Te, keillä ei ole autoa käytettävissä...

Huomaa, että autolla ajava on niin tottunut autoon että on vaikea kuvitella elämää ilman. Otetaan nyt esimerkiksi tuo sukulointi. Miksi ihmeessä siihen tarvitsisi autoa? Mulla asuu sukulaisia Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kuopiossa, kaikkiin noihin pääsee oikein kätevästä julkisilla. Ouluun lennän ja otan lentokentältä bussin, muualle kuljen junalla. Yksi sukulainen asuu maalla, jonne ei julkiset kulje, mutta häntä nään yleensä lähikaupungissa tai hän hakee minut sieltä kaupungista.

Vierailija kirjoitti:

Hirveältä kuulostaa. On se ihana lähteä omalla autolla töihin, ja töiden jälkeen kauppaan. On ihana kierrellä Suomea kesäaikaan, mennä maaseudulle kyläilemään. Olen ajanut 26 vuotta, enkä luopuisi. Menepä pyörällä hame päällä, ja hiukset laitettuna. 

Minusta taas on mukavaa, kun on etätyö eikä tarvitse lähteä - edes omalla autolla - liikenneruuhkiin.

En käy sellaisissa kyläpaikoissa mihin ei ilman autoa pääse. Eipä kukaan onneksi pyydäkkään. Meillä on laatikkopyörä, sillä onnistuu marjametsälle lähtö.

En ostele isoja tavaroita ilman kotiinkuljetusta. Kun ostin viimeksi uuden pyörän, menin bussilla pyöräkauppaan ja pyöräilin kotiin.

Mökille pääsee junalla, juna-asemalta 10km mökkipihaan, tämä matka menee taksilla tai jos joku muu sukulainen on kauppareissulla kylällä niin hänen kyydissään. Suvun iso mökki, niin sama kohde siis.

Lomamatkan hoituu lentokoneella, junalla tai vuokra-autolla.

Tuossa auto odottaa pihalla, miehen kanssa ostoksille. On aikaa ja vapaa-aikaa on rahaa. 

Me vaihdoimme asuinpaikkaa, joten nykyään meillä on auto. Lähes kolme vuotta elimme n. 80 000 asukkaan kaupungissa ilman autoa ja hyvin pärjäsimme. Autotta eläminen on ihan luontevaa ja helppoa, kun harrastukset, työ ja ystävät ovat sellaisia joiden takia autoa ei tarvitse.

Meillä oli työpaikat 1 km ja 3 km päässä. Toinen pyöräili ja toinen käveli. Kaksi ruokakauppaa 300 metrin säteellä. Talon edestä kulki bussi keskussairaalaan. Linja-autoasema ja rautatieasema 1 km päässä. Kaikki palvelut max. 1 km päässä ja ulkoilualueelle 300 m, isolle sellaiselle 1 km.

Toisen vanhempien luo mentiin siten, että ensin käveltiin linja-autoasemalle ja sitten ajettiin bussilla 4 km. Sunnuntaisin kun bussi ei kulkenut pyöräilimme, kävelimme ja joskus talvisin menimme taksilla oikein kurjan sään aikaan. Toisen vanhemmat asuivat 40 km päässä. Sinne mentiin bussilla ja bussilla takaisin. Yleensä olimme paikan päällä yhden yön ja kävimme kerran kahdessa kuukaudessa. Isovanhempien luona käytiin 100 km päässä kerran kahdessa kuukaudessa. Vuokrasimme auton tai lainasimme vanhempien autoa MAKSUA vastaan.

Reissuun lähdettiin bussilla tai junalla. Niillä pääsee kätevästi ne matkat mitä meidän lomareissut edellyttää (laskettelukeskuksiin tai lentäen Euroopan lomille).

Autottomuus muuttaa ajattelumaailmaa. Kun ei ole sitä autoa pihamaalla, niin pitää oikeasti miettiä miten pääsee paikasta toiseen. Tulee käveltyä ja pyöräiltyä enemmän. Ei tule lähdettyä ostamaan jotain alennuksessa olevaa tuotetta muuten vaan. Kun lähdetään kyläilemään, niin sovitaan etukäteen että tulemme torstaina klo 16.30 ja lähdemme samana iltana klo 21.05 bussilla pois.

Nyt meillä on auto, mutta käytämme sitä vain lomareissuihin ja kyläilyihin. Asumme edelleen niin keskustassa, että kauppareissut, harrastaminen ja työmatkat onnistuvat kaikki kävellen tai pyörällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa ihmettelyään..

Ymmärrän hyvin nuo lähikaupat ja julkisilla töihin kuviot, mutta itse tarvitsen autoa niin moneen muuhunkin.

Sukuloinnit (kaikkien luo ei pääse julkisilla), mökkireissut, lomareissut ensinnäkin, samoin marjastukset jäisivät tekemättä. Sitten esim. ostin torin kautta pöydän, sen haku. Mattopyykkireissut. Nämä esimerkit tuosta viimeisen kuukauden ajalta..

14 jatkaa

Se ero meissä on, että minä en sukuloi enkä käy marjametsissä tms. Lomat on ulkomaanlomia tai ystävien luona kaupungissa.

Mattopyykille pääsen kun kannan maton kainalossa noin 2 km, siellä on pesupaikka. Tai pyydän joltain maksua vastaan kyydin mattopesulalle joka muutaman kilometrin päässä. Joskus olen myös tilannut kuljetukset pestäville matoille.

Ymmärrän Ap:tä, ihminen jonka elämä on monimuotoisempaa eikä niin rajoittunutta kuten useimpien autottomuuden puolustajilla tuntuu olevan.

Mitä sellaisia ulottuvuuksia autollisuus avaa, joihin autottomana ei ole mahdollisuuksia? Yli 30 vuotta täällä eläneenä en ole vielä keksinyt sellaisia.

Tietenkin sekin että autottomat puolustelevat hienoa ja hyvää joukkoliikennettä isoissa kaupungeissa. Juu niinhän se on hienoa että joukkoliikenne pelaa, mutta itse vietän lomani, vapaa-aikani, viikonloppuni yms.. niin että aina olisi vuokrattava se vuokra-auto, juu ei kiitos on vain niin helpompaa kun on se oma tuttu kottero tuossa käden ulottuvilla aina tarpeen vaatiessa. Eikä ole auto yhtään ainakaan minua laiskistuttanut nimittäin alle 5km matkalle en lähde edes autolla. Tosin onhan täällä ollut keskustelu koulumatkoistakin, että lapselle pitää kyyti saada kun matkaa on 4 kilometriä. Siinä kyllä mamma laiskistuttaa lastaan ihan omaa tyhmyyttään.

On ihmisiä, jotka lähtevät kymmenen minuutin varoitusajalla Nuuksioon vaeltamaan (tai täällä päin Evolle tai Lapakistoon), ja sitten on ihmisiä jotka ajavat sillä autolla postilaatikolle ja takaisin, siis ihan kaikkialle. On ihmisiä, jotka pyöräilevät mekko päällä ja hiukset laitettuina sukujuhliin tai töihin, ja ihmisiä jotka menevät autolla. On heitä, jotka eivät halua elää aikataulujen mukaan ja niitä, joita se ei haittaa tai rajoita niin, että se haittaisi.

Elämä on valintoja, ja itse olen valinnut nyt elää ilman autoa. Hassua, että toisten mielestä se tekee minusta köyhän myös henkisesti. Ymmärrän, jos autotonta pitää köyhänä rahallisesti, eikä minun itsetuntoani se korvenna mitenkään, siinähän luulette. Mutta henkisesti myös? Hassua. 

t. Se lahtelainen

Asun lähellä keskikokoisen yliopistokaupungin keskustaa, joten voi hoitaa kaikki arkiset asiani useimmiten kävellen olipa kyse sitten tavarataloista tai virastoista. Paikallinen Prisma ja Gigantti ovat noin 15  minuutin pyörämatkan päässä kaupungin ydinkeskustasta. Opiskelu- ja työpaikkani ovat olleet myös alle puolen tunnin kävely- tai pyörämatkan päässä. Kannatan hyötyliikuntaa sillä nykyisin ihmiset istuvat ihan paikoillaan enkä ole humanistimiehänä ollut koskaan suuremmin kiinnostunut autojen tai mopojen rassaamisesta.  Valitettavan moni laiskistuu hankittuaan auton eikä viitsi ottaa enää yhtään ylimääräistä juoksu- tai kävelyaskelta.

Minulla on ollut  AB-ajokortti 18-vuotiaasta lähtien mutta en ole koskaan omistanut henkilöautoa tai moottoripyörää enkä ole ajanut edes ajanut autolla viimeiseen 20 vuoteen. Kun olin vielä ns. köyhä opiskelija, niin totesin että autoilu on kallis harrastus, josta ei saa koskaan rahojaan takaisin. Kun matkastan kaupungista toiseen käytän kaukoliikenteen linja-autoja, mutta en ole tarvinnut paikallisbusseja ja junavuoroista ei ole ollut paljon iloa täällä päin Suomea. Jos ostaa kaupasta tai netistä vaikkapa huonekaluja tai jotain muuta isompaa tavaraa, niin liikkeen puolesta saa kyllä kotiinkuljetuksen pakettiautolla asunnon oven eteen.

Vierailija kirjoitti:

Hirveältä kuulostaa. On se ihana lähteä omalla autolla töihin, ja töiden jälkeen kauppaan. On ihana kierrellä Suomea kesäaikaan, mennä maaseudulle kyläilemään. Olen ajanut 26 vuotta, enkä luopuisi. Menepä pyörällä hame päällä, ja hiukset laitettuna. 

Minusta on paljon ihanampaa tehdä työ- ja kauppareissut kävellen. Saa liikuntaa toisin kuin autossa istuessa. Suomea kierrän myös mielelläni. Se onnistuu oikein loistavasti junilla ja busseilla. Kohteessa voi sitten kierrellä kävellen tai vuokrata vaikka pyörän jos pidemmälle halajaa. Taas saa sitä liikuntaa, mitä ei autossa istuessa saa. Jos on pakko mennä jonnekin hame päällä ja hiukset laitettuna, ei tietenkään valita pyörää kulkuneuvoksi, vaan mennään julkisilla tai taksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Auto tuo myös vapautta valita. Esim. milloin lähtee vaikka nuuksioon vaeltamaan. Bussilla olet jumissa niihin aikatauluihin ja pois on tultava ja ehdittävä siihen viimeiseen bussiin viimeistään. Ja niin monessa muussakin auto vain tuo sen vapauden ettei ole kiinni aikatauluissa, johon tietenkin fiksut autottomat kertovat kuinka ei ollenkaan ole hankalaa aikatauluttaa päiväänsä, just joo mutta sitpä en tarkoittanutkaan.

Itse olen ollut sekä autollinen että autoton ja taas autoton ja autollinen ja joka kerta todennut että KYLLÄ autollisena on vapaanpi, menemään-tulemaan-olemaan-elämään.

Autottomana sanon että tämä pitää täysin paikkaansa. Auton kanssa on vapaa menemään juuri silloin kun itse haluaa. Mutta koska olen aina ollut autoton, minulla ei ole edes ajokorttia, ja suurin osa sukulaisistani ja ystävistäni ovat myös autottomia, on julkisten aikatauluista riippuvaisuus minulle niin täysin normaali asia etten osaa edes ajatella sitä. Vähän sama kuin lämpimästä maasta tulkut saattaisi kauhistella miten vaikeaa on kun on.monta vuodenaikaa ja pitää ostaa vaatteet joka vuodenajalle. Onhan se toki vaikeampaa kuin pelkkien kesävaatteiden ostaminen, mutta ei sitä suomalaisena tule edes mietittyä kun asia vain on niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa ihmettelyään..

Ymmärrän hyvin nuo lähikaupat ja julkisilla töihin kuviot, mutta itse tarvitsen autoa niin moneen muuhunkin.

Sukuloinnit (kaikkien luo ei pääse julkisilla), mökkireissut, lomareissut ensinnäkin, samoin marjastukset jäisivät tekemättä. Sitten esim. ostin torin kautta pöydän, sen haku. Mattopyykkireissut. Nämä esimerkit tuosta viimeisen kuukauden ajalta..

14 jatkaa

Se ero meissä on, että minä en sukuloi enkä käy marjametsissä tms. Lomat on ulkomaanlomia tai ystävien luona kaupungissa.

Mattopyykille pääsen kun kannan maton kainalossa noin 2 km, siellä on pesupaikka. Tai pyydän joltain maksua vastaan kyydin mattopesulalle joka muutaman kilometrin päässä. Joskus olen myös tilannut kuljetukset pestäville matoille.

Ymmärrän Ap:tä, ihminen jonka elämä on monimuotoisempaa eikä niin rajoittunutta kuten useimpien autottomuuden puolustajilla tuntuu olevan.

Mitä sellaisia ulottuvuuksia autollisuus avaa, joihin autottomana ei ole mahdollisuuksia? Yli 30 vuotta täällä eläneenä en ole vielä keksinyt sellaisia.

No sulla on vielä varmastikin aikaa oppia ymmärtämään ja havainnoimaan niitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa vielä.

Pyydättekö paljon tuttujanne tai sukulaisianne kuskaamaan tai esim. viemään tai hakemaan asemalle vai kuljetteko taksilla silloinkin? Jos olette matkustaneet eri kaupunkiin vaikka? Tai jos teidät kutsutaan muualle julkisten ulottumattomiin, odotatteko saavani kyydin?

En pyydä kyytiä käytännössä koskaan. Jos julkisten ulottumattomissa asuva ihminen kutsuu minut luokseen, hän tarjoutuu aina ihan itse hakemaan pysäkiltä tai asemalta ja palauttamaan sinne. Jos minulla olisi auto, tekisin ilman muuta samoin. Olisi töykeää olettaa, että kauempaa matkustanut vierailija vielä ajelisi asemalta taksilla luokseni, jos minulla olisi toimiva auto käytössä.

Koska olen nähnyt näitä "autottomat ovat surkimuksia"-aloituksia sen verran paljon av:lla, niin miellän ap:nkin aloituksen samaan kastiin. Tuo edellinen kysymyspatterikin osoitti juuri sen, millä ap yrittää (ainakin omasta mielestään) häpäistä autottomia. Että kun ovat niin hävyttömiä, että kehtaavatkin jatkuvasti pyytää toisilta kyytiä, vaikka väittävät, että ilman autoa pärjää.

Olen siis samaa mieltä lainaamani kommentoijan kanssa: jos itse kutsuu vieraita korpeen, niin kohteliasta on hakea heidät lähimmältä pysäkiltä tai asemalta ja ihan ilman mitään piikittelyä siitä, ettei näillä ole autoa. En ollenkaan ymmärtäisi, jos joku esittäisi mukamas vilpittömän kutsun, mutta sitten alkaisi naputtaa siitä, etteivät vieraat voikaan saapua omin jaloin rappusille asti.

Eli kyllä minä odotan saavani kyydin. Jos isäntäväki ei siihen pysty, vaikka tietävät varsin hyvin asuvansa hankalan matkan päässä, niin silloin eivät taida oikeasti vieraita halutakaan.

Näiden julkisilla kauemmaksikin pääsevillä menee homma aina niin, että joku siellä perillä odottaa heitä auton kanssa. Itse ei tietenkään autoa tarvitse, kun on nakittanut jonkun muun asemalle passiin. Harvan mökki tai anoppila on kuitenkaan pikkukylän keskustassa, mihin se juna/bussi jättää. Mökiltä pitää päästä kauppaan, mutta ei hätää, lankomies kuskaa kyllä mielellään. Ja velipoika vie bussiasemalle, kun haluaa kotiin lähteä. Ja jos on vielä mökin metsästä poimitut marjat mukana, niin kyllä se reipas kummilikka käy äkkiä hakemassa rautatieasemalta ja heittää kotiin.

Näin toimii autottomat. Todelläkin on heistä kokemusta!

Vierailija kirjoitti:

Kuinka te menette suuriin kauppakeskuksiin ostamaan enemmän ruokia ym. tarvikkeita? Kantaen viikon ruoat? Tuo on nautinto shoppailla, kantaa nyt muutama ostos,köyhää niin henkisesti kuin aineellisesti.

Asun alle 2 km päässä keskuksesta, jossa on Prisma, Citymarket, Lidl ja niiden yhteydessä muutamia vaatekauppoja, apteekkia jne. Menen sinne pyörällä. Pyörässäni on satulalaukut sekä ohjaustagossa kori. Niihin mahtuu oikein mainiosti viikonkin ostokset. Ei mitään ongelmaa. Eikä tarvitse kantaa. Jos en mene pyörällä, kävelen ja otan repun mukaan. Silloinkaan ei tarvitse käsissä kantaa ja reppuun mahtuu yllättävän paljon tavaraa kun pakkaa oikein.

Tuon viimeisen lauseen sisältö ei oikein avaudu minulle.

:D Jännä keskustelu... Meidän perheessä on kaksi autoa elämän helpottamiseksi, mutta silti minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää että ilmankin autoa pärjää. Kysymyksessä on valinta. Asuinpaikka, harrastukset jne vaan sen mukaiset että onnistuu. Ja auton kustannuksilla tosiaan saa aika monta taksimatkaakin vuodessa ajella.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän Ap:tä, ihminen jonka elämä on monimuotoisempaa eikä niin rajoittunutta kuten useimpien autottomuuden puolustajilla tuntuu olevan.

Varmasti halveksit ja oikein urakalla säälit kaikkia liikuntavammaisiakin. Elämässäsi kun ei muuta suurta ole kuin omalla autolla ajamine.

Pyörällä ja juosten pääasiassa. Silloin tällöin julkisilla tai taksilla.

Reissut taksilla/junalla kentälle ja määränpäässä julkisilla, taksilla tai vuokraan auton. Vuokra-autoa kotimaassa tarvitsee vain jos pitää päästä häihin tms. maaseudulle.

Minkähän takia näissä keskusteluissa autoilua puolustavat kuulostavat aina ihan ääliöiltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa ihmettelyään..

Ymmärrän hyvin nuo lähikaupat ja julkisilla töihin kuviot, mutta itse tarvitsen autoa niin moneen muuhunkin.

Sukuloinnit (kaikkien luo ei pääse julkisilla), mökkireissut, lomareissut ensinnäkin, samoin marjastukset jäisivät tekemättä. Sitten esim. ostin torin kautta pöydän, sen haku. Mattopyykkireissut. Nämä esimerkit tuosta viimeisen kuukauden ajalta..

14 jatkaa

Se ero meissä on, että minä en sukuloi enkä käy marjametsissä tms. Lomat on ulkomaanlomia tai ystävien luona kaupungissa.

Mattopyykille pääsen kun kannan maton kainalossa noin 2 km, siellä on pesupaikka. Tai pyydän joltain maksua vastaan kyydin mattopesulalle joka muutaman kilometrin päässä. Joskus olen myös tilannut kuljetukset pestäville matoille.

Ymmärrän Ap:tä, ihminen jonka elämä on monimuotoisempaa eikä niin rajoittunutta kuten useimpien autottomuuden puolustajilla tuntuu olevan.

Mitä sellaisia ulottuvuuksia autollisuus avaa, joihin autottomana ei ole mahdollisuuksia? Yli 30 vuotta täällä eläneenä en ole vielä keksinyt sellaisia.

No sulla on vielä varmastikin aikaa oppia ymmärtämään ja havainnoimaan niitäkin.

Enpä usko, että sellaisia tulee vastaan vaikka eläisin sata vuotiaaksi ja koko elämäni niitä miettisin. Mutta elä sinä vain autokuplassasi ja kuvittele olevasi parempi ihminen. Ei se ole minulta pois :)