Te, keillä ei ole autoa käytettävissä...

Vierailija kirjoitti:

Eikö elämänpiiri tunnu kovin suljetulta kun joutuu käytännössä kulkemaan vain paikoissa missä kaikki muutkin? Et voi käydä paikassa x vain mielenkiinnosta nähdä mitä siellä on?

Taksi on keksitty ja taksilla voi ajella aika reippaasti että saa kulutettua enempi rahaa kuin auton ostaminen ja ylläpitäminen kustantaa.

Kuljen pyörällä, bussiliikenne täällä rovaniemellä on surkeaa. Jos haluan matkustaa menen junalla tai onnibussilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on valintoja, miten paljon kerralla pitää ostaa tavaraa sieltä isosta kauppakeskuksesta, isosta jättikokoisesta Prismasta. Totta kai, jos on kolme saksanpaimenkoiraa, lapset harrastaa kaikki eri puolilla kaupunkia/pitäjää ja itse valokuvaa vapaa-ajallaan, niin auto alkaa olla välttämätön kulkupeli.

Ja jos käy usein mökeillä ja kiertää ympäri maata, niin kyllä, autoa tarvitaan. 

Mutta se ei tee ihmisestä sen avarakatseisempaa, tai kiinnostavampaa, tai älykkäämpää tai mitä vain parempaa kuin muut - ihmistä. Se on vain auto, jolla pääsee paikasta a paikkaan b, joskus helpommin kuin julkisilla tai kävellen ja joskus huonommin (kaupunkien keskustoissa parkkipaikat on kortilla ja kalliita). 

Ei auto tee kenestäkään avarakatseisempaa, mutta se mahdollistaa sen.

Kyllä edelleen kun näitä tekstejä lukee niin sen autottoman maailmankuva on melko rajoittunutta (koti-prisma-työ) kun vertaa autolliseen. Mutta eipä se tietenkään sitäkään takaa kyllä autollinenkin voi olla melko rajoittunut. Se taas että näkee, kokee, tekee paljon erillaisia asioita luo sitä avarakatseisuutta ja ennenkaikkea tekee elämästä elämisen arvoista.

Auto on helpotus ja mahdollistaja, julkiset ovat hidaste ja rajoittaja.

Autottomuus rajoittaa liikkumista syrjäseuduille tai kauas omasta kodista, mutta se ei estä liikkumista minnekään. 

Autottomuus ei estä oppimista, ei estä eri näkökulmien ymmärtämistä. Se ei estä osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, eikä se estä työnsaantia muuten kuin aloilla jossa oma auto on välttämätön. Autottomuus ei estä näkemästä omaa kotimaataan, saati ulkomaille matkustamista. 

Toki tämä on oma näkemykseni ja voit olla sitä vastaan, en voi sille mitään. Se on sinun rajoittunut näkemyksesi erilaisista ihmisistä.

Ja sitten jos mennään omaan lempiaiheeseeni, eli ympäristö ja saastuttaminen, autoton on heittämällä parempi ihminen mitä tulee hiilijalanjälkeen (ottaen huomioon, että useasti autoton ihminen on muutenkin ekologisesti ajatteleva yksilö).

Pyörälle juna asemalle parin kilsan matka, talvella kävellen jos lumen takia ei voi pyöräillä. Junalla töihin ja siitä taas pari kilsaa kävellen. Vanhempani ja moni kaverini asuu junaradan varrella. Bussi kulkee tarvittaessa. Miehen vanhemmat asuvat 5km päässä eli pyörällä pääsee tai sitten he hakevat autolla. Parina kesänä ollaan lainattu maksua vastaan heidän autoaan road trippiä varten. Ja saadaan välillä lainata päiväksi autoa.

Asutaan 30km Helsingistä ja käydään siellä töissä. Julkiset siis onneksi kulkevat ja pyörä sitten muuten.

Eipä sitä tule taxilla kuljettua, en edes muista koska viimeksi kun pyörällä pääsee tarvittaessa minne vain.

Vierailija kirjoitti:

Eikö elämänpiiri tunnu kovin suljetulta kun joutuu käytännössä kulkemaan vain paikoissa missä kaikki muutkin? Et voi käydä paikassa x vain mielenkiinnosta nähdä mitä siellä on?

Miksi en voisi? Kävellen ja pyörällä pääsee takuulla paikkoihin, joissa ei ole muita. Ei edes teitä autoilijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka te menette suuriin kauppakeskuksiin ostamaan enemmän ruokia ym. tarvikkeita? Kantaen viikon ruoat? Tuo on nautinto shoppailla, kantaa nyt muutama ostos,köyhää niin henkisesti kuin aineellisesti.

Asun alle 2 km päässä keskuksesta, jossa on Prisma, Citymarket, Lidl ja niiden yhteydessä muutamia vaatekauppoja, apteekkia jne. Menen sinne pyörällä. Pyörässäni on satulalaukut sekä ohjaustagossa kori. Niihin mahtuu oikein mainiosti viikonkin ostokset. Ei mitään ongelmaa. Eikä tarvitse kantaa. Jos en mene pyörällä, kävelen ja otan repun mukaan. Silloinkaan ei tarvitse käsissä kantaa ja reppuun mahtuu yllättävän paljon tavaraa kun pakkaa oikein.

Tuon viimeisen lauseen sisältö ei oikein avaudu minulle.

Tällainen yllä oleva kommentti kertoo juuri niistä autottomista joiden elämä on hyvin Rajoittunutta. Elämä on töihin-kotiin-prismaan-kotiin-töihin-kotiin-prismaan-mihin mä autoo tartten. NiinPÄ niin.

Olen autoton ja uskaltaisin väittää että elämäni on keskimääräistä vähemmän rajoittunutta. Olen mm. asunut viidessä eri maassa, kaikissa autottomana, ja myös matkustellut näiden maiden sisällä ilman autoa. Harrastan, liikun luonnossa ja teen vapaaehtoistöitä, ilman autoa. Asun suuren kaupan vieressä, joten suurin osa ostoksista onnistuu hyvin kävellen, mutta joskus menen vaihtelun vuoksi bussilla tai ratikalla eri kauppaan.

Kauppaan kauppaan kauppaan. Asun kaupan vieressä. Elämäni on yhtä kauppaa, kauppa on tärkeä, kauppa kauppa kauppa, välillä menen vaihtelun vuoksi pidemmälle kauppaan. Etkö voisi joskus vaihtaa sitä kauppaa johonkin muuhun vaikka kuntosaliin, uimarantaan, taidemuseoon, ihan mihin vain. Mutta ei, näiden autottomien elämä on yhtä kauppaa vain vaikka muuta väittävätkin.

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa ihmettelyään..

Ymmärrän hyvin nuo lähikaupat ja julkisilla töihin kuviot, mutta itse tarvitsen autoa niin moneen muuhunkin.

Sukuloinnit (kaikkien luo ei pääse julkisilla), mökkireissut, lomareissut ensinnäkin, samoin marjastukset jäisivät tekemättä. Sitten esim. ostin torin kautta pöydän, sen haku. Mattopyykkireissut. Nämä esimerkit tuosta viimeisen kuukauden ajalta..

Kuule, ihminen pärjää kyllä, jos haluaa. Pitää karsia sellaiset menot, joita ei pysty ilman autoa tekemään tai pyytää kaverilta kyytiä. Mitkä ihmeen lomareissut? Onko matonpesumatkat välttämättömiä? Itse asun maalla ja sielläkin pärjää vaikka välimatkat ovat pitkät. Ei kaikilla ihmisillä ole varaa pitää autoa, itse olen luopunut autosta jo 10 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Eikö elämänpiiri tunnu kovin suljetulta kun joutuu käytännössä kulkemaan vain paikoissa missä kaikki muutkin? Et voi käydä paikassa x vain mielenkiinnosta nähdä mitä siellä on?

Kerro nyt pari esimerkkiä, missä olet käynyt ja mitä siellä oli?

Helsingissä ei ole käynyt mielessäkään että tarvitsisi. Joskus ajanut porukoiden autoa ja parkkipaikan etsiminen oli niin aikaa vievää ja rasittavaa että julkisilla olisin ollut perillä nopeammin ja huomattavasti paremmalla mielellä.

Mutta tosiaan maalta kotoisin olleena ymmärrän kyllä että kaikkialla autottomuus ei toimi.

Tätä keskustelu lukiessa huomaa, että nimenomaan nämä autottomia halveksivat autoilijat ovat niitä näkemyksiltään ja kokemuksiltaan rajoittuineita. Kun aina vaan tuijottaa ympäristöä sieltä tuulilasin takaa, jää huomaamatta lukuisia mahdollisuuksia, joihin ei mitenkään vaikuta se, omistaako autoa. Kannattaisi joskus ottaa vaikka ne omat jalat alle ja kokeilla elämää tuulilasivinkkelin ulkopuolella. Saatat yllättyä, mitä kaikkea sieltä löytyykään.

Bussilla ja kohta uudella Länsi-Metrolla. Jos autoa tarvitsee, pyydän työkaverilta lainaksi. Ei olla omaa ainakaan harkittu. Olisi sulaa hulluutta, kun joukkoliikenne toimii täällä pk-seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö elämänpiiri tunnu kovin suljetulta kun joutuu käytännössä kulkemaan vain paikoissa missä kaikki muutkin? Et voi käydä paikassa x vain mielenkiinnosta nähdä mitä siellä on?

Taksi on keksitty ja taksilla voi ajella aika reippaasti että saa kulutettua enempi rahaa kuin auton ostaminen ja ylläpitäminen kustantaa.

Ai taksilla lähdet katsomaan, mitä mielenkiintoista on paikassa x? Ihan uskomattomia juttuja täällä kyllä välillä :) itse kolunnut kesäsunnuntaisin Varsinais-Suomen saaristoteitä autolla. Ihan vaan huvikseen ja mielenkiinnosta. Upeita paikkoja ja maisemia. Mutta en nyt ihan taksikuskin kanssa viitsisi päivää viettää...

Vierailija kirjoitti:

Bussilla ja kohta uudella Länsi-Metrolla. Jos autoa tarvitsee, pyydän työkaverilta lainaksi. Ei olla omaa ainakaan harkittu. Olisi sulaa hulluutta, kun joukkoliikenne toimii täällä pk-seudulla.

Onneksi työkaverin auton pito ei ole sulaa hulluutta, on mitä lainata👍

No niin arvon autoilijat. Koska olette niin paljon parempia ja avarakatseisempia ihmisiä, kertokaapa tyhmälle ja rajoittuneelle autottomalle, mitä asioita minulta jää kokematta kun en omista autoa. Ihan konkreettisia esimerkkejä nyt pöytään, että tällainen tyhmä autotonkin tajuaa. Ylimalkaisia "autottoman elämä on rajoittunutta" kommentteja ei tarvita enempää. Niitä tämä ketju on jo täynnä. Konkreettiset esimerkit vain puuttuvat, joten alkakaapa listata.

P.S. Se itse autolla ajaminen ei ole sellainen kokemus, jota tässä haetaan.

Tottumiskysymyshän tämä on. Nuo autokyytiä pummailevat autottomat ovat usein niitä, joilla on jossain vaiheessa ollut auto, mutta ei ole enää. He ovat tottuneet autolla matkustamiseen ja julkisten käyttö on heidän mielestään hankalaa. Sitten on niitä, joilla ei ole koskaan ollut edes ajokorttia ja heille aikataulujen ja reittien reittioppaasta katsominen on aivan yhtä helppoa ja nopeaa kuin autoilevalle on avata auton ovi. Asun paikassa, josta lähes minne tahansa pääkaupunkiseudulla on useampia reittivaihtoehtoja enkä pidä kummallisena, että lähtöpäätöksen jälkeen vasta 15 minuutin päästä lähtee bussi. Ehtiipähän käydä vessassa ja kammata tukkansa ennen lähtöä.

Koko ikänsä autoillut siskoni asuu naapurissani ja joskus turhaudun, kun hän haluaa mennä autolla ja sitten pyöritään Helsingin keskustassa etsimässä parkkipaikkaa vain lopputuloksena, että parkkipaikka löytyy huomattavasti kauempaa kuin lähin metroasema olisi ollut. Siinä ajassa, mikä menee parkkipaikan etsimiseen, olisin hoitanut jo koko ostokseni. Ja kun hän joutuu sitten lainaamaan autoaan autoiluun tottuneille lapsilleen, niin aikataulut menee aina sen mukaan, milloin auto on hänellä käytettävissä. 

Mitä tulee shoppailuun eli kaikenlaisen turhan ja tarpeettoman hupiosteluun, niin eihän enää vuosiin ole kaupoissa ollut mitään sellaista, mitä ei saisi tilattua verkkokaupoistakin. Aika monella puljulla ei edes ole kivijalkamyymälää. Jos kuitenkin intoudun kiertelemään Helsingin keskustan pikkukauppoja, niin en mä sieltä autolastillista tavaraa koskaan osta. Ja jos nyt jostain syystä ostaisinkin, taksilla pääsee kotiin. Päivittäistavarat ostan kotini viereisestä lähikaupasta tai tilaan nekin kotiinkuljetettuna verkkokaupasta. 

Ulkomaanmatkoillakaan en ole tarvinnut autoa eikä kyllä ole autoiluun tottunut siskonikaan vaan ihan hyvin sielläkin liikutaan jalkaisin, julkisilla tai taksilla. Vuosi sitten oltiin pohjoisessa häissä, mutta ei siskoni sinnekään lähtenyt omalla autolla vaan mentiin lentäen ja lentokentältä taksilla hotelliin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka te menette suuriin kauppakeskuksiin ostamaan enemmän ruokia ym. tarvikkeita? Kantaen viikon ruoat? Tuo on nautinto shoppailla, kantaa nyt muutama ostos,köyhää niin henkisesti kuin aineellisesti.

Asun alle 2 km päässä keskuksesta, jossa on Prisma, Citymarket, Lidl ja niiden yhteydessä muutamia vaatekauppoja, apteekkia jne. Menen sinne pyörällä. Pyörässäni on satulalaukut sekä ohjaustagossa kori. Niihin mahtuu oikein mainiosti viikonkin ostokset. Ei mitään ongelmaa. Eikä tarvitse kantaa. Jos en mene pyörällä, kävelen ja otan repun mukaan. Silloinkaan ei tarvitse käsissä kantaa ja reppuun mahtuu yllättävän paljon tavaraa kun pakkaa oikein.

Tuon viimeisen lauseen sisältö ei oikein avaudu minulle.

Tällainen yllä oleva kommentti kertoo juuri niistä autottomista joiden elämä on hyvin Rajoittunutta. Elämä on töihin-kotiin-prismaan-kotiin-töihin-kotiin-prismaan-mihin mä autoo tartten. NiinPÄ niin.

Olen autoton ja uskaltaisin väittää että elämäni on keskimääräistä vähemmän rajoittunutta. Olen mm. asunut viidessä eri maassa, kaikissa autottomana, ja myös matkustellut näiden maiden sisällä ilman autoa. Harrastan, liikun luonnossa ja teen vapaaehtoistöitä, ilman autoa. Asun suuren kaupan vieressä, joten suurin osa ostoksista onnistuu hyvin kävellen, mutta joskus menen vaihtelun vuoksi bussilla tai ratikalla eri kauppaan.

Kauppaan kauppaan kauppaan. Asun kaupan vieressä. Elämäni on yhtä kauppaa, kauppa on tärkeä, kauppa kauppa kauppa, välillä menen vaihtelun vuoksi pidemmälle kauppaan. Etkö voisi joskus vaihtaa sitä kauppaa johonkin muuhun vaikka kuntosaliin, uimarantaan, taidemuseoon, ihan mihin vain. Mutta ei, näiden autottomien elämä on yhtä kauppaa vain vaikka muuta väittävätkin.

No hyvä. Mä olen viikon kuluessa käynyt kävellen / pyörällä / julkisilla seuraavissa paikoissa: lapsuuskotini (100 km junalla + 15 bussilla), kirjasto x 2, Posti, uimaranta x 4, työkohde kaupungilla x 2 (eri paikat), baari (jossa konsertti) ja kesätapahtuma (jossa musiikkia ja tuttuja). Lisäksi kävelyä lähistön rannoilla, metsissä ja puistoissa sekä lapsuuskodin maisemissa. On ollut oikein hauskaa.

Itse olen autoharrastajan tytär maalta ja rakastan autoilua. Minulle autoilu on vapautta ja yhdessäoloa, nautin siitä kun voi popittaa lempikappaleitaan autossa ja laulaa yhdessä. Autoissa on monesti hyvä akustiikka! Lisäksi tykkään puunata ja huoltaa autoani, ja välillä kokeilla sivuluisua ja kiihtyvyyttä kun se vain on turvallista. Ajokortti on ollut usein elinehto työpaikoilla, ja ilman autoa ja ajamista ajotaito rapistuu pahasti.

Minua ei häiritse autottomuus kovin usein, mutta olen havainnut erään ilmiön: jostain syystä autottomat eivät tarjoa bensarahaa ja haluavat aina kyydin kotiovelle asti? Yleensä kuskille tarjotaan automaattisesti bensarahaa ja neuvotaan helpoin jättöpaikka. Ehkä tämä voi olla yksi syy joidenkin penseään asenteeseen: jotkut mahdollistavat autottomuutensa toisten hyväntahtoisuudella.

Olen siis itse kaupungissa asuva yliopistoa käyvä nuori nainen... Myönnän että ajokortiton ja autoton mies ei ole mieleeni, mutta lähinnä koska meillä ei olisi silloin yhteistä harrastusta ja kiinnostuksenkohdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa vielä.

Pyydättekö paljon tuttujanne tai sukulaisianne kuskaamaan tai esim. viemään tai hakemaan asemalle vai kuljetteko taksilla silloinkin? Jos olette matkustaneet eri kaupunkiin vaikka? Tai jos teidät kutsutaan muualle julkisten ulottumattomiin, odotatteko saavani kyydin?

En pyydä kyytiä käytännössä koskaan. Jos julkisten ulottumattomissa asuva ihminen kutsuu minut luokseen, hän tarjoutuu aina ihan itse hakemaan pysäkiltä tai asemalta ja palauttamaan sinne. Jos minulla olisi auto, tekisin ilman muuta samoin. Olisi töykeää olettaa, että kauempaa matkustanut vierailija vielä ajelisi asemalta taksilla luokseni, jos minulla olisi toimiva auto käytössä.

Koska olen nähnyt näitä "autottomat ovat surkimuksia"-aloituksia sen verran paljon av:lla, niin miellän ap:nkin aloituksen samaan kastiin. Tuo edellinen kysymyspatterikin osoitti juuri sen, millä ap yrittää (ainakin omasta mielestään) häpäistä autottomia. Että kun ovat niin hävyttömiä, että kehtaavatkin jatkuvasti pyytää toisilta kyytiä, vaikka väittävät, että ilman autoa pärjää.

Olen siis samaa mieltä lainaamani kommentoijan kanssa: jos itse kutsuu vieraita korpeen, niin kohteliasta on hakea heidät lähimmältä pysäkiltä tai asemalta ja ihan ilman mitään piikittelyä siitä, ettei näillä ole autoa. En ollenkaan ymmärtäisi, jos joku esittäisi mukamas vilpittömän kutsun, mutta sitten alkaisi naputtaa siitä, etteivät vieraat voikaan saapua omin jaloin rappusille asti.

Eli kyllä minä odotan saavani kyydin. Jos isäntäväki ei siihen pysty, vaikka tietävät varsin hyvin asuvansa hankalan matkan päässä, niin silloin eivät taida oikeasti vieraita halutakaan.

Ai niinkun vanhempani eivät oikeasti haluaisi meitä käymään, jos eivät hakisi ja veisi meitä joka kerran KAHTA reissua (meillä on 3 lasta)? Jaa-a, no ehkä eivät hyvin usein haluaisikaan😂

Hassua ajatella näin maaseudulla kasvaneen, että sinne vieraita kutsuessaan tai juhlia järjestäessään olisi asuinpaikan vuoksi jotenkin vastuussa näiden kulkemista :/

Ymmärtänet että kaikilla ei ole isoa lapsilaumaa. Jos minä päättäisin tehdä kolme lasta, todennäköisesti päättäisin myös hankkia auton. Joillekin autottomuus on eettinen valinta, minulle se on seuraus siitä, että en tarvitse autoa niin paljon, että sellainen kannattaisi hankkia.

Olen kasvanut itsekin maalla ja ilmanmuuta isä kävi autottoman sukulaistädin 15 kilometrin päästä juna-asemalta hakemassa. Ja täti olisi varmasti tullut mielellään taksillakin, mutta meidän perheessä ei oltu niin epäkohteliaita, että kutsutaan autoton ihminen kylään, mutta ei tarjouduta hakemaan asemalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän Ap:tä, ihminen jonka elämä on monimuotoisempaa eikä niin rajoittunutta kuten useimpien autottomuuden puolustajilla tuntuu olevan.

Varmasti halveksit ja oikein urakalla säälit kaikkia liikuntavammaisiakin. Elämässäsi kun ei muuta suurta ole kuin omalla autolla ajamine.

Niinkö tosiaan? Perheeseeni kuuluu pahasti vammainen ja tiedän hyvin miten rajoittunutta elämä vammaisella on. Vammaisen elämä voi hyvinkin olla paljon rajoittuneempaa kuin terveen autottoman ja tiedän vammautuneita joilla on auto ja silti he ovat rajoittuneita moniin asioihin.

Vai onkos sinun mielestäsi paskapussi avanne vain helpotus kun kuitenkin on auto ja ajokortti? Missä kohtaa olen raajarikkoja halveksinut?? 

Se että jokin tai jotkin asiat rajoittavat ei ole halveksimista!! Jos rajoittuneisuutta on ihan joka elämän osa-alueella niin sitten voisin kyllä jo sääliä kyseistä ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Kerro nyt pari esimerkkiä, missä olet käynyt ja mitä siellä oli?

Kansallispuistossa oli kivoja patikkareittejä ja maisemia. Maalaiskartanon pihapiiri oli hienoksi laitettu. Hiekkarannalla oli kiva uida rauhassa. Naapurikaupungin museossa oli hieno näyttely. Konsertissa oli hyvä yhtye soittamassa. jne jne.

Toki melkein kaikkea noista löytyy narinkkatorin vierestä, jos riittää se yksi museo jne.