Argh! Varakas naapurini ei suostu kuljettamaan lastani kouluun
Ompas kivaa, kuljetuspäätökset tulivat juuri (ei toimi). En pysty omien töitteni puolesta kuljettamaan lastani kouluun enkä hakemaan. Varakas kotirouva-naapurini kuljettaa lastaan kouluun ja takaisin, mutta ei suostu kuljettamaan lastani.
Mitä teen? Ärsyttää!
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tilanne.
Naapurin rouva suutahtelee viikottain, jos hän ei pääse ilmaiseksi mukaan meidän perheen autolla lastentapahtumiin,
kauppakeskukseen, maaseudulle,
naapurikaupunkiin ym.
Lapseni kaverin äiti suuttuu raivokkaasti, jos emme aina "vie heitäkin siinä samalla" joka paikkaan,
ottamatta bensakuluja. "Me ostamme joka tapauksessa autoon bensaa", joten olisi ihan hullua,
että hän antaisi meille rahaa!
Kerran mieheni vei tämän äidin lapsineen lasten huvipuistoon minun jäädessäni kotiin.
Kun he palasivat illalla, nainen oli täynnä raivoa. Mieheni oli kehdannut pyytää häneltä bensarahaa, vaikka hän on tarkkaillut, että minulta mieheni ei koskaan pyydä rahaa.
Lisäksi mieheni maksoi oman lapsensa sisäänpääsyn ja osti tälme herkkuja, mutta ei kustantanut lainkaan naapurin lasta.
Logiikkaa on turha odottaa. Minulla on yhteinen kulutili ja yhteisomistusauto miehen kanssa. Tälle nainen vain tuhahtaa.
Ei selvästi ymmärrä, mitä sana: perhe tarkoittaa.
No jo pomppas! Ei voi olla totta!
Miksi sinä et voi maksaa taxia molempiin suuntii ja pyytää naapurin lapsia ilmaiseksi mukaan ???????
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et voi maksaa taxia molempiin suuntii ja pyytää naapurin lapsia ilmaiseksi mukaan ???????
Tämä on ketjun paras ehdotus.
Oletuksesi että koska toinen on varakas ja itsellä "ei ole mahdollisuutta" viedä, niin toisen täytyisi ottaa vastuu sinun lapsesti, on väärä.
Aina voi kysyä, mutta suuttua ei saa jos toinen kieltäytyy. Vaikka kuinka lapset olisivat kavereita, ei tämä luo mitään velvollisuutta kuljettaa myös sinun lastasi. Sinä itse ja lapsen isä hoitavat asian: ei auta vaikka kuinka ei olisi mahdollisuutta. Sitten vaikka muutto lähemmäs koulua, pyörä alle, jalat kulkee ja vaikka ne sukset jalkaan jos ei muu auta. Naapuri ei kuitenkaan ole velvollinen, eikä huono ihminen vaikka ei auta. Itseäni ahdistaisi mikäli päivään tulisi lisävelvollisuus vain sen takia että naapurini ei hoida omia asioitaan. Oletettavasti et ole viestisi perusteella antamassa mitään takaisin sillä "rikas naapuri". Hoida itse pentusi, älä velvoita muita, tai hauku heitä. Ei todellakaan ole mikään kansalaisvelvoite auttaa tälläisessa asiassa (erityistilanteet on eriasia) vain koska "äh mä haluan näin". Sähän voisit aina koulun jälkeen toimia ilmaisena iltapäivökerhona molemmille lapsille, maksutta toki, ruokineen ja kaikkineen. Ja joka pv tottakai. Helposti tälläiset pyynnöt alkavat toistua ja kun toinen alkaa pitää sitä itseisarvona että toinen on velvollinen niin kohta saa olla kuskaamassa harrastuksiin kun pyrypetterin omat jalat ei kanna, koska yyh kylmä/sataa. Hoitakaa omat pentunne
En usko tähän tarinaan. Koulukyytejä ei tarjota alle 5 km matkoille, koska ne voi kävellä tai pyöräillä. Paitsi jos lapsella vamma. Ketään oo ennenkään autolla kouluun joka päivä kuskattu.
Mun työpaikka on Helsingin keskustan tuntumassa ja työkaveri asuu lähellä Tamperetta.
Käy ma-to töissä ja pe tekee etäpäivän. On tehnyt niin jo vuosia.
Ja sitä Prk mankumista. Meillä on joulujuhlat, äitienpäiväkahvit, vanhempainvartti, taitoluistelunäytös. Joka kk on joku meno, minne on pakko lähteä ja koska asuu niin kaukana, hän lähtee töistä suunnilleen klo 13, viimeistään , usein aikaisemmin.
Olen ihmetellyt muutaman kerran miksi pitää muuttaa korpeen, muuttivat siis vain siksi, että saivat halvan omakotitalon . Käyttää paljon rahaa kuussa liikkumiseen, autolla asemalle, sitten junalla ja vielä ratikalla Helsingissä.
Muuta lähemmäs koulua, voi lapsi mennä yksin kouluun,
Miksei miehesi voi heittää lasta kouluun?
Vierailija kirjoitti:
En usko tähän tarinaan. Koulukyytejä ei tarjota alle 5 km matkoille, koska ne voi kävellä tai pyöräillä. Paitsi jos lapsella vamma. Ketään oo ennenkään autolla kouluun joka päivä kuskattu.
1. -3. -luokkalaisella yli 3km riitää
Verovapaa kilometrikorvaus on 41 snt /km x 8km x 190 pv = 623 euroa /lukuvuosi.
Ratkaisu on osittainen hoitovapaa. Molemmat vanhemmat siirtyvät nelipäiväiseen työviikkoon ja omistavat sen vapaan päivän oman sekä naapurin lapsen kuljettamiselle. Naapuri saattaa hyvinkin suostua kuljettamaan kolme päivää viikossa, kun saa kaksi päivää vapaaksi. Ehkä hän pystyy sitten ottamaan jonkun osa-aikaisen homman ja kaikki hyötyvät.
En minä ainakaan halua naapurin lapsia ristikseni koko kouluvuoden ajaksi. Meillä mennään ja tullaan sen mukaan kuin itse halutaan. Ja takaisin kotiinpäin voi usein olla pitkä matka kauppojen sun muiden kautta. En suostuisi siis edes maksua vastaan. Olen aikanaan joskus autellut koulukyydillä hyvää hyvyyttäni eikä siitä jäänyt kuin paha mieli. En todellakaan ala kenenkään muun aikataulujen mukaan kuskailemaan lapsia minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tähän tarinaan. Koulukyytejä ei tarjota alle 5 km matkoille, koska ne voi kävellä tai pyöräillä. Paitsi jos lapsella vamma. Ketään oo ennenkään autolla kouluun joka päivä kuskattu.
1. -3. -luokkalaisella yli 3km riitää
Eipä kyllä riittänyt silloin, kun itse olin koululainen. 5,1 km saatiin matkaksi ja bussikortti irtosi, kunnan mittaamaan 4,9 haettiin korjausta. Silloin ei ollut tapana, että 1-2 luokkalaiset menisivät vielä pyörälläkään, tämä siis 90-luvulla.
Ei naapurillasi ole mitään velvollisuutta kuljettaa sinun lastasi kouluun tai sieltä kotiin vaikka kuinka olisi sama matka ja hän olisi kuinka rikas tahansa. Kävelkööt sinun lapsesi kouluun.
Miksi te AINA vastaatte näille trolleille :D "varakas" kun oli pakko aloituksessa mainita, paljastui viimeistään siinä. Keksi parempia trollauksia.
No onpa kyllä aika omahyväistä, jos on naapuri, muksut samalla luokalla ja siis samaan paikkaan menossa muttei silti oteta kyytiin. Toki joku pieni korvaus on paikallaan sinun puoleltasi. Ipanasi nyt tuskin paljoa painaa ja siten bensakulun lisääminen lienee minimaalista, joten parikymppiä kuussa lienee kohtuullinen.
Jos matka on pitkä ja ipanasi raivostuttavaa matkaseuraa, niin sitten toki enemmänkin.
Yksityisautoilija ei saa ottaa maksua. Voihan sen antaa tavarana.
Ei siitä kyllä mitään kuluja tule jos naapuri niin lähellä että voivat mennä autoon yhtäaikaa. Lapselle parasta että menee fillarilla ja talvella kävelee ja se on alle 3 km. Muuten täytyy olla taksikyyti. Kai. Lapset liikkuu nykyään vähän jos edes koulumatkat kävelisi. Sitten on lapsia joilla ohjatut liikuntaharrastukset. Autolla sinnekin mennään vaikka ois sen 2 km matkaa.
Miehellä oli tuollainen työkaveri kuin ap. Työmatkaa suuntaansa 80 km ja kaveri esitti että hän kulkisi miehen mukana matkat ILMAISEKSI, koska mies menee samaan työpaikkaan. Mies sanoi että vitonen päivää kohti niin ookoo. Ei sitten senttiäkään halunnut maksaa, eikä kyydissäkään kulkenut. Täysi lokki. Miten kehtaa, kun tietää että toisellekin auton pito on kallista? Sikoja moiset ihmiset! Aikanaan sitten työkaverin auto hajosi, ja jäi sen tähden useita kertoja pois töistä ja sai sitten potkut.
Ap:een tapauksessa naapuri ajaa kaksi kertaa päivässä 4 km edestakaisin, joten kilometrejä tulee viikossa 80 ja kertoimella. 4,125 (n. kk) noin 330km kuukaudessa. Jos bensaa kuluu vaikka 9l satasella tuossa nurkka-ajossa, niin pelkät bensakulut 45 € ja vielä auton yllapitokulut (pelkät katsastus- ajoneuvovero ja vakuutusmaksut on 80-120 €/kk, ilman yhtään huoltoa tai korjausta). Ei todellakaan tarvitse naapurin omalla kustannuksellaan kuskata ap:n mukulaa mihinkään. Röyhkeä on ap
Provo tai ei, tuollaiseen asenteeseen törmää kyllä oikeassakin elämässä. Kotiäitiys on valinta, joka tuo mukanaan aineellisen elintason laskua ja toimeentuloon liittyviä riskejä äidille itselleen. Perheen isälle se tuo suuren vastuun perheen toimeentulosta, ja voi näkyä rankempana työkuviona. Kyse ei siis ole mistään stressivapaasta oleilusta. Plussapuolella on sitten tämä mahdollisuus käyttää aikaa oman perheen hyväksi. Aloittaja ajattelee, että kun kotiäiti ei ole työssä kuten hän, pitäisi tämän lisäajan olla hänenkin käytettävissään, ikään kuin yleistä hyvää.
Siskollani on vähän samanlainen ajatusvirhe. Minulla on enemmän (itse työllä ansaittua) rahaa käytettävissäni kuin siskolla, sanotaan vaikka 300 euroa kuussa, vaikka en tarkkaa summaa tiedäkään. Siskoni usein olettaa, että tämä raha on "ylimääräistä" ja heittelee huolettomia ehdotuksia, miten voisin tuhlata sen, reiluuden vuoksi mieluiten niin, että hänkin pääsee siitä jotenkin hyötymään. Hän ei ollenkaan ymmärrä, että olen nähnyt vaivaa tuon rahan ansaitsemiseen, minulla on pitkän tähtäimen suunnitelmia myös tuon rahan suhteen, eikä se ole käytettävissä mihin tahansa. Paremmista tuloista huolimatta minulla ei siis ole mitään mystistä tuhlailukassaa, josta voisi heitellä seteleitä ympäriinsä.
Lapsi/nuorikin saa ajaa sähköpyörää. Loistava ja ekologinen menopeli. Mäet ei tunnu missään ja matka taittuu nopeasti. Silti saa myös liikuntaa ja ajo on hauskaa. Suosittelen!