Lue keskustelun säännöt.
Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
03.08.2017 |
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
Eteläpohjanmaalla ja Pohjanmaalla sanotaan punkka.
Samoin Satakunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla vanhoilla naisilla on valtava arsenaali negatiivista energiaa sisällään. Sitten se purkautuu yhtäkkiä jonkun viattoman nuoren niskaan. En tiedä mikä ongelma on, ettei osaa normaaleja käytöstapoja. Vaihdevuodet, paska elämä, mikä?
Aina haukutaan "nykyajan nuoria", mutta antaisipa "nykyajan vanhat" esimerkkiä hyvästä käytöksestä ja onnistuneesta vuorovaikutuksesta.
Rajallinen sanavarasto on häpeä, ei etuoikeus joihin muiden pitää mukautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Ihmisellä voi olla laaja sanavarasto, vaikka hän ei kaikkia murresanoja tietäisikään.
Korskea ja kopea eivät ole murresanoja.
Onko vannakaan? Olen kuullut tämän ammeen synonyymin täysin eri puolella Suomea useasti.
On hyvin häilyvää, mikä on murresana ja mikä yleiskielen sana. Ei siihen ole tarkkaa määritelmää.
Ei tässä ketjussa ole mistään korskeasta ja kopeasta puhuttukaan, ennen kuin sinä jostain syystä vedit ne keskusteluun. Joku tuolla jo sanoikin alapeukuttaneensa viestiäsi nimenomaan siksi, että kirjakielen sanat eivät liity asiaan. Joka tapauksessa kun näin moni kertomansa mukaan paljon lukevakin ihminen on täällä maininnut kuulleensa vannasta ensimmäistä kertaa, voidaan päätellä, ettei se ole ainakaan nykyään käytössä olevaa yleiskieltä. Korskea ja kopea sen sijaan ovat ihan normaaleja adjektiiveja, joita näkee nykykirjallisuudessakin käytettävän.
Pitkässä ketjussa tulee usein asiaan moniakin näkökulmia. Keskustelu laajeni sanavarastoon yleisemmin.
Ei kai yhdestä vanna-sanasta voi jauhaa 15 sivun verran. Mutta sori, jos häiritsi. Eli pointti oli, että lukeminen on tärkeää. Eipä se kai uutuutena kenellekään tullut.
Ei kai tässä ketään häirinnyt se, että yritit laajentaa keskustelua perinteisiin satuihin, sanavarastoon yleensä ja vastaavaan, vaan se, että tulit vinkumaan saamistasi alapeukuista ja väittämään, että ihmiset "puolustavat huonoa sanavarastoa", kun viestiäsi alapeukutettiin nimenomaan siksi, ettei se liittynyt murresanoihin, joista tässä oli kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rajallinen sanavarasto on häpeä, ei etuoikeus joihin muiden pitää mukautua.
Huonot käytöstavat (= räyhää nuorelle) on häpeä. Huonot käytöstavat eivät ole etuoikeus, johon muiden pitää mukautua.
Jokainen meistä voi vastata ystävällisesti ja kertoa murresanan tai minkä tahansa sanan merkityksen, jos joku ei ymmärrä. Ei siinä ole mitään räyhäämisen ja kiukun aihetta. Jos tuollaisesta suuttuu, on itsellään jostain syystä paha olla eikä sitä paskaa tarvitse muiden niskaan kaataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajallinen sanavarasto on häpeä, ei etuoikeus joihin muiden pitää mukautua.
Huonot käytöstavat (= räyhää nuorelle) on häpeä. Huonot käytöstavat eivät ole etuoikeus, johon muiden pitää mukautua.
Jokainen meistä voi vastata ystävällisesti ja kertoa murresanan tai minkä tahansa sanan merkityksen, jos joku ei ymmärrä. Ei siinä ole mitään räyhäämisen ja kiukun aihetta. Jos tuollaisesta suuttuu, on itsellään jostain syystä paha olla eikä sitä paskaa tarvitse muiden niskaan kaataa.
Nimenomaan. Asiakkaalla oli rajallinen sanavarasto, eikä osannut suhtautua siihen kun joutui etsimään toisen tavan ilmaista mitä halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on amme
En usko! Mistä oikein keksit väittää tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Se on tietty tönäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vannat vielä ymmärrän, mutta äitini ei meinannut saada kahvia kun tilasi "kaksi sumppia". Nuori myyjätyttö oli ihan hämillään ! Selvitin sitten äidin takaa että kaksi kahvia kiitos..
Pannukahvia jos juodaan ja käytetään samat kahvipurut uudelleen, niin saadaan sumppia.
Laita sumppi pihisemään :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eteläpohjalainen opiskelukaverini naureskeli aikoinaan vesianalysaattorin tilauksen hankaluutta. Ihmetteli kun hänet yhä uudelleen yhdistettiin helsinkiläisen yrityksen vaihteen kautta sairaaladiagnostiikan puolelle vaikka kyseessä oli ympäristöanalyysipuolen laite.
Sitten tajusi pyytäneensä laitetta veren analysointiin, "dee" kun on "ree" Etelä-Pohjanmaalla :D
Tää sai mut taas muistamaan mun nelivuotiaan muksun ilmeen, kun oltiin reissussa Etelä-Pohjanmaalla ja emäntä ilmoitti ääneen käyvänsä laittamassa "verenkeittimen" päälle :D
:D
Mikähää o veren lämpötila... totesi isäntä mökillä ennen saunomista.
Näsäviisas 7-vuotiaani, joka oli osunut paikalle ilman keskustelun kontekstia tietämättä vastasi:
No tietenkin n. 37, kuten koko kehon.
Exäni sanoi kun halusi teetä että laitatko "teeveen päälle" (tarkoitti siis vedenkeitintä). Joskus piruuttani laitoin vain television päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ennen kuullutkaan vannasta. Vanhempani käyttävät sanaa punkka, kun puhutaan vauvan ammeesta. Myös isovanhempani puhuivat punkasta kylpemisen yhteydessä. Ja sukuni on kotoisin Ylöjärveltä ja Tampereelta. Itselläni on aiheuttanut kummastusta murresanat kuten poikkee (Pohjois-Karjala ja taakke (takana, taakse)) olen kuullut Pääkaupunkiseudella käytettävän). Poikkee sanaa käytän puheessani silloin, jos poikkean ystäväni luona pikaisesti tms., mutta esim. Joensuussa ymmärtääkseni poikkee=pois.
Mielestäni murteet ovat mielenkiintoisia ja juurikin rikkaus kielessämme.
Ja erikoista kyllä, että asiakas on suuttunut siitä, että työntekijä ei ymmärrä mitä vanna tarkoittaa.
Mielenkiintoista koska itse olen syntyperäinen tamperelainen ja täällä vanna on aina ollut se lapsen pesuastia :) Olen kuullut jonkun sanovatn jopa veskin kiinteää ammettakin vannaksi, harvemmin tosin. Punkka on ollut taas sänkynä kaikkien puheissa, en tätä ketjua ennen ollutkaan kuullut että myös kylpyastiasta käytettäisi jossain sitä nimeä.
Tamperelainen/ylöjärveläinen minäkin ja suku pitkältä ajalta, ja kyllä se amme on punkka ollut meillä, vannaa en ole kuullut ennenkuin muualle muuttanut.
Keija, tratti ja tassi myös tuttuja sanoja.
Niin kuin mikä on pulttu, keklu tai rasat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli muistot mieleen vanhasta viikonlopputyöpaikasta: olin lounasravintolassa savossa, olin siinä kassalla maksuttamassa ihmisiä. Yksi vanhempi mies sitten kysy: "onko tuossa sopassa sattumia?" Ihmettelin että mitä ne sattumat ovat. Se sitten selitti että onhan siinä muutakin kuin liemeä. Huvittava muisto. Se ei sentään raivonnut minulle.
On sinullakin kiinnostavia ilmauksia:
Maksuttamassa(?) = laskuttaa / myymässä
Liemeä =lientä
Stadin Friidu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Pienessä piirissä olet pyörinyt. Ei täällä stadissa kukaan aito stadilainen ymmärrä tuollaisia junttimurresanoja mitä junantuomilla on käytössä. [...]
Isäntäkään ei tiedä vannasta mitään.
Aito stadilainen ei nimittäisi miestään "isännäksi". Paljastuit junantuomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Törmään samaan sivistyksen puutteeseen päivittäin. Monien suomalaisten sanavarasto on surkastunut viime vuosikymmeninä.
Ihmiset jotka lukevat hallitsevat taitavasti laajaa sanastoa ja osaavat käyttää synonyymejä rikasteena.Valitettavan paljon näkee täällä vauvapalstalla sitäkin ettei kerta kaikkiaan osata sujuvasti taivuttaa sanoja eri muotoihin ja on omasta äidinkielestä kyse.
Kun kohtaan työssäni uuden ihmisen hänen puheestaan ja sanavalinnoistaan pystyy nopeasti päättelemään onko käyty kouluja ja luetaanko muutakin kuin somea.
Verbaalisuus on älykkyyttä, ja sitä voi hioa koko elämänsä ajan. Sanavaraston kartuttaminen vanhoilla ilmaisuilla, tai esimerkiksi murre- ja sivistyssanoilla on on hyvää aivovoimistelua ja sitäkin voi harrastaa päivittäin kun kommunikoi ihmisten kanssa tai lukee monipuolisesti.
Minä olen lukenut pienen ikäni vaikka mitä. Paljon. Lapsena sata kirjaa vuodessa. Omille lapsilleni ääneen joka ilta romaaneja niin kauan kuin halusivat.
Netin "älykkyystestien" kielellistä lahjakkuutta mittaavissa testeissä saan aina täydet tai liki täydet pisteet.
Silti opin keija-sanan tästä ketjusta. Samoin sen, että punkka on amme.
N48
Stadin Friidu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Pienessä piirissä olet pyörinyt. Ei täällä stadissa kukaan aito stadilainen ymmärrä tuollaisia junttimurresanoja mitä junantuomilla on käytössä.
Tutkin asiaa ja se on joku venäläisten sana.
Suomeksi se on amme.
Eli vastaus typerään kysymykseesi on, että suomenkielellä se on AMME
Isäntäkään ei tiedä vannasta mitään.
Stadin slangissakin on venäläisten sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Mauser -merkkinen työntömitta, käytetään myös yleisnimityksenä muista työntömitoista
Ammattislangissa se on tönäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Törmään samaan sivistyksen puutteeseen päivittäin. Monien suomalaisten sanavarasto on surkastunut viime vuosikymmeninä.
Ei mitään uutta. 80-luvulla kun ainekirjoituksia luettiin, kuului usein jupinaa "pakko olla taas tuon kirjoittama, on niin ihme sanoja." Vaikka mielestäni ihan normaalia suomea kirjoitin ja oltiin sentään yläasteella.
Olen oppinut aikuisiällä, että keija on potta, ja sontikka eli sontsa on sateenvarjo.