Te, keillä ei ole autoa käytettävissä...

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä on kolme autoa, vähemmälläkin pärjättäis, jos pakko olisi, mutta kyllä ne vain kummasti elämistä helpottavat. Maalla asutaan, vuorotyötä, lukiolaisen koulumatka 30 km, ei julkista liikennettä..

Näin elää köyhässä Suomessa eliitti. Kolme autoa!

Ei ole koskaan ollut autoa nimissäni ja aika tasan puolet elämästä tehnyt töitä. Helsingissä on yksi ehkä maailman parhaita joukkoliikenteitä. Vastapainoksi koitappa saada auto parkkiin johonkin ja jos saatkin, niin maksat ittes kipeäksi. Viimeiset 13v kolmivuorotöissä ja 14-22 iltavuoron jälkeen kun saapuu kotikaupunginosaan, niin joskus katselee dösän ikkunasta, että nyt ku ois autolla, niin ei sitä vähäistäkään jakoa saada autoa sakottomalle paikalle.

Jos työhön, (lasten kuskaukseen) tai harrastukseen ei tarvi autoa, niin hullun hommaa omistaa.

Vierailija kirjoitti:

Missäs mä olen autottomana käynyt tänä kesänä? Katsotaanpas: 2 krt ulkomailla (Lontoossa ja Nizzassa), 4 krt konsertissa, useita kertoja uimarannalla, kummitytön kanssa Linnanmäellä ja Särkänniemessä, 4 krt taidenäyttelyssä, 2 kertaa museossa, kerran festareilla, 2 kertaa kesäteatterissa ja joka viikko pari kertaa ravintolassa syömässä. Muutaman kerran olen käynyt myös kirjastossa.

Niin, ja tietysti kaupassa, torilla, postissa, kirpputorilla, kahviloissa, kylässä kavereiden ja vanhempieni luona monia kertoja yms. Aina kävellen tai ratikalla.

Syyskuussa alkavat taas myös harrastukset eli jooga, kirjallisuuspiiri ja kuoro, kaikkiin pääsen kävellen.

Kerran olen vuokrannut auton, kun piti päästä kaverin häihin maalle. Matka oli tylsä. Ajaminen on puuduttavaa ja maisemat ovat peltoa, metsää, peltoa, metsää.... rumaa ja tylsää. Häät oli ihan kivat mutta maaseutu on ahdistavaa, ankeaa ja esteettisesti epäviehättävää.

Minä olen autollisena tänä kesänä käynyt 7 maassa. Sen auton kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä on kolme autoa, vähemmälläkin pärjättäis, jos pakko olisi, mutta kyllä ne vain kummasti elämistä helpottavat. Maalla asutaan, vuorotyötä, lukiolaisen koulumatka 30 km, ei julkista liikennettä..

Näin elää köyhässä Suomessa eliitti. Kolme autoa!

Niinpä. Köyhälistö elää siellä pääkaupunkiseudulla :)

Hyvin pärjään. Työmatka on 12 min metrolla, kuljen paljon pyörällä. Ex-'mies hoitaa toisen lapsen kyydit harrastuksiin myös niinä viikkoina kun lapset eivät ole hänen luonaan.

Miesystävällä on auto jolla tehty yhteisiä reissuja.

Välillä miesystävä myös auttaa tekemään isommat kauppaostokset autollaan vaikka ei asiat yhdessä.

Mulla ei ole edes ajokorttia. Arkisin liikun lähinnä pyörällä; siis töihin, yliopistolle ja kauppaan. Myös ympäri Suomea tulee reissattua melko paljon, usein koira mukana. Julkisilla kuljetaan. Ainoita, mihin on vaikea päästä ilman autoa, on kiipeilyreissut, vaellukset ja muut metsään suuntautuvat. Sinne mennään jonkun autollisen kaverin kanssa ja jaetaan kulut. Lapsia ei ole.

hyvin me pärjätään :)

 

kuhan on tietokone

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka te menette suuriin kauppakeskuksiin ostamaan enemmän ruokia ym. tarvikkeita? Kantaen viikon ruoat? Tuo on nautinto shoppailla, kantaa nyt muutama ostos,köyhää niin henkisesti kuin aineellisesti.

Yhden hengen viikon ruuat mahtuu helposti semmoiseen mummokärryyn ja reppuun. Lisäksi tilaa jää vielä muillekin ostoksille. En kylläkään yleensä koe lainkaan tarpeelliseksi ostaa viikoksi ruokaa kerralla, koska mulla on oikein hyvä kauppa kävelymatkan päässä. kotoa. En itse juuri nauti shoppailusta, minusta se on aika henkisesti köyhää touhua. 😉

Tämä on mahtava ketju! Vastakkain väittelyssä ovat

- nuorehko sinkku, asuu suuren kaupungin keskustassa, inhoaa mökkeilyä ja marketteja

- lapsiperheen äiti, asuu haja-asutusalueella, on kotoisin Sotkamon Liperinvaaran Köykkyristä missä vanhemmat edelleen asuvat, tykkää marjastaa ja mökkeillä

Montakohan sivua näistä asetelmista lähtien vielä riittää juupas-eipäs -"keskustelua"

Minä en asu pääkaupunkiseudulla, mutta hyvin olen vielä pärjännyt. Fillaroinut kesät talvet jotain 36 vuotta. Niin, siis hyvin noin pääasiassa, mutta uimaan järvelle en uskalla enää vaivojeni takia ajaa onnetonta tietä pitkin, autot kaahaavat kapealla tiellä hulluna. Tässä kaupungissä myös kaikki, siis KAIKKI huonekaluliikkeet ovat saavutettavissa vain omalla autolla. Tai taksilla. Linja-autoliikennettä sinne ei ole. Olen sinne nuorempana fillaroinut, mutta nyt en enää. Ja sitten on tämä polttava romujenkuljetuskysymys. Jos tilaa kuljetuksen, se maksaa 60 euroa. Olikohan se  per kuutio tms. Tekisi kyllä mieli sitoa romut fillarin perään ja jyryyttää keräyspaikalle:) En kyllä ymmärrä niitä ihmisiä, keillä ON auto, mutta jotka silti eivät viitsi viedä romujaan sinne, minne ne kuuluvat, vaan ne jätetään pitkin metsiä.

Sukulaiset asuvat juna- ja bussiliikenteen varrella.

Vierailija kirjoitti:

Miten oikein pärjäätte?

Miten reissut ym?

Miten yleensäkin liikutte, käytättekö paljon taksia?

Pärjään hyvin, kiitos kysymästä :)

Reissut hoidetaan yleensä julkisilla, mutta joskus kyydillä 

Liikun yleensä bussilla, pyörällä, kävellen ja junalla

Omiin harrastuksiini ei kuulu juuri sellaisia asioita, joissa autoa tarvitsisi.  Asun Tampereen Kalevassa ja työskentelen Hervannassa, joten pääsen työpaikalle hyvin julkisilla. Mies työskentelee keskustassa. En tällä hetkellä tarvitse autoa kuin satunnaisesti, joten ej saa autoon kuluttamalleni rahalle niin suurta hyötyä, että sellainen kannattaisi hankkia. Joskus tulevaisuudessa saattaisin hankkia auton, jos sellaista tarvitsisin, mutta ainakaan toistaiseksi en tarvitse :) 

Fillarilla ja julkisilla, fillari on käytössä 10-11kk vuodesta. Mökkiä ei ole eikä kiinnosta, en marjasta/sienestä (en edes syö sieniä), sukulaisetkin on järkeviä kaupunkilaisia. Lomareissut teen lähinnä lentokoneella ulkomaille. En edes muista, milloin viimeksi olisin käyttänyt taksia. Joskus 5v sitten baarista tullessa klo 04 kun yöbussi ei enää kulkenut? Siinä klo 3.30-05.00 on tuollainen pätkä, jolloin ei bussi kulje.

Matot pesen alakerran pesulassa.

Oikeastaan ainoa paikka, missä on kaivannut autoa, on kesälomareissut Välimeren saarille ja Islantiin. 

Asun Eurooppalaisessa suurkaupungissa. Täällä on niin valtavat ruuhkat sekä erittäin paha parkkiongelma, joten olen vain tyytyväinen ettei minulla ole autoa. Käytän lähinnä metroa liikkumiseen, kerran tai kaksi vuodessa taksia jotta pääsen lentokentälle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä autottomuus on ihan perseestä.

Joo, jos asuu stadin keskustassa niin okei. Miksi tämmöset ihmiset ees vastailee?

Mutta kun asuu Espoossa ja pitää käydä kaverilla Vantaan pohjoispäässä, niin kuka hitto käyttää matkaan 1h 42min?

Aivan sairasta ilman autoa. Isojen kaupunkien keskustoissa pärjää, mutta jos asuu muualla ja on kavereita/harrastuksia yms, niin ilman autoa on lähes mahdotonta.

Ja onhan se myös luksusta - millon vaan voi lähteä mihin vaan, ei tarvitse ihmetellä aikatauluja tai miettiä reittejä tai kantamuksien määrää.

Älyttömän kallista tietty - koska autoilijoita verotetaan paljon enemmän kuin autoilijat maksavat yhteiskunnalle. Joka on sairasta.

Eipä ap rajannut kyselyään vain maalaisille. Kysyttiin että "Te, keillä ei ole autoa käytettävissä, miten oikein pärjäätte?" Missä kohtaa tuossa lukee, että vain Prisma-massalta halutaan vastaus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro nyt pari esimerkkiä, missä olet käynyt ja mitä siellä oli?

Kansallispuistossa oli kivoja patikkareittejä ja maisemia. Maalaiskartanon pihapiiri oli hienoksi laitettu. Hiekkarannalla oli kiva uida rauhassa. Naapurikaupungin museossa oli hieno näyttely. Konsertissa oli hyvä yhtye soittamassa. jne jne.

Toki melkein kaikkea noista löytyy narinkkatorin vierestä, jos riittää se yksi museo jne.

En nyt ymmärrä. Jos seison Narinkkatorilla, ongelmaksi tulee päättää, mihin parin minuutin kävelymatkan päässä olevaan museoon haluaisin. Menisinkö Kansallismuseoon? Vai Luonnontieteen museoon? Kiasmaan? Ateneumiin ja Kaupunginmuseoon kävelee tosin jo kolmisen minuuttia. Ratikkamuseoon pari ratikkapysäkin väliä.

Meillä onnistuu autoton elämä varsin hyvin, vaikka asutaan pikkukaupungissa ja Helsinkiin on julkisilla 1,5 h. Työ ja kaverit on meillä lähellä.

Sukulaiset asuvat kaukana ja käyvät meillä jos käyvät.. Inhotaan sukulointia, joten on ihan mahtava vedota aina tähän, ettei ole autoa :D

Huonekalut ostelen kotiinkuljetuksella, periaatteessa onnistuisi vuokrata pakukin. Äitini joskus lainaa autoa, jos tarvitaan. Maksetaan sillon bensoista.

Kiitos. Pärjään ihan hyvin.

Minulla ei ole rahaa reissata. Ei kyllä myöskään autoon tai ajokorttiin.

Ihan pyörällä tai kävellen liikun. Kauemmaksi junalla ja bussilla.

En yhtään ymmärrä miten jollekin autottomuus voi olla niin käsittämätöntä.

Miten muiden autottomuus ap:ta haittaa? Kaikki eivät halua käyttää 400-600 €/kk auton ylläpitoon.

Paljonko luulet yksityisautoilua varten rakennetun infran maksavan yhteiskunnnalle? Puhumattakaan typeristä parkkipaikoista ja -halleista.

Mulla ei ollut autoa silloin kun olin sinkku. Ei ollut lapsiakaan, mutta kissa oli.

Melkein kaikki päivittäiset asiat hoituivat kävellen, sillä lähiössä jossa asuin oli verrattain hyvät palvelut. Oli kaksi suht laadukasta ruokakauppaa, Tarjoustalo, Tiimari, pankki, posti, ärrä, useampi kampaamo, kirjasto ja uimahalli. Töihin kuljin bussilla.

Kerran tai kaksi kuussa kävin isommilla kaupoilla julkisilla, mukanani reppu ja mummokärry. Yhden naisen ja yhden kissan tarpeita noihin mahtuu pitkäksi aikaa ja on helppo kuljettaakin. Eläinkauppaan oli matkaa kolmisen kilometriä. Sinne tein tarpeen mukaan kävelylenkin repun ja mummokärryn kanssa ja ostin isot säkit ruokaa ja hiekkaa kissalle. Silloin kyllä välillä tuli autoa ikävä, mutta yllättävän kevyesti painavakin hiekkasäkki mummokärryssä kulkee.

Harrastin silloin lukemista, luonnossa lenkkeilyä ja uimista, joten ne onnistuivat ilman eri järjestelyitä ihan kotikulmilla.

Mökillä kävin kissan kanssa menemällä junalla Joensuuhun ja siitä yleensä taksilla mökille 25 kilsan päähän Joensuusta. Joskus jos mökillä oli joku sukulainen jo valmiiksi, hän tuli hakemaan joko Joensuusta tai kolmen kilometrin päästä mökiltä pikavuoro bussipysäkiltä. Ilman kissaa olisin mennyt aina bussilla Joensuusta sinne mökkitien varteen ja kävellyt sen kolme kilometriä, mutta kissankoppa oli sen verran painava ja ikävä kantaa niin pitkää matkaa, että otin useinmiten hyvällä omallatunnolla Joensuusta taksin. Kauppareissut mökillä tein pyörällä. Lähimpään kauppaan oli 7 kilometrin matka ja meillä on mökillä kolme vanhaa polkupyörää sekä pyörälaukkuja. Niitä käytämme mieheni kanssa silloin tällöin kaupassa käyntiin nykyäänkin vaikka on autokin.

Huonekaluja en usein ostellut ja otin aina kotiinkuljetuksen. Vantaalla on huonekaluliikkeet sijoiteltu fiksusti ryppäisiin, niin että riittää kun menee oikeaan paikkaan bussilla ja sen jälkeen pääsee kävellen käymään melkein kaikkien huonekaluketjujen myymälöissä.

Mattopyykillä ja marjassa kävin pyörällä. Mattolaituri oli kävelymatkan päässä, mutta pyörän päällä märät matot oli hyvä tuoda kotiin. Marjoja poimin vain omiksi tarpeiksi, 10 litran ämpäri mahtuu juuri ja juuri kätevästi pyörälaukkuun. 😄

Sukulointi onnistui myös julkisilla kulkuvälineillä ja tarvittaessa taksilla. En tosin kauempana asuvilla sukulaisilla käynyt kuin kerran vuodessa. Mökki on suvun yhteinen ja siellä näkee myös sukulaisia ilman eri sukulointireissuja. Vanhempani asuivat Helsingissä, eli 20 minuutin bussimatkan päässä. Sisareni luona Hämeenlinnassa kävin junalla pari kolme kertaa vuodessa viikonloppuvierailulla. Hän kävi yhtä usein mun luonani, eli nähtiin toisiamme parin kuukauden välein.

Sen vielä lisään, että nämä kokemukseni sijoittuvat aikaan ennen nettikauppoja yms. Nykyään kun melkein kaiken saa netistä, on varmaan autottomuus kaupungissa asuvalle vieläkin helpompaa.

Suomessa ei autoa tarvi jos asuu kaupungin sisällä, voi toki hankkia mutta ilmankin selviää. Jaloilla, pyörällä ja bussilla pääsee vaikka minne ja jos tarvii kuskata jotain isompaa tai päästä lentokentälle tms niin taksi, pakun vuokraus tai pyytää kyyti joltain.

ajjaajjaajjaj kirjoitti:

hyvin me pärjätään :)

 

kuhan on tietokone

Minä puolestani omistan tietokoneeni itse. :D

Mitä autoon tulee, niin omistan sellaisen, mutta olen harkinnut siitä luopumista. Lapsettomana se ei ole välttämätön, vaikka julkiset toimivatkin asuinseudullani huonosti. Kävelemällä pääsee pitkälle ja pysyy terveys.

Ainoa todellinen funktio omalle autolle on yksi suurempi viikottainen kauppareissu, jonka teen 15 min ajomatkan päässä olevaan Prismaan. Jos Prisma olisi naapurissa, möisin autoni silmänräpäyksessä pois.

Säälin ihmisiä, joille oma auto on itsekunnioituksen edellytys.

M, 29