Maria Johanna

Vierailija kirjoitti:

Mä tiedän, et lapsi ois superpettynyt, ja äitini vain kehtaa hokea, että tyttö ymmärtää. Ei olisi minusta oikein lasta kohtaan, vaikka itelle tää on kotimme sotkun ja kaaoksen taia järkyttävä häpeä.

ap

Oletko masentunut ja sen takia et jaksa? Eihän tuo siltä kuullostaa että haluat mitään kostaa, vaan lähinnä masentuneelta.

Jos lapsen synttärit ei ole rahasta kiinni, niin miten olisi juhlat hop lop:iin tai vastaavaan?

Vierailija kirjoitti:

Maria Johanna kirjoitti:

Kuullostat ap ihan eksältäni, muuten väittäisin provoksi, mutta voin kuvitella että hän tai joku kaltaisensa voi suoltaa tälläistä soopaa ja uskoa itse siihen ja uhriutua aina vain lisää.

Kaikkeen löytyy aina se syypää, jolle on pakko kostaa, muttei ikinä peilistä. Kaikki omat teot on jonkun muun syy. Voisit vaikka tappaa ja se olisi uhrin vika, rangaistus, mikä Suomessa olisi liian kevyt, olisi myös uhrin vika, kun et sinä muuten mutta uhri pakotti ja uhrin takia muut ovat ymmärtäneet sinut väärin, maineesi on tahrannut uhri et itse ja kärsit tuomion joka ei kuuluisi sinulle, koska et olisi mitään väärää tehnyt, jos uhri vain olisi uskonut, miellyttänyt sinua paremmin. Olet vain aina väärin ymmärretty, pakotettu tekemään pahaa, mitään muuta keinoa ei ole kuin kostaa aivan kaikki, jos kukaan ei aiheuta mielipahaa pikkuiselle sielullesi, voit aina räyhätä tyhjästä lähimmäisillesi, hakemalla tehdä riidan ja sitten uhriutua lisää, kun taas sinä muka käyttäydyit huonosti.

Et ilmeisesti tajua ollenkaan väärinkohdeltujen sielunelämää. Tuollaista jälkeähän siitä tulee. En kylläkään tee minua loukanneille sen enempää pahaa, kuin hekään minulle. Siis halua tappaa tms.

ap

No hyvä ettet ole niin sekaisin.

Mutta missä menee raja? Jos se kuka on sinua loukannut, ei loukkaannu samasta asiasta. Eli et saa kostoa, onko asia sillä sujut vai jatkatko kunnes toinen varmasti tietää minkä virheen teki?

Vierailija kirjoitti:

Maria Johanna kirjoitti:

Kuullostat ap ihan eksältäni, muuten väittäisin provoksi, mutta voin kuvitella että hän tai joku kaltaisensa voi suoltaa tälläistä soopaa ja uskoa itse siihen ja uhriutua aina vain lisää.

Kaikkeen löytyy aina se syypää, jolle on pakko kostaa, muttei ikinä peilistä. Kaikki omat teot on jonkun muun syy. Voisit vaikka tappaa ja se olisi uhrin vika, rangaistus, mikä Suomessa olisi liian kevyt, olisi myös uhrin vika, kun et sinä muuten mutta uhri pakotti ja uhrin takia muut ovat ymmärtäneet sinut väärin, maineesi on tahrannut uhri et itse ja kärsit tuomion joka ei kuuluisi sinulle, koska et olisi mitään väärää tehnyt, jos uhri vain olisi uskonut, miellyttänyt sinua paremmin. Olet vain aina väärin ymmärretty, pakotettu tekemään pahaa, mitään muuta keinoa ei ole kuin kostaa aivan kaikki, jos kukaan ei aiheuta mielipahaa pikkuiselle sielullesi, voit aina räyhätä tyhjästä lähimmäisillesi, hakemalla tehdä riidan ja sitten uhriutua lisää, kun taas sinä muka käyttäydyit huonosti.

Ja ihan uhrilta sinäkin kuulostat kun mariset eksästäsi.

ap

Heh niin olen uhri ollut, en enään vaikka marisen välillä, enkä eksälle kostoa mieti tai kosta muille huonoja kokemuksia. Voisitko sinäkin olla vaikka äitisi uhri lapsena, mutta et enään ja nyt voisit elää ilman kostoa?

Kuullostat ap ihan eksältäni, muuten väittäisin provoksi, mutta voin kuvitella että hän tai joku kaltaisensa voi suoltaa tälläistä soopaa ja uskoa itse siihen ja uhriutua aina vain lisää.

Kaikkeen löytyy aina se syypää, jolle on pakko kostaa, muttei ikinä peilistä. Kaikki omat teot on jonkun muun syy. Voisit vaikka tappaa ja se olisi uhrin vika, rangaistus, mikä Suomessa olisi liian kevyt, olisi myös uhrin vika, kun et sinä muuten mutta uhri pakotti ja uhrin takia muut ovat ymmärtäneet sinut väärin, maineesi on tahrannut uhri et itse ja kärsit tuomion joka ei kuuluisi sinulle, koska et olisi mitään väärää tehnyt, jos uhri vain olisi uskonut, miellyttänyt sinua paremmin. Olet vain aina väärin ymmärretty, pakotettu tekemään pahaa, mitään muuta keinoa ei ole kuin kostaa aivan kaikki, jos kukaan ei aiheuta mielipahaa pikkuiselle sielullesi, voit aina räyhätä tyhjästä lähimmäisillesi, hakemalla tehdä riidan ja sitten uhriutua lisää, kun taas sinä muka käyttäydyit huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten jaksaa itse täyspäisenä siihen asti ja kehdata kohdata naapurit rappukäytävässä? Lapset kuitenkin jo 10 ja 7... :( Ap

Ei apua,jatkuuko se vielä tuolloinkin. Aioin tulla antamaan vertaistukea, ja sanoa että ehkä se hellittää kun lapset hieman kasvaa. Koulu iässä varmaan jo keksivät omia tekemisiä sen verran ettei kokoaikaa tarvi toista ärsyttää. Vähän jo alkanut helpottaa, nuoremmalle pojalle, vanhempi on tyttö, alkaa edes välillä hieman mennä kaaliin ettei ketään saa lyödä, töniä ja purra, edes siskoa. Sisko taas kiusaa sanallisesti, veli vastaa fyysisesti, ja kun siskolla menee hermo, hän käy kanssa lyömään ja täysin riita on päällä. Välillä pakko erottaa erihuoneisiin kun ei vaan pysty antamaan toisilleen rauhaa.

Ah nyt on harvinaista herkkua ovat sovussa leikkineet yli tunnin, rakentelevat kuumailmapalloa olohuoneeseen. Sinne on raahattu kaikki peitot, tyynyt, tuolit ja lelut. :D yleensä kuluu kiljuntaa ja huutoa

Ap kai teillä välillä myös on hyviä juttuja? Kannattaa myös välillä viettää päivä vain yhden lapsen kanssa. Olen eronnut, mutta teemme lasten isän kanssa niin että noin kerran kuussa toinen on toisen kanssa ja toinen toisen. Silloin lapsen pystyy paremmin huomioida, on ihanan rauhallista ja erilaista kun ei molemmat ole kilpailemassa huomiosta.

Terveisin 3 ja 5 vuotiaiden äiti