Lue keskustelun säännöt.
Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
03.08.2017 |
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Tää on hyvä muistutus, et erityisesti jos tällasena semi-kaupunkilaisena päätyy joskus töihin jonnekin kauemmas, niin on ihan hyvä opetella paikallisia murresanoja :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amme. Vanna on murresana tosiaan, eikä voi olettaa että kaikki sen tietäisivät. Mielestäni on hiukan ylimielistä käyttää sanaa vanna, kun ollaan ihan tavallisissa ympyröissä eikä omalla murrealueella. Asiakkaan suuttuminen oli myös aika kuvaavaa.
Amme on "kylpyamme", vanna on vanna.
hyyeywy kirjoitti:
Tää on hyvä muistutus, et erityisesti jos tällasena semi-kaupunkilaisena päätyy joskus töihin jonnekin kauemmas, niin on ihan hyvä opetella paikallisia murresanoja :D
joo se on hyvä opetella että tietää millä ajellaan jos ajellaan botskilla.
Jaa.. olitko siis aivan varma, että tämä miesasiakas oli oli raivona? Ettet nyt vain viilaisi ns. pilkkua?
En ole ennen kuullutkaan vannasta. Vanhempani käyttävät sanaa punkka, kun puhutaan vauvan ammeesta. Myös isovanhempani puhuivat punkasta kylpemisen yhteydessä. Ja sukuni on kotoisin Ylöjärveltä ja Tampereelta. Itselläni on aiheuttanut kummastusta murresanat kuten poikkee (Pohjois-Karjala ja taakke (takana, taakse)) olen kuullut Pääkaupunkiseudella käytettävän). Poikkee sanaa käytän puheessani silloin, jos poikkean ystäväni luona pikaisesti tms., mutta esim. Joensuussa ymmärtääkseni poikkee=pois.
Mielestäni murteet ovat mielenkiintoisia ja juurikin rikkaus kielessämme.
Ja erikoista kyllä, että asiakas on suuttunut siitä, että työntekijä ei ymmärrä mitä vanna tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin nuori sairaanhoitajaopiskelija ja harjoittelussa sisätautiosastolla. Yksi potilas pyysi nitroa ja vein sen hänelle. Vähän ajan päästä sama ihminen soitti hälytyskelloa ja sanoi, että lainasin nitron. En ymmärtänyt, miksi olisi antanut sen toiselle. Kysyin hoitajalta ja hänkään ei tiennyt. Toinen hoitaja sitten tiesi (oli savolaista alkuperää), että potilas oli nielaissut nitron.
Lainata/lainota =nielaista.
Hassu, miksi soittaa kelloa vain kertoakseen nielaisseensa sen pyydetyn nitron. 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Punkka on sänky ja punkata=asua
Entäs punkkari ? (:D)
Hänellä on yleensä pystytukka, näyttää kuin olisi just punkasta herännyt. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Se on se mittauslaite tai väline, mikä sen toinen virallinen nimi nyt sitten onkaan.
Tässä tietoa: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Työntömitta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuori sairaanhoitajaopiskelija ja harjoittelussa sisätautiosastolla. Yksi potilas pyysi nitroa ja vein sen hänelle. Vähän ajan päästä sama ihminen soitti hälytyskelloa ja sanoi, että lainasin nitron. En ymmärtänyt, miksi olisi antanut sen toiselle. Kysyin hoitajalta ja hänkään ei tiennyt. Toinen hoitaja sitten tiesi (oli savolaista alkuperää), että potilas oli nielaissut nitron.
Lainata/lainota =nielaista.
Hassu, miksi soittaa kelloa vain kertoakseen nielaisseensa sen pyydetyn nitron. 😃
Nitron on tarkoitus antaa liueta kielen alla hitaasti, se ei toimi jos sen nielaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis asiakaspalveluaiheen osalta, mutta: ketju jossa mainitaan sekä vanna että keija!
En ole kuullut niitä sanoja sitten lapsuuden. Hauskoja sanoja.
Vierailija kirjoitti:
En ole ennen kuullutkaan vannasta. Vanhempani käyttävät sanaa punkka, kun puhutaan vauvan ammeesta. Myös isovanhempani puhuivat punkasta kylpemisen yhteydessä. Ja sukuni on kotoisin Ylöjärveltä ja Tampereelta. Itselläni on aiheuttanut kummastusta murresanat kuten poikkee (Pohjois-Karjala ja taakke (takana, taakse)) olen kuullut Pääkaupunkiseudella käytettävän). Poikkee sanaa käytän puheessani silloin, jos poikkean ystäväni luona pikaisesti tms., mutta esim. Joensuussa ymmärtääkseni poikkee=pois.
Mielestäni murteet ovat mielenkiintoisia ja juurikin rikkaus kielessämme.
Ja erikoista kyllä, että asiakas on suuttunut siitä, että työntekijä ei ymmärrä mitä vanna tarkoittaa.
Mielenkiintoista koska itse olen syntyperäinen tamperelainen ja täällä vanna on aina ollut se lapsen pesuastia :) Olen kuullut jonkun sanovatn jopa veskin kiinteää ammettakin vannaksi, harvemmin tosin. Punkka on ollut taas sänkynä kaikkien puheissa, en tätä ketjua ennen ollutkaan kuullut että myös kylpyastiasta käytettäisi jossain sitä nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
Eteläpohjanmaalla ja Pohjanmaalla sanotaan punkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eteläpohjalainen opiskelukaverini naureskeli aikoinaan vesianalysaattorin tilauksen hankaluutta. Ihmetteli kun hänet yhä uudelleen yhdistettiin helsinkiläisen yrityksen vaihteen kautta sairaaladiagnostiikan puolelle vaikka kyseessä oli ympäristöanalyysipuolen laite.
Sitten tajusi pyytäneensä laitetta veren analysointiin, "dee" kun on "ree" Etelä-Pohjanmaalla :D
Tää sai mut taas muistamaan mun nelivuotiaan muksun ilmeen, kun oltiin reissussa Etelä-Pohjanmaalla ja emäntä ilmoitti ääneen käyvänsä laittamassa "verenkeittimen" päälle :D
Treella laitetaan vetenkeitin päälle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli muistot mieleen vanhasta viikonlopputyöpaikasta: olin lounasravintolassa savossa, olin siinä kassalla maksuttamassa ihmisiä. Yksi vanhempi mies sitten kysy: "onko tuossa sopassa sattumia?" Ihmettelin että mitä ne sattumat ovat. Se sitten selitti että onhan siinä muutakin kuin liemeä. Huvittava muisto. Se ei sentään raivonnut minulle.
Lientä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä se on ihan vaan punkka:D
Itse taas kutsun sitä pikkuhitlerin bunkkeriksi
Olin nuorenpana hetken töissä yksityisen lääkäriaseman "tiskissä" eli asiakaspalvelussa. Siinä tuli vastaan kaikenlaista. Heti olin kartalla kun eka mummo pyysi PRESETTIÄ. Ok, saatoin sekunnin miettiä mutta reseptihän se. Tuota en kyllä montaa kertaa kuullut. Ja Hämeessä tapahtunutta. Tuo oli vaan niin hauska että jäi mieleen enkä ole sen jälkeen missään kuullut kenenkään tuota sanaa käyttävän.
Kotiseudullani sanottiin punkka.
Pääkaupunkiseudulla, jossa nyt asun, sanotaan amme.
Opin 51-vuotiaana, mitä tarkoittaa vanna. Onneksi ei kukaan suuttunut, vaikka tämä tapahtui työssäni.
Lähinnä nauroimme, miten suomalaisetkaan eivät aina ymmärrä toistensa kieltä.
Asiakas oli tyypillinen suomalainen. Halusi nolata nuoremman. Sen takia kovalla äänellä päivitteli.
Punkka ei ole alunperin sänky, vaan slangisana sille. Punkka on alunperin juuri sama kuin tämä vanna eli amme.
No olipas sillä huono päivä tai muuten vaan jotain häikkää siinä ihmisessä :D