Mies haluaa tapailla mutta ei mitään vakavaa
Tapasin kaksi kuukautta sitten tosi hyvän tyypin. Ekasta hetkestä asti hänen kanssaan oli tunne kuin oltais tunnettu jo pitkään, pystyi olla ihan oma hölmö itsensä ja juttua ja naurua riitti. Olen tapaillut useita miehiä eroni jälkeen ja tää mies on ensimmäinen joka oikeesti kolahti kaikin puolin.
Kysyin sitten kerran (kun oltiin tunnettu n. 2 viikkoa) ihan ohimennen että mikäs tässä meidän jutussa nyt on homman nimi. Tiivistettynä hänen vastaus oli, ettei hän pysty juuri nyt lupaamaan mitään vakavampaa, koska hänellä tulee olemaan todella kiireinen syksy töissä, eikä halua luvata mulle mitään mihin ei välttämättä pysty. Sanoi kuitenkin myös ettei ole mitään tarvetta tapailla muita.
Mua tää tilanne vaan jotenkin kaihertaa, koska itse etsin ehkä kuitenkin jotain lähtökohtaisesti vakavampaa. Ja mulle aika on aina priorisointikysymys; jos oikeesti haluat viettää aikaa toisen kanssa, sä kyllä raivaat sille töiltäs aikaa.
Ja oon alkanut miettiä että onko suurin intressi tälle miehelle kuitenkin seksi (joka on ihan super hyvää) vaikka hän sanookin että haluaa viettää mun kanssa aikaa ihan muutenkin, ja on tehtykin paljon ihan normi "pariskunnan" juttuja.
Ja mikä mun mieltä vielä enemmän sekottaa on se, että tää mies on aina se yhteyttä ottava osapuoli; kyselee kuulumisia kesken päivän, ehdottaa kaikenlaista tekemistä ja haluaa suunnitella päiviä eteenpäin niin että ehditään näkemään.
Te, jotka ootte ollu samanlaisessa tilanteessa, miten juttu eteni? Pitäiskö vaan jättää mies uppoutumaan töihinsä vai jatkaa tätä mahdollisesti ei mihinkään johtavaa kevyttä tapailua? Pelkään että satutan itteeni kun kiinnyn tähän tyyppiin liikaa.
Kommentit (253)
bodypppp kirjoitti:
Mulle kävi näin, tutustuin samantyyliseen mieheen. Totuus: olikin edelleen naimisissa, valehteli siis päin naamaa olevansa eronnut, asumusero kyllä oli päällä. Nyt takaisin vaimonsa helmoissa kun on valehdellut ensin puolelle Suomelle olevansa sinkku ja hyväksikäyttänyt kymmeniä naisia valehdellen (itse myöntänyt tämän).
Mistä muuten johtuu, että "seurustelu" on nykyään kuolemanvakavaa??? sitähän tekee jo 12-vuotiaat? Miksi siis se on aikuisille yhtäkkiä kuolemanvakavaa ja pitää "tapailla" vuositolkulla. Ai niin se johtuu siitä ettei voida olla vaan yhden kanssa. Seurusteluhan sitä tutustumista on ja sitä et yhteen kerrallaan. Ei sitä pitäisi mieltää "vakavaksi"..
Tapailukin voi olla sellaista, että ollaan vain yhden kanssa. Siinä ainoa ero on se, ettei esim esitellä sukulaisille, muuteta fb-statusta, puhuta yhteenmuutosta jne. Siinä ei minun mielestäni ole mitään pahaa, että haluaa edetä päivä kerrallaan. Kyllä se minusta on "kuolemanvakavaa", koska en halua esitellä esim sukulaisilleni ketään, jonka sitten parin viikon kuluttua huomaan täydeksi idiootiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa tutulta. Voit olla varma, että tyypillä on koko ajan tinder-tili vetämässä ja facebook ja ehkä instagram täynnä kivoja keskusteluita menossa muidenkin kanssa. Ja se sekunti kun sä et ehdi, sillä on treffit jonkjn toisen kanssa. Sulle se meno paljastuu vasta, kun joku toinen nainen lisää someen kuvan, johon se tägää tän miehen sydänhymiöiden saattelemana.
Hohhoijaa. Juu kyllä näitä mulkkuja on paljon, mutta on myös oikeasti niitäkin, joilla on töitä ja muita kiireitä, ettei mitkään parisuhteet ehdi kiinnostaa. Minäkin olen tällainen ja nainen. Ahdistuisin, jos äijä 2 viikon jälkeen on kyselemässä jotain "meidän tilannetta"!? Hei oikeesti... Kiirehtiminen ei kannata eikä toisen painostaminen. Jos et ap kestä sitä, ettet saa hänestä juuri nyt heti välittömästi sulle aviomiestä, niin anna olla.
Mitä tarkoittaa kiirehtiminen? Mä ajattelen että nyt on kiirehditty liian nopeasti seksiin, mikä on johtanut ap:n tunteiden syvenemiseen.
En ymmärrä, miksi tunteiden syveneminen seksin takia on jotenkin huono juttu, mutta jos se syveneminen tapahtuu pitkän ajan kanssa tutustumalla tai vaikka keskustelemalla henkilökohtaisista asioista, siinä ei ole mitään ongelmaa. Ei kukaan ole koskaan tällä palstalla sanonut, että "voi sinua tyhmä nainen, kun menit kertomaan henkilökohtaisia tuntemuksiasi ihmiselle, johon kiinnyit, ei olisi kannattanut tehdä hänen kanssaan kivoja juttuja ja viihtyä hänen seurassaan, näetkö nyt, mihin se johti".
Ole oma itsesi. Jos viihdyt miehen seurassa ja teillä sujuu hyvin yhdessä, niin anna mennä vain. Pidä huoli myös siitä, että sinulla on omaa elämää, harrastus / kavereita.
Luultavasti huomaat vuoden, kahden vuoden, kolmen vuoden jne. päästä, että olette edelleen yhdessä eikä mitään epävarmuutta ole ollut aikoihin.
Ei mies voi luvata mitään noin varhaisessa vaiheessa. Et sinäkään voi sanoa varmaksi mitään. Antakaa ajan kulua. Olennaistahan on, että mies on itse sanonut ettei halua tapailla muita. Anna hänen pitää vapautensa, joka ei tarkoita toisia naisia vaan vapautta olla ja mennä. Älä tee itsestäsi sellaista, että sinua ajatellessaan miehen täytyy tuntea syyllisyyttä, kun ei ole kanssasi tms. Siksi sinulla on oltava omaakin elämää.
Hän kyllä tulee luoksesi, kun huomaa että sinun kanssasi hän saa olla oma itsensä eikä hänen tarvitse muuttua muuksi.
Täällä on eräs joka jatkoi "suhdetta" tällaisen miehen kanssa joka ilmoitti ettei halua seurustella mutta sovittiin että ei muita.
Tässä tulee nyt syksyllä neljä vuotta täyteen. En voi sanoa olevani tyytyväinen, koska itse haluaisin parisuhteen. Mies ei edelleenkään halua seurustella. Olen tietysti rakastunut häneen, hän on tuttu ja turvallinen. En itsekkään kaipaa seuraa 24/7 niin jollain tapaa tämä toimii, mutta viimeinen silaus eli seurustelu ja sitoutuminen puuttuu.
Tästä tilanteesta on vaikea lähteä joten mieti tarkkaan. Itse jatkossa aion skipata kaikki arpojat.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on eräs joka jatkoi "suhdetta" tällaisen miehen kanssa joka ilmoitti ettei halua seurustella mutta sovittiin että ei muita.
Tässä tulee nyt syksyllä neljä vuotta täyteen. En voi sanoa olevani tyytyväinen, koska itse haluaisin parisuhteen. Mies ei edelleenkään halua seurustella. Olen tietysti rakastunut häneen, hän on tuttu ja turvallinen. En itsekkään kaipaa seuraa 24/7 niin jollain tapaa tämä toimii, mutta viimeinen silaus eli seurustelu ja sitoutuminen puuttuu.
Tästä tilanteesta on vaikea lähteä joten mieti tarkkaan. Itse jatkossa aion skipata kaikki arpojat.
Olisiko kuitenkin vähän eri asia neljä vuotta ja kaksi viikkoa/kuukautta? Esim puolen vuoden/vuoden kuluttuakin voisi jo ap:lle antaa ihan erilaisia vastauksia, mutta nyt puhutaan kuitenkin tosi lyhyestä ajasta.
fdkhjkfahjfakjh kirjoitti:
Moni lukee ap:tä tahallaan väärin ja on leimaamassa. Aika rasittavaa lukea ja vielä senkin jälkeen kun ap on jo oikonut tilannetta..
On täysin luonnollista että koska harrastavat jo seksiäkin (ja naisellahan tunteita usein syntyy siinä tilanteessa, miehille ei meinaa mitään), ap:tä mietityttää miehen ajatukset. Silti hän kyseli vain yleisellä tasolla että mitä mies elämältään haluaa!! Ei siis tivannut mitä hänestä haluaa tai heidän suhteeltaan!
No mies antoi sen tavallisimman vastauksen tänäpäivänä, johon hän voi sitten vedota yhdellä sanalla kun haluaa paeta..eli ei mitään vakavaa. Sillä ei ole mitään merkitystä, mikä selitys sille on. Jos mies olisi AP:n lumoissa, hän olisi itse pyrkinyt keskustelemaan tästä aiheesta (=varaamaan ap:n itselleen), varmistaen, ettei ainakaan kukaan muu..
AP tuntuu kestävän kevytsuhteilun kun on sitä harrastanut vaikkakin pelkää kyllä ihastuvansa liikaa. Vain AP tietää vastauksen tähän mitä hänen nyt pitää tehdä.
Jostain luin neuvon että naisen ei koskaan pidä ottaa puheeksi miehen kanssa näitä asioita. Koska miehet kammoaa niin paljon sitä palloa jalassa. Sen sijaan naisen pitää ymmärtää että mitään suhdetta ja "yksinoikeutta" ei ole kunnes mies ottaa ne puheeksi. Eli pitää ymmärtää olevansa sinkku ja yksin ja jatkaa etsimistä, vaikka tämmöistä miestä tapailisikin.
Minä rupesin jossain vaiheessa sinkkuaikaani toteuttamaan tuota tummennettua, vaikka en kai sitä mistään lukenut vaan oivalsin itse tapailtuani useita miehiä. Toimi. Sydämeni ei enää särkynyt, ja nyt itse asiassa olen jo pitkään ollut avoliitossakin sellaisen miehen kanssa, jossa oli miestä osoittamaan selkeästi ja suoraan että haluaa vakiintua kanssani.
Meillä meni alku vauhdikkaasti, sitten mies vähän säikähti ja otti takapakkia, halusikin vain vähän puoliksi kavereina katsella ja nähdä.
No, nyt asutaan yhdessä eikä voitaisi olla yhtään onnellisempia. ❤️
Mä en nyt niin näkisi, että"sanoo että ei halua tapailla muita" on hyvä asia. Se voi kyllä tarkoittaa sitä, mitä mies sanoo - ei halua tapailla muita, koska ei ole ketään parempaa näköpiirissä, eikä varsinaisesti etsi. Mutta jos tapaisi jonkun josta tykkää riittävästi, voisi asia olla eri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa tutulta. Voit olla varma, että tyypillä on koko ajan tinder-tili vetämässä ja facebook ja ehkä instagram täynnä kivoja keskusteluita menossa muidenkin kanssa. Ja se sekunti kun sä et ehdi, sillä on treffit jonkjn toisen kanssa. Sulle se meno paljastuu vasta, kun joku toinen nainen lisää someen kuvan, johon se tägää tän miehen sydänhymiöiden saattelemana.
Hohhoijaa. Juu kyllä näitä mulkkuja on paljon, mutta on myös oikeasti niitäkin, joilla on töitä ja muita kiireitä, ettei mitkään parisuhteet ehdi kiinnostaa. Minäkin olen tällainen ja nainen. Ahdistuisin, jos äijä 2 viikon jälkeen on kyselemässä jotain "meidän tilannetta"!? Hei oikeesti... Kiirehtiminen ei kannata eikä toisen painostaminen. Jos et ap kestä sitä, ettet saa hänestä juuri nyt heti välittömästi sulle aviomiestä, niin anna olla.
Mitä tarkoittaa kiirehtiminen? Mä ajattelen että nyt on kiirehditty liian nopeasti seksiin, mikä on johtanut ap:n tunteiden syvenemiseen.
En ymmärrä, miksi tunteiden syveneminen seksin takia on jotenkin huono juttu, mutta jos se syveneminen tapahtuu pitkän ajan kanssa tutustumalla tai vaikka keskustelemalla henkilökohtaisista asioista, siinä ei ole mitään ongelmaa. Ei kukaan ole koskaan tällä palstalla sanonut, että "voi sinua tyhmä nainen, kun menit kertomaan henkilökohtaisia tuntemuksiasi ihmiselle, johon kiinnyit, ei olisi kannattanut tehdä hänen kanssaan kivoja juttuja ja viihtyä hänen seurassaan, näetkö nyt, mihin se johti".
Voisivatko tämän kommentin alapeukuttajat kertoa, miten monta kertaa he ovat sanoneet jollekulle, miten tyhmiä he olivat, kun puhuivat miehen kanssa syvällisiä liian aikaisin ja tämän seurauksena kiintyivät tähän? Ei saa puhua syvällisiä kuin vasta aikaisintaan kolmansilla treffeillä, mielellään tietysti vasta kun on kihlat vaihdettu.
Mehän ei täällä voida tietää, mitä ap:n mies oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mutta kerrompa mitä kävi itselleni erään kerran,
Tapasin miehen, joka puhui samalla lailla kuin ap:n mies (suhteestamme). Sanoi, että ei tapailla muita, mutta ei pysty lupaamaan mitään vakavaa. Viihtyi kanssani ja sanoi jopa että haluaa seurustella, mutta silti seuraavassa lauseessa kertoi, että ei pysty varmaksi sanomaan millaisen tulevaisuuden haluaa kanssani ja kuinka vakavan yhteisen tulevaisuuden. No hyväksyin nuo ihan ok, koska oman elämäntilanteeni takia en halunnut itse vakiintua vakavasti, koska oli niin paljon muuta stressavaa mietittävää. Mutta kosvaani särähti vähän varoitusmerkkinä se, että mies korosti, että ei voi luvata mitään tulevaisuudesta. Miksi ei vain sanonut että ei tapailla muita? Miksi piti mainita erikseen, että ei voi luvata mitään? Eikö olisi voinut olla siitä ihan hiljaa, koska kuka muka voi edes luvata muutamien viikkojen jälkeen?
No tapailtiin ja seurusteltiin muutama kuukausi, mies oli selkeästi ihastunut minuun jne, mutta kerran sitten tunnusti mikä oli homman nimi. Hän kuulemma ei halua koskaan kenenkään kanssa naimisiin eikä muuttaa yhteen eikä saada lapsia. Kuulemma kaksi edellistä pitkää suhdettaankin oli päättynyt siihen, että mies oli lopulta paljastanut tämän salaisuutensa, ja tullut jätetyksi, koska ne naiset olisivat kuitenkin jossain vaiheessa halunneet muuttaa yhteen. Hän kertoi että hän tietää naisten haluavan, että seurustelu etenee ainakin avoliittoon, vaikka nainen ei lapsia haluaisikaan, ja hän ei voi siksi kertoa naisille ettei halua yhteenmuuttoja kenenkään kanssa, koska ei silloin saisi seurustelua edes kenenkään kanssa. Siksi hän vihjailee epämääräisesti, että ei voi LUVATA mitään varmaksi tulevaisuudesta, koska ei kuitenkaan kuulemma halunnut HUIJATA. No suhteemme päättyi siihen, en nähnyt pointtia enää jatkaa. Haluan ap:lle vain kertoa, että tuollaisiakin miehiä on, ja heistä tulee juurikin sellainen olo, että pitää arvuutella ja että he väistelee asioita vähän epävarmuutta herättävällä tavalla keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt niin näkisi, että"sanoo että ei halua tapailla muita" on hyvä asia. Se voi kyllä tarkoittaa sitä, mitä mies sanoo - ei halua tapailla muita, koska ei ole ketään parempaa näköpiirissä, eikä varsinaisesti etsi. Mutta jos tapaisi jonkun josta tykkää riittävästi, voisi asia olla eri!
Mikä sinun mielestäsi sitten olisi oikeasti hyvä asia? :D Vaikka mies sanoisi, että haluaa mennä naimisiin, niin senkin voi ajatella tuolla sinun logiikallasi siten, että "okei, voin sitten ottaa eron, jos löytyy jotain parempaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on eräs joka jatkoi "suhdetta" tällaisen miehen kanssa joka ilmoitti ettei halua seurustella mutta sovittiin että ei muita.
Tässä tulee nyt syksyllä neljä vuotta täyteen. En voi sanoa olevani tyytyväinen, koska itse haluaisin parisuhteen. Mies ei edelleenkään halua seurustella. Olen tietysti rakastunut häneen, hän on tuttu ja turvallinen. En itsekkään kaipaa seuraa 24/7 niin jollain tapaa tämä toimii, mutta viimeinen silaus eli seurustelu ja sitoutuminen puuttuu.
Tästä tilanteesta on vaikea lähteä joten mieti tarkkaan. Itse jatkossa aion skipata kaikki arpojat.
Olisiko kuitenkin vähän eri asia neljä vuotta ja kaksi viikkoa/kuukautta? Esim puolen vuoden/vuoden kuluttuakin voisi jo ap:lle antaa ihan erilaisia vastauksia, mutta nyt puhutaan kuitenkin tosi lyhyestä ajasta.
On tietenkin eri asia, mutta jos ns. tyyttyy vain nauttimaan kyydistä, voi huomata että kuukaudet on vaihtuneet vuosiksi. Jos joku olisi minulle sanonut neljä vuotta sitten, että tapailu tällaisenaan tulee jatkumaan vuosia, en olisi uskonut.
Pointtina on se, että pitää tietää mitä haluaa eikä tyytyä vähempään! Silloin voi löytää sellaisen miehen joka myös tietää mitä haluaa. Rakastuminen on aina hyppy tuntemattomaan, mutta aivokemiat saa meidät unohtamaan pelon. Ilman voimakasta rakastumista se on juuri tällaista. On erilaisia ihmisiä tässäkin, mutta siksi pitää löytää itselle sopiva.
Jos mies sanoo, että "ei tapailla muita" niin hän saattaa hyvin tarkoittaa sisimmässään, että haluaa varmistaa, että nainen ei enää etsi muita, vaan on saatavilla vain hänelle. Se ei vielä tarkoita, että mies on ihastunut tai että mies haluaa vakiintua. Se voi hyvin tarkoittaa vain, että mies haluaa varman saannin. Minulle tulee hieman kolkko olo, jos joku mies kommentoi minulle, että ei tapailla muita, mikäli hänestä ei samalla tule todella ihastunut vaikutelma, ja mikäli hän ei samalla kerro minulle tunteistaan minua kohtaan.
Minun mielestä mikään muu tuollainen etäisesti seurusteluun vihjaava kommenti ei merkitse mitään kuin ainoastaan tunteista kertominen merkitsee. Jos mies tunnustaa silleen vähän ujosti ja vilpittömän oloisesti tunteensa minua kohtaan, niin uskon ja luotan niihin. Jos mies taas jotenkin mahtailevasti tai minua ylikehuen tunnustaa tunteensa, niin ajattelen että onkohan pelimies.
Mutta tuollainen "ei tapailla muita" -tyyppinen naisen varaaminen vain omaan käyttöön ei merkitse, että mies haluaisi jotain vakavaa.
Itse asiassa ne miehet, jotka ovat minusta oikeasti halunneet jotain vakavaa ja jotka ovat oikeasti ihastuneet minuun, heistä kukaan ei ole koskaan sanonut mitään muiden tapailusta tai että ei enää tapailla muita, vaan heidän kanssaan on tuntunut ääneen sanomattakin itsestään selvältä että ihastunut mies ei halua enää muita kuin minut.
Vierailija kirjoitti:
Mehän ei täällä voida tietää, mitä ap:n mies oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mutta kerrompa mitä kävi itselleni erään kerran,
Tapasin miehen, joka puhui samalla lailla kuin ap:n mies (suhteestamme). Sanoi, että ei tapailla muita, mutta ei pysty lupaamaan mitään vakavaa. Viihtyi kanssani ja sanoi jopa että haluaa seurustella, mutta silti seuraavassa lauseessa kertoi, että ei pysty varmaksi sanomaan millaisen tulevaisuuden haluaa kanssani ja kuinka vakavan yhteisen tulevaisuuden. No hyväksyin nuo ihan ok, koska oman elämäntilanteeni takia en halunnut itse vakiintua vakavasti, koska oli niin paljon muuta stressavaa mietittävää. Mutta kosvaani särähti vähän varoitusmerkkinä se, että mies korosti, että ei voi luvata mitään tulevaisuudesta. Miksi ei vain sanonut että ei tapailla muita? Miksi piti mainita erikseen, että ei voi luvata mitään? Eikö olisi voinut olla siitä ihan hiljaa, koska kuka muka voi edes luvata muutamien viikkojen jälkeen?
No tapailtiin ja seurusteltiin muutama kuukausi, mies oli selkeästi ihastunut minuun jne, mutta kerran sitten tunnusti mikä oli homman nimi. Hän kuulemma ei halua koskaan kenenkään kanssa naimisiin eikä muuttaa yhteen eikä saada lapsia. Kuulemma kaksi edellistä pitkää suhdettaankin oli päättynyt siihen, että mies oli lopulta paljastanut tämän salaisuutensa, ja tullut jätetyksi, koska ne naiset olisivat kuitenkin jossain vaiheessa halunneet muuttaa yhteen. Hän kertoi että hän tietää naisten haluavan, että seurustelu etenee ainakin avoliittoon, vaikka nainen ei lapsia haluaisikaan, ja hän ei voi siksi kertoa naisille ettei halua yhteenmuuttoja kenenkään kanssa, koska ei silloin saisi seurustelua edes kenenkään kanssa. Siksi hän vihjailee epämääräisesti, että ei voi LUVATA mitään varmaksi tulevaisuudesta, koska ei kuitenkaan kuulemma halunnut HUIJATA. No suhteemme päättyi siihen, en nähnyt pointtia enää jatkaa. Haluan ap:lle vain kertoa, että tuollaisiakin miehiä on, ja heistä tulee juurikin sellainen olo, että pitää arvuutella ja että he väistelee asioita vähän epävarmuutta herättävällä tavalla keskustelussa.
Niin. Tuossahan ei ollut kyse mistään muusta kuin siitä, että mies ei halunnut niitä asioita, joita siihen perinteiseen kaavaan kuuluu. Se ei tarkoita sitä, ettei kykenisi tai haluaisi parisuhteeseen tai että haluaisi paneskella ympäriinsä tms. Minusta ihan reilua sanoakin juuri noin, ettei voi luvata mitään, jos tietää, mitä suunnilleen kaikki naiset haluavat ja tietää, ettei itse siihen ehkä pysty.
Minusta tuossa ei ole mitään väärää tai kieroa. Hänen odotuksensa parisuhteelle vain eroavat siitä perinteisestä mallista. Toisaalta ymmärrän, että tuo on ehdoton syy lopettaa suhde, mutta en ymmärrä sitä, että tämä ajatusmaailma olisi jotenkin epärehellinen ja tarkoitus olisi vedättää.
Itselläni on hyvinkin sama ajatus tällä hetkellä parisuhteesta. En pysty lupaamaan mitään, kun tiedän, että suurimmalle osalle parisuhde tarkoittaa yhteen muuttamista. Siinä on harvoin tilaa niille omille epävarmuuksille oman tulevaisuuden suhteen, vaan kaikki täytyy ikään kuin lyödä lukkoon. Tuossa äsken juuri kerroin, että itselläni on tulevan valmistumisen myötä suunnitelmat täysin avoinna, joten olisi järjetöntä tässä nyt esim vuoden sisällä muuttaa jonkun kanssa yhteen vain siksi, että nyt ollaan parisuhteessa ja kuuluu jotenkin asettua johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen.
Haluaisin neuvoa ap:ta niin, että ap:n kannattaa keskittyä siihen mitä hän itse haluaa. Kannattaa tehdä selväksi itselleen, jos itse haluaa elämältään vakiintumista ja pysyvää pitkää suhdetta ja rakkautta. Ja kaikessa toiminnassaan pitää tuo fokus. Naiset miettii ja vatvoo ihan liikaa sitä, että mitä joku mies haluaa. Ja keskittyy ihan liikaa siihen mitä joku mies haluaa, kun pitäisi keskittyä vain siihen, että mitä itse (elämässään) haluaa. Jos naisella on itsellään koko ajan kirkkaana mielessä omat elämäntavoitteet ja omat elämänarvot, niin se huokuu hänestä kyllä ulospäin, ja alkaa vetää puoleensa sellaisia miehiä, jotka haluavat samoja asioita elämässään. Ja karkottaa niitä miehiä, jotka haluavat muita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mehän ei täällä voida tietää, mitä ap:n mies oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mutta kerrompa mitä kävi itselleni erään kerran,
Tapasin miehen, joka puhui samalla lailla kuin ap:n mies (suhteestamme). Sanoi, että ei tapailla muita, mutta ei pysty lupaamaan mitään vakavaa. Viihtyi kanssani ja sanoi jopa että haluaa seurustella, mutta silti seuraavassa lauseessa kertoi, että ei pysty varmaksi sanomaan millaisen tulevaisuuden haluaa kanssani ja kuinka vakavan yhteisen tulevaisuuden. No hyväksyin nuo ihan ok, koska oman elämäntilanteeni takia en halunnut itse vakiintua vakavasti, koska oli niin paljon muuta stressavaa mietittävää. Mutta kosvaani särähti vähän varoitusmerkkinä se, että mies korosti, että ei voi luvata mitään tulevaisuudesta. Miksi ei vain sanonut että ei tapailla muita? Miksi piti mainita erikseen, että ei voi luvata mitään? Eikö olisi voinut olla siitä ihan hiljaa, koska kuka muka voi edes luvata muutamien viikkojen jälkeen?
No tapailtiin ja seurusteltiin muutama kuukausi, mies oli selkeästi ihastunut minuun jne, mutta kerran sitten tunnusti mikä oli homman nimi. Hän kuulemma ei halua koskaan kenenkään kanssa naimisiin eikä muuttaa yhteen eikä saada lapsia. Kuulemma kaksi edellistä pitkää suhdettaankin oli päättynyt siihen, että mies oli lopulta paljastanut tämän salaisuutensa, ja tullut jätetyksi, koska ne naiset olisivat kuitenkin jossain vaiheessa halunneet muuttaa yhteen. Hän kertoi että hän tietää naisten haluavan, että seurustelu etenee ainakin avoliittoon, vaikka nainen ei lapsia haluaisikaan, ja hän ei voi siksi kertoa naisille ettei halua yhteenmuuttoja kenenkään kanssa, koska ei silloin saisi seurustelua edes kenenkään kanssa. Siksi hän vihjailee epämääräisesti, että ei voi LUVATA mitään varmaksi tulevaisuudesta, koska ei kuitenkaan kuulemma halunnut HUIJATA. No suhteemme päättyi siihen, en nähnyt pointtia enää jatkaa. Haluan ap:lle vain kertoa, että tuollaisiakin miehiä on, ja heistä tulee juurikin sellainen olo, että pitää arvuutella ja että he väistelee asioita vähän epävarmuutta herättävällä tavalla keskustelussa.
Niin. Tuossahan ei ollut kyse mistään muusta kuin siitä, että mies ei halunnut niitä asioita, joita siihen perinteiseen kaavaan kuuluu. Se ei tarkoita sitä, ettei kykenisi tai haluaisi parisuhteeseen tai että haluaisi paneskella ympäriinsä tms. Minusta ihan reilua sanoakin juuri noin, ettei voi luvata mitään, jos tietää, mitä suunnilleen kaikki naiset haluavat ja tietää, ettei itse siihen ehkä pysty.
Minusta tuossa ei ole mitään väärää tai kieroa. Hänen odotuksensa parisuhteelle vain eroavat siitä perinteisestä mallista. Toisaalta ymmärrän, että tuo on ehdoton syy lopettaa suhde, mutta en ymmärrä sitä, että tämä ajatusmaailma olisi jotenkin epärehellinen ja tarkoitus olisi vedättää.
Itselläni on hyvinkin sama ajatus tällä hetkellä parisuhteesta. En pysty lupaamaan mitään, kun tiedän, että suurimmalle osalle parisuhde tarkoittaa yhteen muuttamista. Siinä on harvoin tilaa niille omille epävarmuuksille oman tulevaisuuden suhteen, vaan kaikki täytyy ikään kuin lyödä lukkoon. Tuossa äsken juuri kerroin, että itselläni on tulevan valmistumisen myötä suunnitelmat täysin avoinna, joten olisi järjetöntä tässä nyt esim vuoden sisällä muuttaa jonkun kanssa yhteen vain siksi, että nyt ollaan parisuhteessa ja kuuluu jotenkin asettua johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen.
Olen tuon tekstin kirjoittaja. Mielestäni on erittäin ok, että ihminen ei halua perinteistä parisuhdetta eikä halua ikinä muuttaa kenenkään kanssa yhteen tms. Mutta pientä vedättämisen makua on siinä, että salaa tämän tutustumisen alkuvaiheessa. Ja verhoaa sen tuollaisiin "en voi luvata mitään" -kommentteihin. Rehti ihminen kertoisi jo tuttavuuden alussa, että hänen arvomaailmansa on sellainen, että hän haluaa esim. asua aina yksin tai välttää perinteiset avioliitot tms. Tämä mies kuitenkin ihan tietoisesti salasi asian oman kertomansa mukaan siksi, että hän pelkäsi naisten karkaavan heti jos kertoo tuon asian. Hän kertoi tietävänsä, että " käytännössä kaikki" naiset haluavat perinteistä suhdetta, vaikka eivät lapsia haluaisikaan, ja että naiset ei halua seurustella jos mies ei koskaan halua muuttaa kenenkään kanssa yhteen. Ja hän itse sanoi, että ei kerro totuutta naisille, koska muuten ei saisi seurustelukumppania kenestäkään. Hän haluaa seurustella kuitenkin, mutta ajatteli kuulemma, että kukaan ei ikinä haluaisi edes seurustella hänen kanssaan, jos hän kertoisi koko totuuden. Saadakseen seurustelun hän oli päättänyt salata totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mehän ei täällä voida tietää, mitä ap:n mies oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mutta kerrompa mitä kävi itselleni erään kerran,
Tapasin miehen, joka puhui samalla lailla kuin ap:n mies (suhteestamme). Sanoi, että ei tapailla muita, mutta ei pysty lupaamaan mitään vakavaa. Viihtyi kanssani ja sanoi jopa että haluaa seurustella, mutta silti seuraavassa lauseessa kertoi, että ei pysty varmaksi sanomaan millaisen tulevaisuuden haluaa kanssani ja kuinka vakavan yhteisen tulevaisuuden. No hyväksyin nuo ihan ok, koska oman elämäntilanteeni takia en halunnut itse vakiintua vakavasti, koska oli niin paljon muuta stressavaa mietittävää. Mutta kosvaani särähti vähän varoitusmerkkinä se, että mies korosti, että ei voi luvata mitään tulevaisuudesta. Miksi ei vain sanonut että ei tapailla muita? Miksi piti mainita erikseen, että ei voi luvata mitään? Eikö olisi voinut olla siitä ihan hiljaa, koska kuka muka voi edes luvata muutamien viikkojen jälkeen?
No tapailtiin ja seurusteltiin muutama kuukausi, mies oli selkeästi ihastunut minuun jne, mutta kerran sitten tunnusti mikä oli homman nimi. Hän kuulemma ei halua koskaan kenenkään kanssa naimisiin eikä muuttaa yhteen eikä saada lapsia. Kuulemma kaksi edellistä pitkää suhdettaankin oli päättynyt siihen, että mies oli lopulta paljastanut tämän salaisuutensa, ja tullut jätetyksi, koska ne naiset olisivat kuitenkin jossain vaiheessa halunneet muuttaa yhteen. Hän kertoi että hän tietää naisten haluavan, että seurustelu etenee ainakin avoliittoon, vaikka nainen ei lapsia haluaisikaan, ja hän ei voi siksi kertoa naisille ettei halua yhteenmuuttoja kenenkään kanssa, koska ei silloin saisi seurustelua edes kenenkään kanssa. Siksi hän vihjailee epämääräisesti, että ei voi LUVATA mitään varmaksi tulevaisuudesta, koska ei kuitenkaan kuulemma halunnut HUIJATA. No suhteemme päättyi siihen, en nähnyt pointtia enää jatkaa. Haluan ap:lle vain kertoa, että tuollaisiakin miehiä on, ja heistä tulee juurikin sellainen olo, että pitää arvuutella ja että he väistelee asioita vähän epävarmuutta herättävällä tavalla keskustelussa.
Niin. Tuossahan ei ollut kyse mistään muusta kuin siitä, että mies ei halunnut niitä asioita, joita siihen perinteiseen kaavaan kuuluu. Se ei tarkoita sitä, ettei kykenisi tai haluaisi parisuhteeseen tai että haluaisi paneskella ympäriinsä tms. Minusta ihan reilua sanoakin juuri noin, ettei voi luvata mitään, jos tietää, mitä suunnilleen kaikki naiset haluavat ja tietää, ettei itse siihen ehkä pysty.
Minusta tuossa ei ole mitään väärää tai kieroa. Hänen odotuksensa parisuhteelle vain eroavat siitä perinteisestä mallista. Toisaalta ymmärrän, että tuo on ehdoton syy lopettaa suhde, mutta en ymmärrä sitä, että tämä ajatusmaailma olisi jotenkin epärehellinen ja tarkoitus olisi vedättää.
Itselläni on hyvinkin sama ajatus tällä hetkellä parisuhteesta. En pysty lupaamaan mitään, kun tiedän, että suurimmalle osalle parisuhde tarkoittaa yhteen muuttamista. Siinä on harvoin tilaa niille omille epävarmuuksille oman tulevaisuuden suhteen, vaan kaikki täytyy ikään kuin lyödä lukkoon. Tuossa äsken juuri kerroin, että itselläni on tulevan valmistumisen myötä suunnitelmat täysin avoinna, joten olisi järjetöntä tässä nyt esim vuoden sisällä muuttaa jonkun kanssa yhteen vain siksi, että nyt ollaan parisuhteessa ja kuuluu jotenkin asettua johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen.
Olen tuon tekstin kirjoittaja. Mielestäni on erittäin ok, että ihminen ei halua perinteistä parisuhdetta eikä halua ikinä muuttaa kenenkään kanssa yhteen tms. Mutta pientä vedättämisen makua on siinä, että salaa tämän tutustumisen alkuvaiheessa. Ja verhoaa sen tuollaisiin "en voi luvata mitään" -kommentteihin. Rehti ihminen kertoisi jo tuttavuuden alussa, että hänen arvomaailmansa on sellainen, että hän haluaa esim. asua aina yksin tai välttää perinteiset avioliitot tms. Tämä mies kuitenkin ihan tietoisesti salasi asian oman kertomansa mukaan siksi, että hän pelkäsi naisten karkaavan heti jos kertoo tuon asian. Hän kertoi tietävänsä, että " käytännössä kaikki" naiset haluavat perinteistä suhdetta, vaikka eivät lapsia haluaisikaan, ja että naiset ei halua seurustella jos mies ei koskaan halua muuttaa kenenkään kanssa yhteen. Ja hän itse sanoi, että ei kerro totuutta naisille, koska muuten ei saisi seurustelukumppania kenestäkään. Hän haluaa seurustella kuitenkin, mutta ajatteli kuulemma, että kukaan ei ikinä haluaisi edes seurustella hänen kanssaan, jos hän kertoisi koko totuuden. Saadakseen seurustelun hän oli päättänyt salata totuuden.
Eikö aika moni tavallisuudesta poikkeava asia salata ihan seurustelun alkuvaiheessa, koska ei haluta pelästyttää toista ja se kertominen on vaikeaa ja toivotaan kuitenkin, että toinen sitten ymmärtää asian kun sen jossain vaiheessa kertoo. Esimerkiksi lapsettomuus tai lapsuuden traumat tai menneisyyden isot virheet voivat olla sellaisia asioita, joita ei haluta heti kertoa. En minä laskisi sitä miksikään vedättämiseksi tai valehteluksi vaan pelkästään epävarmuudeksi ja toiveeksi, että ajan kuluessa tulee hyväksytyksi sellaisenaan ja että asiat lopulta järjestyvät. Aika harvoin tällaisia asioita lyödään tiskiin heti alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mehän ei täällä voida tietää, mitä ap:n mies oikeasti haluaa ja tarkoittaa. Mutta kerrompa mitä kävi itselleni erään kerran,
Tapasin miehen, joka puhui samalla lailla kuin ap:n mies (suhteestamme). Sanoi, että ei tapailla muita, mutta ei pysty lupaamaan mitään vakavaa. Viihtyi kanssani ja sanoi jopa että haluaa seurustella, mutta silti seuraavassa lauseessa kertoi, että ei pysty varmaksi sanomaan millaisen tulevaisuuden haluaa kanssani ja kuinka vakavan yhteisen tulevaisuuden. No hyväksyin nuo ihan ok, koska oman elämäntilanteeni takia en halunnut itse vakiintua vakavasti, koska oli niin paljon muuta stressavaa mietittävää. Mutta kosvaani särähti vähän varoitusmerkkinä se, että mies korosti, että ei voi luvata mitään tulevaisuudesta. Miksi ei vain sanonut että ei tapailla muita? Miksi piti mainita erikseen, että ei voi luvata mitään? Eikö olisi voinut olla siitä ihan hiljaa, koska kuka muka voi edes luvata muutamien viikkojen jälkeen?
No tapailtiin ja seurusteltiin muutama kuukausi, mies oli selkeästi ihastunut minuun jne, mutta kerran sitten tunnusti mikä oli homman nimi. Hän kuulemma ei halua koskaan kenenkään kanssa naimisiin eikä muuttaa yhteen eikä saada lapsia. Kuulemma kaksi edellistä pitkää suhdettaankin oli päättynyt siihen, että mies oli lopulta paljastanut tämän salaisuutensa, ja tullut jätetyksi, koska ne naiset olisivat kuitenkin jossain vaiheessa halunneet muuttaa yhteen. Hän kertoi että hän tietää naisten haluavan, että seurustelu etenee ainakin avoliittoon, vaikka nainen ei lapsia haluaisikaan, ja hän ei voi siksi kertoa naisille ettei halua yhteenmuuttoja kenenkään kanssa, koska ei silloin saisi seurustelua edes kenenkään kanssa. Siksi hän vihjailee epämääräisesti, että ei voi LUVATA mitään varmaksi tulevaisuudesta, koska ei kuitenkaan kuulemma halunnut HUIJATA. No suhteemme päättyi siihen, en nähnyt pointtia enää jatkaa. Haluan ap:lle vain kertoa, että tuollaisiakin miehiä on, ja heistä tulee juurikin sellainen olo, että pitää arvuutella ja että he väistelee asioita vähän epävarmuutta herättävällä tavalla keskustelussa.
Niin. Tuossahan ei ollut kyse mistään muusta kuin siitä, että mies ei halunnut niitä asioita, joita siihen perinteiseen kaavaan kuuluu. Se ei tarkoita sitä, ettei kykenisi tai haluaisi parisuhteeseen tai että haluaisi paneskella ympäriinsä tms. Minusta ihan reilua sanoakin juuri noin, ettei voi luvata mitään, jos tietää, mitä suunnilleen kaikki naiset haluavat ja tietää, ettei itse siihen ehkä pysty.
Minusta tuossa ei ole mitään väärää tai kieroa. Hänen odotuksensa parisuhteelle vain eroavat siitä perinteisestä mallista. Toisaalta ymmärrän, että tuo on ehdoton syy lopettaa suhde, mutta en ymmärrä sitä, että tämä ajatusmaailma olisi jotenkin epärehellinen ja tarkoitus olisi vedättää.
Itselläni on hyvinkin sama ajatus tällä hetkellä parisuhteesta. En pysty lupaamaan mitään, kun tiedän, että suurimmalle osalle parisuhde tarkoittaa yhteen muuttamista. Siinä on harvoin tilaa niille omille epävarmuuksille oman tulevaisuuden suhteen, vaan kaikki täytyy ikään kuin lyödä lukkoon. Tuossa äsken juuri kerroin, että itselläni on tulevan valmistumisen myötä suunnitelmat täysin avoinna, joten olisi järjetöntä tässä nyt esim vuoden sisällä muuttaa jonkun kanssa yhteen vain siksi, että nyt ollaan parisuhteessa ja kuuluu jotenkin asettua johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen.
Olen tuon tekstin kirjoittaja. Mielestäni on erittäin ok, että ihminen ei halua perinteistä parisuhdetta eikä halua ikinä muuttaa kenenkään kanssa yhteen tms. Mutta pientä vedättämisen makua on siinä, että salaa tämän tutustumisen alkuvaiheessa. Ja verhoaa sen tuollaisiin "en voi luvata mitään" -kommentteihin. Rehti ihminen kertoisi jo tuttavuuden alussa, että hänen arvomaailmansa on sellainen, että hän haluaa esim. asua aina yksin tai välttää perinteiset avioliitot tms. Tämä mies kuitenkin ihan tietoisesti salasi asian oman kertomansa mukaan siksi, että hän pelkäsi naisten karkaavan heti jos kertoo tuon asian. Hän kertoi tietävänsä, että " käytännössä kaikki" naiset haluavat perinteistä suhdetta, vaikka eivät lapsia haluaisikaan, ja että naiset ei halua seurustella jos mies ei koskaan halua muuttaa kenenkään kanssa yhteen. Ja hän itse sanoi, että ei kerro totuutta naisille, koska muuten ei saisi seurustelukumppania kenestäkään. Hän haluaa seurustella kuitenkin, mutta ajatteli kuulemma, että kukaan ei ikinä haluaisi edes seurustella hänen kanssaan, jos hän kertoisi koko totuuden. Saadakseen seurustelun hän oli päättänyt salata totuuden.
Eikö aika moni tavallisuudesta poikkeava asia salata ihan seurustelun alkuvaiheessa, koska ei haluta pelästyttää toista ja se kertominen on vaikeaa ja toivotaan kuitenkin, että toinen sitten ymmärtää asian kun sen jossain vaiheessa kertoo. Esimerkiksi lapsettomuus tai lapsuuden traumat tai menneisyyden isot virheet voivat olla sellaisia asioita, joita ei haluta heti kertoa. En minä laskisi sitä miksikään vedättämiseksi tai valehteluksi vaan pelkästään epävarmuudeksi ja toiveeksi, että ajan kuluessa tulee hyväksytyksi sellaisenaan ja että asiat lopulta järjestyvät. Aika harvoin tällaisia asioita lyödään tiskiin heti alkuun.
Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta jos itse kerron suhteen alussa haluavani elämässä sen perinteisen rivitalon ja kultaisen noutajan jne, ja toinen ei kerro vastaavasti omista elämäntoiveistaan mitään, niin kyllä siinä pientä epärehellisyyden tuntua on. Kun kuitenkin suhde pitäisi rakentaa edes suunnilleen yhteensopivien haaveiden varaan. Kun hiljaisuus on tavallaan myöntymisen merkki, ja jos sanon että haluan itse tulevaisuudestani avioliiton ja lapsen, ja toinen ei sano mitään, niin kyllä sen tulkitsee niin, että se toinen myöntyy kun ei kieltäytynytkään. Hän antaa minun jäädä kuvitelmaani siitä, että hänkin haluaa samaa.
En millään pystyisi kahden viikon tapailun jälken sanomaan onko tämä vakavaa. Siis siinä suhteessa vakavaa, että meistä tulisi pariskunta. Tai edes sitä miten jatkossa meillä menee.
Koska kummatkaan ei tunne toisiaan. Saattaa tulla ihan mikä asia vaan esille, joka sitten muuttaisikin sen mielipiteen siitä ihmisestä tai sitten se asia olis sellainen jota et sinä tai se toinen voisi ajatella kuuluvan siihen "vakavaan" tapailuun joka tarkoitus olisi johtaa parisuhteeseen.
Kun kyseessä aikuiset ihmiset joilla jo elämää takana, niin ei voi ajatella, että lähdetään puhtaalta, valkoiselta pöydältä. Kyllä siellä on kokemuksia, mielipiteitä, tapoja jne., jotka tulevat esiin vasta pidemmän tutustumisen myötä ja vasta silloin voivat ihmiset miettiä onko tämä sellainen suhde jota sitten jatketaan pidemmällekin.
En minä ainakaan pysty sanomaan. Minulla on sellainen ajatus, että en tarvitse elämääni ketään, mutta jos jonkun sopivan tapaan, olen ilman muuta valmis parisuhteeseen. Oma elämäni on tällä hetkellä melko kiireistä enkä ole varma, millaisia muutoksia lähivuodet elämääni tuovat. Lapset ovat teini-iän kynnyksellä, itse olen valmistumassa, uusi työpaikka houkuttelisi, ehkä muutto toiselle paikkakunnalle jne. Tässä vaiheessa ei todellakaan olla perustamassa mitään punaisia tupia ja perunamaita, joten olisi omituista sanoa, mitä toivoo myöskään siltä parisuhteelta, kun hädin tuskin itsekään tietää, missä on viiden vuoden kuluttua.