Mies ei halua samaa elintasoa molemmille

Jos suuret tuloerot, voi laskea myös prosenttiosuuden, kumpikin maksaa palkan mukaisen prosentin yhteisistä kuluista.

Eli jos toinen tienaa 2000€ ja toinen 4000€, pienituloisempi maksaa 33% ja suurituloisempi 66%.

Vierailija kirjoitti:

Laittakaa yhteinen tili, johon maksetaan kuukausimaksu suhteessa tulojen mukaan, paremmin tienaava siis vähän enemmän. Tililtä maksetaan ruoka- ja asumismenot, vakuutukset, sähkö- ja vesimaksut ym. juoksevat kulut. Omalle tilille jäävällä osuudella kumpikin saa tehdä mitä haluaa. Jos ap hyötyy auton käytöstä, maksaa hän oman osuutensa myös auton kuluista tai sitten maksaa enemmän jostain muusta.

En ymmärrä tätä "suhteessa tulojen mukaan". Miksi? Tasa-arvoa on, että molemmat osallistuvat samalla summalla yhteisen talouden kuluihin. Palkan ei pidä liittyä siihen yhtään mitenkään, koska ei se isompi palkkainen kuluta enempää sitä asuntoa tai sähköä tai kotivakuutusta. Todennäköisempää on, että hän haluaa itse esimerkiksi kodin elektroniikkaa, jota hankkii omalla rahallaan mutta josta se pienituloisempikin hyötyy.

Itse en voisi kuvitellakaan muuta mallia kuin kulujen jakaminen puoliksi, koska se on ainoa tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen malli. Jos toinen on kouluttautunut pitemmälle tai hankkinut paremmin palkatun työn, niin tottakai hänellä on oikeus siihen, että hänelle myös jää enemmän omaa rahaa.

Poikkeuksena se aika, kun toinen on yhteisten lasten takia pois työelämästä. Pitkässä suhteessa pitää olla joustoa myös niinä hetkinä, jos toinen on vakavasti sairas tai työttömänä, mutta kyllä kahden työssäkäyvän suhteessa ainoa oikea tasa-arvo on kulujen jakaminen 50/50.

Meillä yhteiset asumiseen ja elämiseen liittyvät maksut hoidetaan niin, että kumpikin maksaa suhteessa omiin tuloihinsa. Näin ollaan toimittu niin kauan kun ollaan asuttu yhdessä. Ei ole koskaan ollut ongelmaa tämän järjestelyn kanssa.

Ymmärrän tuon ettei toisen tarvitse antaa rahojaan, jos tienaa enemmän. Ymmärrän myös toisen puolen.

Me ajattelemme, että kaikki työ on samanarvoista ja tärkeää palkanmäärästä riippumatta. Toki laiskurit/siipeilijät erikseen.

Olenki sanonut,että jos saisin miljoonan ja en voisi/haluaisi epäröimättä antaa puolisolleni siitä puolia, olen väärän ihmisen kanssa.

Pihtaamalla en toivoisi hälle sitä samaa vapautta ja hyvää kuin itsellenikin. --> En luota/arvosta

Vierailija kirjoitti:

En pystyisi elämään parisuhteessa jossa eletään kahta eri elintasoa. Ja nyt kun joku on heti huutelemassa lompakkoloista niin minä olen meillä se joka tienaa enemmän ja siis maksaa kuluistakin enemmän. Elättekö muut oikeasti niin että parempituloinen lähtee ystävien kanssa ulos syömään ja toinen jää kotiin kun ei ole ehkä aina varaa ravintoloihin? Teettekö aina omat ruoat jos toisella ei ole varaa yhtä kalliiseen ruokaan? Teistäkö on ihan ok jos toisen koko palkka menee asumis- ja ruokakustannusten jälkeen johonkin isoon hankintaan (auton korjaus, pesukone yms) ja hän sitten siinä vieressä kituuttaa loppu kuukauden ennen palkkapäivää? Miten tuo voi edes käytännössä toimia? Minusta tuo tuntuu aika kylmältä parisuhteessa, itse en voisi puolisolleni tuollaista tehdä. En missään nimessä voisi puhua rakkaudesta jos ei arkea halua oikeasti jakaa kokonaan vaan eletään kuitenkin kuin kaksi sinkkua saman katon alla. Vai oletteko sitten luopuneet omista menoistanne johon toisella ei ole varaa? 

Ensimmäiseksi: valitsin elämänkumppanin, jolla on suunnilleen samanlaiset lähtökohdat kuin minulla. En tiedä paljonko hän ansaitsee kuukausittain, mutta todennäköisesti suunnilleen saman kuin minä.

Toiseksi: Minulle on itsestäänselvyys, että molemmat tallettavat yhteiselle tilille saman verran. Sieltä maksetaan ensin pakolliset menot ja sitten sinne vähitellen kertyvällä säästöllä yhteiset matkat. Molemmat matkustelevat kyllä myös erikseen. Samoin yhteiset ravintolareissut maksetaan sieltä. Yhteiset hankinnat tehdään tottakai sieltä yhteiseltä tililtä tai jos siellä ei ole sillä hetkellä tarpeeksi niin molemmat laittavat sinne rahaa.

Minä en missään nimessä voisi puhua rakkaudesta, jos se toiselle tarkoittaisi vain pyrkimystä korkeampaan elintasoon toisen kustannuksella. Jos minulla ei ole varaa omaan ulkomaanmatkaan sen jälkeen, kun olen laittanut rahaa yhteiselle tilille ja maksellut omia laskujani, niin se ei ole mitenkään minulta pois, vaikka mies kavereidensa kanssa reissussa kävisikin. Minä käyn omilla reissuillani sitten, kun on muutama parempi kuukausi. Suurin osa matkoista tosin tehdään yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh huh. Jättäisin tuollaisen miehen suoraan. Parisuhteessa kuuluu molemmilla olla sama rahamäärä käytössä. Meillä menee molempien tulot yhteen pompsiin jolla taloutta pyöritetään. Mies on töissä ja minä hoidan lasta kotona. Ei tulisi kuuloonkaan että mies pitäisi oman palkkansa ja minä raataisin ilmaiseksi kotona.

Että lääkärin ja lähihoitajan kuuluu saada saman verran omaa rahaa käyttöön?

Kyllä, suhteessa tuloihin. Ei voi olla mitenkään oikeudenmukaista että parisuhteessa toinen maksattaa oman elämänsä toisella. Ja niinhän tapahtuu jos lähäri saa käteen 2 400 e/kk ja lääkäri 5 000 e/kk ja sitten yhteiset kulut (4000 euroa) maksetaan euromääräisesti puoliksi: lähärille jää omaa rahaa 400 e ja lääkärille 3 000 e.

Reilumpi jako on laskea että yhteisistä tuloista lääkäri tienaa tuon 67%, lähäri 33%, joten maksakoot kuluista tämän mukaan myös. Silloin lähärille jää 1080 e, lääkärille 2320 e.

Siinähän lääkärille jää silti enemmän, mutta lähärillekin vielä kohtuullinen summa.

Provoilijoiden kanssa ei pitäisi jäädä jankuttamaan, mutta pakko todeta etten millään maailman logiikalla ymmärrä laskuoppiasi. Jos he molemmat kuluttavat saman verran, niin heidän kuuluu myös maksaa saman verran. Jos lähärillä ei ole varaa 4000 euron yhteisiin kuluihin niin sitten hankitaan halvempi asunto.

Vierailija kirjoitti:

Siis en halua että mies maksaa kaikki kulut,vaan että molemmille jää sama rahamäärä käyttöön. Tarkoitus ei ole maksattaa miehellä omia menojani. AP

No onhan sulka tarkoitus nimenomaan maksattaa omat menosi miehellä; et maksaisi itse vuokrasta ja syömisistäsi mitään!

Se on siipeilyä.

Meillä sama tuloero. Me ei lasketa rahoja, mutta molemmilla on omat tilit. Miehellä on paljon kalliimmat harrastukset. Minä en tarvitse enempää rahaa, mulla jää omien asumiskulujen jälkeen tonni, mistä maksan yhteiselle taloustilille  yleensä n. 500 euroa kuussa. Siitä maksetaan ruuat ja polttoaineet, mies laittaa minkä laittaa, usein saman. Omat laskuni maksan itse ja minä maksan myös sähkölaskun sekä netin. Mies maksaa vakuutukset. Mulle jää tästä n. kolmesataa omaan kivaan. En minä edes tarvitse tuota kaikkea, usein menee säästöön jopa koko summa. Vaatteita ostan äärimmäisen harvoin. Mies ostaa taloustililtä joskus myös harrastustarvikkeita, jos ostaa niitä ruokaostosten yhteydessä tavaratalosta. Ei se haittaa, itsekin saatan joskus tehdä saman, mutta harvoin tarvitsen. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä yhteiset asumiseen ja elämiseen liittyvät maksut hoidetaan niin, että kumpikin maksaa suhteessa omiin tuloihinsa. Näin ollaan toimittu niin kauan kun ollaan asuttu yhdessä. Ei ole koskaan ollut ongelmaa tämän järjestelyn kanssa.

Meillä ei ole lapsia eikä lainaa emmekä ole avioliitossa. Sen takia ei ole koskaan ollut myöskään tarvetta puhua tuloista. En tiedä paljonko mieheni ansaitsee eikä hän tiedä paljonko minä. Kummallekin riittää, että toinen on laittanut sovittuna päivänä sovitun summan yhteiselle tilille, ja se summa on molemmille sama. En voisi kuvitellakaan suostuvani mihinkään sellaiseen järjestelyyn, jossa olisin miehelle tilivelvollinen kaikista tuloistani, ja yhtä varma olen ettei hänkään alkaisi joka kuukausi minulle selvittää, paljonko tässä kuussa pystyi nostamaan yrityksestään palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olenki sanonut,että jos saisin miljoonan ja en voisi/haluaisi epäröimättä antaa puolisolleni siitä puolia, olen väärän ihmisen kanssa.

Pihtaamalla en toivoisi hälle sitä samaa vapautta ja hyvää kuin itsellenikin. --> En luota/arvosta

Tässä on minusta todella suuri totuuden siemen. Itsekin ajattelen, että jos oikeasti rakastan ihmistä, välitän hänestä ja haluan hänen parastaan, niin en voisi elää elämää, jossa kieltäisin häneltä jotain sellaista, johon itselläni on varaa. Siksipä meillä minä maksan enemmän. Tienaan enemmän, enkä voisi ikinä kuvitellakaan, että vaatisin miestäni elämään köyhempää elämää kuin minä itse. Sinä päivänä kun alan ajatella, että minulla on oikeus monipuoliseen ja hintavaan harrastamiseen, mies käyköön vaikka kirjastossa ja lenkillä, on aika erota.

Mieheni työ on ihan yhtä arvokasta ja myös varmasti omalla tavallaan yhtä raskasta kuin minun. Siitä nyt vain satutaan maksamaan huonommin, kun ei se työ tuota suoraan euroja vaan muita, korvaamattomia asioita. Olisi jotenkin todella kornia rankaista häntä tästä vaatimalla häntä elämää huonommalla elintasolla kuin minä. Minusta on myös kiva, että meidän parisuhteessa on ollut kausia kun mies tienaa enemmän ja kausia kun minä tienaan enemmän - näin on tullut selväksi, että kumpikin ajattelee ja myös käytännössä toimii samoin. Ihan hyvä ketju, muistui taas mieleen oman parisuhteen monet hyvät puolet, joita joskus erehtyy pitämään itsestäänselvyyksinä.

Avioehto meillä kuitenkin on, sillä olemme päätäneet suojella sekä toisiamme että itseämme myös siltä mahdollisuudelta, että kaikeasta huolimatta eroamme ja jommasta kummasta tai toisesta tulee erotessa hirviö. Sopimalla etukäteen miten varat jaetaan niin, että kummankaan elämä ja elintaso ja elinkeino ei mahdollisen eron tullen mene palasiksi kokonaan, varmistamme myös molempien hyvinvoinnin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittakaa yhteinen tili, johon maksetaan kuukausimaksu suhteessa tulojen mukaan, paremmin tienaava siis vähän enemmän. Tililtä maksetaan ruoka- ja asumismenot, vakuutukset, sähkö- ja vesimaksut ym. juoksevat kulut. Omalle tilille jäävällä osuudella kumpikin saa tehdä mitä haluaa. Jos ap hyötyy auton käytöstä, maksaa hän oman osuutensa myös auton kuluista tai sitten maksaa enemmän jostain muusta.

En ymmärrä tätä "suhteessa tulojen mukaan". Miksi? Tasa-arvoa on, että molemmat osallistuvat samalla summalla yhteisen talouden kuluihin.

Tasa-arvoa olisi, kun molemmilla olisi yhtä paljon rahaa käytettävissä. Et näköjään ymmärrä mitä termi tarkoittaa. Jotkut elävät niin, kaikki rahat ovat yhteisiä. 

Elä sinä kaikin mokomin kuten haluat, mutta älä kutsu sitä tasa-arvoksi kun se ei ole sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meil .

Moni yksinhuoltaja saa näillä tuloilla asumistukea, korotetun lapsilisän ja elareita. Mä en saa näistä mitään, vielä. Ymmärrätkö mitä lukiokirjat, teinien vaatteet yms. Maksaa? Ilmeisesti et. Miehelle kuuluu prosenttiosuus tulojen mukaan kaikista menoista.

)

Lapsilisä loppuu kun täyttää 17. Jos molemmat teinit ovat nyt jo lukiossa,lapsilisää ei tule tilillesi enää vuottakaan? Yh korotus per lapsi on jotain 50 €/kk. Sekin loppuu kun täyttää 17. Suurin kulutusvaihe on menossa ja lapsilisä loppuu. Tiedän tunteen.

Elatusmaksukin loppuu kun lapset täyttää 18 eli kauaa ei sitäkään enää tulisi. Sen jälkeen oletkin omillasi.

Lukiot ehkä kesken, on yo-juhlaa, vanhempaintansseja - kalliiksi tulee, opiskeluja. Mitään ei saa mistään. Jos mies ei osallistu mitenkään (on hänelle vapaaehtoista kun lapset ovat täysi-ikäisiä) ja lapset asuvat sinulla, on vaan jotenkin kaikesta selvittävä. Itse aikanaan otin toisen duunin ja jaoin öisin Hesaria, että selvisin. Yhdeltä yöllä herätys ja viiden maissa kotiin, suihku, kahvit ja oikeaan duuniin. Vakituisen työpaikan kesälomat tein jakajien tuurauksia, oli sentään päivät vapaat. Että laske vähän todellisuutta ja mieti vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittakaa yhteinen tili, johon maksetaan kuukausimaksu suhteessa tulojen mukaan, paremmin tienaava siis vähän enemmän. Tililtä maksetaan ruoka- ja asumismenot, vakuutukset, sähkö- ja vesimaksut ym. juoksevat kulut. Omalle tilille jäävällä osuudella kumpikin saa tehdä mitä haluaa. Jos ap hyötyy auton käytöstä, maksaa hän oman osuutensa myös auton kuluista tai sitten maksaa enemmän jostain muusta.

En ymmärrä tätä "suhteessa tulojen mukaan". Miksi? Tasa-arvoa on, että molemmat osallistuvat samalla summalla yhteisen talouden kuluihin.

Tasa-arvoa olisi, kun molemmilla olisi yhtä paljon rahaa käytettävissä. Et näköjään ymmärrä mitä termi tarkoittaa. Jotkut elävät niin, kaikki rahat ovat yhteisiä. 

Elä sinä kaikin mokomin kuten haluat, mutta älä kutsu sitä tasa-arvoksi kun se ei ole sitä.

Kun molemmat laittavat saman verran yhteisiin menoihin, niin kummallakin on niihin yhtä paljon käytettävissä. Se, että toiselle jää enemmän omaa rahaa, ei ole toiselta pois. Kalliimpaa hänelle yksin eläminen olisi, joten joka tapauksessa hän jo hyötyy siitä paremmin ansaitsevasta elämänkumppanista.

On kyllä ovelasti muotoiltu, syyllistävä, vaativa ja uhriutuva otsikko.

Elintasonko takia olet miehen kanssa?

Ei ole miehen vika ettet tienaa enempää. Jos olisin AP:n mies vaatisin naista hankkimaan parempipalkkaisen työn ettei tarvitsisi kitkutella. Todennäköisesti AP:n mies on vaativammissa töissä ja saattaa tarvita vaikka pakollisena työvälineenä autoa. Oma vaimo tienaa projektipäällikkönä 1500€/kk enemmän eikä tulisi mieleenkään etttä jaettaisiin kulja mitenkään muuten kuin puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittakaa yhteinen tili, johon maksetaan kuukausimaksu suhteessa tulojen mukaan, paremmin tienaava siis vähän enemmän. Tililtä maksetaan ruoka- ja asumismenot, vakuutukset, sähkö- ja vesimaksut ym. juoksevat kulut. Omalle tilille jäävällä osuudella kumpikin saa tehdä mitä haluaa. Jos ap hyötyy auton käytöstä, maksaa hän oman osuutensa myös auton kuluista tai sitten maksaa enemmän jostain muusta.

En ymmärrä tätä "suhteessa tulojen mukaan". Miksi? Tasa-arvoa on, että molemmat osallistuvat samalla summalla yhteisen talouden kuluihin.

Tasa-arvoa olisi, kun molemmilla olisi yhtä paljon rahaa käytettävissä. Et näköjään ymmärrä mitä termi tarkoittaa. Jotkut elävät niin, kaikki rahat ovat yhteisiä. 

Elä sinä kaikin mokomin kuten haluat, mutta älä kutsu sitä tasa-arvoksi kun se ei ole sitä.

Kun molemmat laittavat saman verran yhteisiin menoihin, niin kummallakin on niihin yhtä paljon käytettävissä. Se, että toiselle jää enemmän omaa rahaa, ei ole toiselta pois. Kalliimpaa hänelle yksin eläminen olisi, joten joka tapauksessa hän jo hyötyy siitä paremmin ansaitsevasta elämänkumppanista.

Edelleen, se ei ole tasa-arvoa, jos toisella on paljon enemmän kuin toisella. Eikä tarvitse olla, monen mielestä jonkinasteinen epätatasa-arvo on parempi ratkaisu av(i)oliitossakin.

Älä kinastele minun kanssa "oikeasta" tavasta elää, siitä en ole kertonut mielipidettäni. Mutta käytä oikeita termejä, ja termejä oikein. Ymmärrä, mitä puolustat ja mitä tuomitset.

Onpas. Nimenomaan se on tasa-arvoa, että sillä joka ansaitsee enemmän, on enemmän.

Kommari taas tärkeilee ja järkeilee, huomaan.

Vierailija kirjoitti:

Onpas. Nimenomaan se on tasa-arvoa, että sillä joka ansaitsee enemmän, on enemmän.

No ei tietenkään ole, silloin toinen on arvokkaampi kuin toinen. 

Haluat ajatella itsestäsi tasa-arvoisena, koska se on yhteiskunnassamme julistettu hyväksi asiaksi, ja sinä haluat olla hyvä ihminen. Todellisuudessa olet teeskentelijä, mutta hyvyydestäsi en sano mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas. Nimenomaan se on tasa-arvoa, että sillä joka ansaitsee enemmän, on enemmän.

No ei tietenkään ole, silloin toinen on arvokkaampi kuin toinen. 

Haluat ajatella itsestäsi tasa-arvoisena, koska se on yhteiskunnassamme julistettu hyväksi asiaksi, ja sinä haluat olla hyvä ihminen. Todellisuudessa olet teeskentelijä, mutta hyvyydestäsi en sano mitään.

Se, joka tuottaa enemmän, on arvokkaampi kuin se, joka ei tuota.

Ymmärrän kyllä, että tämä logiikka voi olla ylivoimaista.

En ajattele tasa-arvoisesti. Ajattelen niin kuin tosiasiat on.

Sinä olet se, joka yrittää hyvistelyllä saada katteetonta etua tasa-arvon nimissä.

Yhteiset kulut puoliksi suhteutettuna tuloihin. Jos ja kun nyt on jo  noin vaikeeta taloudellisten asioiden takia niin älä vaan hankkiudu raskaaksi tuollaiselle miehelle.