Te, keillä ei ole autoa käytettävissä...

Pyörällä voi nykyisellä ilmastolla kulkea vuoden ympäri. Satunnaisesti voin tarvita julkisia, mutta tarve on niin vähäinen ettei ole järkeä maksaa pihassa seisovasta autosta.

Julkisilla ja kävellen. Asun alle kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta, joten liikkuminen on todella vaivatonta.

Muualle Suomeen on asiaa hyvin harvoin, kaikki sukulaiset asuvat Helsingissä . Silloin jos lähden pois pk-seudulta, käytän junaa + taksia tai vuokraan auton.

Kesämökkiä ei ole eikä tule, inhoan mökkeilyä.

Lomat vietän ulkomailla, joten menen junalla lentoasemalle ja sieltä lentokoneella lomakohteeseen.

Matonpesukysymystä en ymmärrä ollenkaan. Pesetän matot pesulassa, joka on viereisessä talossa. Lähikauppa on myös viereisessä talossa.

Isompiin tavaroihin esim. kodinkoneisiin tilaan kotiinkuljetuksen.

Minä ajoin taxia 9vuotta, tuli henk kohtanen mittari täyteen ajamiseen, nyt haluan kävellä tai käyttää julkisia tilanteen mukaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö elämänpiiri tunnu kovin suljetulta kun joutuu käytännössä kulkemaan vain paikoissa missä kaikki muutkin? Et voi käydä paikassa x vain mielenkiinnosta nähdä mitä siellä on?

Taksi on keksitty ja taksilla voi ajella aika reippaasti että saa kulutettua enempi rahaa kuin auton ostaminen ja ylläpitäminen kustantaa.

Ai taksilla lähdet katsomaan, mitä mielenkiintoista on paikassa x? Ihan uskomattomia juttuja täällä kyllä välillä :) itse kolunnut kesäsunnuntaisin Varsinais-Suomen saaristoteitä autolla. Ihan vaan huvikseen ja mielenkiinnosta. Upeita paikkoja ja maisemia. Mutta en nyt ihan taksikuskin kanssa viitsisi päivää viettää...

Miksi menet autolla, kun fillarilla olisi niin paljon mukavampaa? Miksi haluat viettää kauniin kesäpäivän autossa istuen? Me käytiin viime kesänä ajamassa Turun saariston rengasreitti. Tosi hienot maisemat kyllä.

Tänä kesänä oltiin Ahvenanmaalla fillaroimassa. Helsingistä junalla Turkuun ja sieltä laivalla Maarianhaminaan. Onnistui hyvin ilman autoa ja mukavaa oli!

fillaril ratikal kävellen

No sain taannoin vanhan auton lahjaksi, mutta kyllä vuosia piti elää siten että pyysi sukulaista heittämään millon minnekin tai jos oli onnekas niin se kerran päivässä menevä bussi kaupunkiin meni sopivaan aikaan ja 40-80€ bussilipuilla pysty hoitaan isomman reissun.

Oon kyllä parhaimmillaan polkupyöräilly 40-60km matkojakin viereiseen pikkukaupunkiin kun on pitäny päästä pankkiin :D Ja peruskauppareissut ja tälläset on menny pyörällä helposti.

Ja jos olis ollu varaa taksiin niin ois ollu jo varaa autoonkin.

Maalla on mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka te menette suuriin kauppakeskuksiin ostamaan enemmän ruokia ym. tarvikkeita? Kantaen viikon ruoat? Tuo on nautinto shoppailla, kantaa nyt muutama ostos,köyhää niin henkisesti kuin aineellisesti.

Mitä sä höpiset? Mulla on alle kilometrin päässä mm. Helsingin Stockmann, Sokos, Kampin kauppakeskus ja Forumin kauppakeskus. Miksi ihmeessä mä tarvitsisin autoa päästäkseni noihin?

Minkälainen käsitys sulla on köyhyydestä? Mä ostin viime viikonloppuna yli 600 eurolla vaatteita juuri noista mainitsemistani paikoista ja ihan omin käsin kannoin ne ostokset kotiin. Ei tarvinnut edes raitiovaunua käyttää.

Vain maalaiset käy kaupassa kerran viikossa. Mä haen tuoreet ruuat lähikaupasta, kauppatorilta tai kauppahallista päivittäin tai joka toinen päivä. En todellakaan osta mitään Prisman ikuisesti säilyviä muovipussieipiä vaan pelkästään tuoreita leipomotuotteita.

Missä todellisuudessa te elätte? Kuulostaa aivan painajaismaiselta, että joku junttien kauppakeskus olisi viikon kohokohta :D

Asun pienessä kaupungissa, jossa ei ole juurikaan julkista liikennettä. Kaupungissa pärjään pyörällä ja kävellen. Kaikkialle on lyhyt matka.  Isä kuskaa minua joskus. Kotimaassa matkustan junalla. Työmatkat kuljen pyörällä ympäri vuoden säässä kuin säässä. 

Tarvisin silti auton, koska tykkään liikkua luontopoluilla ja käydä retkikohteissa. Niihin ei pääse julkisilla. Kesälomallakin monesti aamulla mietin, että jos olisi auto, niin lähtisin ekstempore tästä päiväretkelle. Jos olisi auto, lähtisin lomilla kiertelemään Suomea ja ajaisin Lappiin ilman päämääriä ja kävisin aina Jäämerellä asti. Koen siis jollain tavalla ongelmaksi, ettei ole autoa eikä kyllä ajokorttiakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Älkää oikeasti hullut ostako, jos ette ihan pakosta tarvitse.

Auto maksaa 150e/kk vaikka seisottaisit sitä vaan pihalla, tähän päälle vielä bensat, huollot,renkaat, muut varaosat,katsastukset,parkkimaksut...

Mun auton kulut:

-vakuutus 150e/vuosi

-bensa 100e/kk

-renkaat joka toinen vuosi 400e

-pyyhkijät kerran vuodessa tai kahdessa 15e

-katsastus 50e/vuosi

-muut huoltokulut 0-500e vuodessa, jos kalliimmaksi menee, ostan toisen auton

Eli autoni on edullinen ritsa mutta riittää minulle.

Kyllä autottomuus on ihan perseestä.

Joo, jos asuu stadin keskustassa niin okei. Miksi tämmöset ihmiset ees vastailee?

Mutta kun asuu Espoossa ja pitää käydä kaverilla Vantaan pohjoispäässä, niin kuka hitto käyttää matkaan 1h 42min?

Aivan sairasta ilman autoa. Isojen kaupunkien keskustoissa pärjää, mutta jos asuu muualla ja on kavereita/harrastuksia yms, niin ilman autoa on lähes mahdotonta.

Ja onhan se myös luksusta - millon vaan voi lähteä mihin vaan, ei tarvitse ihmetellä aikatauluja tai miettiä reittejä tai kantamuksien määrää.

Älyttömän kallista tietty - koska autoilijoita verotetaan paljon enemmän kuin autoilijat maksavat yhteiskunnalle. Joka on sairasta.

Kävelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auto tuo myös vapautta valita. Esim. milloin lähtee vaikka nuuksioon vaeltamaan. Bussilla olet jumissa niihin aikatauluihin ja pois on tultava ja ehdittävä siihen viimeiseen bussiin viimeistään. Ja niin monessa muussakin auto vain tuo sen vapauden ettei ole kiinni aikatauluissa, johon tietenkin fiksut autottomat kertovat kuinka ei ollenkaan ole hankalaa aikatauluttaa päiväänsä, just joo mutta sitpä en tarkoittanutkaan.

Itse olen ollut sekä autollinen että autoton ja taas autoton ja autollinen ja joka kerta todennut että KYLLÄ autollisena on vapaanpi, menemään-tulemaan-olemaan-elämään.

Autottomana sanon että tämä pitää täysin paikkaansa. Auton kanssa on vapaa menemään juuri silloin kun itse haluaa.

On toki vapaa menemään, kun haluaa, mutta toisaalta on sitten taas sidottu siihen autoon eli on pakko palata takaisin samaan paikkaan hakemaan se auto. Joukkoliikenteen käyttäjä voi mennä yhdellä kulkuvälineellä yhden matkan, kävellä vaikkapa puiston halki ja hypätä puiston toisella puolella ensimmäiseen bussiin ja palata kotiin. 

Minä haluan meren rannoille, luontoon muutenkin, haluan vain lähteä vapaapäivinäni päämäärättä, päätyä milloin mihinkin, ottaa hotelli-/motellihuoneen tai etsiytyä leirintäalueelle. Haluan lähteä ystävieni luo kauaskin, julkisten kulkuvälineiden ulottumattomiin. Haluan reissata, mm. Lapissa, omalla aikataulullani. Haluan päästä huvipuistoihin ja nähtävyyksien ääreen milloin haluan, helposti. Haluan päästä kulkemaan harrastukseni pariin. Harrastuspaikoilleni 30 km:n päähän ei kulje ensimmäinenkään linja-auto. Haluan voida ostaa kaupoilta raskaampaakin tuotetta ja pystyä kuljettamaan ostokseni vaivoitta kotiini. Jos perheessä joku sairastuu pahoin, haluan voida kyyditä hänet/itseni nopeasti hoidon piiriin. Ja niin edelleen. Elin yli 10 v. aikuiselämästäni autottomana. En nauttinut autottomuudesta hetkeäkään, vihreistä arvoistani huolimatta. Autollinen elämä on elämää, jollaista haluan elää. Emme pääsisi isovanhempienkaan luo kauas maalle ilman omaa autoa, ja isovanhemmat kulkevat kyydissämme omille asioilleen kaupunkiin.

Missäs mä olen autottomana käynyt tänä kesänä? Katsotaanpas: 2 krt ulkomailla (Lontoossa ja Nizzassa), 4 krt konsertissa, useita kertoja uimarannalla, kummitytön kanssa Linnanmäellä ja Särkänniemessä, 4 krt taidenäyttelyssä, 2 kertaa museossa, kerran festareilla, 2 kertaa kesäteatterissa ja joka viikko pari kertaa ravintolassa syömässä. Muutaman kerran olen käynyt myös kirjastossa.

Niin, ja tietysti kaupassa, torilla, postissa, kirpputorilla, kahviloissa, kylässä kavereiden ja vanhempieni luona monia kertoja yms. Aina kävellen tai ratikalla.

Syyskuussa alkavat taas myös harrastukset eli jooga, kirjallisuuspiiri ja kuoro, kaikkiin pääsen kävellen.

Kerran olen vuokrannut auton, kun piti päästä kaverin häihin maalle. Matka oli tylsä. Ajaminen on puuduttavaa ja maisemat ovat peltoa, metsää, peltoa, metsää.... rumaa ja tylsää. Häät oli ihan kivat mutta maaseutu on ahdistavaa, ankeaa ja esteettisesti epäviehättävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka te menette suuriin kauppakeskuksiin ostamaan enemmän ruokia ym. tarvikkeita? Kantaen viikon ruoat? Tuo on nautinto shoppailla, kantaa nyt muutama ostos,köyhää niin henkisesti kuin aineellisesti.

Asun alle 2 km päässä keskuksesta, jossa on Prisma, Citymarket, Lidl ja niiden yhteydessä muutamia vaatekauppoja, apteekkia jne. Menen sinne pyörällä. Pyörässäni on satulalaukut sekä ohjaustagossa kori. Niihin mahtuu oikein mainiosti viikonkin ostokset. Ei mitään ongelmaa. Eikä tarvitse kantaa. Jos en mene pyörällä, kävelen ja otan repun mukaan. Silloinkaan ei tarvitse käsissä kantaa ja reppuun mahtuu yllättävän paljon tavaraa kun pakkaa oikein.

Tuon viimeisen lauseen sisältö ei oikein avaudu minulle.

Tällainen yllä oleva kommentti kertoo juuri niistä autottomista joiden elämä on hyvin Rajoittunutta. Elämä on töihin-kotiin-prismaan-kotiin-töihin-kotiin-prismaan-mihin mä autoo tartten. NiinPÄ niin.

Olen autoton ja uskaltaisin väittää että elämäni on keskimääräistä vähemmän rajoittunutta. Olen mm. asunut viidessä eri maassa, kaikissa autottomana, ja myös matkustellut näiden maiden sisällä ilman autoa. Harrastan, liikun luonnossa ja teen vapaaehtoistöitä, ilman autoa. Asun suuren kaupan vieressä, joten suurin osa ostoksista onnistuu hyvin kävellen, mutta joskus menen vaihtelun vuoksi bussilla tai ratikalla eri kauppaan.

Kauppaan kauppaan kauppaan. Asun kaupan vieressä. Elämäni on yhtä kauppaa, kauppa on tärkeä, kauppa kauppa kauppa, välillä menen vaihtelun vuoksi pidemmälle kauppaan. Etkö voisi joskus vaihtaa sitä kauppaa johonkin muuhun vaikka kuntosaliin, uimarantaan, taidemuseoon, ihan mihin vain. Mutta ei, näiden autottomien elämä on yhtä kauppaa vain vaikka muuta väittävätkin.

Sinähän tässä koko ajan väännät autottomien elämän kaupan ympärillä pyöriväksi. Pyöriikö teidän autollisten elämä pelkästään kaupan ympärillä, kun kaikki muu autottomien kertoma jää huomaamatta?

Kommentoimasi kirjoittaja puhui yhdessä lauseessa kaupoista, muu osa tekstistä käsitteli matkustamista, vapaaehtoistöitä, harrastuksia ja luonnossa liikkumista. Onko teidän autollisten jotenkin vaikea ymmärtää, että autottomuus ei pakota ihmisiä pysymään pelkästään kotona?

Me olemme muuttamassa ulkomaille. Muutamme kaupunkiin, joka on rutkasti Helsinkiä pienempi ja aiomme silti pärjätä ilman autoa. Puolen kilometrin säteeltä löytyvät useimmat tarpeelliset palvelut ja kaupat sekä bussipysäkit ja rautatieasema. Löytyy kirjasta, hyvä teatteri, elokuvateatteri, kirkko, ravintoloita, kahviloita ja pubeja. Kilometrin päässä on luonnonsuojelualue, jossa pääsee luontoon. Vartin junamatkan päässä on isompi kaupunki, josta löytyvät ne palvelut, joita lähempää ei löydy. Junalla pääsee helposti melkein mihin vain, linja-autot kulkevat ja lentokenttiäkin on alle kahden tunnin matkan päässä useampia. Lähimpiin miljoonakaupunkeihin pääsee tunnissa tai parissa.

Eikä kyse ole ulkomaille muuttamista, sillä aivan samoin monipuolista elämää voi elää missä vain, jos haluaa, jopa maalla. Helsingissä autoton pärjää siinä missä autollinenkin, jollei jopa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö elämänpiiri tunnu kovin suljetulta kun joutuu käytännössä kulkemaan vain paikoissa missä kaikki muutkin? Et voi käydä paikassa x vain mielenkiinnosta nähdä mitä siellä on?

Kerro nyt pari esimerkkiä, missä olet käynyt ja mitä siellä oli?

No esimerkiksi harrastitpa mitä tahansa, sukellusta, lintubongausta, suunnistusta, retkiluistelua etc.etc. niin nämä porukka kohaamiset tulevat aina lyhyellä varoitusajalle (eli pummata kaverilta kyytiä - ei hyvä) Välineiden roudaus kyseisen tiettömän taipaleen päähän heh ei onnistu julkisilla sopii yrittää. No ainahan voi sanoa että eihän autottoman tarvitse harrastaa kuin museoissa käyntiä ja jotain muuta kivaa johon bussi vie ja taksi tuo. Tässä kysymyksessä juuri näkee taas sen autottoman rajoittuneisuuden, ei nähdä omaa nenää kauemmas. Mikäs siinä elä sitä työ-prisma-koti elämääsi.

Sinulla on sama asenne kuin maalla tai omakotitalossa asuvalla, jonka mielestä kerrostalossa tai kaupungissa asuvalla ei ole elämää, koska sellainen ei voi harrastaa mitään. Harrastuksiksi lasketaan hänen mielestään vain metsästys, kalastus, urheilu, talon remontointi, auton rassaaminen ja vastaavat. Kaupungissa ei tämän joukon mielestä voi harrastaa mitään, joten kaupunkilaiset ylipäätään ovat tylsistyneitä kurjaa elämää eläviä ihmisiä, jotka maalaisten ja omakotiasukkaiden pitää pelastaa kurjuudestaan. Entä jos metsästys, kalastus tai iänikuinen urheilu eivät voisi vähempää kiinnostaa?

Lintubongausta ja suunnistusta muuten harrastaa moni autoton kaupunkilainenkin.

Joka paikkaan minne menen päivittäin on max puolitoista kilometriä. Tietty auto olisi kiva ajella ihan huvin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin arvon autoilijat. Koska olette niin paljon parempia ja avarakatseisempia ihmisiä, kertokaapa tyhmälle ja rajoittuneelle autottomalle, mitä asioita minulta jää kokematta kun en omista autoa. Ihan konkreettisia esimerkkejä nyt pöytään, että tällainen tyhmä autotonkin tajuaa. Ylimalkaisia "autottoman elämä on rajoittunutta" kommentteja ei tarvita enempää. Niitä tämä ketju on jo täynnä. Konkreettiset esimerkit vain puuttuvat, joten alkakaapa listata.

P.S. Se itse autolla ajaminen ei ole sellainen kokemus, jota tässä haetaan.

Ap tässä.

En pidä itseäni autottomia parempana, siitä ei ole kyse. Haluan vain ymmärtää erilaisia ajatustapoja. On mielestäni ok elää ilman autoa, jos on pakko, ts jos ei sitä pysty ajamaan tai jos siihen ei ole varaa. On myös ok elää ilman autoa, jos sitä ei mihinkään tarvitse.

Olen tästä ketjusta päätellyt, että valtaosin autottomien lähipiiri asuu yleensä lähellä, ei ole montaa lasta eikä lemmikkejä. Nuo ovat itselläni suurimmat asiat, missä autoilu helpottaa, eivät tietenkään ainoat. Ja ylipäätään sekin vaikuttaa, että mökkeillään, reissataan ja kyläillään perheenä aika paljon. Kyllä minäkin kuljen työmatkat pyörällä ja joskus kauppamatkatkin, ne tosin harvemmin. Ja lapset kulkevat myös kavereillaan ja menoissaan jalan tai pyörillä. Silti kokisin, että elämä olisi tuskaisen hankalaa ilman autoa.

Siksi minusta on mielenkiintoista kuulla, miten autottomat pesevät mattoja tai hakevat pöydän tai käyvät marjassa😀

Tuota lainailua vierastan. Jo pelkästään vastuu- ja korvauskysymykset ovat ikäviä.. Ja vähän periaatteestakin. Jos itse arvelen pärjääväni työnnettävällä ruohonleikkurilla, en lainaa naapurista päältäajettavaa. Ymmärtänette pointin.

Osa autollisista ei selvästikään halua ymmärtää erilaisia ajatustapoja, koska he tyrmäävät autottomien vastaukset ja palaavat jatkuvasti hokemaan työ-prisma-kotia. Aika iso osa autottomista on autottomia, koska ei sitä autoa käytännössä mihinkään tarvitse. Ne harvat tapaukset, joista autosta olisi hyötyä järjestyvät kyllä, sillä erilaisia kuljetuspalveluita on tarjolla (autonvuokraus, taksi, kotiinkuljetuspalvelu jne).

Me pärjäämme ilman autoa, vaikka meillä on neljä lasta. Lasten isovanhemmat asuvat eri kaupungeissa tai Helsingin toisella laidalla. Ystävät perheineen asuvat eri puolilla maata. Vierailulle kutsuttaessa meille on yleensä tarjottu pyytämättä kyyti, jos matka asemalta perille on kävelymatkaa pitempi. Jos vierailun syy on sellainen, että kyydin tarjoaminen tuntuu huomattavalta ylimääräiseltä vaivalta, olemme itse tarjoutuneet kulkemaan taksilla ja niin on välillä tehtykin. Eivät satunnaiset taksimatkat budjettia kaada.

Ne matot muuten saa mattopesulaan polkupyörällä, pöytä tulee kotiin kuljetuspalvelulla (eihän niitä huonekaluja yleensä edes saa mukaan samalla matkalla) tai kantaen (huonekaluliikkeisiin on matkaa kilometri). Marjassa ei käydä, marjoja saa torilta tai marketista paljon pienemmällä vaivalla. Toki niitä marjoja voisi käydä keräämässä polkupyörällä, jos haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa ihmettelyään..

Ymmärrän hyvin nuo lähikaupat ja julkisilla töihin kuviot, mutta itse tarvitsen autoa niin moneen muuhunkin.

Sukuloinnit (kaikkien luo ei pääse julkisilla), mökkireissut, lomareissut ensinnäkin, samoin marjastukset jäisivät tekemättä. Sitten esim. ostin torin kautta pöydän, sen haku. Mattopyykkireissut. Nämä esimerkit tuosta viimeisen kuukauden ajalta..

Mattopyykkireissu onnistui kätevästi Ekorentilla. Marjassa ja sienessä olen käynyt metrolla Vikkullassa. Huonekaluja kun ostan, tingin aina ilmaisen kuljetuksen kaupan päälle.

Lomareissut kotimaassa onnistuu kätevästi julkisilla ja fillarilla. Tänä vuonna käytiin Ahvenanmaalla polkemassa. Ulkomaanreissut julkisilla/taksilla ja lentokoneella.

Mökkeilystä emme tykkää. Jos sukulaiset pyytävät mökilleen, autottomuus on hyväksyttävä tekosyy kieltäytyä.

Käytän joukkoliikennettä ja mielestäni sen pitäisi ehdottomasti olla se eka vaihtoehto, joka kaikkien pitäisi liikkumisessaan harkita.

Mutta rehellisyyden nimissä joukkoliikenne ei ikinä voi olla ainoa vaihtoehto. En haluaisi omaa autoa, mutta vaikeuttaahan autottomuus elämää ihan hirveästi. Ei niissä arjen tavallisissa matkoissa, jotka menevät rutiinilla, vaan jos haluaisi tehdä jotain normaalista poikkeavaa.

Yksi iso esimerkki autottomuuden ongelmista näkyy jäteasemilla, joille isojen kerrostalojen läheisyydessä kerääntyy kaikki mahdollinen isokokoinen jäte, koska ihmisillä ei ole autoja, joilla kuskata se kaatopaikalle. Tai vastaavasti nettikirppiksillä huonekalujen myyjät, jotka saavat hirveän määrän kysymyksiä, että onnistuisiko tuotteen kuljetus. Myöskin moni vähän syrjäisempi paikka on matkustelun kannalta saavutettavissa ainoastaan autolla. Ihan paria isointa kaupunkia lukuunottamatta tarvitset auton päästäksesi esim. kansallispuistoon. Tai nyt kun työajat ovat muuttuvassa yhä epämääräisemmiksi, niin auton alkaisi tarvita päästäkseen töihin ja töistä pois.