Lue keskustelun säännöt.
En saa hoitaa lapsenlastani
Paska mummo
18.08.2017 |
Minulla on puolivuotias lapsenlapsi ja nyt oma lapseni on laittanut välit poikki minuun, koska ei hyväksy miesystävääni. Lapsi on ollut hoidossa toisilla isovanhemmillaan jotka myös ovat paljon yhteydessä lapseni perheeseen. Minut on viskattu sivuun kuin roska. Vaatimuksena on, että jätän miesystäväni, sitten kelpaan mummona ja saan hoitaa. Olin vuosia, vuosia yksin ja nyt on muutaman vuoden ollut tämä miesystävä jota eivät hyväksy. Jos jätän hänet, on edessä loppuelämän yksinäisyys. Luulisi että minullakin on oikeus parisuhteeseen, läheisyyteen ja naisena olemiseen. Mutta ilmeisesti ei. Minun pitäisi elää ja olla yksin että kelpaisin. Miestä eivät hyväksy lapsensa lähelle ollenkaan.
Olen kahden tulen välissä ja se ahdistaa. Hylätäkkö parisuhde vaiko isovanhemmuus. Lapsenlapseni on ainoa. Millä selitän esim. töissä kun muut mummot näyttelevät kuviaan lapsenlapsistaan kuinka ovat heitä hoitaneet ym. enkä itse pysty sanomaan siihen mitään. Mitä kun he utelevat olenko ollut lapsenlastani hoitamassa viime aikoina? Mitä sanoa syyksi etten ole? Ehdin jo iloitsemaan siitä, että minusta tuli mummo, mutta nyt saan unohtaa kaiken.
Kommentit (142)
Miten lapsellista porukkaa täällä onkaan. Tiedän tapauksia ettei mies- tai naisystävä vain kelpaa, koska "ei vaan kelpaa". Tällaisia on olemassa, niin naurettavaa kuin se onkin. Ei se vastasyntyneen äiti ole aina oikeassa ja täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissäni samantyylinen tapaus, mies huomattavasti nuorempi ja ilmiselvä auervaara, siellä on jo tehty testamentit sun muut miehen hyväksi ja lainat otettu naisen nimiin mies ei tieteysti ole maksanut yhtään mitään vaan siipeilee. Kämppä vaihtunutpaljon kalliimpaan ja miehelle hankittu oma harrasteauo. Ongelmana on, ettei nainen halua kuulla mitään huolestuneita sukulaisten huomioita asiasta, vaan uskoo ja luottaa rakkauteen. Uskon tietäväni, miten siinä käy lopulta, mutta naine ei sitä halua kuulla. Suuttuuennemmin meille, jotka olemma yrittäneet sanoa asiasta.
Tuntuuhan se tietysti epäreilulta, mutta mitä sitten. Kyseessä on naisen OMA elämä ja OMAT rahat, jotka hän saa heittää vaikka kaivosta alas tai käyttää rakastamansa ihmisen hyväksi, vaikkei rakkaus olisikaan aitoa molemmin puolin. Jokainen tekee itse valintansa, ja toivottavaa olisi, että sukulaiset pitäisivät nokkansa omissa asioissaan.
Jep, haitallisiin ja lähimmäisen kannalta tuhoisiin asioihin ei siis saa puuttua, vai mitä? Vertailun vuoksi sama asetelma pienellä variaatiolla:
"Tuntuuhan se tietysti epäreilulta, mutta mitä sitten. Kyseessä on perheenjäsenen OMA elämä ja OMAT rahat, jotka hän saa heittää vaikka kaivosta alas tai käyttää päihteiden hankkimiseen, vaikka addiktio veisi pitemmällä aikavälillä hautaan. Jokainen tekee itse valintansa, ja toivottavaa olisi, että sukulaiset pitäisivät nokkansa omissa asioissaan."
Sikäli, että esitit täysin vertailukelvottoman rinnastuksen, sanoisin silti että jopa sinun esimerkissäsi paras mitä voisi puhumisen jälkeen tehdä olisi katkaista välit. Se on ainoaa puuttumista mitä aikuiseen ihmiseen voi soveltaa, jos häntä ei voi poliisille osoittaa.
Mutta tuohon alkuperäiseen versioon. Omien rahojen käyttö löytämäänsä auervaaraan on ihan jokaisen oma asia. Voihan siitä sanoa oman jyrkänkin mielipiteensä, mutta ei se ole mikään syy alkaa kiristää välien säilymisellä. Välien katkominen sen perusteella mihin joku omat rahansa käyttää osoittaa, että välien katkoja pitää rahoja ominaan, mikä on ymmärrettävää, kun kyseessä ovat perilliset, mutta silti täysin moraalitonta.
Ahneet perilliset alapeukuttaa. Amusing.! :)
Tai sitten ne, joille on jälkeenpäin itketty, kun kukaan ei muka varoittanut.
Itsekin totesin, että varoittaminen on ihan hyvä toimenpide. Jos näin on tehty, on turha syytellä muita jälkikäteen. JA muiden myöskään syyllistyä. Elämä on. Olkaa armollisempia. Välien katkaiseminen kun tilanne on päällä on sen sijaan on ihan lapsellista, kiristystä. Ihan sama kuka on oikeassa, jos joku luulee olevansa, ei liity tähän mitenkään, oma elämä omat säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö siis ole mitenkään mahdollista, että tämä mummo ja hänen miesystävänsä olisivat aivan kunnollisia ihmisiä? Eikö aikuiset lapset koskaan tee mitään väärin tai näytä vanhemmilleen mieltään, kun eivät tykkää heidän ratkaisuistaan?
Itse en ole mummo vaan äiti, mutta silti vastauksista tulee vaan mieleen, että äideissä ei koskaan voi olla mitään vikaa vaan pelkästään isovanhemmissa ;-) Ei ne vanhemmatkaan aina pyhimyksiä ole ja saattavat käyttää pieniä lapsiaan välikappaleena, jotta saisivat tahtonsa läpi.
Jaa... Meillä mummu tuntuu tekevän parhaansa että välit olisi jotenkin kylmät ja etäiset. Oma äiti on hirveä juoppo. Silti mä yritän ja yritän molempien kanssa että lapsilla olisi mummut.. Kyllä mä oon sitä mieltä, että pitää olla aika vahvat syyt laittaa välit poikki.
Pakko ottaa tähän vähän ohis. Oma äitini on pitänyt henkisesti sairaan oman äitinsä elämässämme (epävakaa persoonallisuus), jotta meillä olis mummo. Ihan hirveetä. Aikamoisia henkisiä ongelmia tullut meille kaikille. Uskon, että niin äiti kuin me tyttäretkin voitais paremmin, jos tämä ihminen ei olisi elämäämme myrkyttämässä. Niin julmaa kuin se hänelle olisikin.
Mutta aiheuttaa aina pahaa oloa, minne vain meneekin, eikä näistä asioista voi puhua. Todella raskasta kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska mummo kirjoitti:
Minulla on puolivuotias lapsenlapsi ja nyt oma lapseni on laittanut välit poikki minuun, koska ei hyväksy miesystävääni. Lapsi on ollut hoidossa toisilla isovanhemmillaan jotka myös ovat paljon yhteydessä lapseni perheeseen. Minut on viskattu sivuun kuin roska. Vaatimuksena on, että jätän miesystäväni, sitten kelpaan mummona ja saan hoitaa. Olin vuosia, vuosia yksin ja nyt on muutaman vuoden ollut tämä miesystävä jota eivät hyväksy. Jos jätän hänet, on edessä loppuelämän yksinäisyys. Luulisi että minullakin on oikeus parisuhteeseen, läheisyyteen ja naisena olemiseen. Mutta ilmeisesti ei. Minun pitäisi elää ja olla yksin että kelpaisin. Miestä eivät hyväksy lapsensa lähelle ollenkaan.
Olen kahden tulen välissä ja se ahdistaa. Hylätäkkö parisuhde vaiko isovanhemmuus. Lapsenlapseni on ainoa. Millä selitän esim. töissä kun muut mummot näyttelevät kuviaan lapsenlapsistaan kuinka ovat heitä hoitaneet ym. enkä itse pysty sanomaan siihen mitään. Mitä kun he utelevat olenko ollut lapsenlastani hoitamassa viime aikoina? Mitä sanoa syyksi etten ole? Ehdin jo iloitsemaan siitä, että minusta tuli mummo, mutta nyt saan unohtaa kaiken.
Se nyt vaan on niin ettei sulla ole mitään subjektiivista oikeutta hoitaa lastenlastasi tai edes nähdä häntä. Jos miesystäväsi ei jälkikasvuasi miellytä, on sinun tehtävä valinta sen mukaan mitä itse arvotat korkeammalle.
Oikeastiko? Ellei miesystävä lapsia miellytä, niin sitten hylätään äiti?
Olette kyllä uskomattoman kovia ja hemmoteltuja.
Muista sitten kun oma lapsesi alkaa asetella sinulle erilaisia ehtoja jotta voit olla yhteyksissä, että tämä oli sinunkin politiikkasi.
Varo ettet vain sairastu tai muuten tee mitään vääriä liikkeitä elämässäsi ettei lapset pistä välejä poikki ja estä lastenlapsia myös näkemästä sinua.
Arvaan että ajattelet olevasi niin fiksu ettei niin käy. Mutta kun sitä et päätäkään sinä vaan lapsesi. Ja sinä annat mallin.Kyllä. Se on se huoltaja, joka päättää. Isovanhemman kannattaa oppia suhtautua lapseensa kuin aikuiseen.
Ja tämä myös toisinpäin. Aikuisen jälkeläisen kuuluu suhtautua vanhempiinsa aikuismaisesti eikä niin kuin uhmaikäinen äitiin ja isiin.
Ja kontrolloida ja sanella ehtoja tyyliin jos teet näin tai noin, et saa nähdä lapsenlapsiasi.Sinulla on väärä lähtökohta. Se ei ole kontrollointia tai ehtojen asettamista, ettei halua tavata vanhempaa eikä anna lasta vanhemmalleen. Ei ole mitään pakkoa toimittaa lastansa mummolaan käskyn tullen. Ei ole mitään velvollisuutta tavata vanhempaansa ikinä, jos ei halua. Kaikki tuollainen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan haluun olla vanhemman kanssa tekemisissä.
Eipä tietenkään ole velvollisuutta. Mutta pitää ymmärtää että siinä vie myös omalta lapseltaan isovanhemmat .
Jos syy on todellinen,niin ok.
Jos syy on se että isovanhemmat uppiniskaisesti ostaa väärän värisen sohvan kotiinsa ( noin kärjistäen), niin silloin voi saada enemmän vahinkoa aikaan kuin hyvää.
Ja erittäin todennäköisesti saa itse aikanaan saman kohtelun.
Sen kipeyden tajuaa vasta kun se osuu kohdalle.
Ja minä saan olla tekemisissä lapsenlapseni kanssa vaikka varmaan en ollut täydellinen äiti, mutta voin ymmärtää ja olen sivusta nähnytkin mikä kaipuu voi olla isovanhemmilla mutta myös sillä lapsenlapsella kun siinä välissä oleva aikuinen lapsi käyttää valtaansa.
Väitänpä, että hyvät vanhemmat ja isovanhemmat ovat aikuiselle lapselle niin iso voimavara että välejä ei katkaista ilman painavia syitä. Ei kukaan halua luopua turvaverkoistaan, niin tärkeitä ne nykyään ovat kun yhteiskunta ei todellakaan ehdi apuun joka hätään.
Kyllä jokainen pienen lapsen vanhempi tajuaa, että katkaisemalla välit isovanhempaan hankaloittaa huomattavasti esim. sen lastenhoitoavun saamista silloin kun sille olisi iso tarve, ja tajuaa myös että se iso tarve voi tulla koska vaan. Useimmat nimenomaan haluavat siirtää suvun turvaverkon lapselle. Tilanne jossa näin ei haluta tehdä on yleensä sellainen että ihmissuhde ei olekaan lapselle lisäturva vaan uhka hänen hyvinvoinnilleen. Luulen myös, että jokainen normaaliälyinen mummo ja vaari myös tietää mitä nämä syyt välien katkaisemiseen ovat jos osaa ja uskaltaa olla itselleen täysin rehellinen. Harva kuitenkaan uskaltaa, uhriutuminen on hauskempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut menee vanhana höpsöksi ja jos tulee uusi miesystävä niin kannattaa äidin kanssa puhua ettei mene naimisiin ja jos menee niin avioehto. Tämä meni nyt asian sivu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Kyllä mun lapseni ovat surreet sitä, kun isovanhempia ei ole. Ovat kuolleet. Vaikkei niihin niin lämpimiä välejä pystyisi pitämäänkään, he ovat kuitenkin lapsille siinä mielessä tärkeitä, että lapsi saa suvun ja juuret kun tuntee vanhempiakin sukulaisia kuin omat vanhempansa. Ja sitten kun tulee kyse perinnöllisistä asioista kuten ominaisuudet, sairaudet yms. on ihan hyvä kun tietää jotakin isovanhemmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Oman äitini suhteen olen enemmänkin sitä mieltä, että poistamalla kyseisen hirviön elämästämme voin ehkä katkaista kierteen. Siskoni on paljon tekemisissä äitini kanssa, ja muistuttaa häntä jo hälyttävässä määrin. Yksi siskon lapsista on myös samanlainen kiusaava ja manipuloiva prinsessa. Riitely ja erilainen lyttäminen on näille ihan elinehto. Viettäkööt aikaa keskenään, omaa sopuisaa perhettäni ja fiksuja ja mukautuvaisia lapsiani en tuohon puristukseen aio laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Kyllä mun lapseni ovat surreet sitä, kun isovanhempia ei ole. Ovat kuolleet. Vaikkei niihin niin lämpimiä välejä pystyisi pitämäänkään, he ovat kuitenkin lapsille siinä mielessä tärkeitä, että lapsi saa suvun ja juuret kun tuntee vanhempiakin sukulaisia kuin omat vanhempansa. Ja sitten kun tulee kyse perinnöllisistä asioista kuten ominaisuudet, sairaudet yms. on ihan hyvä kun tietää jotakin isovanhemmistaan.
Olen pahoillani vanhempiesi aikaisesta kuolemasta.
Tämän keskustelun kannalta tuo näkökohta ei tavallaan muuta mitään. Olisin minäkin aivan varmasti surrut sitä, jos minulla ei olisi ollut ollenkaan äitiä. Mutta kun minulla on äiti, joka on johdonmukaisen kamala, niin suren sitä, että hän on ylipäätään olemassa ja osa elämääni. Kummassakin tapauksessa vertaan tilannetta niihin, joilla on hyvä tai edes jokseenkin kelvollinen äiti. En osaa ollenkaan sanoa, kumpi suru on pahempi tai vaikeampi asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Koeta sinäkin ymmärtää että sinä USKOT voivasi pitää hyvät välit ja ehkä pystytkin mutta siitä päättää lopulta lapsesi ja jos sinun asenteesi on se ettei isovanhemmilla ole mitään väliä niin lapsesi tulee ajattelemaan samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Koeta sinäkin ymmärtää että sinä USKOT voivasi pitää hyvät välit ja ehkä pystytkin mutta siitä päättää lopulta lapsesi ja jos sinun asenteesi on se ettei isovanhemmilla ole mitään väliä niin lapsesi tulee ajattelemaan samoin.
Ei tule. Tietenkään. Lapsellinen väite.😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko AP veljen perheen anoppi mutta täsmäisi herkullisesti.
Veljellä ja tämän vaimolla on puolivuotias mukula, käyvät meidän vanhemmilla silloin tällöin (noin 15min automatka välissä) ja äitini on ollut muutamia kertoja katsomassa pienen perään kun on tullut virasto yms menoa.
Se toinen puoli sitten, vaimon äiti. Reilu viisi-kuusikymppinen puuma, hankkinut tälläisen nuoremman habibin itselleen "vanhoja päiviä" piristämään. Eihän tässä muuten mitään MUTTA seurustelu on alkanut vasta kolmisen kk sitten ja satumme tietämään, että miehellä ollut kotimaassaan lapsimorsian.
Veljen vaimo eikä veljeni halua olla missään tekemisissä postimyyntisulhasen kanssa ymmärrettävistä syistä eivätkä missään nimessä halua antaa vauvaansa hoitoon kys.talouteen. Puumahan ei näe tässä mitään muuta kuin häntä vastaan juonitun salaliiton.
Hänelle on kerrottu miehen taustoista ja syistä miksi veljeni ja vaimonsa eivät hyväksy "appiukkokokelasta" mutta he ovat kuulemma väärässä ja puuman onnen tielläm
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Koeta sinäkin ymmärtää että sinä USKOT voivasi pitää hyvät välit ja ehkä pystytkin mutta siitä päättää lopulta lapsesi ja jos sinun asenteesi on se ettei isovanhemmilla ole mitään väliä niin lapsesi tulee ajattelemaan samoin.
Ei tule. Tietenkään. Lapsellinen väite.😂
Voi sinua lapsi parkaa. Näin ne hylätyt isovanhemmatkin ajattelivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Koeta sinäkin ymmärtää että sinä USKOT voivasi pitää hyvät välit ja ehkä pystytkin mutta siitä päättää lopulta lapsesi ja jos sinun asenteesi on se ettei isovanhemmilla ole mitään väliä niin lapsesi tulee ajattelemaan samoin.
Ei tule. Tietenkään. Lapsellinen väite.😂
Voi sinua lapsi parkaa. Näin ne hylätyt isovanhemmatkin ajattelivat.
Mikä hylätty isovanhempi? Ei ketään "hylätä" ilman syytä eikä "hylkääminen" periydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Oman äitini suhteen olen enemmänkin sitä mieltä, että poistamalla kyseisen hirviön elämästämme voin ehkä katkaista kierteen. Siskoni on paljon tekemisissä äitini kanssa, ja muistuttaa häntä jo hälyttävässä määrin. Yksi siskon lapsista on myös samanlainen kiusaava ja manipuloiva prinsessa. Riitely ja erilainen lyttäminen on näille ihan elinehto. Viettäkööt aikaa keskenään, omaa sopuisaa perhettäni ja fiksuja ja mukautuvaisia lapsiani en tuohon puristukseen aio laittaa.
Sama tilanne meillä. Kyllähän mullekin on heitetty, että jossain vaiheessa voi omat muksut tehdä saman mulle.
No, toki se on mahdollista, mutta en voi kuin tehdä parhaani lasteni kanssa.
Möhlimisistä pitää kantaa vastuu. Jos mokaan pahasti, ymmärrän kyllä omakohtaisesti jos eivät halua mahdollisia tulevia lapsiaan lähelleni.
Tämä siis tilanne meillä, äitini ruikuttaa kun olen ilkeä enkä anna tavata lapsia.
Olemme katkaisseet välit hänen suuntaan kokonaan jo aikoja sitten.
Itse teen kaikkeni että en tee samoja virheitä, jotkut valtavia jotka haittaavat elämääni jossain määrin edelleen.
Hän taas ei näe, että en voi luottaa ihmiseen joka oli kamalan kylmä ja ilkeä vanhempi, ei uskonut että miehensä ahdisteli minua, käyttää viinaa ja lääkkeitä niin paljon että useamman kerran vatsahuuhtelussa, tekee rikoksia, häiriköi sekavilla viesteillä (silloinkin kun olimme vielä väleissä) jne.
Äitini käytös taasen alkaa olemaan sellaista, että kohta tarvitsee hakea lähestymiskieltoa, koska kyttää lapsiani jopa koulualueella.
Lapsilleni hän on vieras ja pelottava ihminen, hän ei vaan sitä ymmärrä että emme halua olla tekemisissä hänen kanssaan, koska kuka kumma tuollaisen henkilön, oli sitten sukua tai ei, haluaisi elämäänsä myrkyttämään?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Koeta sinäkin ymmärtää että sinä USKOT voivasi pitää hyvät välit ja ehkä pystytkin mutta siitä päättää lopulta lapsesi ja jos sinun asenteesi on se ettei isovanhemmilla ole mitään väliä niin lapsesi tulee ajattelemaan samoin.
Ei tule. Tietenkään. Lapsellinen väite.😂
Voi sinua lapsi parkaa. Näin ne hylätyt isovanhemmatkin ajattelivat.
Mikä hylätty isovanhempi? Ei ketään "hylätä" ilman syytä eikä "hylkääminen" periydy.
Kyllä toimintamallit periytyvät hyvin herkästi.
Juu ,ei hylätä ilman" syytä". Yllättävää sen sijaan on mitkä kaikki kelpaavat syiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä isoäitinä olen mieluummin yksin kuin miehen kanssa jota aikuiset lapseni eivät hyväksy.
no minä en olisi. kyllä ihmisellä on oikeus omaan elämään vanhempanakin. jos mies ei ole mikään juoppo tms. niin lapset saavat vaan hyväksyä hänet. niinhän minäkin joudun hyväksymään lasten puolisot ja kaverit.
Et saa lapsiasi pakotettua hyväksymään ketään, joten voit elää elämääsi rauhassa kahdestaan miehesi kanssa ilman lapsia ja lapsenlapsia.
Tuolla asenteella tulet viemään lapseltasi isovanhemmat ja itse aikanaan menettämään omat lapsenlapsesi. Asenteet periytyvät.
Isovanhemmilla ei ole mitään merkitystä ja omiin lapsiini osaan kyllä vanhempieni virheistä johtuen pitää hyvät välit. Yrittäkää nyt ymmärtää että aikuista ihmistä ei voi pakotta hyväksymään ketään tai tekemään yhtään mitään.
Koeta sinäkin ymmärtää että sinä USKOT voivasi pitää hyvät välit ja ehkä pystytkin mutta siitä päättää lopulta lapsesi ja jos sinun asenteesi on se ettei isovanhemmilla ole mitään väliä niin lapsesi tulee ajattelemaan samoin.
Ei tule. Tietenkään. Lapsellinen väite.😂
Voi sinua lapsi parkaa. Näin ne hylätyt isovanhemmatkin ajattelivat.
Mikä hylätty isovanhempi? Ei ketään "hylätä" ilman syytä eikä "hylkääminen" periydy.
Kyllä toimintamallit periytyvät hyvin herkästi.
Juu ,ei hylätä ilman" syytä". Yllättävää sen sijaan on mitkä kaikki kelpaavat syiksi.
Paljon tavallisempaa on kitkuttaa todella sairaissa sukulaissuhteissa.
Niin. Ei se puolivuotias kuulu vielä kodin ulkopuolelle hoitoon ollenkaan. Ja huoltaja päättää kenen seuraan hän lapsen antaa eli ei sitten paikkaan, jossa ei kaikkiin luota.
Minusta aloitus on todella paljastava: ap kirjoittaa että hänellä on lapsenlapsi. Jotenkin siis sivuuttaa kokonaan ne vanhemmat koko kuviosta. Jo yksin se riittää minusta syyksi. Se ettei kunnioita yhtään sen lapsensa vanhemmuutta, vaan näkee lapsenlapsen vain ja ainoastaan itsensä jatkeena.