Joskus kuulee väitettävän, ettei lapsiperhe ehdi sitä tai tätä. Ehtii, jos halua
Elämässä pitää tehdä valintoja. Lapsia on helppo käyttää tekosyynä, jos ei HALUA tehdä jotakin. Mutta useimmat meistä äideistä tietävät, että kyllä.ehtii, jos on aitoa halua jotakin tehdä. Ei tarvitse edes olla mikään supertehokas tai yliahkera, ainoastaan miettiä, mitä haluaa ja karsia lillikanvarret pois.
Itse asiassa ainakin minä olen kehittynyt haahuilevasta elämäntyylistä melko organisoiduksi pakkaukseksi nimenomaan lasten syntymän myötä.
Tässä ihan vaan esimerkinomaisesti minun tyypillinen arkipäiväni. En tarkoita tätä miksikään ideaaliksi, jokaisella päivä on erilainen, koska tarpeetkin ovat erilaisia. Mutta näin minä elän, ja ehdin kaiken, mitä haluan.
Herään klo 5. Peseydyn, meikkaan puen. Muu perhe herää klo 7, sitä ennen ehdin järjestellä alakerran (asumme omakotitalossa, jossa makuuhuoneet ovat yläkerrassa, alakerrassa on olohuone, eteinen ja keittiö ja kylpyhuone, sauna ja kodinhoitohuone on kellarissa), robotti-imuri on imuroinut sen yön aikana. Kun olen herännyt, panen ensi töikseni pyykkiä koneeseen pyörimään ja laitan illalla pesemään jääneet kuivuriin. Silitän päivän vaatteet perheelle, maksan tarvittaessa laskuja ja hoitan nettijuttuja, teen aamupalan valmiiksi. Herätän lapset (3kpl, kaksi koululaista ja yksi tarhaikäinen) noin seitsemältä, katson aamutoimet ja passitan koululaisista matkaan ne, jotka menevät kahdeksaksi. Mies vie kuopuksen tarhaan ja vahtii myöhempään menevät, koska joustava työaika. Minä menen töihin, jossa klo 8-16. Kotimatkalla haen kuopuksen tarhasta ja käyn kaupassa. Laitan iltaruuan, jonka syömme miehen kotiuduttua noin klo 17.30. Mies kuskaa lapsia harrastuksiin (jokaisella on pari), minä autan tarvittaessa läksyissä. Illalla ehdin hyvin vielä käydä 5 km lenkillä noin klo 19 ja katsoa miehen kanssa yhdessä televisiota hetken tai vaikkapa pelata tai lukea lasten kanssa. Nukkumaan menen siinä noin puoli kymmeneltä arkisin.
Yhtenä iltana viikossa harrastamme miehen kanssa, käymme yhdessä ranskan tunnilla. Silloin en käy lenkillä.
Muutenkin aikataulu joustaa kyllä, ja viikonloppuisin hoidetaan yhdessä viikkosiivous ja puutarha ja käydään kulttuuririennoissa. Käydään vaikkapa katsomassa anoppia tai kavereita. Mies kalastaa ja lenkkeilee viikonloppuisin ja käy punttisalilla kahtena iltana viikossa.
Se, mitä emme tee on notku baareissa tai juo alkoholia humalaan saakka. Viikonloppuisinkin herään aika aikaisin, viimeistään seitsemältä, koska olen aamuvirkku ja tykkään puuhailla omaan tahtiin kotitöitä rauhassa ennen muun perheen heräämistä.
Lopputulos: olen hyvässä kunnossa, koti on aina siisti, lapsilla siistit vaateet ja koulutyöt tehtynä, ruoka on itsetehtyä, lapsilla ja meillä aikuisilla on harrastuksia, miehen kanssa menee hyvin. Aikaa on kaikkeen tarvittavaan.
Varmaan jonkun mielestä tuo kuulostaa kamalan aikataulutetulta, muttei se sitä ole, ei minulla mitään lukujärjestystä ole seinällä, vaan teen, mitä ehdin ja haluan. Tuo on vain esimerkki, joinain päivinä en siivoile aamulla vaan vaikkapa leivon kakun myyjäisiin.
Ja luppoaikaakin toki on, nytkin piipahdan täällä odotellessani miestä rautakaupasta.
Kommentit (119)
Oletko vähän yksinkertainen? Tietenkin se lause tulee suhteuttaa siihen, miten lapset vievät aikaa muulta. Jos ihminen aiemmin sai aikaan jotain sillä energialla, joka nyt menee lapsiin, ja muuten nautti vain olemisesta, niin ei tietenkään enää ehdi saada "mitään" aikaan.
no en kyllä ehdi, eikä ole tekosyitä. Haluaisin mm treenata enemmän mutta kun mies on yrittäjä joka tulee kotiin klo21 ja tukiverkkoa on yksi kiireinen isoäiti lähistöllä niin milloin pääsen? Kerran viikossa mies pääsee aiemmin töistä (tämän tauon olen arjesta itselleni vaatinut) Eriasia olisi 7-16 mies.
Teillä on terveet lapset? Saa erityinen ja päde sitten.
Mulle ei sopis ollenkaan, ettei mssään välissä ole aikaa ajatella omiaan. Kotitöissä en voi sitä tehdä, koska se usein vaatii kirjoittamista.
Täysin samaa mieltä. Mitä tahansa ehtii, jos oikeasti haluaa/asiaan on riittävästi kiinnostusta. Joka ikinen kerta, kun kuulen jonkun sanovan ettei EHDI treenata, niin aivan pötypuhetta. Kyse on priorisoinnista ja asioiden järjestelystä, ei siitä ettei ehtisi. Treenaamiseenkaan ei tarvi käyttää edes puolta tuntia kerrallaan, jos tietää mitä tekee. Ja jos ei tiedä ni netti ja treinerit on sitä varten.
Moni ihminen tekee pidempiä työpäiviä kuin sinä.
Minäkään en notku baareissa, mutta arki-iltana koen tärkeäksi pysähtyä lasten hetkeen, jutella, hassutella ja leikkiä. Aika monesti siivous jää välistä. Viikonloppuisin tehdään mieluummin juttuja oman perheen kanssa kuin istutaan esimerkiksi anoppilassa (toki sielläkin käydään välillä,mutta ei se voita pitkään sängyssä lueskelua lasten kanssa tai lasten viemistä luontoretkelle).
Minä en halua äitinä olla tehokas organisointipakkaus, sitä saan olla tarpeeksi työelämässä. Kotona haluan olla läsnäoleva äiti, joka voi jättää siivoamisen kesken, koska lapsi pyytää lukemaan kirjaa raskaan päiväkotipäivän jälkeem.
Sinänsä totta, köytän todellakin tuota lapsen kanssa ei ehdi syynä ihan kaikkeen jutellessani perheen ulkopuolisille lillukanvarsista... Käytämme sitten ajan perheen kanssa pelailuun ja kotona köllimiseen :)
Meillä on neljä lasta, joista yksi erityisstatuksella. Ja kyllä, käytän usein lapsia tekosyynä etten esim. Jää ylitöihin.
Muuten kyllä ehdin siivota, laittaa ruokaa, harrastaa ym. Iso okt, kotieläimiä yms.
Kaikissa perheissä ei mies hoida lasten aamuhommia, vaikka olisi kuinka joustava työaika. Kaikki eivät asu kahdessa kerroksessa, josta voisi sitten hiippailla tekemään koti- tai muita töitä aamuisin tai iltaisinkaan. Kaikki lapset eivät ole terveitä, eikä voi tuupata harrastuksiin. Kaikissa perheissä ei ole kahta tervettä vanhempaakaan. Kaikilla vanhemmilla ei ole niitä isien ja äitien työpaikkoja, joista voi tiettyyn kellonaikaan lähteä...
Miten tuosta sun selostuksesta pitäisi käydä ilmi, että ehtii tehdä sitä ja tätä? Sillä ethän sinä ehdi tehdä muuta kuin töitä ja kotitöitä. Entä jos haluaisitkin juosta joka ilta vaikka 15km, olisiko siihen aikaa? Lisäksi miehesi haluaisi vaikkapa olla iltaisin valmentajana jalkapallojoukkueessa, miten sitten aikatauluttaisit? Tai mitäpä jos haluaisit vain nukkua enemmän, tuolla sun aikataululla se on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Mitä tahansa ehtii, jos oikeasti haluaa/asiaan on riittävästi kiinnostusta. Joka ikinen kerta, kun kuulen jonkun sanovan ettei EHDI treenata, niin aivan pötypuhetta. Kyse on priorisoinnista ja asioiden järjestelystä, ei siitä ettei ehtisi. Treenaamiseenkaan ei tarvi käyttää edes puolta tuntia kerrallaan, jos tietää mitä tekee. Ja jos ei tiedä ni netti ja treinerit on sitä varten.
No kyllä mä ymmärrän, jos joku sanoo, ettei ehdi, että hänellä on vielä tärkeämpääkin tekemistä, kuin treenaaminen. Ja jos olisi enemmän aikaa, treenaisi. Mitä outoa tuossa nyt on käsittää?
Vierailija kirjoitti:
no en kyllä ehdi, eikä ole tekosyitä. Haluaisin mm treenata enemmän mutta kun mies on yrittäjä joka tulee kotiin klo21 ja tukiverkkoa on yksi kiireinen isoäiti lähistöllä niin milloin pääsen? Kerran viikossa mies pääsee aiemmin töistä (tämän tauon olen arjesta itselleni vaatinut) Eriasia olisi 7-16 mies.
Niin, eli nytkin on syynä miehen valitsema työ, ei lapset. Lastenkaan ei ole pakko harrastaa joka päivä, se on yleensä se mikä tekee sen kiireen lapsiperheissä, ja toki se stressaa sitten myös lapsia, heillä on päätyö se opiskelu koulussa, ja jos sen lisäksi pitää tehdä puoliammattilaisesti jotain harrastusta, niin ei ihme että nuoret aikuiset palaa loppuun ennenkuin pääsevät kunnolla työelämään.
Eihän kotona kölliminen ja pötköily lasten kanssa sitä tarkoita, ettei ehdi tehdä jotain. Vaan te olette silloin valinneet sen olevan tärkeämpää ja nautitte siitä. Kysehän oli nyt siitä että jotkut käyttää tekosyynä sitä ettei ehdi ku on lapsia. Ja pitkät työpäivät my ass. Olen tehnyt äärimmäisen pitkiä työpäiviä, mutta silti ehtinyt treenata ja olla lasten kanssa, mikä kulloinkin on ollut tärkeintä. Kyse on aina priorisoinnista ja kyvystä järjestää asiat niin että sinne mahtuu se omakin aika.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen narsisti pitää olla kirjoittaakseen parin liuskan selostuksen siitä, missä kerroksessa teillä on mikäkin huone ja mitä kieltä opiskelette miehesi kanssa?
Ikävä tulkinta sinulla, vaikka sanoin kyllä, ettei tuo ole mikään ideaali. Halusin vaan kertoa vähän yksityiskohtaisemmin, että käy ilmi, että kaikki hoituu, mitä haluaakin. Ja elämässä on paljon monenlaisia asioita, ei pelkkää lastenhoitoa. Makkarit selitin siksi, että kukaan ei ala inttää siitä, miten "muka joku voi siivoilla, kun muu perhe nukkuu". Meillä on onnekas tilanne, on tilaa. Tietysti jos asuisimme pienessä kerrostaloneliössä, tilanne olisi toinen.
Brassailla en tietenkään halua, enkä kokenut niin tekeväni, koska minusta tuossa ei ole mitään erityistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei sopis ollenkaan, ettei mssään välissä ole aikaa ajatella omiaan. Kotitöissä en voi sitä tehdä, koska se usein vaatii kirjoittamista.
Niin kumpi vaatii kirjoittamista? Ajatteleminen vai kotityöt?
Vierailija kirjoitti:
Oletko vähän yksinkertainen? Tietenkin se lause tulee suhteuttaa siihen, miten lapset vievät aikaa muulta. Jos ihminen aiemmin sai aikaan jotain sillä energialla, joka nyt menee lapsiin, ja muuten nautti vain olemisesta, niin ei tietenkään enää ehdi saada "mitään" aikaan.
Oletkos vähän heikko luetun ymmärryksessä? Mitä olikaan tuossa otsikossani? JOS HALUA.
Eli jos on halua tehdä jotakin, siihen löytyy kyllä aikaa. Eli että sitä lapsiperhearkea käytetään tavallaan tekosyynä, jos jotakin ei pidetä tarpeeksi tärkeänä itselle.
Ei muuta.
Ap
On myös olemassa sellaisia harrastuksia, joissa äiti voi käydä yhtäaikaa lasten kanssa, edelleen kyse on asioiden järjestelystä ja voi toki olla että joutuu ite vähän joustamaan siinä mitä treenimuotoja sitten itse voi harrastaa näinä kiirevuosina.
Elämäsi kuulosta helvetilliseltä minun korviini. Alkaen siitä, että herätys on klo 5.
Mutta ei siinä mitään, minäkin ehdin tehdä mitä haluan ja mitä en ehdi, en vaivaa sillä päätäni. Koti on riittävän siisti, lapset saavat kunnollista kotiruokaa joka päivä, on sopivissa määrin harrastuksia, on riittävästi leppoisaa aikaa kun vain ollaan. Lapset ovat jo koululaisia ja elämä on kyllä leppoisaa verrattuna siihen aikaan kun lapset olivat pieniä :)
Minkälainen narsisti pitää olla kirjoittaakseen parin liuskan selostuksen siitä, missä kerroksessa teillä on mikäkin huone ja mitä kieltä opiskelette miehesi kanssa?