Kertokaa nyt naisten mies-ylitarjonnasta täällä kirjoittelevat miehet: KETKÄ ovat teidän mielestänne naisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 41-vuotias, hoikka, treenattu, pitkätukkainen ja naisellinen. Lapsia en valitettavasti pysty samaan. Olen nyt ollut nettideiteillä jonkin aikaa, ja treffejä takana muutamia. Yhtäkään mallimiestä en ole edes nähnyt tai supermenestyjää, laillani ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, suurin osa perheellisiä. Parisuhteeseen myös miehillä on, ja hyvä niin, jokaisella omanlaisensa kriteerit, ja olen saanut ja antanut pakkeja esim. miehiltä, jotka haluavat naisen, jolla on myös lapsia.

Mitään parisuhteeseen halukasta miesvyöryä ei ole tullut sen enempää nyt kuin 2000-luvun alussa, kun olin viimeksi sinkku, ei sen enempää netissä kuin irl. En ole kaivannutkaan. Mutta keitä te tarkoitatte näillä naisilla, jotka ovat kuin karkkikaupassa ja hyväksyvät vain malli-koripalloilija-toimitusjohtajia? Missä heitä ylipäätään on, kun itse näen vain kaltaisiani tavallisia ihmisiä? Edustan kuitenkin erittäin keskivertoa ihmistä ylipäätään, luulisi että olisin edes sivusta nähnyt ko. ilmiön.

Onko ongelma siinä, että sana NAINEN tarkoittaa teille jotakin sellaista, mitä keskivertoihminen ei ymmärrä?

Mulle potentiaalinen nainen tarkoittaa 34-36 vuotiasta lapsetonta sinkkunaista joka kuitenkin haluaa saada lapsen kun löytää oikean kumppanin. Naisen pitäisi pysytyä huolehtimaan itsestään ja kyetä normaalielämään eli käymään töissä yms.  Et ole kohderyhmääni sillä olet biologisten tosiasioiden valossa liian vanha ja toinen on että sanoit itse että et voi saada lapsia mikä myös sulkee sinut kohderyhmäni ulkopuolelle.

Kiitos tiedosta. :) Kuitenkin minulle tosiaan riittää kysyntää miehissä, lapsia hankkineet toivovat ensi sijassa lapsetonta. Ketään kaikki eivät halua, ja se on aivan ok. 

Jotta ymmärtäisin näitä keskusteluita, haluaisin siis  tietää, mitä sana "nainen" tarkoittaa, ja tarkoittaako se nimenomaan jonkun tietyn ikäryhmän näkökulmaa siitä, ketkä naiset ovat haluttavia? Ongelmani ei siis ole, etten kelpaisi miehille, ja mietinkin, kirjoittaako täällä niin nuori miesporukka, että meillä ei olisi toisiamme kohtaan tosiaan kiinnostusta missään oloissa. Ja kun täällä ei kirjoittele ikäisiäni (+-8 vuotta) jotka eivät halua (lisää) lapsia, niin näille miehille tulee illuusio, että kukaan ei haluaisi esim. minua? 

Jos siis olen oikein summannut ketjun, että joillekin täällä aktiivisesti kirjoittaville, ilmeisesti nuorille ja lapsettomille miehille nainen = alle 35-vuotias ja lapseton? :) 

Hieman jo hymyilytti tuo, että ikäiseni eivät kelpaa parisuhteeseen. Kyllä keplpaavat sekä miehet että naiset, näin kypsempänä voin paljastaa. No, ei se ole minulta pois jos on vääriä kuvitelmia. :) 

Ei. "Näille miehille" ei tule mitään illuusiota siitä, ettetkö sinä kelpaisi kenellekään. Tämänkö halusit kuulla? Kyllä me uskotaan, että joku sinutkin huolii. Olethan nainen. Kyllä, luit oikein. Nainen. 

Aistin ärsyyntyneisyyttä, miksi ihmeessä? Kaiken ikäiset ihmiset pariutuvat ja ovat aina pariutuneet, mutta täällä on tullut se mielikuva että naiset pariutuvat jotenkin eri tavalla kuin miehet ja on hirveästi valinnanvaraa. Siksi kysyin, mitä tämä "nainen" pitää sisällään. 

Haluaisitko vastata tuohon kysymykseeni, että onko täällä tosiaan niin nuoria, että ikäiseni ymmärrettävästi tuntuvat ei-kiinnostavilta parisuhdemielessä? Se selittäisi, miksi "nainen" -käsite koskeekin vain pientä osaa naisista, ilmeisesti miesten itsensä ikäisiä (toistan, ihan ymmärrettävää), ja siksi tulee heiteltyä noita kommentteja että ikäisenikin 'kelpaavat' jollekin?  

En tiedä miksi sinä mitäkin aistit. Sinulle on sitten tullut täällä väärä mielikuva, ei siinä sen kummempaa. Naisille pariutuminen on helpompaa, joten naisissa on enemmän niitä, joille on kysyntää paljon tai melko paljon, ja vähemmän niitä, joille on kysyntää vähän tai ei juuri ollenkaan. Tästä on kyse. Ymmärrät varmaan, että minä en voi kertoa minkä ikäistä porukkaa täällä palstailee yhtään sen paremmin kuin sinäkään.

Niin, paitsi että todellisuudessa naisia on enemmän kuin miehiä, ja yksinäisiä aikuisia naisia on enemmän kuin vastaavia miehiä.

Naisia on enemmän vasta kun mennään yli 55 ikävuoden. Kaikissa tuota nuoremmissa ikäluokissa miehiä on enemmän, ja mitä nuoremmista on kyse, niin sitä suurempi ero on. Kyllä, yli 70-vuotiaita naisia on merkittävästi enemmän, mutta onko tällä oikeasti merkitystä parisuhteiden muodostumisen kannalta?

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Mutta kun ne 55-vuotiaatkin ovat naisia, ja myös monet haluavat muodostaa parisuhteita. Miksi rajaat heidät pois? Koska he eivät kiinnosta sinua? Ihan sama, kuin naiset rajaisivat kaikki ylipainoiset miehet pois, ja sanoisivat, ettei miehiä voi riittää kaikille.

Miksi sinä vastaavasti harhaanjohdit lukijoita puhumalla kokonaisuudesta? Parikymppiset ja seitsemänkymppiset eivät ole samalla markkinalla, joten kaiken niputtaminen yhteen antaa aivan väärän kuvan.

Juuri näin. Ja lisäksi mitä vanhemmista naisista on kyse, niin sitä useammin he haluavatkin elää yksin. Täten jopa niillä vanhuutta lähestyvillä miehilläkin saattaa olla pulaa naisista.

Yhtälailla voisi sanoa, etteivät nuoret miehet oikeasti edes halua naista ja haluavatkin elää yksin. Niillähän on se mgtow:kin. Nuorilla naisilla on sen vuoksi nykyään ihan pulaa miehistä. En ole kuullut, että vanhoilla naisilla olisi samanlaista liikettä (poispäin miehistä).

Ei voisi sanoa yhtälailla, koska vanhemman naisen miehettömyys ei ola sellainen asia, joka leimaisi heitä yhtä paljon kuin naisettomuus nuoria miehiä. Tämän leiman takia tarvitaan mgtow-liike, joka muuttaa yhteiskuntaa (ja nuoria miehiä) siihen suuntaan, että vielä joku päivä naisettomaan nuoreen mieheen suhtaudutaan neutraalisti. 

Et ollenkaan osaa samaistua vanhemman naisen osaan, kyllä se puolisottomuus leimaa ja ahdistaa vanhemmallakin iällä. Etenkin, kun sitä puolisoa silloin usein tuekseen kipeästi tarvitsisi, kun ystävät kuolevat viereltä ja on kaikenlaista iän tuomaa vakavaakin sairautta.

Yhteiskunta vielä ohjaa naiset puolisonvalinnassa valitsemaan ikäisensä tai vanhemman miehen, vaikka ohjaamalla naiset valitsemaan vajaa kymmenen vuotta nuoremman miehen, tämä leskeyden tuoman yksinäisyyden ongelma olisi yhteiskunnassamme paljon pienempi.

Tuota kyrpäkaruselli-argumenttia kyllä viljellään yrittäen laittaa kaikki naiset tuohon samaan, lutkamaiseen muottiin halveeratakseen heitä. Anteeksi nyt vain, mutta on pakko vääntää joillekin teille ihan rautalangasta: kaikki naiset eivät harrasta yhdenillan suhteita. Ikävää jos mielikuvanne naisista on muodostunut jonkun Redditin MGTOW-yhteisön meemien kautta, jossa pilkataan länsimaisia lutkanaisia. Tuo naisryhmä kun ei kollektiivisesti edusta meitä kaikkia naisia, ei niin lähellekään. Ne naiset, jotka itse tunnen ja joiden kanssa olen tekemisissä, eivät omaa mitään tuollaisista piirteistä, joita halveksutte. EI ole alkoholiongelmaa, irtosuhteiden harrastamista tai muutenkaan holtiottomia elämäntapoja.

Itse olen kohta 24-vuotias enkä ole koskaan käynyt yökerhoissa enkä baareissa koska en viihdy sellaisissa paikoissa. Meidänkaltaisia on monia mutta meitähän ei edes lasketa naisiksi, koska emme ole Barbie-nukkeja vaan ihan tuikitavallisia ihmisiä kuten tekin. Oikeassa elämässä suurin osa naisista ei etsi mitään rikkaita komistuksia, vaan aivan tavallista suomalaista miestä. Harmikseni olen huomannut etten juurikaan viehätä heitä. Minua lähestyvät netissä vain ulkomaalaiset, jotka eivät kiinnosta. Jos silloin harvoin saan yhteydenoton suomalaista syntyperää olevalta mieheltä, on hän jo 60+ vuotias. Omanikäiset, tai omaa ikäluokkaani lähellä olevat ja tavalliset miehet eivät minusta kiinnostu. He kun toivovat naiselta ulkoista kauneutta, vaikka olisivat itse varsin vaatimattomia. Tämä havainnon olen tehnyt lukemattomia kertoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 41-vuotias, hoikka, treenattu, pitkätukkainen ja naisellinen. Lapsia en valitettavasti pysty samaan. Olen nyt ollut nettideiteillä jonkin aikaa, ja treffejä takana muutamia. Yhtäkään mallimiestä en ole edes nähnyt tai supermenestyjää, laillani ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, suurin osa perheellisiä. Parisuhteeseen myös miehillä on, ja hyvä niin, jokaisella omanlaisensa kriteerit, ja olen saanut ja antanut pakkeja esim. miehiltä, jotka haluavat naisen, jolla on myös lapsia.

Mitään parisuhteeseen halukasta miesvyöryä ei ole tullut sen enempää nyt kuin 2000-luvun alussa, kun olin viimeksi sinkku, ei sen enempää netissä kuin irl. En ole kaivannutkaan. Mutta keitä te tarkoitatte näillä naisilla, jotka ovat kuin karkkikaupassa ja hyväksyvät vain malli-koripalloilija-toimitusjohtajia? Missä heitä ylipäätään on, kun itse näen vain kaltaisiani tavallisia ihmisiä? Edustan kuitenkin erittäin keskivertoa ihmistä ylipäätään, luulisi että olisin edes sivusta nähnyt ko. ilmiön.

Onko ongelma siinä, että sana NAINEN tarkoittaa teille jotakin sellaista, mitä keskivertoihminen ei ymmärrä?

Mulle potentiaalinen nainen tarkoittaa 34-36 vuotiasta lapsetonta sinkkunaista joka kuitenkin haluaa saada lapsen kun löytää oikean kumppanin. Naisen pitäisi pysytyä huolehtimaan itsestään ja kyetä normaalielämään eli käymään töissä yms.  Et ole kohderyhmääni sillä olet biologisten tosiasioiden valossa liian vanha ja toinen on että sanoit itse että et voi saada lapsia mikä myös sulkee sinut kohderyhmäni ulkopuolelle.

Kiitos tiedosta. :) Kuitenkin minulle tosiaan riittää kysyntää miehissä, lapsia hankkineet toivovat ensi sijassa lapsetonta. Ketään kaikki eivät halua, ja se on aivan ok. 

Jotta ymmärtäisin näitä keskusteluita, haluaisin siis  tietää, mitä sana "nainen" tarkoittaa, ja tarkoittaako se nimenomaan jonkun tietyn ikäryhmän näkökulmaa siitä, ketkä naiset ovat haluttavia? Ongelmani ei siis ole, etten kelpaisi miehille, ja mietinkin, kirjoittaako täällä niin nuori miesporukka, että meillä ei olisi toisiamme kohtaan tosiaan kiinnostusta missään oloissa. Ja kun täällä ei kirjoittele ikäisiäni (+-8 vuotta) jotka eivät halua (lisää) lapsia, niin näille miehille tulee illuusio, että kukaan ei haluaisi esim. minua? 

Jos siis olen oikein summannut ketjun, että joillekin täällä aktiivisesti kirjoittaville, ilmeisesti nuorille ja lapsettomille miehille nainen = alle 35-vuotias ja lapseton? :) 

Hieman jo hymyilytti tuo, että ikäiseni eivät kelpaa parisuhteeseen. Kyllä keplpaavat sekä miehet että naiset, näin kypsempänä voin paljastaa. No, ei se ole minulta pois jos on vääriä kuvitelmia. :) 

Ei. "Näille miehille" ei tule mitään illuusiota siitä, ettetkö sinä kelpaisi kenellekään. Tämänkö halusit kuulla? Kyllä me uskotaan, että joku sinutkin huolii. Olethan nainen. Kyllä, luit oikein. Nainen. 

Aistin ärsyyntyneisyyttä, miksi ihmeessä? Kaiken ikäiset ihmiset pariutuvat ja ovat aina pariutuneet, mutta täällä on tullut se mielikuva että naiset pariutuvat jotenkin eri tavalla kuin miehet ja on hirveästi valinnanvaraa. Siksi kysyin, mitä tämä "nainen" pitää sisällään. 

Haluaisitko vastata tuohon kysymykseeni, että onko täällä tosiaan niin nuoria, että ikäiseni ymmärrettävästi tuntuvat ei-kiinnostavilta parisuhdemielessä? Se selittäisi, miksi "nainen" -käsite koskeekin vain pientä osaa naisista, ilmeisesti miesten itsensä ikäisiä (toistan, ihan ymmärrettävää), ja siksi tulee heiteltyä noita kommentteja että ikäisenikin 'kelpaavat' jollekin?  

En tiedä miksi sinä mitäkin aistit. Sinulle on sitten tullut täällä väärä mielikuva, ei siinä sen kummempaa. Naisille pariutuminen on helpompaa, joten naisissa on enemmän niitä, joille on kysyntää paljon tai melko paljon, ja vähemmän niitä, joille on kysyntää vähän tai ei juuri ollenkaan. Tästä on kyse. Ymmärrät varmaan, että minä en voi kertoa minkä ikäistä porukkaa täällä palstailee yhtään sen paremmin kuin sinäkään.

Niin, paitsi että todellisuudessa naisia on enemmän kuin miehiä, ja yksinäisiä aikuisia naisia on enemmän kuin vastaavia miehiä.

Naisia on enemmän vasta kun mennään yli 55 ikävuoden. Kaikissa tuota nuoremmissa ikäluokissa miehiä on enemmän, ja mitä nuoremmista on kyse, niin sitä suurempi ero on. Kyllä, yli 70-vuotiaita naisia on merkittävästi enemmän, mutta onko tällä oikeasti merkitystä parisuhteiden muodostumisen kannalta?

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Mutta kun ne 55-vuotiaatkin ovat naisia, ja myös monet haluavat muodostaa parisuhteita. Miksi rajaat heidät pois? Koska he eivät kiinnosta sinua? Ihan sama, kuin naiset rajaisivat kaikki ylipainoiset miehet pois, ja sanoisivat, ettei miehiä voi riittää kaikille.

Miksi sinä vastaavasti harhaanjohdit lukijoita puhumalla kokonaisuudesta? Parikymppiset ja seitsemänkymppiset eivät ole samalla markkinalla, joten kaiken niputtaminen yhteen antaa aivan väärän kuvan.

Juuri näin. Ja lisäksi mitä vanhemmista naisista on kyse, niin sitä useammin he haluavatkin elää yksin. Täten jopa niillä vanhuutta lähestyvillä miehilläkin saattaa olla pulaa naisista.

Yhtälailla voisi sanoa, etteivät nuoret miehet oikeasti edes halua naista ja haluavatkin elää yksin. Niillähän on se mgtow:kin. Nuorilla naisilla on sen vuoksi nykyään ihan pulaa miehistä. En ole kuullut, että vanhoilla naisilla olisi samanlaista liikettä (poispäin miehistä).

Ei voisi sanoa yhtälailla, koska vanhemman naisen miehettömyys ei ola sellainen asia, joka leimaisi heitä yhtä paljon kuin naisettomuus nuoria miehiä. Tämän leiman takia tarvitaan mgtow-liike, joka muuttaa yhteiskuntaa (ja nuoria miehiä) siihen suuntaan, että vielä joku päivä naisettomaan nuoreen mieheen suhtaudutaan neutraalisti. 

Et ollenkaan osaa samaistua vanhemman naisen osaan, kyllä se puolisottomuus leimaa ja ahdistaa vanhemmallakin iällä. Etenkin, kun sitä puolisoa silloin usein tuekseen kipeästi tarvitsisi, kun ystävät kuolevat viereltä ja on kaikenlaista iän tuomaa vakavaakin sairautta.

Yhteiskunta vielä ohjaa naiset puolisonvalinnassa valitsemaan ikäisensä tai vanhemman miehen, vaikka ohjaamalla naiset valitsemaan vajaa kymmenen vuotta nuoremman miehen, tämä leskeyden tuoman yksinäisyyden ongelma olisi yhteiskunnassamme paljon pienempi.

Ei se nyt varmaan ainakaan niin paljon leimaa kuin nuoren miehen naisettomuus. Johan tälläkin palstalla päivittäin miehiä halvennetaan naisettomuudesta ja naisettomia pidetään täysin luusereina. "Et ole koskaan edes naista saanut." Eihän moista naisille tietenkään edes sanota, koska jokainen ymmärtää, että naisille olisi tarjontaa, mutta he ovat vain nirsompia. Jos siitä isommasta tarjolla olevasta joukosta ketään kelpuuta, niin ei se sitä tarkoita, ettäkö olisi samalla viivalla muiden sinkkujen kanssa.

Ja mitä vanhoihin naisiin tulee, niin varmaan he haluaisivatkin nuoremman miehen pitämään heistä huolta ha vähentämään sosiaalista painetta, uskon tämän. Mutta tämähän on ihan heidän omissa käsissään, jos kyse on vain jostain "yhteiskunnan ohjaamisesta". Sen kuin tekevät omia päätöksiä moisien ohjailujen sijaan. Mikä ongelma tämä edes on, en ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Tuota kyrpäkaruselli-argumenttia kyllä viljellään yrittäen laittaa kaikki naiset tuohon samaan, lutkamaiseen muottiin halveeratakseen heitä. Anteeksi nyt vain, mutta on pakko vääntää joillekin teille ihan rautalangasta: kaikki naiset eivät harrasta yhdenillan suhteita. Ikävää jos mielikuvanne naisista on muodostunut jonkun Redditin MGTOW-yhteisön meemien kautta, jossa pilkataan länsimaisia lutkanaisia. Tuo naisryhmä kun ei kollektiivisesti edusta meitä kaikkia naisia, ei niin lähellekään. Ne naiset, jotka itse tunnen ja joiden kanssa olen tekemisissä, eivät omaa mitään tuollaisista piirteistä, joita halveksutte. EI ole alkoholiongelmaa, irtosuhteiden harrastamista tai muutenkaan holtiottomia elämäntapoja.

Itse olen kohta 24-vuotias enkä ole koskaan käynyt yökerhoissa enkä baareissa koska en viihdy sellaisissa paikoissa. Meidänkaltaisia on monia mutta meitähän ei edes lasketa naisiksi, koska emme ole Barbie-nukkeja vaan ihan tuikitavallisia ihmisiä kuten tekin. Oikeassa elämässä suurin osa naisista ei etsi mitään rikkaita komistuksia, vaan aivan tavallista suomalaista miestä. Harmikseni olen huomannut etten juurikaan viehätä heitä. Minua lähestyvät netissä vain ulkomaalaiset, jotka eivät kiinnosta. Jos silloin harvoin saan yhteydenoton suomalaista syntyperää olevalta mieheltä, on hän jo 60+ vuotias. Omanikäiset, tai omaa ikäluokkaani lähellä olevat ja tavalliset miehet eivät minusta kiinnostu. He kun toivovat naiselta ulkoista kauneutta, vaikka olisivat itse varsin vaatimattomia. Tämä havainnon olen tehnyt lukemattomia kertoja.

Minullehan ihan keskivertokin passaa jos on hyvä luonne, ja bonusta vaan sellaiset jotka eivät ulkona ravaa - kun en itsekään sitä harrasta. Sattuneesta syystä tällaisia naisia ei vaan usein kohtaa... t. M27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Taas on viaton uhri naisettomuuteensa. Sillä ei tietenkään voi olla vaikutusta, että tekstisi perusteella olet sovinisti, joka halvennat naisia jatkuvasti yleistämällä mielestäsi vastaajan negatiiviset ominaisuudet kaikkiin naisiin.

Täydellinen besserwissernainenko siellä huutelee vieraisiin pöytiin? Olet varmaan niitä naisia, joiden mielestä miehen pitää olla kiltti, kunnollinen, tottelevainen, auttaa ja rakastaa naista pyyteettömästi...siis kaikki tuo ilman vastaoletuksia. Siinä tapauksessa koiran hankkiminen voi sopia sinulle paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on vääristynyt käsitys naisten saamasta huomiosta. Kaunis nuori nainen saattaa saada baarissa kovastikin huomiota, mutta tavallisessa elämässä ei mitään. 

Tunnen yhden kauniin nuoren naisen, joka on todella ystävällinen ja mukava, mutta hänen elämänsä pyörii pitkälti opintojen parissa. Hän saa olla täysin rauhassa miesten iskuyrityksiltä, koska ei liiku yöelämässä. Väitteet siitä, että nuorille naisille miehiä tulee ovista ja ikkunoista ovat puppua. Jos ei ole baari-ihmisiä, saa aivan rauhassa viettää yksinäisen ihmisen elämää. Tietenkin seuraa varmaan löytyisi, jos sitä aktiivisesti etsisi, mutta täällä miehet väittävätkin, että naisen ei tarvitse olla kuin nuori, kaunis ja olemassa, niin miehet parveilevat ympärillä. Näin ei todellakaan ole. Vähänkin ujomman naisen voi olla hyvinkin vaikea uskaltaa lähteä etsimään seuraa, ihan kuten monen miehenkin.

Aika järjetön argumentti. Nainen ei saa huomiota ellei mene sellaiseen paikkaan, jossa on soveliasta antaa huomiota. Tämä ratkeaa yksinkertaisesti menemällä sellaiseen paikkaan, jossa saa huomiota.

Ei tarvitse olla mitään baari-ihmisiä, jossa voi toisinaan käydä siellä seuraa etsimässä. Tinderin myötä se ei ole edes pakollista, vaan miehen saa kotiinkuljetuksella. 

Eivät ujot ihmiset mene baareihin, joten he jäävät helposti yksin, oli kyseessä sitten mies tai nainen. Kaikki eivät ole mitään bilehileitä, Tinder-tipuja tai muuten itseään somessa esitteleviä tyrkkyjä. Ei se naisellekaan riitä, että elelee tavallista hiljaiseloa, ei kukaan välttämättä lähesty missään opintojen yhteydessä tai harrastusten parissa. Hiljaisen naisen voi olla myös vaikea löytää itselleen kumppania, vaikka miehet eivät sitä tunnu ymmärtävän. Vaikka olisi nuori ja nätti, vaatii tietynlaisen luonteen, että osaa flirttailla tai tuoda itsensä esiin. Siksi ymmärrän oikein hyvin niitä naisia, jotka kertovat olevansa ihan nättejä ja jäävänsä silti aina lehdellä soittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 41-vuotias, hoikka, treenattu, pitkätukkainen ja naisellinen. Lapsia en valitettavasti pysty samaan. Olen nyt ollut nettideiteillä jonkin aikaa, ja treffejä takana muutamia. Yhtäkään mallimiestä en ole edes nähnyt tai supermenestyjää, laillani ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, suurin osa perheellisiä. Parisuhteeseen myös miehillä on, ja hyvä niin, jokaisella omanlaisensa kriteerit, ja olen saanut ja antanut pakkeja esim. miehiltä, jotka haluavat naisen, jolla on myös lapsia.

Mitään parisuhteeseen halukasta miesvyöryä ei ole tullut sen enempää nyt kuin 2000-luvun alussa, kun olin viimeksi sinkku, ei sen enempää netissä kuin irl. En ole kaivannutkaan. Mutta keitä te tarkoitatte näillä naisilla, jotka ovat kuin karkkikaupassa ja hyväksyvät vain malli-koripalloilija-toimitusjohtajia? Missä heitä ylipäätään on, kun itse näen vain kaltaisiani tavallisia ihmisiä? Edustan kuitenkin erittäin keskivertoa ihmistä ylipäätään, luulisi että olisin edes sivusta nähnyt ko. ilmiön.

Onko ongelma siinä, että sana NAINEN tarkoittaa teille jotakin sellaista, mitä keskivertoihminen ei ymmärrä?

Mulle potentiaalinen nainen tarkoittaa 34-36 vuotiasta lapsetonta sinkkunaista joka kuitenkin haluaa saada lapsen kun löytää oikean kumppanin. Naisen pitäisi pysytyä huolehtimaan itsestään ja kyetä normaalielämään eli käymään töissä yms.  Et ole kohderyhmääni sillä olet biologisten tosiasioiden valossa liian vanha ja toinen on että sanoit itse että et voi saada lapsia mikä myös sulkee sinut kohderyhmäni ulkopuolelle.

Kiitos tiedosta. :) Kuitenkin minulle tosiaan riittää kysyntää miehissä, lapsia hankkineet toivovat ensi sijassa lapsetonta. Ketään kaikki eivät halua, ja se on aivan ok. 

Jotta ymmärtäisin näitä keskusteluita, haluaisin siis  tietää, mitä sana "nainen" tarkoittaa, ja tarkoittaako se nimenomaan jonkun tietyn ikäryhmän näkökulmaa siitä, ketkä naiset ovat haluttavia? Ongelmani ei siis ole, etten kelpaisi miehille, ja mietinkin, kirjoittaako täällä niin nuori miesporukka, että meillä ei olisi toisiamme kohtaan tosiaan kiinnostusta missään oloissa. Ja kun täällä ei kirjoittele ikäisiäni (+-8 vuotta) jotka eivät halua (lisää) lapsia, niin näille miehille tulee illuusio, että kukaan ei haluaisi esim. minua? 

Jos siis olen oikein summannut ketjun, että joillekin täällä aktiivisesti kirjoittaville, ilmeisesti nuorille ja lapsettomille miehille nainen = alle 35-vuotias ja lapseton? :) 

Hieman jo hymyilytti tuo, että ikäiseni eivät kelpaa parisuhteeseen. Kyllä keplpaavat sekä miehet että naiset, näin kypsempänä voin paljastaa. No, ei se ole minulta pois jos on vääriä kuvitelmia. :) 

Ei. "Näille miehille" ei tule mitään illuusiota siitä, ettetkö sinä kelpaisi kenellekään. Tämänkö halusit kuulla? Kyllä me uskotaan, että joku sinutkin huolii. Olethan nainen. Kyllä, luit oikein. Nainen. 

Aistin ärsyyntyneisyyttä, miksi ihmeessä? Kaiken ikäiset ihmiset pariutuvat ja ovat aina pariutuneet, mutta täällä on tullut se mielikuva että naiset pariutuvat jotenkin eri tavalla kuin miehet ja on hirveästi valinnanvaraa. Siksi kysyin, mitä tämä "nainen" pitää sisällään. 

Haluaisitko vastata tuohon kysymykseeni, että onko täällä tosiaan niin nuoria, että ikäiseni ymmärrettävästi tuntuvat ei-kiinnostavilta parisuhdemielessä? Se selittäisi, miksi "nainen" -käsite koskeekin vain pientä osaa naisista, ilmeisesti miesten itsensä ikäisiä (toistan, ihan ymmärrettävää), ja siksi tulee heiteltyä noita kommentteja että ikäisenikin 'kelpaavat' jollekin?  

En tiedä miksi sinä mitäkin aistit. Sinulle on sitten tullut täällä väärä mielikuva, ei siinä sen kummempaa. Naisille pariutuminen on helpompaa, joten naisissa on enemmän niitä, joille on kysyntää paljon tai melko paljon, ja vähemmän niitä, joille on kysyntää vähän tai ei juuri ollenkaan. Tästä on kyse. Ymmärrät varmaan, että minä en voi kertoa minkä ikäistä porukkaa täällä palstailee yhtään sen paremmin kuin sinäkään.

Niin, paitsi että todellisuudessa naisia on enemmän kuin miehiä, ja yksinäisiä aikuisia naisia on enemmän kuin vastaavia miehiä.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005147637.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

En halua tuomita ketään. Jos tuollainen järjestely riittää sinulle ja seurustelukumppanillesi, niin mikäs siinä. Minä haluan perinteisemmän parisuhteen jossa asutaan yhdessä.

Väitän kuitenkin, että on itsepetosta jos sanoo valinneensa tuollaisen suhteen lasten edun vuoksi. Oikeat syyt ovat jossain muualla, mitä ne sitten ovatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen on 20-25 vuotias hoikka ja nätti.

Mies on 25-50 vuotias.

Loput eivät ole mitään.

Näin? Ihmekös tuo jos "naisille" on "ylitarjontaa".

Ei nyt ihan noinkaan. Kyllä esim. 27-vuotias nainenkin monille kelpaa. Mutta siitä on pitkä matka viidetä kymmentä puskevaan naiseen, joka ei enää kykene lisääntymään. Tuo ikä ja kyvyttömyys luoda uutta elämää sulkevat monen monta miestä pois.

Oliko tämä vastaus minulle? Edelleen en tajua, mikä on k***äkaruselli ja miten en liity siihen? Seksiä olisi tarjolla mutta ei kiinnosta, parisuhteeseen halukkaita kyllä olisi mutta yhtä maltilla kuin nuorempana. Ja tosiaan itselle pienten lasten perheet eivät nappaa ja osa miehistä haluaa äiti-ihmisiä, useammin kuitenkin niin että lapsia omaavat miehet toivovat lapsetonta naista. Meillä on sitten harmillisesti ollut esim. liikaa etäisyyttä että suhde olisi voinut toimia. 

Onko siis koko tässä "kuka on nainen" -asiassa kyse siitä, että täällä on pääosin nuoria miehiä jotka puhuvat vain omasta näkökulmastaan yleistäen sen koskemaan kaikkia miehiä? 

ap

Miten niin yleistävät sen kokemaan kaikkia miehiä? Eivät he sitä kaikkiin miehiin tai kaikkiin naisiin yleistä, vaan puhuvat kokonaisuudesta. Ky*päkaruselli on sitä, että nainen pyörittää monia miehiä kerrallaan, koska nuoriin naisiin kohdistuu enemmän seksuaasita kysyntää kuin miehiin. Kaikki naiset eivät niin tee, joten asiaa ei voi kumota jankuttamalla omasta kokemuksesta.

Ikään kuin sinä puhuisit universaalia totuutta pohjautuen kattaviin tutkimuksiin, ja kaikki muut vain omakohtaista kokemusta. Kiva silmänkääntötemppu.

Eiköhän me puhuta kaikki henkilökohtailla kokemuksella ja mielipiteellä, myös sinä, ja sinun mielipide on tasan yhtä painava kuin kunkin meistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

En halua tuomita ketään. Jos tuollainen järjestely riittää sinulle ja seurustelukumppanillesi, niin mikäs siinä. Minä haluan perinteisemmän parisuhteen jossa asutaan yhdessä.

Väitän kuitenkin, että on itsepetosta jos sanoo valinneensa tuollaisen suhteen lasten edun vuoksi. Oikeat syyt ovat jossain muualla, mitä ne sitten ovatkaan.

Miesystäväni on myös viikko-viikkovanhempi. Meille molemmille järjestely sopii enemmän kuin hyvin. Me molemmat haluamme omistautua lapsillemme lapsiviikkoina, emmekä halua uusperhettä.

Työskentelemme samalla työpaikalla, joten suhteemme on siltä osin paljon perinteisiä parisuhteita läheisempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

En halua tuomita ketään. Jos tuollainen järjestely riittää sinulle ja seurustelukumppanillesi, niin mikäs siinä. Minä haluan perinteisemmän parisuhteen jossa asutaan yhdessä.

Väitän kuitenkin, että on itsepetosta jos sanoo valinneensa tuollaisen suhteen lasten edun vuoksi. Oikeat syyt ovat jossain muualla, mitä ne sitten ovatkaan.

Tuo on parisuhde eikä järjestely. Kolmikymppisen elämänkokemus riittää kattamaan parinmuodostuksen joka tähtää ydinperheeseen. Seuraavassa ikävaiheessa elämänkokemus on avartunut käsittämään laajemman kirjon parisuhteita, koska ihmisten elämäntilanteet on vuosikymmenten aikana ehtineet moninaistua. Kun kolmekymppiset huomioivat ne kaksi ihmistä, viisikymppisillä on kummallakin kymmenen ihmistä jotka on heidän ratkaisuista suoraan riippuvaisia. Esimerkiksi heidän muuttaminen vaikuttaisi lasten muuttamiseen, mikä vaikuttaisi lasten isovanhempien ja serkkujen näkemiseen, lasten isän, tämän uuden puolison, uuden puolison lasten arkeen.

Neljä-viisikymppisellä ei ole varaa olla itsekäs parisuhteensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

En halua tuomita ketään. Jos tuollainen järjestely riittää sinulle ja seurustelukumppanillesi, niin mikäs siinä. Minä haluan perinteisemmän parisuhteen jossa asutaan yhdessä.

Väitän kuitenkin, että on itsepetosta jos sanoo valinneensa tuollaisen suhteen lasten edun vuoksi. Oikeat syyt ovat jossain muualla, mitä ne sitten ovatkaan.

Onko siis uusperhe mielestäsi aina lasten edun mukainen? Miksi mielestäsi vanhempi ei voi panna lasten etua oman jokapäiväisen panetuksen edelle ja tavata kumppaniansa vain lapsivapailla viikoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

En halua tuomita ketään. Jos tuollainen järjestely riittää sinulle ja seurustelukumppanillesi, niin mikäs siinä. Minä haluan perinteisemmän parisuhteen jossa asutaan yhdessä.

Väitän kuitenkin, että on itsepetosta jos sanoo valinneensa tuollaisen suhteen lasten edun vuoksi. Oikeat syyt ovat jossain muualla, mitä ne sitten ovatkaan.

Apua mikä tyyppi, 50-luvultako teleporttasit itsesi tänne .

Ihmiset toimivat suhteessaan, kuten parhaaksi näkevät. Iän ja kokemuksen myötä saattaa ajatusmaailma muuttua ja yhteistalous ei ole välttämättä millään lailla tavoite; edes lasten muutettua kotoa.

Minulle introverttina sopii paremmin kuin hyvin se, että olen joko lapsen kanssa tai sitten vapaalla miehen kanssa. En näe mitään syytä yhdistää näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on vääristynyt käsitys naisten saamasta huomiosta. Kaunis nuori nainen saattaa saada baarissa kovastikin huomiota, mutta tavallisessa elämässä ei mitään. 

Tunnen yhden kauniin nuoren naisen, joka on todella ystävällinen ja mukava, mutta hänen elämänsä pyörii pitkälti opintojen parissa. Hän saa olla täysin rauhassa miesten iskuyrityksiltä, koska ei liiku yöelämässä. Väitteet siitä, että nuorille naisille miehiä tulee ovista ja ikkunoista ovat puppua. Jos ei ole baari-ihmisiä, saa aivan rauhassa viettää yksinäisen ihmisen elämää. Tietenkin seuraa varmaan löytyisi, jos sitä aktiivisesti etsisi, mutta täällä miehet väittävätkin, että naisen ei tarvitse olla kuin nuori, kaunis ja olemassa, niin miehet parveilevat ympärillä. Näin ei todellakaan ole. Vähänkin ujomman naisen voi olla hyvinkin vaikea uskaltaa lähteä etsimään seuraa, ihan kuten monen miehenkin.

Aika järjetön argumentti. Nainen ei saa huomiota ellei mene sellaiseen paikkaan, jossa on soveliasta antaa huomiota. Tämä ratkeaa yksinkertaisesti menemällä sellaiseen paikkaan, jossa saa huomiota.

Ei tarvitse olla mitään baari-ihmisiä, jossa voi toisinaan käydä siellä seuraa etsimässä. Tinderin myötä se ei ole edes pakollista, vaan miehen saa kotiinkuljetuksella. 

Eivät ujot ihmiset mene baareihin, joten he jäävät helposti yksin, oli kyseessä sitten mies tai nainen. Kaikki eivät ole mitään bilehileitä, Tinder-tipuja tai muuten itseään somessa esitteleviä tyrkkyjä. Ei se naisellekaan riitä, että elelee tavallista hiljaiseloa, ei kukaan välttämättä lähesty missään opintojen yhteydessä tai harrastusten parissa. Hiljaisen naisen voi olla myös vaikea löytää itselleen kumppania, vaikka miehet eivät sitä tunnu ymmärtävän. Vaikka olisi nuori ja nätti, vaatii tietynlaisen luonteen, että osaa flirttailla tai tuoda itsensä esiin. Siksi ymmärrän oikein hyvin niitä naisia, jotka kertovat olevansa ihan nättejä ja jäävänsä silti aina lehdellä soittelemaan.

Voihan se olla hankalaa jos on ihan sairaalloisen ujo ja antaa pakit, vaikka miehet lähestyvätkin, eikä uskalla mennä mihinkään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että naiselle ei olisi ylitarjontaa, vaan että nainen ei uskalla hyväksyä näitä tarjouksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse 41-vuotias, hoikka, treenattu, pitkätukkainen ja naisellinen. Lapsia en valitettavasti pysty samaan. Olen nyt ollut nettideiteillä jonkin aikaa, ja treffejä takana muutamia. Yhtäkään mallimiestä en ole edes nähnyt tai supermenestyjää, laillani ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, suurin osa perheellisiä. Parisuhteeseen myös miehillä on, ja hyvä niin, jokaisella omanlaisensa kriteerit, ja olen saanut ja antanut pakkeja esim. miehiltä, jotka haluavat naisen, jolla on myös lapsia.

Mitään parisuhteeseen halukasta miesvyöryä ei ole tullut sen enempää nyt kuin 2000-luvun alussa, kun olin viimeksi sinkku, ei sen enempää netissä kuin irl. En ole kaivannutkaan. Mutta keitä te tarkoitatte näillä naisilla, jotka ovat kuin karkkikaupassa ja hyväksyvät vain malli-koripalloilija-toimitusjohtajia? Missä heitä ylipäätään on, kun itse näen vain kaltaisiani tavallisia ihmisiä? Edustan kuitenkin erittäin keskivertoa ihmistä ylipäätään, luulisi että olisin edes sivusta nähnyt ko. ilmiön.

Onko ongelma siinä, että sana NAINEN tarkoittaa teille jotakin sellaista, mitä keskivertoihminen ei ymmärrä?

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi naisen, jolla on itsellään lapsia? Ainoa syy miksi etsisi sellaista naista on se, että mies ei halua lapsia ja siten jos nainen on hoitanut lapsiasian pois päiväjärjestyksestä jonkun muun kanssa, niin silloin miehen ei tarvitse hankkia lapsia. Toki parempi vaihtoehto on jos naisella ei ole lapsia, eikä hän niitä aio hankkia. 

Täällä yksi yh-äiti vastaa

En minäkään usko että kukaan varsinaisesti etsii naista, jolla on lapsia. Mutta aikuisten ihmisten maailmassa elävät ymmärtävät, että monella on takana elettyä elämää ja usein 30+ jälkeen se tarkoittaa myös lapsia. Jos tapaa ihmisen, joka ns. kolahtaa ja hänellä on lapsia, niin se on vain fakta. Ei toive, ei este. Näin olen kokenut ja myös muut, joiden kanssa olen aiheesta keskustellut. Ehkä nuoremmilla eli alle 30v tämä on deal breaker.

Rietas enkeli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kirjoittelee mies joka on 40 -vuotias. Kaikkien naissuhteitteni, joita ei runsaslukuisesti ole, eteen olen joutunut tekemään todella kovasti töitä. Suhteet ovat päättyneet käytännössä siihen, että nainen on halunnut erota ja etsinyt uuden miehen itselleen. En ilmeisesti ole tarpeeksi jännä vaan liian tunnollinen ja tylsä.

Voin myöntää olevani hieman katkera siitä, että naisia lähestytään jatkuvasti yökerhoissa, illanvietoissa ja nettideiteillä. Seksiä on saatavilla aina jos vaan haluaa. Joku kysyi sitä naisen määritelmää...jokaiselle normaalille miehelle nainen tarkoittaa hedelmällisessä iässä olevaan naista eli käytännössä noin 18-35 -vuotiasta. Koska olen kuitenkin realisti, niin minulle se määritelmä on 30-40 -vuotias nainen, joka voi olla sinkku tai lapsellinen. Minulla on omia lapsia, joten toivon naisen olevan lapseton, koska en halua mihinkään uusperhehelvettiin missä lapsiluku on yhteen laskettuna suurperheen luokkaa. Mutta eivät ne lapset ole este jos nainen muuten on sopiva.

Tunnollisuus ei mitenkään voi olla syy suhteittesi kaatumiseen. Suosit itseäsi nuorempia lapsettomia naisia, jos naisten tapaan laajentaisit skaalaasi etkä olisi heti suunnittelemassa yhteenmuuttoa naisystävän kanssa (uusperhehelvetti), niin mahdollisuutesi olisivat paremmat.

Ensimmäiseksi neuvoisin sinua rehellisesti miettimään niitä oikeita syitä, miksi tulet aina jätetyksi.

Sanoisin että teit tässä naisille tyypilliseen tapaan virheoletuksen. Avioeroni jälkeen en todellakaan ole muuttamassa yhteen heti kenenkään kanssa, mutta en toisaalta halua sellaistakaan suhdetta jossa asutaan vuosia omissa kodeissa kunnes lapset on aikuisia ja sitten yritetään miettiä jotain yhteisasumista.

Minulle kelpaa myös ikäiseni nainen, ei vain nuoremmat, mutta vanhempaa naista en halua. Se minulle sallittakoon. Oletan myös naisen elättävän itsensä (yhdessä asuessa tuloja voidaan tasata), mutta tämäkin tuntuu olevan monesti liikaa vaadittu. Yllättävän usean naisen tulot koostuvat erilaisista tuista tai elareista.

Joten ihan turha yrittää taas tuota naisten perinteistä, sinun luonteessasi täytyy olla jotain vikaa syyllistämistä.

Kerroit, että naiset aina jättävät sinut ja yritit syyttää siitä mm. tunnollisuuttasi (mikä on täysin absurdia). Sen takia sinun todella kannattaisi pohtia asiaa. En pysty kyllä käsittämään, miksi pari vuotta vanhempi nainen ei sinulle kelpaa ja miksi olet kovin ehdoton tässä asiassa.

Tutkitusti miehet pariutuvat (ja muuttavat yhteen) paljon naisia ripeämmin eron jälkeen. Kaipaavatko miehet kotiapulaista vai miksi kahden aikuisen rento suhde eri osoitteissa on sinulle ehdoton ei? Saisitte molemmat rusinat pullasta ja pystytte myös keskittymään vanhemmuuteen.

Ehkä mainitsemasi tylsyys onkin totta siinä mielessä, että pidät tiukasti kiinni vaatimuksistasi ja suhteen luonteesta. Et edes mieti ja tutki muita vaihtoehtoja.

Levysi jäi kiinni uraan kuten yleensäkin naisilla ja jäit jankkaamaan samaa asiaa hieman eri sanoilla eli vian täytyy olla minussa tai vaatimuksissani. Kerrotaan nyt tähän, että olen minäkin kieltäytynyt suhteesta tai jättänyt jos suhteelle ei ole ollut kunnon edellytyksiä. On tietysti totta, että monelle (vanhemmalle) naiselle tuo elantonsa hankkiminen on punainen vaate ja rusinoiden pullasta noukkiminen on niin tärkeää ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Minusta vaatimukseni eivät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Onhan naisillakin kaikenlaisia vaatimuksia.

Ehkä miehet haluavat puolison avuksi kotitöihin, mutta naiset taas haluavat asua erillään koska olisi vaikea selittää lapsille kuka tämä uusi mies on ja elareiden maksuunkin voisi tulla ongelmia kun ex-ukko ei innostuisi uudesta miehestä kainalossa. Paljon kivempaa elellä vapaaviikkoina tai -viikonloppuina salasuhde-elämää ja leikkiä kilttiä lähihuoltajaa.

P.S. Kyllä mulle voisi pari vuotta vanhempi nainen kelvata jos muuten kaikki natsaa, ei se nyt niin tarkkaa ole. Mites nyt suu pannaan?

Eli ongelma onkin nyt siinä, että nainen, jolla on lapsia, laittaa lapsensa sinun edelle, halutessaan lapsiviikoilla omistautua lapsilleen ja lapsivapaina viikkoina nauttia kahden aikuisen tapailusuhteesta, jossa ei tarvitse kiistellä rahasta tai kotitöistä.

Tämän saat vielä omassa päässäsi kuulostamaan itsekkäältä ja ahneelta. Itse elän tällaisessa viikko-viikkovanhemmuudessa ja Helsingille tyypilliseen tapaan mitään elareita ei kyllä maksella puolin tai toisin.

Tekeekö mielestäsi selibaatti naisesta kiltin, kun puhut "salasuhde-elämästä" ihan normaalissa seurustelusuhteessa? Miksi seurustelukumppani tulisi esitellä lapsille nopealla aikataululla, jos häntä tapailee vain lapsivapailla viikoilla?

Ei, ongelma ei ole naisen lapsissa vaan siinä ajattelutavassa, että lapsiviikon olen supermutsi ja enkeli ja sitten vapaaviikolla elämä ranttaliksi ja hurjastelemaan miehen kanssa sinkkutyyliin. Eli halutaan poimia rusinat pullasta. Minä ainakin haluan parisuhteen, jossa asutaan saman katon alla. Ja jos on lapsia niin ei teeskennellä etteikö niitä olisi.

Selibaatista saa jokainen päättää itse, mutta ei kukaan mies katso hyvällä naista joka hyppii sängystä sänkyyn...sillä lapsivapaalla viikolla.

Siis pitkäaikainen vakaa parisuhde on mielestäsi rietastelua, jos ei asuta yhdessä ja seksin harrastaminen ilman yhdessäasumista jotenkin likaa naisen?

Lapsille omistautuminen lapsiviikoilla on suotavaa, etenkin, jos lapset ovat pieniä. Sinua taitaa kovasti ahdistaa se, että nainen asettaa lapsensa miehen edelle, eikä omistaudu palvelemaan miestä joka päivä.

Vaikken tee töitä työpäivän jälkeen kotona, kun lapset ovat luonani, ei se tarkoita sitä, että teeskentelisin lapsille, etten käy töissä ollenkaan. Sama koskee miesystävääni. En salaile hänen olemassaoloaan, mutten tuo häntä lapsiviikolla kotiini.

En halua tuomita ketään. Jos tuollainen järjestely riittää sinulle ja seurustelukumppanillesi, niin mikäs siinä. Minä haluan perinteisemmän parisuhteen jossa asutaan yhdessä.

Väitän kuitenkin, että on itsepetosta jos sanoo valinneensa tuollaisen suhteen lasten edun vuoksi. Oikeat syyt ovat jossain muualla, mitä ne sitten ovatkaan.

Apua mikä tyyppi, 50-luvultako teleporttasit itsesi tänne .

Ihmiset toimivat suhteessaan, kuten parhaaksi näkevät. Iän ja kokemuksen myötä saattaa ajatusmaailma muuttua ja yhteistalous ei ole välttämättä millään lailla tavoite; edes lasten muutettua kotoa.

Minulle introverttina sopii paremmin kuin hyvin se, että olen joko lapsen kanssa tai sitten vapaalla miehen kanssa. En näe mitään syytä yhdistää näitä.

Kyllä minulla on kokemusta ihan tarpeeksi elämästä, jotta osaan ottaa huomioon avioerot ja vastaavat. Toistan edelleen, minä haluan parisuhteen jossa asutaan yhdessä. On muunkinlaisia parisuhteita, mutta ne eivät ole minua varten, olen kokeillut.

Hyvä että olit sentään rehellinen ja kerroit, että sinulla syy mainitunkaltaiseen parisuhteeseen on oma itsekkyytesi (anteeksi siis haluat keskittyä rauhassa vuorotellen lapsiin ja mieheen) eikä suinkaan lasten etu.

P.S. Kyllä ne lapset isompana tajuaa äidin heilastelevan miesten kanssa vapaaviikoillaan. Olisi rehellisempää asua yhdessä sen miehen kanssa jos ollaan päätetty jatkaa pariskuntana. (Tämä siis kaikille viikko-viikko + tapailusuhteen kannattajille.)

Vierailija kirjoitti:

Ketjun naiset, lakatkaa väittämästä, että jokin asia on "tutkittua" tai "yleisesti tiedossa olevaa faktaa", jos te ette aio väitettänne todistaa. Ei se lisää mielipiteenne uskottavuutta yhtään, että vain väitätte jonkin olevan tutkitusti sitä tai tätä, jos linkkiä tutkimuksiin ei tule. Kiitos.

Ketjun mies, lakkaa esittämästä omia väitteitäsi yleisinä faktoina, tyyliin "miksi Minna varasti laukun" kun ei ole todistettu että on edes ollut mitään laukkua