Lue keskustelun säännöt.
Tapaus iltalenkillä.... pelottaako muita kadulla kulkeminen?
05.08.2017 |
Kävin äsken iltalenkillä normaalia myöhemmin, eli tulin just äsken (vähän klo 22 jälkeen) kotiin. Yleensä käyn lenkkeilemässä alkuillasta tai vapaapäivinä päiväsaikaan. Asun arvostetulla kerrostaloalueella, isohkossa suomalaisessa kaupungissa, keskustaan kilometri.
Huomasin nyt eka kertaa näin illalla, että mua pelottaa liikkua nykyisin kaduilla. Aggressiivisia, äänekkäitä nuoria miehiä lippikset vinossa joka paikassa ja isoja lössejä porukkaa, jonka läpi pitää mennä/juosta kun ovat näin kesällä valloittaneet puistot ja pyörätiet.
Tällä kertaa kävi niin, että pyörätiellä kävelevää nuorisoporukkaa ohittaessani joku idiootti (tällä kertaa oli ihan kantasuomalainen nuori), lähti juoksemaan rinnalle ja ilveilemään mulle uhkaavasti. Onneksi kaverinsa huusivat, että "älä viitti nyt...." ja jonkin matkan päästä kaveri lopetti juoksemisen ja mun seuraamisen. Ei siis tapahtunut varsinaisesti mitään, mutta tuli tosi epämiellyttävä fiilis.
Kolme kertaa on käynyt tänä vuonna niin, että ihan päiväsaikaan, joku mamu on alkanut lenkkeillessäni tai jossain venytellessäni heittää läppää hoono soomella ja tullut viereen sönköttämään iskuyrityksiään jne. - ei siis ole saanut olla rauhassa ulkona, kun on yksin.
Ulkonäöltäni olen hyvin tavis, ei pitäisi ärsyttää ketään. Kohta 40 tosin, mutta kai sitä nyt 4-kymppinenkin saa vielä kadulla liikkua?!
Nyt kun tuon rinnallajuoksijan jälkeen jouduin vielä pari isoa mamuporukkaa ohittamaan (väistivät kyllä varsin hyvin tänään ja antoivat tilaa ok), niin tuntui siltä, että mä haluan vaan kotiin ja en enää ikinä lähde ulos kadulle enkä päästä mun lapsiakaan sinne enää koskaan, etenkään baareihin 18-v.... ilmapiiri oli jotenkin tosi inhottava etenkin nyt illalla, vaikka liikuin siis ihan normaaleilla paikoilla, tosin yksin.
Onko tää jotain keski-ikäistymistä ja turhaa pelkoa, vai onko ilmapiiri kaduilla muuttunut ja rauhassa ei saa enää kulkea nuorison ollessa lähellä? Pitääkö ostaa joku turvasumute kohta lenkkitakin taskuun - tai ottaa aviomies mukaan lenkille "esiliinaksi"....? Pieni feministiluonteeni ei siihen kyllä taipuisi helpolla....
Musta klo 21-22 on vielä ihan normaalien ihmisten normaalia ulkoiluaikaa kuitenkin ja missään pimeillä, hämärillä syrjäkujilla en siis liiku vaan normaalisti keskellä kaupunkia.... Tuli jotenkin tosi paha ja ahdistava mieli äsken... :(
Olenko ainoa, jota kadulla yksin liikkuminen on ruvennu pelottamaan?
Kommentit (128)
Vähän samat fiilikset minulla. Olen 23v ja kävin ennen myöhään illalla lenkillä. Nyt parina kertana on alkanut pelottaa kun illat pimenee ja tuossa tiellä ajoi joku henkilöautolla stereot huutaen. Ajatelkaa mikä paniikki. Ei ollut sama auto molemmilla kerroilla. Varmaan joku stalkkeri ajaa eri autoilla.
Olen upeavartaloinen ja erittäin kaunis. Pelkään että tulen raiskatuksi.
Ai niin, asun täällä Mikkelin ulkopuolella maaseudun rauhassa. Kaikkialle ne stalkkerit on levinneet. En tiedä oliko kantasuomalaisia vai turviksia mutta pelkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Maria Johanna kirjoitti:
Minä laitan avaimet sormien väliin, jos alkaa epäilyttää, tuo se vähän turvan tuntua.
Ota mielummin kännykkä käteen ja ala puhumaan siihen kovaan ääneen. Vielä parempaa jos pystyt samalla oikeasti soittamaan jollekin.
Ja mitä se auttaa? Muistan lukeneeni tälläiseen ohjeen; He myös etsivät naisia jotka ovat puhelimessa, kaivamassa laukkuaan, tai tekemässä muita aktiviteettejä kävellessään, koska he ovat silloin varautumattomia ja heidät voidaan usein yllättää.
Kyl mua samat jutut mietityttää ap.
Kyllä nykyään pelottaa, ihan sama onko päivä vai ilta, illalla tietenkin entistä enemmän.
Asun huonolla alueella. Täällä ei kovin paljoa suomalaisia edes ole enää, ja ymmärrän nyt miksi. Ihan jo melutaso on älyttömän korkea kymmenien lasten vuoksi, joita ikinä ei yksikään vanhempi valvo. Tämä ei niinkään pelota, mutta näen jo mitä näistä kasvaa :(.
Yhden jengitappelun lopetin rymistämällä ikkunaa ja huutamalla. Kun siis iltapuurolla sellaista päästiin todistamaan, muun maan edustajateinit juoksivat menemään ja suomalaispoika keräsi itsensä ylös ja lenkutti vastakkaiseen suuntaan.
Onneksi muutamme pois täältä piakkoin.
Pitäisikö sitten kaikille yli 12 vuotiaille miehille määrätä ulkonaliikkumiskielto vaikka klo 20 alkaen, jotta naiset saisivat rauhassa lenkkeillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen opiskelijapoika, mutta en itsekään tykkää kulkea pimeän aikaan kaupungilla. Kerran aamutuimaan jokin nuorisoporukka piiritti minut ja käski kertomaan mitä minulla oli muovikassissa mukana (eväitä) - olivat kai kaljan tms. perässä. Tilanne meni ohi ihan ok, mutta oli inhottavan turvaton tunne kun porukka nuoria sällejä uhohuutoineen tulee liki. Kerran taas puolijuosten yliopistolle mennessäni kävelytien laidalla notkui pari tyyppiä, joista toinen huusi kovaa "Luuseri!". Oli siinäkin mieltäylentävä päivänalku... Että näin täällä Jyväskylässä. En yhtään ihmettele, jos ihmiset eivät tykkää kulkea ilta-aikaan, kun päivisinkään ei saa olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on tuo ikä. Kaduthan ovat nyt paljon turvallisempia kuin silloin kun sinä olit parikymppinen.
https://yle.fi/uutiset/3-9437828
Niin kadut on, kun jätetään puskar aiskaukset pois. Muistaakseni rais.... Tilastot ovat kasvaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä käyn usein lenkillä eräällä kuntoradalla joka on metsän keskellä. Yks kerta siellä sitten näin miehen seisovan siinä metsän reunalla. Hän vaan tuijotti eteenpäin, ei puhunut puhelimeen tai mitään. Heti kun olin ohittanut tän tyypin, niin se alko seurata mua. Pikkusen alko pelottaa, kun jos joku siellä käy kimppuun ja sinne metsään raahaa, niin on aika epätodennäköistä saada apua. Sinne kuntoradalle pääsee kahdesta eri paikasta ja onneksi sitten tulikin pian joku muukin sinne lenkkeilemään ja tää "seuraaja" kääntyki saman tien muualle. Ei tietenkään välttämättä olis tehny mitään, mutta alko vaan sillon pelottamaan ihan kamalasti.
Kaupunginlapsi kirjoitti:
Täällä Töölössä ei pelota yleensä, mutta yöllä jos tulen kotiin jostain niin olen tarkkana kotini lähellä olevan puiston läpi mennessä, ihan varmuuden vuoksi.
Mitä se auttaa mihinkään, se tarkkana oleminen? Parempi vältellä puistoja yöaikaan. Nyt täytyy vaan todeta, että naiset seuraavat nöyrästi agendan määräämää toimintaa: pukeutukaa säkkiin ja hokekaa mielessänne mantraa, ettei pelolle saa antaa valtaa, jos on aivan pakko mennä ulos ilman aviomiestä. Muussa tapauksessa pysykää kotona. Karua ja käsittämätöntä, mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä ei kyllä itseäni pelota, paitsi joku asemanseutu voi olla vähän epämiellyttävä viikomloppuöinä. Ei mulle ole ollut mitään harmia nuorisosta eikä maahanmuuttajista, kukaan ei koskaan häiritse. Ehkä johtuu siitä että olen aika kovapintainen ja itsevarma.
N45v myös
Tre asun minä ja ostin vuosi sitten turvasuihkeen kun näitä epämääräisiä tilanteita tuntui olevan liikaa. Yllättäen bussissa on sattunut kaikkea iltaisin ja kerran jäin keskustorilla poiskin kun yksi mies rupes ihan tyhjästä uhoamaan. Mäkkärillä keskustan ulkopuolella kerran romaniporukka huomas et oon yksin ja aloittivat katseiden vaihdon ja sellaisen levottoman liikehdinnän. Kaivoin turvasuihkeen siinä esiin. Pitäisi kulkea se kädessä aina 21 jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vähän yllättynyt tästä pelon määrästä. Mitä te tarkalleen ottaen pelkäätte?
En ole itse pelännyt lenkillä mitään muuta kuin paria ärhäkkää koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ikähän se on. Keski-iässä alkaa ymmärtää, ettei tässä enää nuorruta. Kaikki hidastuu.
Sitä näkee vaaroja ja kummastuksia siellä missä niitä ei ehkä olekaan. Rinnallajuoksijan olisin ottanut huumorilla.Mä heitän joka päivä juoksulenkin Töölönlahden ympäri nykyään alkuillasta 17-19. 10-20 vuotta sitten tein sen yöllä, 22-02.
N45
Ihmettelen yllä olevalle kommentille annettuja alapeukkuja, onko tarkoitus kertoa halveksivansa keski-ikäisen naisen kokemaa turvattomuuden tunnetta? Huoh ihmisten kykenemättömyyttä asettua lähimmäisen asemaan, jos näin on.
Itse olen myös muuttunut pelokkaammaksi viime vuosina. Aiemmin vain läheiset pelkäsivät yöllisiä työmatkojani polkupyörällä. Vasta muutama vuosi sitten alkoi muitakin liikkua käyttämälläni kevyen liikenteen väylällä yöaikaan.
Se mikä minua harmittaa, on väylien kiemurtelu hämärissä metsiköissä samaan aikaan, kun autoille järjestetty kunnon valaistut ajoväylät, joille kevyen liikenteen kulkijoille pääsy kielletty. Olisipa kulkureittejä suunniteltu myös yöllä liikkumisen näkökulmasta.
T. Iltaope 60+N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän yllättynyt tästä pelon määrästä. Mitä te tarkalleen ottaen pelkäätte?
En ole itse pelännyt lenkillä mitään muuta kuin paria ärhäkkää koiraa.
Ihan vain kiinniottaminenkin on inhottavaa. Se uhka kun joku hullu katsoo suunnitellen jotain pitkään tai seuraa sua. Yhden kerran itellä polttariseurueen kingi otti kiinni ja pelleili seksiliikkeitä keskellä kirkasta päivää. Vanhat äijät tulee iholle julkisissa tai pysäkillä. Missä rikoksen raja sitten menee ja mitä tarkalleen pelkää niin tietty jotain vielä pahempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän samat fiilikset minulla. Olen 23v ja kävin ennen myöhään illalla lenkillä. Nyt parina kertana on alkanut pelottaa kun illat pimenee ja tuossa tiellä ajoi joku henkilöautolla stereot huutaen. Ajatelkaa mikä paniikki. Ei ollut sama auto molemmilla kerroilla. Varmaan joku stalkkeri ajaa eri autoilla.
Olen upeavartaloinen ja erittäin kaunis. Pelkään että tulen raiskatuksi.
Ai niin, asun täällä Mikkelin ulkopuolella maaseudun rauhassa. Kaikkialle ne stalkkerit on levinneet. En tiedä oliko kantasuomalaisia vai turviksia mutta pelkään.
Kannattaa syödä hieman liikaa. BMI 27 ei vielä ole terveydelle kovin haitallista, mutta karkoittaa ison osan ahdistelijoista. Rankka punttitreeni ja itsepuolustustaidot tuovat lisäturvaa. Ei kannata näyttää hyvältä nykypäivänä.
En pelkää tulevani raiskatuksi, mutta humalaisten öykkäröinnit koen epämiellyttäviksi. Valitsen lenkkireittini vähän sen mukaan, että voin välttyä niiltä. Esimerkiksi perjantai-iltaisin en hirveästi kerrostalojen ohi hölkkäile vaan meen kuntopolulle. Yhdesti on spurgu huutanut ikkunasta että juokse kovempaa. Tekisi mieli huutaa että tule itse juoksemaan.
Sitten jos huomaisin jonkun suuremman nuoriso-, ryyppy-, tms. Jengin jossain reitilläni, varmaan vähän muuttaisin reittiäni. Muutaman kerran olen ohittanut kahdestaan kulkevia kaljanhakijoita, jotka on moikkaileet tai yhdesti ehdotti läheistä kanssakäymistä kanssaan. Noo.. lähinnä tuollainen vaan ärsyttää, kun sitä ajattelee että selvinpäin ei uskaltaisi sanoa mitään.
Näiden lisäksi yhdellä lenkkireitilläni oli nuorisokoti ja siihen näytti aina se jengi mopoineen ym. kokoontua. Nykyisin tuota laitosta ei enää ole, mutta kadunpätkä näyttää olevan nuorison kokoontumispaikka. Olen saanut kyllä rauhassa olla, mutta silti vähän välttelen sitä paikkaa, koska tuntisin oloni kiusalliseksi, jos minulle huudeltais.
Yksi puisto täällä vielä on missä on ihan lenkkireittiä ympärillä. Tiettyihin aikoihin sinne sitten kokontuu jengiä ryyppäämään toki kesällä ei ole varmaan niin ajankohdasta riippuvaista. Olen eksynytkin sinne semmoisina ajankohtina, niin en kyllä muista olisiko koskaan häiritty. Ehkä yksi "kannustushuuto" kerran. Eli ehkä kuitenkin enemmän saa olla rauhassa uhkista huolimatta, silti välttelen riskejä.
Ja mainitaan vielä, nuo mainitsemani tapaukset oli suomalaisia. Turvapaikanhakija-nuoret pyöräili kerran vastaan ja myös kannustivat. En muista kommentoivatko ulkonäköäni. Heistäkin tiedän suunnileen missä heitä täällä päin on enemmän... ja hiukan välttelen.
Olen pelännyt aikuisiällä aina, jos on pitänyt yksin liikkua myöhään illalla missä vaan.
Noin 25-vuotiaana tein Tampereella vuorotyötä ja iltavuoroista kotiin meno oli yhtä tuskaa. Pelkäsin suunnattomasti pyöräillessäni 4 km matkan kotiin ja silloinkin kun oli auto käytössä, pelkäsin kävellä parkkipaikalla sisälle.
Nykyään en lähtisi missään tapauksessa yksin kaupungissa illalla minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän yllättynyt tästä pelon määrästä. Mitä te tarkalleen ottaen pelkäätte?
En ole itse pelännyt lenkillä mitään muuta kuin paria ärhäkkää koiraa.
Onhan tässä monessakin puheenvuorossa mainittu niitä pelon aiheuttajia. Pelon tunne on yksi ihmisen vahvimmista suojautumis- ja selviytymiskeinoista. Siksi ihmiskunta on selvinnyt tähänkin asti. Ei se ole mikään turha tunne.
Ostin turvasumutteen kun kuljen paljon yksin lapsen kanssa. Muutama tilanne ollut, jolloin kaivoin valmiiksi laukusta. Yksi kun juopot alkoi ärhennellä mulle kun pyysin väistämään, koska tukkivat sellaisen "ajoliuskan" josta kauppaan mennään vaunuilla tai pyörätuolilla (vaihtoehtona jyrkät raput), toinen kun joku nisti oli ulkoiluttamassa isoa rottweileria ilman hihnaa/pantaa tai muuta kiinnipitovälineitä.. Koira pysähtyi jalkakäytävälle tuijottamaan mua, tää nisti ei huomannut van jatkoi matkaa. Koira oli n. 100m päässä, mutta selkeästi koki mut ja lähestyvät lastenrattaat uhkana, otti askeleen ja sellaisen uhmakkaan asennon (jonkin verran tunnen koiria, omiakin ollut ja rotu tuttu). Sit onneks se hörhö huomasi et koira jääny jälkeen ja olivat lähellä kotiaan, ja sai koiran rauhoittumaan.. Sanomattakin selvää et vaihdoin reittiä heti kun mahdollista, mut pelotti!
On kyllä muitakin tilanteita, mut nämä viimeaikaiset. Minut on mm puskaraiskattu keskellä kirkasta päivää ja koskaan en halua enään kokea vastaavaa. Kannan arpia koko elämäni..
Kyllä se on tuo ikä. Kaduthan ovat nyt paljon turvallisempia kuin silloin kun sinä olit parikymppinen.