA SYNNYTYKSEN pitää olla samanlainen kuin ennen vanhaan. Se että pahimmat synnytysvauriot ym ovat harvinaisia, ei poista sitä katastrofia mikä se on yksittäiselle henkilöille. Monestihan käy niin, että on vähän ahdas lantio ja joku mengele päättää, että synnytetään alateitse. Sitten tulee pahat repeämät ja inkontinenssivaivat tai lapsi vammautuu. Sekin olisi voitu välttää jos sektiokynnys olisi alhaisempi tällaisissa tapauksissa. Joo tiedetään, että se on iso leikkaus mutta ei kuitenkaan niin iso kuin esim 8 tunnin sydänleikkaus. Niitä on Suomessakin tehty 1800-luvun lopulta, joten se osataan kyllä tehdä. Mielestäni sektio pitäisi olla vaihtoehtoisena synnytystapana niin kuin monissa muissa maissa. Verovaroja laitetaan moneen muuhun turhaan asiaan kuin tähän. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus synnyttää yksityispuolella ja eml pitäisi palauttaa.

Jos miettii sitä, että jokaikisen meistä pitää vielä kuollakin, eikä sitä voi ohittaa, niin sitten se paniikki vasta iskeekin.

Saako sektion vain sillä perusteella, että haluaa? Siis ei ole pelkoa tai fobiaa synnyttää alakautta, mutta jos kahdesta voi valita, niin valitsee sektion? Olen ihan fiksu nainen ja minulla on lääkäriystäviäkin, joiden mielestä sektiossa ei ole mitään väärää, enkö saa päättää omista asioistani?

Vierailija kirjoitti:

Saako sektion vain sillä perusteella, että haluaa? Siis ei ole pelkoa tai fobiaa synnyttää alakautta, mutta jos kahdesta voi valita, niin valitsee sektion? Olen ihan fiksu nainen ja minulla on lääkäriystäviäkin, joiden mielestä sektiossa ei ole mitään väärää, enkö saa päättää omista asioistani?

Syy sektion haluamiseen ei ole kipu tai mukavuus vaan alatiesynnytyksen riskit, kuten repeämiset.