Tulot 3000e/ kk, kolmas lapsi?
Siis nettotulot. Onko jollain samoilla tuloilla kolme lasta? Miten tulette taloudellisesti toimeen?
Meillä on kyllä isovanhemmat jotka osallistuu jonkin verran lasten kuluihin taloudellisesti (pyörät,elektroniikat,vakuutusmaksuja, lomareissuja ym aina tarjoutuvat maksamaan) tietenkään sen varaan ei voi laskea mutta ollaan siinä etuoikeutettuja.
Kyllähän pikkulapsiajan pärjää mutta ne teinivuodet... ikäero kahdella ekalla 3 vuotta ja kahdella seuraavalla tulis + 3 vuotta.
Kommentit (113)
Ap, miksi raivostut, kun kysymykseesi vastataan?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne vanhojen tanssit, läppärit tms. tulevat olemaan teiniesi mielestä pakollisia. Jatkuva kituuttaminen ja köyhyys aiheuttavat lapsille ahdistusta ja masennusta.
Älkää hankkiko kolmatta. Teillä EI ole oikeasti varaa, jos tulot eivät merkittävästi kasva.
Tämä!
Itse jouduin keskeyttämään lukion juurikin vanhemman köyhyyden takia. En tiennyt tuolloin että sossu olisi ehkä voinut auttaa esim. kirjakustannuksissa. Jäi vanhojentanssit tanssimatta, ja usein sain kirjat hankittua kun kurssia oli mennyt jo jonkin aikaa. Hirveä häpeä ja jatkuva stressi ja rahojen laskeminen, riittäkö kaikkeen välttämättömään. Poissaoloja tuli kun bussilippu meni vanhaksi ja rahoja joutui odottamaan pari päivää, siitä sitten selittelyt opettajille. Joskus olin onnellinen kun sai makaroonin kanssa ketsuppia. Lopulta tajusin etten jaksa enää yrittää niin.
Vanhempien köyhyys on hirveää lapsen näkökulmasta katsottuna.
Vierailija kirjoitti:
Ap hyvä.
Itselläni on kaksi lasta, tulot tällä hetkellä kaksinkertaiset sinuun nähden, mutta aina ei ole ollut näin. Kun perheemme tulot jäivät - onneksi väliaikaisesti - muutamia vuosia sitten n. 3000 euroon kuussa, olin todella onnellinen, että lapsemme olivat vielä pieniä. Pärjäsimme kyllä, koska onneksi pystyimme olemaan hetken ilman autoa ja asuntovelkamme on suhteellisen pieni.
Sanon näin, koska meillä on nyt kaksi harrastavaa alakoululaista. En siis vielä tiedä teinien merkkivaatteista eikä mopoja meille koskaan tule. Pieniruokaisiakin nuo tuntuvat vielä olevan. Puhun siitä, että esikoisemme osoittautui jo varhain hyvin lahjakkaaksi eräässä joukkuelajissa ja tämä intohimo ja harrastus on kasvanut hänelle hyvin tärkeäksi asiaksi. Ja tämä intohimo ja harrastus maksaa vuodessa muutaman tuhatlappusen. Juuri tänäkin viikonloppuna bensaan meni harrastuksen vuoksi 80 e ja reissuruokailuihin toinen samanmoinen summa.
Toinen lapsi taas innostui musiikista ja rakastui pianoon, jota halusi alkaa soittaa. Suureksi ilokseen hän pyrki ja pääsi paikalliseen musiikkiopistoon. Noh - googleta pianojen hinta...Ensin hän soitti enonsa vanhalla syntikalla, mutta koska se ei tietenkään ole sama kuin piano, kahden vuoden harrastamisen jälkeen soitin oli ostettava. Soittotunnit onneksi ovat edulliset musiikkiopistolla: teoriaopintoineen ja bändisoittoineen n. 600 e vuodessa.
Olen iloinen ja ylpeä lasteni harrastuksista. Maksan mielelläni niistä ja koen ne satsaukseksi tulevaisuuteen. Mutta kolmanteen urheilijaan tai muusikkoon meidän perhellämme ei olisi varaa.
Niin. Toisaalta voi kysyä vaihtaisiko sitä sisaruksensa pianoon.
Se piano on varmasti rakas harrastus, mutta sisarus taas voi olla jopa elämän tärkein ihmissuhde.
Elämä on, valintoja. Meillä kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap hyvä.
Itselläni on kaksi lasta, tulot tällä hetkellä kaksinkertaiset sinuun nähden, mutta aina ei ole ollut näin. Kun perheemme tulot jäivät - onneksi väliaikaisesti - muutamia vuosia sitten n. 3000 euroon kuussa, olin todella onnellinen, että lapsemme olivat vielä pieniä. Pärjäsimme kyllä, koska onneksi pystyimme olemaan hetken ilman autoa ja asuntovelkamme on suhteellisen pieni.
Sanon näin, koska meillä on nyt kaksi harrastavaa alakoululaista. En siis vielä tiedä teinien merkkivaatteista eikä mopoja meille koskaan tule. Pieniruokaisiakin nuo tuntuvat vielä olevan. Puhun siitä, että esikoisemme osoittautui jo varhain hyvin lahjakkaaksi eräässä joukkuelajissa ja tämä intohimo ja harrastus on kasvanut hänelle hyvin tärkeäksi asiaksi. Ja tämä intohimo ja harrastus maksaa vuodessa muutaman tuhatlappusen. Juuri tänäkin viikonloppuna bensaan meni harrastuksen vuoksi 80 e ja reissuruokailuihin toinen samanmoinen summa.
Toinen lapsi taas innostui musiikista ja rakastui pianoon, jota halusi alkaa soittaa. Suureksi ilokseen hän pyrki ja pääsi paikalliseen musiikkiopistoon. Noh - googleta pianojen hinta...Ensin hän soitti enonsa vanhalla syntikalla, mutta koska se ei tietenkään ole sama kuin piano, kahden vuoden harrastamisen jälkeen soitin oli ostettava. Soittotunnit onneksi ovat edulliset musiikkiopistolla: teoriaopintoineen ja bändisoittoineen n. 600 e vuodessa.
Olen iloinen ja ylpeä lasteni harrastuksista. Maksan mielelläni niistä ja koen ne satsaukseksi tulevaisuuteen. Mutta kolmanteen urheilijaan tai muusikkoon meidän perhellämme ei olisi varaa.
Niin. Toisaalta voi kysyä vaihtaisiko sitä sisaruksensa pianoon.
Se piano on varmasti rakas harrastus, mutta sisarus taas voi olla jopa elämän tärkein ihmissuhde.
Elämä on, valintoja. Meillä kaikilla.
Ap:lla on jo kaksi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt sitä melaa mekkoon ja siemenet sisään!
Se on ainoa oikea kommentti sinulle, muuta et huoli eikä älysi riitä käsittelemään.Älä sitten täällä itke tilanteiden tiukkuutta, koskaan.
Pistä ihan itse vaan, vedä ensin tuo meloni nenustas :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne vanhojen tanssit, läppärit tms. tulevat olemaan teiniesi mielestä pakollisia. Jatkuva kituuttaminen ja köyhyys aiheuttavat lapsille ahdistusta ja masennusta.
Älkää hankkiko kolmatta. Teillä EI ole oikeasti varaa, jos tulot eivät merkittävästi kasva.
Tämä!
Itse jouduin keskeyttämään lukion juurikin vanhemman köyhyyden takia. En tiennyt tuolloin että sossu olisi ehkä voinut auttaa esim. kirjakustannuksissa. Jäi vanhojentanssit tanssimatta, ja usein sain kirjat hankittua kun kurssia oli mennyt jo jonkin aikaa. Hirveä häpeä ja jatkuva stressi ja rahojen laskeminen, riittäkö kaikkeen välttämättömään. Poissaoloja tuli kun bussilippu meni vanhaksi ja rahoja joutui odottamaan pari päivää, siitä sitten selittelyt opettajille. Joskus olin onnellinen kun sai makaroonin kanssa ketsuppia. Lopulta tajusin etten jaksa enää yrittää niin.
Vanhempien köyhyys on hirveää lapsen näkökulmasta katsottuna.
Varmasti. Me emme kyllä ole noin köyhiä.
Ap
Jos sitä sisarusta ei koskaan ole ollut, niin aika moni valitsisi sen pianon. Miettikää nyt vähän omalla kohdallanne! Kuvitelkaa vaihtavanne rakas harrastuksenne ja tavaranne teille täysin tuntemattomaan sisarukseen. Ette vaihtaisi. Olemassa olevat sisarukset ovat tietty toinen juttu. Toki monessa perheessä on se tilanne, ettei sisaruksista ole toisilleen mitään positiivista iloa. On pahoinpitelijöitä, kiusaajia ja jopa hyväksikäyttäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Teini maksaa todella paljon. Lapsilisäkin loppuu kun täyttää 17. Lukio maksaa per teini ainakin pari tonnia, luultavasti jo enemmänkin. Lisäksi vielä kaikki vanhojen tanssit ja muut, leirikoulut jne.
3000 on naurettava summa, eikä sillä tod elä teiniperhe. Vielä noi ikäerotkin sellaiset, ettei nuorempi voi hyödyntää esim kirjoja.
Miten ihmeessä me ollaan sitten vielä hengissä? Välillä tulot alle tuon. Kaksi teiniä taloudessa.
Älkää enää kommentoiko tähän ketjuun mitään, valuu ikäänkuin vesi hanhen selästä nääs. Kauhalla kun ei voi ammentaa jos on lusikalla annettu.
http://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/arki/vapaa-aika/tutkija-lapsen…
Jätän vaan tähän.
Vierailija kirjoitti:
Teinikulutus alkaa kyl aikaisemmin kuin 16-vuotiaana...
Tiedän. Meillä jää tällä hetkellä lainanlyhennyksen jälkeen kuitenkin 4300 euroa kulutukseen ja uskon että se riittää, paitsi av-palstalla jonka mukaan teini tarvitsee kymmenet 250 euron kengät vuodessa. Sekä Ranskan kielikurssin, kalliit harrastukset ja mopoauton. Ja jos ei näin ole, teini syrjäytyy.
En vaan jaksa uskoa että teinin on ihan pakko saada nuo kaikki ollakseen onnellinen ja hyväksytty. Vähemmälläkin pärjää.
En halua olla mikään hirviömutsi ja taatusti lapseni tulee saamaan kivat vaatteet ym. myös teini-iässä, mutta joku raja siinä kuluttamisessa on oltava.
Tämän ketjun jälkeen mun on toisaalta helpompi ymmärtää, miksi ihmiset ajautuu niin helposti maksuvaikeuksiin. Ei kai se raha kenelläkään riitä, jos teinin takit ja kengät maksaa satasia ja se on teistä ihan ok. Mulla ei ihan oikeasti ole ikinä ollut noin kalliita vaatteita edes itselläni ja hyvin olen pärjännyt lämpimänä monet tuulet ja tuiskut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinikulutus alkaa kyl aikaisemmin kuin 16-vuotiaana...
Tiedän. Meillä jää tällä hetkellä lainanlyhennyksen jälkeen kuitenkin 4300 euroa kulutukseen ja uskon että se riittää, paitsi av-palstalla jonka mukaan teini tarvitsee kymmenet 250 euron kengät vuodessa. Sekä Ranskan kielikurssin, kalliit harrastukset ja mopoauton. Ja jos ei näin ole, teini syrjäytyy.
En vaan jaksa uskoa että teinin on ihan pakko saada nuo kaikki ollakseen onnellinen ja hyväksytty. Vähemmälläkin pärjää.
En halua olla mikään hirviömutsi ja taatusti lapseni tulee saamaan kivat vaatteet ym. myös teini-iässä, mutta joku raja siinä kuluttamisessa on oltava.
Tämän ketjun jälkeen mun on toisaalta helpompi ymmärtää, miksi ihmiset ajautuu niin helposti maksuvaikeuksiin. Ei kai se raha kenelläkään riitä, jos teinin takit ja kengät maksaa satasia ja se on teistä ihan ok. Mulla ei ihan oikeasti ole ikinä ollut noin kalliita vaatteita edes itselläni ja hyvin olen pärjännyt lämpimänä monet tuulet ja tuiskut.
Tarkoitin teinikulutuksella ihan jo sitä että teinit tapaa toisiaan kaupungilla. Eli sitä sellaista jatkuvaa pikkukulutusta on ihan eri tavalla kuin ennen. Matkoilla hän on aikuinen, samoin esim ravintoloiden buffeteissa jne.
Meillä on kaksi tyttöä joten vaatteet tulevat hyvin käytettyä, mutta tytöillä esim on jo kampaamo- ja kosmetologikuluja. Ja toisella lapsistani on tosi ongelmalliset jalat, joten kengät ostetaan jos ne sopii, oli hinta sitten halpa tai kallis. Molemmilla on silmälasit...
Paljon teiniin menee kuukaudessa rahaa, jos se muka niin paljon kuluttaa? Ja esimerkkeihin ei tarvi ottaa niitä kalleimpia harrastuksia.
Isot ikäerot auttaa. Kun viiminen tulee teini-ikään, isoin alkaa jo muuttaa melkein pois. Ei ole montaa samaan aikaan ammattikoulu/lukioiässä jne.
Vierailija kirjoitti:
Isot ikäerot auttaa. Kun viiminen tulee teini-ikään, isoin alkaa jo muuttaa melkein pois. Ei ole montaa samaan aikaan ammattikoulu/lukioiässä jne.
Sitten taas esim lukiokirjoja ei voi hyödyntää seuraavalla... Vaatemuoti vanhenee...
Ap, paljonko teillä on vuokra? Huomioi se että me omillamme toimeen tulevat maksamme kaiken itse ja säästämme itse lapsille. On valtava etu konkreettisesti ja henkisesti kun isovanhemmat elättävät edes osittain. Sen sijaan moniakaan kommentteja en ymmärrä. Meillä samat tulot, kaksi teiniä. Asumiseen menee 950 euroa. Kaksi vanhaa, velatonta autoa. Toinen teini ei ole halunnut harrastaa oikeastaan mitään kallista. Skuuttaa mutta se on toistaiseksi aika halpaa. Välillä käy ajamassa kartinkia mutta rehellisesti sitä ei pystyisi kokoaikaisesti harrastamaan. Toinen käy laskettelemassa jonkun verran. Mutta se yksi laskettelureissu saattaa maksaa 200-250 euroa vaikka Ilmaiset välineet. Ratsastukseen 40 euroa kuussa. Toki haluaisi varmasti oman hevosen jos saisi päättää. Mutta emme kyllä koe että olisimme mitenkään erityisen köyhiä. Asumme kivasti, lapset saavat harrastaa ja ostaa vaatteita. Teinien vaatteet on muuten jo yhtä kalliita kuin aikuisten. Sen sijaan nämä meidän muksut eivät ole erityisen innostuneita shoppailijoita. Kengät esimerkiksi on tärkeät mutta niihinkin on riittänyt 50-80 euroa per pari eikä nämä ole edes vinkuneet että pitäisi olla viittä eri paria niin kuin joku kommentoi että teineille on oltava. Mopokortin ja mopon tulee saamaan mutta me ollaan luvattu vasta kolmasosa tai puolet. Loput saa kerätä itse kesätöissä ja rippirahoilla. Näitä emme maksaisi kokonaan muutenkaan, säästämään pitää oppia myös itse.
Jos on teinin elätys kallista niin menee pelkästään yhden lapsen päivähoitomaksuihinkin yli 3000€ vuodessa.
Tässä entisen lapsen mielipide, vaikkei sillä varmaan mitään väliä olekaan. Itse olisin halunnut enemmän sisaruksia, onneksi oli edes 3 sisarusta (+koira). Olin koulussa yksinäinen ja masentunut ja ihan jo mielenterveydenkannalta oli todella tärkeää, että kotona oli edes joku jolle puhua, kun vanhemmat olivat töissä. Ulkoilutin 14v lähtien koiria ja niistä rahoista maksoin vaatteet, koulukirjat yms. Ehkä sitä teininä jo halusikin vähän itsenäistyä, eikä sitä että vanhemmat maksaa kaiken puolesta. Vanhempien yhteiset tulot silloin 4 lapsen kanssa jotain 4000-4500€/kk, ja jääkaapissa oli aina ruokaa, mikä riitti mulle. Sit kun muutin omilleni niin tuli raju pudotus todellisuuteen: se ei täyttynytkään enää itestään :D Nyt aikuisena sisaruksilta saa apua oman vauvan kanssa ja rahaa säästynyt valtavasti kun saanut heiltä heidän lasten vanhat rattaat, vaatteet jne. eli on heistä ollut ainakin mulle apua.
Onko lääke Kineret niinkuin minulla ja kohta lapseni aloittaa saman lääkkeen....? Jos on muckle wells- syndoma niin vois jutella aiheesta...
Ap hyvä.
Itselläni on kaksi lasta, tulot tällä hetkellä kaksinkertaiset sinuun nähden, mutta aina ei ole ollut näin. Kun perheemme tulot jäivät - onneksi väliaikaisesti - muutamia vuosia sitten n. 3000 euroon kuussa, olin todella onnellinen, että lapsemme olivat vielä pieniä. Pärjäsimme kyllä, koska onneksi pystyimme olemaan hetken ilman autoa ja asuntovelkamme on suhteellisen pieni.
Sanon näin, koska meillä on nyt kaksi harrastavaa alakoululaista. En siis vielä tiedä teinien merkkivaatteista eikä mopoja meille koskaan tule. Pieniruokaisiakin nuo tuntuvat vielä olevan. Puhun siitä, että esikoisemme osoittautui jo varhain hyvin lahjakkaaksi eräässä joukkuelajissa ja tämä intohimo ja harrastus on kasvanut hänelle hyvin tärkeäksi asiaksi. Ja tämä intohimo ja harrastus maksaa vuodessa muutaman tuhatlappusen. Juuri tänäkin viikonloppuna bensaan meni harrastuksen vuoksi 80 e ja reissuruokailuihin toinen samanmoinen summa.
Toinen lapsi taas innostui musiikista ja rakastui pianoon, jota halusi alkaa soittaa. Suureksi ilokseen hän pyrki ja pääsi paikalliseen musiikkiopistoon. Noh - googleta pianojen hinta...Ensin hän soitti enonsa vanhalla syntikalla, mutta koska se ei tietenkään ole sama kuin piano, kahden vuoden harrastamisen jälkeen soitin oli ostettava. Soittotunnit onneksi ovat edulliset musiikkiopistolla: teoriaopintoineen ja bändisoittoineen n. 600 e vuodessa.
Olen iloinen ja ylpeä lasteni harrastuksista. Maksan mielelläni niistä ja koen ne satsaukseksi tulevaisuuteen. Mutta kolmanteen urheilijaan tai muusikkoon meidän perhellämme ei olisi varaa.