Lue keskustelun säännöt.
Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
03.08.2017 |
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin mikä on pulttu, keklu tai rasat?
Keklu on ilmeisesti puukko. Rasat ovat kai hanskat. Pulttua en tiedä. Eivät siis kuulu omaan murteeseeni, mutta olen joskus kuullut nuo.
Yksi hauskimpia sanoja mitä olen kuullut, oli eteläpohjalaisen kaverini käyttämä "praasu". Ilmeisesti jokin iso nuotio tai roihu?
Itselleni tuli yllätyksenä, kun kaveri ei tiennyt mikä on suuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin mikä on pulttu, keklu tai rasat?
Keklu on ilmeisesti puukko. Rasat ovat kai hanskat. Pulttua en tiedä. Eivät siis kuulu omaan murteeseeni, mutta olen joskus kuullut nuo.
Yksi hauskimpia sanoja mitä olen kuullut, oli eteläpohjalaisen kaverini käyttämä "praasu". Ilmeisesti jokin iso nuotio tai roihu?
Itselleni tuli yllätyksenä, kun kaveri ei tiennyt mikä on suuli.
Pulttu on lahje
Rasat on lapaset
Olen kotoisin Kajaanista, mutta muuttanut jo vuosikymmeniä sitten sieltä pk-seudulle opiskelujen, ja töiden perässä, eli olen aito junan tuoma. Olin silloin kauan sitten vasta paikkakunnalle muuttaneena vähän aikaa töissä yhdessä cittarissa. Sinne tuli iso lastillinen näitä vannoja, eli vauvan ammeita. Sanoin kollegalle, että nyt ne vannat tuli, ja hän oli ihan, että anteeks, siis mitkä tuli? Korjasin heti perään, että siis ne vauvojen ammeet. Sitten olin vähän myöhemmin töissä Prismassa ( juu, olen käynyt nämä kaikki mahdolliset kauppaketjut läpi työntekijänä), ja Prismassa sitten puhuin kollegoille vain vauvojen ammeista, en vannoista. Minua pidettiin jotenkin outona, että no, höh, miksi sanot että vauvan amme, sehän on vanna. Mikään ei siis käy:) Aina joku sana on jonkun mielestä väärin, voi elämän kevät. Siitä lähtien olen käyttänyt vannasta nimitystä, "vauvojen pesuun tarkoitettu kylpyvanna, eli amme". Sen ovat ymmärtäneet kaikki. Tosin en enää työskentele kaupan alalla, joten ei sillä niin väliä. On muuten ollut tyhmä asiakas, kun Tokmannin kokoisessa myymälässä kysyy myyjältä vannoista. Itse olisin suunnannut suoraan vauvojen tarvikkeita myyvälle hyllylle, ja käynyt itse katsomassa, onko siellä vauvojen pesuun tarkoitettua kylpyvannaa, eli ammetta.
:D
Ent. esimies kertoi, että tullessaan maalta Stadiin ensimmäiseen työpaikkaansa, kahvilaan, niin joku oli pyytänyt VODAA. Hän oli sitten selittänyt, ettei kahvilalla ole A-oikeuksia.
Ps. Slangissa voda tarkoittaa vettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli taas miehen kanssa kommunikaatiokatko, vaikka naapurikunnista ollaankin kotoisin, niin en todellakaan tajunnut mitä tarkoittaa "hankkia ramppi oveen" ja pidin miestä aivan pöhkönä kun sellaisia puhuu kun sisäovesta kyse.
No mikä se ramppi oli, ellei luiska, jota pitkin pääsee pyörätuolillakin? Tuskin se, kun sisällä riittää kun ottaa kynnyksen pois.
On meillä päin myös haka eli oveen laitettava metallinen juttu, jonka koukkuosa laitetaan aspiin. Sitä olettaisin tuossa tarkoitetun.
Kuulen korvissani, kuinka isä huutaa pihalta että muistinko laittaa oven ramppiin eli lukkoon. Meillä tuo esim. huussin oven sulkemiseen tarkoitettu metallinen koukku taas on säppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hillosta keitettiin hillopuuroa, eli hillo tarkoitti puolukkasurvosta, joka säilytettiin talvet kylmässä aitassa jäisenä.
Kainuussa taas syödään hillapuuroa, puolukkahillasta eli -survoksesta keitetään. Muualla sana "hillapuuro" hämmentää ihmiset täysin, kun selviää, että se keitetään puolukasta eikä lakoista eli suomuuraimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä päin sumppi on kahvia. Toisella paikkakunnalla "antaa sumppia" taas yllättäen ei viitannutkaan kahvin tarjoamiseen vaan pusun antamiseen. Parempi vain pitää suu kiinni, ettei tule väärinkäsityksiä!
Vierailija kirjoitti:
Ompa erikoinen. Olen 40-vuotias helsinkiläinen, enkä koskaan ole ennen kuullut sanaa vanna. Vaikka olen lukenut paljon kirjallisuutta, opiskellut kaksi yliopistotutkintoa, ja isäni ja äitini suvut ovat muualta Suomesta kuin täältä etelästä. Luulin otsikosta, että vanna on joku 1900-luvun alun sana, jota kukaan ei ole käyttänyt lähes sataan vuoteen ja joku asiakas on tahallaan kyykyttänyt ap:ta. Vauvat kylpee ammeessa tai vauvan ammeessa tai lasten ammeessa. Tai jos ei tiedä sanaa amme, niin sitten vauvat kylpee "siinä esineessä/systeemissä, jossa kylvetetään vauvoja".
Itä-Suomessa ihan perussana on vanna. Mummini, äitini, minä, ja lapseni käyttää sanaa. Vauvan amme kuulostaa selittävältä, ja miksi sitä käyttäisi, kun on täsmäsana vanna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
Satakunsaa ainakin punkka. Vanna yleisesti käytössä myös etelä-Karjalassa.
Lukiotyttö kirjoitti:
Vanna on ihan tosissaan amme venäjän kielessä, kuten joku aiemmin mainitsi. Sieltä se on ajautunut suomen kieleen, samoin kuin sontikka, mesta, sapuska...
Tuntuu siis aika hoopolta, miksi väen vängällä käytetään ulkoperäissanoja kun olisi suomeksikin ne samat sanat = vanna on (vauvan) amme.
Sontikka on sateenvarjo.
Mesta on paikka.
Sapuska on ruokaa jne samat ällötykset stadin alueella väännetään myös ruotsin kielestä.
Olen 40-vuotias ja jo ihan lapsuudestani saakka olen kuullut käytettävän mm. sanoja vanna, sontikka, sapuska, kapusta jne. Ei kyse ole mistään väkisin väännetyistä sanoista vaan yleiskieleen vakiintuneista murresanoista. Näitä esimerkkejä käytetään ainakin Itä-Suomessa, mikä ei ole ihme, maiden rajojen pinnassa tavat ja kielet sekoittuu. Rikkautta se on, ei mitään hoopoutta. Ymmärrät varmaan vielä joskus, kun vähän elämää näät. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa kysyi asiakas, että pluutataanko tästä. Ööö. Selvisihän se sitten, että tinkimisestä eli hinnan alentamisesta oli kyse. Ei pluutattu.
Vanna on kuin onkin karjalan murretta. Isoäitini,joka oli kotoisin sodassa Neuvostoliitolle pakkoluovutetulta Käkisalmelta "vannatti" eli kylvetti minut vannassa eli ammeessa,vaikka kotona Stadissa kävin kylvyssä kylpyammeessa. Vanna ei tarkoita vain lasten ammetta vaan yleensäkin ammetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tottunut joskus siihen, että vanna on nimenomaan se iso aikuisille tarkoitettu amme. En kyllä ole pariinkymmeneen vuoteen kuullut edes kyseistä sanaa käytettävän mistään ammeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin mikä on pulttu, keklu tai rasat?
Itselleni tuli yllätyksenä, kun kaveri ei tiennyt mikä on suuli.
Sama juttu! Kukaan nykyisistä kavereistani ei tiennyt, ennen kuin kerroin. Oletko Satakunnasta?
En ole koskaan kuullutkaan vannasta
M44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta asiakas kysyi trattia. Enpä ollut ikinä ennen kuullut suppilosta käytettävän moista sanaa. Asiakas sanoi vielä lopuksi että " käytin tarkoituksella tratti-sanaa kun arvasin ettet tiedä mikä se on" ja nauroi päälle. Huvinsa kullakin...
Minä olen aina sanonut tratti ja vanna 😮
Varsinais-Suomessa käytetään noita molempia sanoja. Tai ainakin lapsuudessani varsinkin vanhemmat ihmiset käyttivät.
Vierailija kirjoitti:
Monilla vanhoilla naisilla on valtava arsenaali negatiivista energiaa sisällään. Sitten se purkautuu yhtäkkiä jonkun viattoman nuoren niskaan. En tiedä mikä ongelma on, ettei osaa normaaleja käytöstapoja. Vaihdevuodet, paska elämä, mikä?
Aina haukutaan "nykyajan nuoria", mutta antaisipa "nykyajan vanhat" esimerkkiä hyvästä käytöksestä ja onnistuneesta vuorovaikutuksesta.
Samaa mielestä. Nuoria moititaan usein aivan turhaan. Useimmat ovat tosi hyväkäytöksisiä, erityisesti nuoret miehet.
Olen itse keski-ikäinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin mikä on pulttu, keklu tai rasat?
Itselleni tuli yllätyksenä, kun kaveri ei tiennyt mikä on suuli.
Sama juttu! Kukaan nykyisistä kavereistani ei tiennyt, ennen kuin kerroin. Oletko Satakunnasta?
En itse, mutta molemmat vanhempani ovat kotoisin sieltä, ja siellä sijaitsivat myös lapsuuteni suulit :) Hassua kyllä, kun kaveri kysyi, että mikä se suuli sitten on, en osannut selittää asiaa kuin tosi kömpelösti: "no sellainen maatilan ulkorakennus, jossa on heinää ja traktori" :D Minun kaupunkilaisena kannattaisi ilmeisesti olla ihan hiljaa vaan suuleista ja muista...
Vanna on on tullut suomen kieleen venäjästä, ванна, lausutaan vanna ja se tarkoittaa kylpyä.
Ainakin Itä-Suomessa se on yleinen ammetta tarkoittava sana, ja ilmeisen tuttu muuallakin Suomessa.
Siis todella kaunis ja hellyttävä sana ja sopii mielestäni hyvin, kun puhutaan vauvan varusteesta.
Aika tylyä, että tämä asiakas niin otti nokkiinsa, että alkoi moisesta reuhata.