Lue keskustelun säännöt.
Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
03.08.2017 |
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Joskus yläasteikäisenä koulun rehtori kuulutti koko koululle, että aulasta on löytynyt retuliininvärinen reppu, ken on hukannut. Muistan hyvin kuinka hölmistyneenä koko luokka katsoi toisiaan ja ihmetteli mikä ihme on retuliini. Tämä oli -90 luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni vanna on tuttu sana, mutta en aiemmin edes tiennyt että se on murretta. Eihän sitä aina voi tietää kun on johonkin tottunut ja pitää sitä yleiskielenä. Kun kotona puhuttiin vannasta niin ei kukaan maininnut että "tämä on muuten sitten täkäläistä murretta".
Toki asiakkaan räyhääminen oli asiatonta.
Vannahan on ihan tuttu sana. Kaveri sanoi juuri ostaneensa muumi-vannan ja ihan espoolaisia ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli taas miehen kanssa kommunikaatiokatko, vaikka naapurikunnista ollaankin kotoisin, niin en todellakaan tajunnut mitä tarkoittaa "hankkia ramppi oveen" ja pidin miestä aivan pöhkönä kun sellaisia puhuu kun sisäovesta kyse.
No mikä se ramppi oli, ellei luiska, jota pitkin pääsee pyörätuolillakin? Tuskin se, kun sisällä riittää kun ottaa kynnyksen pois.
Haka, siis sellainen oveen kiinni ruuvattava. Aika erikoinen murresana ja ei olisi kyllä tullut heti mieleen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietääkö joku mitä tarkoittaa kun laitetaan ovi reikeliin?
Olitteko Kaakkois-Suomessa? S Vanna on kaakkoissuomalainen murresana ja muualla ehkä oudompi. Tulee venäjältä luultavasti kuten moni muu sikäläinen murresana . Minä käytän vannan tilalla amme-sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Ihmisellä voi olla laaja sanavarasto, vaikka hän ei kaikkia murresanoja tietäisikään.
Reikeli on eräänlainen takalukko tietynlaisessa vanhanmallisessa lukossa. Ovea ei saa ulkopuolelta auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reikeli on eräänlainen takalukko tietynlaisessa lukossa. Oven saa vain sisäpuolelta auki
Juska on uunin vetopelti. Karjalainenmurresana tietääkseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eteläpohjalainen opiskelukaverini naureskeli aikoinaan vesianalysaattorin tilauksen hankaluutta. Ihmetteli kun hänet yhä uudelleen yhdistettiin helsinkiläisen yrityksen vaihteen kautta sairaaladiagnostiikan puolelle vaikka kyseessä oli ympäristöanalyysipuolen laite.
Sitten tajusi pyytäneensä laitetta veren analysointiin, "dee" kun on "ree" Etelä-Pohjanmaalla :D
Meilläpäin reikeli tarkoittaa nimenomaan sitä että laitetaan ovi auki painamalla se pieni lukitusnappi alas :)
Vierailija kirjoitti:
Eteläpohjalainen opiskelukaverini naureskeli aikoinaan vesianalysaattorin tilauksen hankaluutta. Ihmetteli kun hänet yhä uudelleen yhdistettiin helsinkiläisen yrityksen vaihteen kautta sairaaladiagnostiikan puolelle vaikka kyseessä oli ympäristöanalyysipuolen laite.
Sitten tajusi pyytäneensä laitetta veren analysointiin, "dee" kun on "ree" Etelä-Pohjanmaalla :D
Tää sai mut taas muistamaan mun nelivuotiaan muksun ilmeen, kun oltiin reissussa Etelä-Pohjanmaalla ja emäntä ilmoitti ääneen käyvänsä laittamassa "verenkeittimen" päälle :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Ihmisellä voi olla laaja sanavarasto, vaikka hän ei kaikkia murresanoja tietäisikään.
Korskea ja kopea eivät ole murresanoja.
Onko vannakaan? Olen kuullut tämän ammeen synonyymin täysin eri puolella Suomea useasti.
On hyvin häilyvää, mikä on murresana ja mikä yleiskielen sana. Ei siihen ole tarkkaa määritelmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Ihmisellä voi olla laaja sanavarasto, vaikka hän ei kaikkia murresanoja tietäisikään.
Korskea ja kopea eivät ole murresanoja.
Onko vannakaan? Olen kuullut tämän ammeen synonyymin täysin eri puolella Suomea useasti.
On hyvin häilyvää, mikä on murresana ja mikä yleiskielen sana. Ei siihen ole tarkkaa määritelmää.
Ei tässä ketjussa ole mistään korskeasta ja kopeasta puhuttukaan, ennen kuin sinä jostain syystä vedit ne keskusteluun. Joku tuolla jo sanoikin alapeukuttaneensa viestiäsi nimenomaan siksi, että kirjakielen sanat eivät liity asiaan. Joka tapauksessa kun näin moni kertomansa mukaan paljon lukevakin ihminen on täällä maininnut kuulleensa vannasta ensimmäistä kertaa, voidaan päätellä, ettei se ole ainakaan nykyään käytössä olevaa yleiskieltä. Korskea ja kopea sen sijaan ovat ihan normaaleja adjektiiveja, joita näkee nykykirjallisuudessakin käytettävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eteläpohjalainen opiskelukaverini naureskeli aikoinaan vesianalysaattorin tilauksen hankaluutta. Ihmetteli kun hänet yhä uudelleen yhdistettiin helsinkiläisen yrityksen vaihteen kautta sairaaladiagnostiikan puolelle vaikka kyseessä oli ympäristöanalyysipuolen laite.
Sitten tajusi pyytäneensä laitetta veren analysointiin, "dee" kun on "ree" Etelä-Pohjanmaalla :D
Tää sai mut taas muistamaan mun nelivuotiaan muksun ilmeen, kun oltiin reissussa Etelä-Pohjanmaalla ja emäntä ilmoitti ääneen käyvänsä laittamassa "verenkeittimen" päälle :D
:D
Mikähää o veren lämpötila... totesi isäntä mökillä ennen saunomista.
Näsäviisas 7-vuotiaani, joka oli osunut paikalle ilman keskustelun kontekstia tietämättä vastasi:
No tietenkin n. 37, kuten koko kehon.
Amme. Punkka.