Onko/olisiko sinulle merkittävästi pienempituloisena ok elää parisuhteessa sinun tulotasosi mukaista elämää?
Eli asuisitte tasan sen hintaisessa asunnossa, kuin mistä sinulla on varaa maksaa puolet. Matkustella jne tasan niin paljon tai vähän kuin mihin sinulla on varaa. Lapsilla vain ne harrastukset, joihin pystyt puoliksi osallistumaan.
Kumppani sitten säästää ja sijoittaa oman ylimenevän rahan. Ja avioehto tietysti.
Kommentit (44)
Avioehto luonnollisesti, mutta isompituloisena kompensoisin menoja oman haluni mukaan, en mitenkään sovitusti.
Ei olisi. Olen sen verran perinteinen, että minusta perhe on yksikkö. Mies on samaa mieltä ja ollaan makseltu sen mukaan, kumpi tienaa milloinkin paremmin. On mahtunut elämän matkalle sairautta, työttömyyttä, perintöjä ja palkankorotuksia puolin ja toisin, häpeäisin silmät päästäni jos kokisin tarvetta alkaa nillittämään että, että nyt eletään syöpäsairaan budjetilla kun menit sairastumaan.
No ei olisi. Miksi ihmeessä olisi? Jos on yhteiset lapset, niin miksi toimittaisiin noin?
Mun puoliso vaikuttaa ihan tyytyväiseltä, eikä muakaan haittaa pienet asumismenot. Hän ei juurikaan "matkustele" ja mä maksan kaikenlaista yhteiselle lapselle (koska haluan), puolison tililtä noin niinkun muodon vuoksi laitan jonkun harrastumaksun tai toppahaalarin joskus. Puolisolla on aika paljon parempi talouskuri kuin mulla, ihan hyvät säästöt hänelläkin on ja ostaa autonsakin käteisellä. Brutot tällä hetkellä kai 2500 ja 5100.
Ei koskaan yhteisiä rahoja, aiheuttaa aina ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mun puoliso vaikuttaa ihan tyytyväiseltä, eikä muakaan haittaa pienet asumismenot. Hän ei juurikaan "matkustele" ja mä maksan kaikenlaista yhteiselle lapselle (koska haluan), puolison tililtä noin niinkun muodon vuoksi laitan jonkun harrastumaksun tai toppahaalarin joskus. Puolisolla on aika paljon parempi talouskuri kuin mulla, ihan hyvät säästöt hänelläkin on ja ostaa autonsakin käteisellä. Brutot tällä hetkellä kai 2500 ja 5100.
Lisäys: ei avioehtoa vaan avoliitto ja keskenäisessä testamentissa kummallakin puoli omaisuutta (toinen puoli lapselle). Lähinnä halusin turvata talouden jotta pystyy elättämään lapsen jos kuolisin. Lapsi jo 18 ja pitäis asia miettiä uusiksi, ainakin haluan turvata puolisolle kodin.
Muuten ok, mutta lasten harrastukset ei tuohon kuulu.
Miksi aloittaja olettaa, että pienempituloisella ei jää yhtään säästöön? Jää, kun ruuaksi on usein puuroja ja kesäkeittoa eli ruokakuluissa nipistetään. Pienempituloinen päättää myös sähkönkulutuksesta ja vedenkäytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok, mutta lasten harrastukset ei tuohon kuulu.
Miksei? Lapset ei harrasta jos rahaa ei löydy?
No en kyllä mitenkään kehtaisi maksattaa puolia kuluistani pienituloisemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok, mutta lasten harrastukset ei tuohon kuulu.
Miksei? Lapset ei harrasta jos rahaa ei löydy?
Isotuloisempi maksaa tietenkin enemmän lasten harrastuksista. Lapsille ei kosteta sitä, että toine vanhempi on pientituloinen.
Minulle on mutta puolisolle ei. Olen (melkein) varaton mies mutta vaimolla on varallisuutta. Isossa omakotitalossa asutaan (hänen) ja hän maksaa ruuat. Ja vaatii että syömme yhdessä. Ei käy se että minä syön esim. tonnikalaa ja hän filepihviä.
Ihmisiä on moneksi.
Olen suurempituloisena ehdottanut tuota jokaisessa parisuhteessa mutta se ei ole yhdellekkään naiselle kelvannut kun naiset vaativat parempaa mihin omat rahat riittivät. Kaikki tämä perusteltiin sillä että sinähän tienaat niin kivasti että me voisimme kyllä ottaa paremman elintason kun mitä minun rahat antavat periksi.
Eli siis naiset vaativat parempaa elintasojaomaan tulotasoon nähden ja naiset vaativat että kun mies tienaa enemmän niin mies maksaa enemmän
Se maksaa suuremman osuuden tai kaiken jolla on enemmän tai huomattavasti enemmän varallisuutta. Muu ei enää ole parisuhde vaan jonkinlainen orjasopimus. Jos tulotaso ja varallisuus on sama sitten laitetaan 50/50 kulut.
Vierailija kirjoitti:
Olen suurempituloisena ehdottanut tuota jokaisessa parisuhteessa mutta se ei ole yhdellekkään naiselle kelvannut kun naiset vaativat parempaa mihin omat rahat riittivät. Kaikki tämä perusteltiin sillä että sinähän tienaat niin kivasti että me voisimme kyllä ottaa paremman elintason kun mitä minun rahat antavat periksi.
Eli siis naiset vaativat parempaa elintasojaomaan tulotasoon nähden ja naiset vaativat että kun mies tienaa enemmän niin mies maksaa enemmän
Mä olen maksanut kaiken miehen puolesta lomamatkoja myöten kun hän oli työtön ja minulla mm. perintövaroja. Älä yleistä omia kokemuksiasi koko ihmiskuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi. Olen sen verran perinteinen, että minusta perhe on yksikkö. Mies on samaa mieltä ja ollaan makseltu sen mukaan, kumpi tienaa milloinkin paremmin. On mahtunut elämän matkalle sairautta, työttömyyttä, perintöjä ja palkankorotuksia puolin ja toisin, häpeäisin silmät päästäni jos kokisin tarvetta alkaa nillittämään että, että nyt eletään syöpäsairaan budjetilla kun menit sairastumaan.
Et ole tainnut siis hirveän montaa kertaa ollut se perempi tuloinen?
No sanotaan että toisella varallisuutta 900 000 euroa ja toisella 900 euroa.
Jos todella kumpikin rakastaa toistaan ja tutustunut siten ettei ole ollut tietoinen toisen taloustilanteesta, onhan se täysin absurdia laittaa se jälkimmäinen "maksamaan puolet kaikesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi. Olen sen verran perinteinen, että minusta perhe on yksikkö. Mies on samaa mieltä ja ollaan makseltu sen mukaan, kumpi tienaa milloinkin paremmin. On mahtunut elämän matkalle sairautta, työttömyyttä, perintöjä ja palkankorotuksia puolin ja toisin, häpeäisin silmät päästäni jos kokisin tarvetta alkaa nillittämään että, että nyt eletään syöpäsairaan budjetilla kun menit sairastumaan.
Et ole tainnut siis hirveän montaa kertaa ollut se perempi tuloinen?
"Et ole tainnut siis hirveän montaa kertaa ollut se perempi tuloinen?"
Mistä niin päättelit? Olen insinööri ja mies duunari, joten kyllä minulla on lähes aina ollut hieman parempi palkka.
Kyllä ja ei. Varsinkin jos on lapsia niin ei ole mahdollista vaatia tuollaista. Perhe on yksikkö, ei bisnes. Toisaalta taas en olisi valmis elämään koko elämääni toisen elätettävänä, mitäs sitten jos suhde loppuu?
Joo, paitsi ei lapsia eikä matkustelua (toinen saa reissata, ku siitä tykkää) 😃