Mies ei halua samaa elintasoa molemmille
Minulla käteen jää verojen jälkeen noin 1700e/kk ja miehelläni 2800e. Asumiskulumme on 700e/kk ja ruokamenot 400e kk. Juuri siis saman verran kuin meillä on palkka eroa. Olen ehdottanut miehelleni että han hoitaisi nämä jonka jälkeen muut laskut maksetaan puoliksi. Näin molemmille jäisi sama määrä käytettäviksi muihin menoihin. Mies vetoaa että hänellä on auton kulut ja muutkin menot isommat. Minä kuljen kaikkialle pyörällä, ei minun kuulu maksaa miehen omia menoja. Tuntuu että ollaan ihan solmussa, mies oikeasti väittää että on reilua maksaa yhteiset kulut puoliksi ja omat menot omalla rahalla. Näin toimimalla minulle ei jää paljoa mitään ja mies saa 1100e enemmän kuussa. Ei käy! Meillä ei ole lapsia. Miten kanssasisaret olette saaneet asian hoidettua.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla jää käteen palkastani verojen jälkeen 3900€ ja miehelleni 2500€. Ikinä ei ole tarvinnut kinastella rahasta. Laitan yhteiseen kassaan saman verran kuin mieskin ja loput jää itselleni. Fair game. Itse olen ylimääräiset pennini ansainnut ja itse ne myös kulutan.
Ns tasavero. Suomessa on katsottu että progressiivinen verotus on "fair", mutta sinulle tietenkin sopisi tasavero. Köyhät kyykkyyn.
Ei. Minulle sopii erinomaisesti progressiivinen verotus. Koska tienaan ihan hyvin, maksan mielelläni veroja enemmän. Miksi mielestäsi minulla on "köyhät kyykkyyn" -ajattelu?
Sitten sinä kannat enemmän huolta ventovieraista, kun omasta miehestäsi.
Tiedän liitossa ei tarkkaan ottaen edes toimita tasavero-konseptin mukaisesti, sillä sinähän maksat liittoon pienemmän prosentin tuloistasi kuin miehesi. Hänen avioliittoverotusprosentti on korkeampi kuin sinun. Oletko koskaan ajatellut asiaa siltä kantilta?
Katsos kun minun ei tarvitse kantaa huolta omasta miehestäni taloudellisesti, sillä hän pärjää omilla tuloillaan hyvin. Ja koska tämä järjestely on meille molemmille hyvä, niin miksi se on sinulle ongelma?
Ei se ole ongelma että teette noin. Jos tässä joku ongelma on, niin se, ettet halua myöntää ettei menettely ole fair. Siis suomalaisen moraalikäsityksen mukaisesti, joka heijastuu meidän verotusperiaatteessa.
Eiku niin, taisitkin sanoa fair game, etkä fair play tai fair. Fair game tarkoittaa henkilöä tai asiaa johon on oiketeuttua hyökätä, jotain jota voi oikeutetusti ottaa toiselta vastoin toisen tahtoa. Tulkitsin sanonnan vahingoksi sinun puolelta, että olisit tarkoittanut fair play. Mutta ehkä se ei ollut vahinko, ehkä tarkoitit juuri sitä. My bad.
Liitossamme on kaksi suomalaista ja molempien moraaliin istuu tämä ajattelu, että se joka tienaa enemmän, saa myös rahojaan käyttää enemmän samassa suhteessa. On ollut myös aika, jolloin mieheni tienasi minua enemmän enkä koskaan ajatellut, että minun pitäisi saada tästä minun tulot ylittävästä osasta osuuteni. Ja näin ajattelee miehenikin, kun minä nyt tienaan enemmän. Tämä toimii meillä eikä rahasta olla koskaan riidelty.
Entä kun jompikumpi sairastuu syöpään ja jää työkyvyttömyyseläkkeelle, edes tilapäisesti. Kengänkuva perseeseen tuottamattomalle paskalle vaikka muuten mukava onkin?
Tähän vastasin jo aikaisemmin. Jos tulee sairautta tai työttömyyttä, niin sitten totta kai katsotaan tilanne uudelleen. Ei tämä niin vaikeaa ole. Ihanaa iltaa kaikille ja Pitkämäki mitaleille tänään!
Pitäisikö miehen myydä auto, että saisi antaa tasoitusta ihan hyvin toimeentulevalle puolisolleen? Tasoitusta annetaan kun toinen on kotona yhteisiä lapsia hoitamassa, tai työtön tai sairas, niin ettei omilla ansioillaan elä. Sekä silloin, kun se parempituloinen tahtoo asua ja syödä paremmin kuin huonompituloisella on varaa. Noilla asumis- ja ruokaluluilla ei ilmeisesti kovin luksuslinnassa asuta ja hyvinhän sitä rahaa jää niiden jälkeenkin.
Mielestäni kummankaan puolisoista ei kuulu elättää toista. Eli niinkuin jo useissa kommenteissa onkin mainittu, niin yhteiset menot maksatte tasan puoliksi. Ja loput palkoista jää sitten niihin omiin menoihin. Luonnollisestikin sillä, kellä on suuremmat tulot, myös rahaa omaan käyttöön jää enemmän. Ja tämä pätee niin lapsiperheissä kuin lapsettomissa. Lapsiin kuluva rahahan tietenkin luetaan noihin yhteisiin menoihin.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi köyhempi osapuoli saa myös sanoa, miten asutaan ja millaista ruokaa ostetaan. Ei ole pakko asua liian kalliissa asunnossa.
No ei köyhällä ole mitään veto-oikeutta, vaan asioista pitää neuvotella kompromissi. Meillä mies, joka on parempituloinen, haluaisi asua suuremmassa asunnossa, mutta itselleni 100 neliötä on ehdoton yläraja. Me asutaan nyt kompromissina vähän alle 100 neliön asunnossa, vaikka itse haaveilen pienemmästä ja mies isommasta. Ruokaostoksiin en voi juuri vaikuttaa, miehellä on kovempi vaatimustaso kuin itselläni. Tasaan sitten sillä, että syön yksin ollessani vähän halvempaa ruokaa.
Sana "kanssasisaret" paljastaa, että aloitus on miehen kirjoittama provo. Tuo tyyppi on aiemminkin tehnyt vastaavia. Hän haluaa todistaa, että naiset haluavat hyötyä miehestä ja siihen lopputulokseen hän päätyy, oli vastaukset millaisia tahansa. Itse en lukenut kuin ensimmäisen sivun.
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista on se, että maksetaan yhteiset kulut yhdessä, kumpikin tuloihinsa suhteutulla osuudella, kuten numero 33 yllä esitti. Muuten se varakkaampi osapuoli hyötyy sen vähemmän varakkaan kustannuksella.
Siispä ap laskekaa yhteen vuokra sekä yhteiset ruokakulut sekä asuntoon liittyvät kulut kuten sähkö, yms. Tämä on se summa josta maksatte tietyn prosentin, esim. mies maksaa 62% ja sinä loput (kuten nro 33 laski). Laittakaa joka kuukausi sopimanne summat yhteisesse kulutilille, sieltä maksatte ensin vuokran pois ja loput ovat ruoka-, yms. rahaa.
Muut kulut, kuten auto, jota mies yksin käyttää, maksatte omasta pussistanne. Koska miehet yleensä syövät enemmän ja kalliimpaa ruokaa kuin naiset, niin nainen voi tasoittaa tätä ostamalla hygieniatuotteensa yms. ruokatililtä. Silloin ei tarvitse tapella siitä, saako mies syödä kaksi pihviä vai ei.
Miksi yhteiset kulut pitää maksaa tulojen suhteessa? En ymmärrä, miten varakkaampi hyötyy, jos kumpikin maksaa asumisesta 200 e/kk, yhtä paljon se varakas kotia kuluttaa kuin toinenkin. Vastaavasti voisi olettaa, että se vähemmän tienaava panostaa yhteiseen kotiin tekemällä kotitöitä tulojen suhteessa, mutta käänteisesti eli jos varakas maksaa 80% yhteisistä kuluista, niin köyhempi tekee 80 % kotitöistä. Koska oikeudenmukaisuus.
Juu, nuoret naiset. Älkää koskaan suostuko epäreiluun talouteen parisuhteessanne!
Fakta on se, että jos sä olet sairaanhoitaja ja mies insinööri, niin johtuen syrjinnän takia sinun palkkasi on normaalia huonompi, kun taas miesvaltaisten alojen palkat ovat kohtuuttoman korkeat. Miksi teidän pitäisi parisuhteessanne esittää tasa-arvoisia ja jakaa kulut euro eurolta --- mutta jatkaa tuota naisten syrjinnän perinnettä, eli sairaanhoitaja joutuisi maksamaan suhteessa miestä suuremman osan tuloistaan yhteiseen kassaan. Mies vaan lekottelisi ja katsoisi kuinka hänen säästönsä ja omaisuutensa kasvaa, koska hän sortaa pikkuvaimoaan.
En ymmärrä myös miten joku voi suostua maksamaan kaikki lasten kulut, kun lasten isä ei maksa penniäkään!?
Jos oikein oikeudenmukaisesti lasketaan, niin perheessä pitäisi miehen jollain tavalla tasata sitä kulujen menetystä, joka tulee vain vaimon osalle kun pariskunta hankkii lapsia.
Lisäksi ruokakuluja kannattaa myös seurata. Todella monessa perheessä olen nähnyt kuinka mies ja vaimo maksavat puoleksi ruokalaskut, mutta mies syö 20% enemmän kuin muut perheenjäsenet. Jos perheen ruokalasku on kuussa esim. 500 euroa, niin vaimo menettä 100 euroa kuussa -- vuodessa tekee 1200 e ja viidessä vuodessa 6 000 euroa miehen suusta sisään ja pottaan. Ajattele jos olet tuo vaimo, miten kiva olisi jos tuo raha olisikin sulla pankkitilillä.
Pitäkää naiset puolenne, että saatte itsellenne edes jotain tuloja palkastanne säästöön joka kuukausi. Missään nimessä ei kannata jakaa kuluja niin että mies maksaa kiinteää omaisuutta ja nainen noita ruoka- ym. kuluja, joista ei jää mitään konkreettista paperille.
Ero tulee niin yleisesti, että kannattaa varautua siihenkin.
En pystyisi elämään parisuhteessa jossa eletään kahta eri elintasoa. Ja nyt kun joku on heti huutelemassa lompakkoloista niin minä olen meillä se joka tienaa enemmän ja siis maksaa kuluistakin enemmän. Elättekö muut oikeasti niin että parempituloinen lähtee ystävien kanssa ulos syömään ja toinen jää kotiin kun ei ole ehkä aina varaa ravintoloihin? Teettekö aina omat ruoat jos toisella ei ole varaa yhtä kalliiseen ruokaan? Teistäkö on ihan ok jos toisen koko palkka menee asumis- ja ruokakustannusten jälkeen johonkin isoon hankintaan (auton korjaus, pesukone yms) ja hän sitten siinä vieressä kituuttaa loppu kuukauden ennen palkkapäivää? Miten tuo voi edes käytännössä toimia? Minusta tuo tuntuu aika kylmältä parisuhteessa, itse en voisi puolisolleni tuollaista tehdä. En missään nimessä voisi puhua rakkaudesta jos ei arkea halua oikeasti jakaa kokonaan vaan eletään kuitenkin kuin kaksi sinkkua saman katon alla. Vai oletteko sitten luopuneet omista menoistanne johon toisella ei ole varaa?
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Jättäisin tuollaisen miehen suoraan. Parisuhteessa kuuluu molemmilla olla sama rahamäärä käytössä. Meillä menee molempien tulot yhteen pompsiin jolla taloutta pyöritetään. Mies on töissä ja minä hoidan lasta kotona. Ei tulisi kuuloonkaan että mies pitäisi oman palkkansa ja minä raataisin ilmaiseksi kotona.
Että lääkärin ja lähihoitajan kuuluu saada saman verran omaa rahaa käyttöön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Jättäisin tuollaisen miehen suoraan. Parisuhteessa kuuluu molemmilla olla sama rahamäärä käytössä. Meillä menee molempien tulot yhteen pompsiin jolla taloutta pyöritetään. Mies on töissä ja minä hoidan lasta kotona. Ei tulisi kuuloonkaan että mies pitäisi oman palkkansa ja minä raataisin ilmaiseksi kotona.
Että lääkärin ja lähihoitajan kuuluu saada saman verran omaa rahaa käyttöön?
"Naisessa on tärkeää vain ulkonäkö ja ikä, miehiä ei kiinnosta naisen tulotaso tai status." Tätähän ne palstamiehet täällä aina hokee, mutta todellisuus on toinen, naisen palkan suuruudella on todella paljon väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla jää käteen palkastani verojen jälkeen 3900€ ja miehelleni 2500€. Ikinä ei ole tarvinnut kinastella rahasta. Laitan yhteiseen kassaan saman verran kuin mieskin ja loput jää itselleni. Fair game. Itse olen ylimääräiset pennini ansainnut ja itse ne myös kulutan.
Ns tasavero. Suomessa on katsottu että progressiivinen verotus on "fair", mutta sinulle tietenkin sopisi tasavero. Köyhät kyykkyyn.
Ei. Minulle sopii erinomaisesti progressiivinen verotus. Koska tienaan ihan hyvin, maksan mielelläni veroja enemmän. Miksi mielestäsi minulla on "köyhät kyykkyyn" -ajattelu?
Sitten sinä kannat enemmän huolta ventovieraista, kun omasta miehestäsi.
Tiedän liitossa ei tarkkaan ottaen edes toimita tasavero-konseptin mukaisesti, sillä sinähän maksat liittoon pienemmän prosentin tuloistasi kuin miehesi. Hänen avioliittoverotusprosentti on korkeampi kuin sinun. Oletko koskaan ajatellut asiaa siltä kantilta?
Katsos kun minun ei tarvitse kantaa huolta omasta miehestäni taloudellisesti, sillä hän pärjää omilla tuloillaan hyvin. Ja koska tämä järjestely on meille molemmille hyvä, niin miksi se on sinulle ongelma?
Ei se ole ongelma että teette noin. Jos tässä joku ongelma on, niin se, ettet halua myöntää ettei menettely ole fair. Siis suomalaisen moraalikäsityksen mukaisesti, joka heijastuu meidän verotusperiaatteessa.
Eiku niin, taisitkin sanoa fair game, etkä fair play tai fair. Fair game tarkoittaa henkilöä tai asiaa johon on oiketeuttua hyökätä, jotain jota voi oikeutetusti ottaa toiselta vastoin toisen tahtoa. Tulkitsin sanonnan vahingoksi sinun puolelta, että olisit tarkoittanut fair play. Mutta ehkä se ei ollut vahinko, ehkä tarkoitit juuri sitä. My bad.
Liitossamme on kaksi suomalaista ja molempien moraaliin istuu tämä ajattelu, että se joka tienaa enemmän, saa myös rahojaan käyttää enemmän samassa suhteessa. On ollut myös aika, jolloin mieheni tienasi minua enemmän enkä koskaan ajatellut, että minun pitäisi saada tästä minun tulot ylittävästä osasta osuuteni. Ja näin ajattelee miehenikin, kun minä nyt tienaan enemmän. Tämä toimii meillä eikä rahasta olla koskaan riidelty.
Niin teidän kahden ajattelu, joka poikkeaa suomalaista periaatteesta jonka perusteella meillä on progressiivinen verotus.
Et vastannut kysymykseeni. Teillä mies maksaa suuremman osan tuloistaan yhteisiin menoihin, eli hänellä on korkeampi maksuprosentti avoliitossa kuin sinulla, teillä on regressiivinen kustannusjako, eikä progressiivinen kuten suomessa yleisesti on. Kysyin siis oletko ikinä ajatellut asiaa tästä näkökulmasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Jättäisin tuollaisen miehen suoraan. Parisuhteessa kuuluu molemmilla olla sama rahamäärä käytössä. Meillä menee molempien tulot yhteen pompsiin jolla taloutta pyöritetään. Mies on töissä ja minä hoidan lasta kotona. Ei tulisi kuuloonkaan että mies pitäisi oman palkkansa ja minä raataisin ilmaiseksi kotona.
Että lääkärin ja lähihoitajan kuuluu saada saman verran omaa rahaa käyttöön?
Kyllä, suhteessa tuloihin. Ei voi olla mitenkään oikeudenmukaista että parisuhteessa toinen maksattaa oman elämänsä toisella. Ja niinhän tapahtuu jos lähäri saa käteen 2 400 e/kk ja lääkäri 5 000 e/kk ja sitten yhteiset kulut (4000 euroa) maksetaan euromääräisesti puoliksi: lähärille jää omaa rahaa 400 e ja lääkärille 3 000 e.
Reilumpi jako on laskea että yhteisistä tuloista lääkäri tienaa tuon 67%, lähäri 33%, joten maksakoot kuluista tämän mukaan myös. Silloin lähärille jää 1080 e, lääkärille 2320 e.
Siinähän lääkärille jää silti enemmän, mutta lähärillekin vielä kohtuullinen summa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, shoppailen teineille lukiokirjoja, shampoota, hoitoainetta, pesuainetta, paskapaperia. Maksan teinien harrastusmaksuja ja annan rahaa pelireissulle. Miten säästän ja kuka mulle antaisi rahaa? Teinejä on peräti kaksi, joten liikaa ei ole lisäännytty. Miehen mielestä lasten kulut kuuluu naiselle. Nytpä vituttaa niin, että taidankin ottaa sen eron! Siinä sitten ukko vaihtaa pihvinsä nuudeliin tai maksaa itse pihvinsä. Joutuu myös maksamaan elareita, ihana ajatus!
Jos lapset on yhteiset, miehenkin pitäisi maksaa.
En halua yllyttää mihinkään, mutta tiedoksesi, että ositusperuste syntyy sillä hetkellä kun haet avioeroa. Ositus jää voimaan vaikka et lopulta hakisi eroa harkinta-ajan jälkeen. Toki voi olla että mies vetää tästä herneet nenäänsä ja haluaa erota, kun rahatkin jo menivät. Mutta jos hän haluaakin pysyä yhdessä, tämä on näppärä keino tasata puntit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Jättäisin tuollaisen miehen suoraan. Parisuhteessa kuuluu molemmilla olla sama rahamäärä käytössä. Meillä menee molempien tulot yhteen pompsiin jolla taloutta pyöritetään. Mies on töissä ja minä hoidan lasta kotona. Ei tulisi kuuloonkaan että mies pitäisi oman palkkansa ja minä raataisin ilmaiseksi kotona.
Että lääkärin ja lähihoitajan kuuluu saada saman verran omaa rahaa käyttöön?
Kyllä, suhteessa tuloihin. Ei voi olla mitenkään oikeudenmukaista että parisuhteessa toinen maksattaa oman elämänsä toisella. Ja niinhän tapahtuu jos lähäri saa käteen 2 400 e/kk ja lääkäri 5 000 e/kk ja sitten yhteiset kulut (4000 euroa) maksetaan euromääräisesti puoliksi: lähärille jää omaa rahaa 400 e ja lääkärille 3 000 e.
Reilumpi jako on laskea että yhteisistä tuloista lääkäri tienaa tuon 67%, lähäri 33%, joten maksakoot kuluista tämän mukaan myös. Silloin lähärille jää 1080 e, lääkärille 2320 e.
Siinähän lääkärille jää silti enemmän, mutta lähärillekin vielä kohtuullinen summa.
Öh, sori mut lähärin brutto päivätyössä on maksimissaan 2400 ja netto 1700.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies maksaa kaiken asumiseen liittyvän: lainat ja kaikki laskut, myös perheenjäsenten. Ostan ruuat ja hommaan lapsille vaatteet, maksan harrastuskulut, oman autoni bensat ja muut kodintarvikkeet. Itse asiassa mulle menee välillä kuukaudessa enemmän rahaa kuin miehellä. On aikoja, jolloin en ole voinut vuosiin ostaa mitään itselleni, kun ei ole varaa. Mun palkka 2200, miehen 5500.
Miksi alapeukut? Olen ihan vakavissani miettinyt avioeroa tämän vuoksi, meillä ei ole avioehtoa. Sitten mulla riittäisi rahat niin, että saisin edes joskus ostettua itsellenikin jotain eikä kaikki menisi noiden teinien ja tuon yhden suursyömärin mahaan. Kuukauden ruokalasku on vähintään tonnin.
Shoppailet muutakin kuin ruokaa, jos siihen menee yli kahden tonnin palkka joka kuukausi. Varsinkin, kun et maksa edes asumiskuluja. Elä säästäväisemmin, jos menot huolettavat.
Joo, shoppailen teineille lukiokirjoja, shampoota, hoitoainetta, pesuainetta, paskapaperia. Maksan teinien harrastusmaksuja ja annan rahaa pelireissulle. Miten säästän ja kuka mulle antaisi rahaa? Teinejä on peräti kaksi, joten liikaa ei ole lisäännytty. Miehen mielestä lasten kulut kuuluu naiselle. Nytpä vituttaa niin, että taidankin ottaa sen eron! Siinä sitten ukko vaihtaa pihvinsä nuudeliin tai maksaa itse pihvinsä. Joutuu myös maksamaan elareita, ihana ajatus!
No, kaksi teiniä kuluttaa kaksi kertaa enemmän kuin yksi. Ja ei, sinulle ei jää eron koittaessa yhtään enempää rahaa, koska joudut ihan ITSE maksamaan asumisesta. Elarit on tarkoitettu lapsille, ei sun shoppailuun.
Asumiseen saan silloin asumistukea. Yhteiskunta on fiksu, kusettava äijä ei.
Ööö..saan asumistukea 100 e/kk. Olen eronnut, 1 teini. Millaisissa harhakuvitelmissa oikein elät, että asumistuki olisi jokin hirveän suuri?
Iltaa, rouva Ööö.
Saan asumistukea 450€/ kk,
elatusapu ex-mieheltä on samansuuruinen.
Ukon kanssa en saanut kumpaakaan.
Asumistukihan on pieni yli 700€:n vuokraan, mutta omavastuuni on myt pienempi kuin asuessani itserakkaan kurkunleikkaajamieheni kanssa.
Millaisissa harhakuvitelmissa sinä elät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Jättäisin tuollaisen miehen suoraan. Parisuhteessa kuuluu molemmilla olla sama rahamäärä käytössä. Meillä menee molempien tulot yhteen pompsiin jolla taloutta pyöritetään. Mies on töissä ja minä hoidan lasta kotona. Ei tulisi kuuloonkaan että mies pitäisi oman palkkansa ja minä raataisin ilmaiseksi kotona.
Että lääkärin ja lähihoitajan kuuluu saada saman verran omaa rahaa käyttöön?
Kyllä, suhteessa tuloihin. Ei voi olla mitenkään oikeudenmukaista että parisuhteessa toinen maksattaa oman elämänsä toisella. Ja niinhän tapahtuu jos lähäri saa käteen 2 400 e/kk ja lääkäri 5 000 e/kk ja sitten yhteiset kulut (4000 euroa) maksetaan euromääräisesti puoliksi: lähärille jää omaa rahaa 400 e ja lääkärille 3 000 e.
Reilumpi jako on laskea että yhteisistä tuloista lääkäri tienaa tuon 67%, lähäri 33%, joten maksakoot kuluista tämän mukaan myös. Silloin lähärille jää 1080 e, lääkärille 2320 e.
Siinähän lääkärille jää silti enemmän, mutta lähärillekin vielä kohtuullinen summa.
Öh, sori mut lähärin brutto päivätyössä on maksimissaan 2400 ja netto 1700.
No tuo oli vain esimerkki. Harvan pariskunnan kulutkaan ovat 4000 e kuussa. Koitapa nyt nähdä metsä puilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies maksaa kaiken asumiseen liittyvän: lainat ja kaikki laskut, myös perheenjäsenten. Ostan ruuat ja hommaan lapsille vaatteet, maksan harrastuskulut, oman autoni bensat ja muut kodintarvikkeet. Itse asiassa mulle menee välillä kuukaudessa enemmän rahaa kuin miehellä. On aikoja, jolloin en ole voinut vuosiin ostaa mitään itselleni, kun ei ole varaa. Mun palkka 2200, miehen 5500.
Miksi alapeukut? Olen ihan vakavissani miettinyt avioeroa tämän vuoksi, meillä ei ole avioehtoa. Sitten mulla riittäisi rahat niin, että saisin edes joskus ostettua itsellenikin jotain eikä kaikki menisi noiden teinien ja tuon yhden suursyömärin mahaan. Kuukauden ruokalasku on vähintään tonnin.
Shoppailet muutakin kuin ruokaa, jos siihen menee yli kahden tonnin palkka joka kuukausi. Varsinkin, kun et maksa edes asumiskuluja. Elä säästäväisemmin, jos menot huolettavat.
Joo, shoppailen teineille lukiokirjoja, shampoota, hoitoainetta, pesuainetta, paskapaperia. Maksan teinien harrastusmaksuja ja annan rahaa pelireissulle. Miten säästän ja kuka mulle antaisi rahaa? Teinejä on peräti kaksi, joten liikaa ei ole lisäännytty. Miehen mielestä lasten kulut kuuluu naiselle. Nytpä vituttaa niin, että taidankin ottaa sen eron! Siinä sitten ukko vaihtaa pihvinsä nuudeliin tai maksaa itse pihvinsä. Joutuu myös maksamaan elareita, ihana ajatus!
No, kaksi teiniä kuluttaa kaksi kertaa enemmän kuin yksi. Ja ei, sinulle ei jää eron koittaessa yhtään enempää rahaa, koska joudut ihan ITSE maksamaan asumisesta. Elarit on tarkoitettu lapsille, ei sun shoppailuun.
Asumiseen saan silloin asumistukea. Yhteiskunta on fiksu, kusettava äijä ei.
Ööö..saan asumistukea 100 e/kk. Olen eronnut, 1 teini. Millaisissa harhakuvitelmissa oikein elät, että asumistuki olisi jokin hirveän suuri?
Iltaa, rouva Ööö.
Saan asumistukea 450€/ kk,
elatusapu ex-mieheltä on samansuuruinen.
Ukon kanssa en saanut kumpaakaan.
Asumistukihan on pieni yli 700€:n vuokraan, mutta omavastuuni on myt pienempi kuin asuessani itserakkaan kurkunleikkaajamieheni kanssa.Millaisissa harhakuvitelmissa sinä elät?
...ja kuten Ööö itsekin,
olen eronnut, kotona 1 teini.
Kyllä molemmat laittavat saman summan vaikka toinen tienaa enemmän. Jos toinen on omalla työllään rahansa ansainnut niin hän saa itse myös nauttia siitä että jää enemmän käteen!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä molemmat laittavat saman summan vaikka toinen tienaa enemmän. Jos toinen on omalla työllään rahansa ansainnut niin hän saa itse myös nauttia siitä että jää enemmän käteen!
Myös kaikki kodin- ja lastenhoitoon käytetty aika ja vaiva pitää laittaa tasan kummankin kesken. Jos toinen tekee paljon ylitöitä tai reissuhommia, niin hänen pitää vain järjestää aikaa. Jos ei muuten onnistu, niin työtä vaihtamalla.
Meillä molemmat laittaa omista tuloistaan 50% yhteiselle tilille. Näin molemmille jää puolet tilistä itselle, ja koska miehen palkka on suurempi, hänelle jää myös enemmän rahaa, mikä on ihan oikein, kun yhteisiä lapsia meillä ei ole.