Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Amme. Vanna on murresana tosiaan, eikä voi olettaa että kaikki sen tietäisivät. Mielestäni on hiukan ylimielistä käyttää sanaa vanna, kun ollaan ihan tavallisissa ympyröissä eikä omalla murrealueella. Asiakkaan suuttuminen oli myös aika kuvaavaa.
Vanna on kylpyamme venäjäksi.
Kroput melkein paloi sekä asiakkaalta että myyjältä kun asiakas kysyi myyjältä kroppuja ja kesti hetken ennen kuin he pääsivät yhteisymmärrykseen mistä tuotteesta oli kysymys. Vaikka sana oli paikallista murretta ei nuori myyjä sitä ymmärtänyt.
Eipä voi odottaa että kaikki murresanat on hallussa. Mitähä hesalainen myyjä tuumais jos tulisin ostamaan uusia karteekia kokin akkunahan kun morna repi vanahat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
. Punkka sänkynä ilmeisesti uudempi slangisana tai ainakin olen kuullut sitä käytettävän (harvoin) vasta aikuisena.
.
No ei kyllä ole. Vaarini on syntynyt 1919 Turussa ja muuttanut pikkupoikana Helsinkiin. Jatkosodan käynyt ja hänelle sänky oli aina punkka, löytyy jo hänen sota-aikaisesta päiväkirjastaan.
Armeijassahan sänky on kai kautta Suomen punkka?
Ammeesta en ole ikinä aiemmin kuullut käytettävän sanaa punkka, mutta tuo paatipunkka on kyllä hyvä selitys sanan alkuperälle.
Sanaa vanna käytti 1800-luvun lopussa syntynyt isoisoäitini. Hän oli Hämeestä, mutta muutti nuorena Turun kautta Helsinkiin. Vanna oli siis ihan yleisesti kylpyamme, hän sanoi käyneensä vannassa kun oli käynyt kylvyssä.
Meillä lounaassa puhutaan ammeesta, mutta tästä tuli mieleen, että isovanhemmillani oli metallinen istuma-amme, mihin aikuinenkin mahtui (tosin jalat roikkuivat ulkopuolella). Tätä kutsuttiin kuhnepunkaksi. Silloin kaiketi Saksassa tms harjoitettiin jotain kuhnekylvyiksi kutsuttuja hoitoja. Muistaako joku muu tällaisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
Ainakin Kainuussa, tosin sielläkin voi vaihdella alueittain. Tämän keskustelun pohjalta voisi todeta, että kysyvä ei tieltä eksy ja tyhmiä kysymyksiä ei olekaan: jos joku käskee laskea punkan täyteen vettä ja eikä siedä lisäkysymyksiä, niin eihän tuota voi millään arvata, mitä siitä seuraa...
Kainuulainen olen enkä ikinä ennen ollut kuullut että vanna ois punkka joten ei ainakaan Kainuussa punkaksi sanota.
Vierailija kirjoitti:
Amme. Vanna on murresana tosiaan, eikä voi olettaa että kaikki sen tietäisivät. Mielestäni on hiukan ylimielistä käyttää sanaa vanna, kun ollaan ihan tavallisissa ympyröissä eikä omalla murrealueella. Asiakkaan suuttuminen oli myös aika kuvaavaa.
Ylimielistä? Olen varmaan tynnyrissä kasvanut mutta ei minulle ole tullut edes mieleen että vanna on murresana eikä ihan yleisesti käytössä oleva. Olen sitä käyttänyt eikä se todellakaan johdu ylimielisyydestä. Minusta on hienoa että suomen kieli on niin rikas että löytyy sanoja joita itse pitää ihan tavallisina eikä jotkut toiset ole niitä kuulleetkaan.
Tuo asiakas toki käyttäytyi moukkamaisesti.
Vanna eli BAHHA kyrillisillä on itse asiassa venäjää, ja tarkoittaa tosiaankin kylpyammetta. Itse en ollut tuota sanaa myöskään Suomessa kuullut aiemmin käytettävän.
vanna on vanna kirjoitti:
Katrina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupesi kiinnostamaan, missä päin Suomea vanna sanaa käytetään. Olen Keski-Suomesta ja vanna ja amme ovat molemmat käytössä täällä.
Täällä Savossa ainakin vanna on yleisessä käytössä. Joku tuolla sanoi, että venäjänkielestä on sana peräisin, äkkiseltään siis voisi kuvitella, että Itä-Suomessa tätä sanaa käytetään enemmän. Sitä en tiedä, onko siirtokarjalaisten mukana tullut, vai kuulopuheena eteenpäin siirtynyt.
Omat isovahemmat siirtokarjalaisia ja heidän kautta itsekin käytän sanaa vanna. Olen helsingissä asunut koko ikäni (30v)
Mun vaari oli kotoisin Viipurista ja käytti vanna-sanaa tavallisesta ammeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
Lapissa asun ja punkka meillä. Vannasta koskhan kuullukhan.
Vaikka Savossa koko ikäni oon asunut niin en siltikkään tiennyt mikä on alatoopi :D mutta nätisti mummeli selvensi asian ja olin taas vähän viisaampi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Ihmisellä voi olla laaja sanavarasto, vaikka hän ei kaikkia murresanoja tietäisikään.
Korskea ja kopea eivät ole murresanoja.
Onko vannakaan? Olen kuullut tämän ammeen synonyymin täysin eri puolella Suomea useasti.
On hyvin häilyvää, mikä on murresana ja mikä yleiskielen sana. Ei siihen ole tarkkaa määritelmää.
Ei tässä ketjussa ole mistään korskeasta ja kopeasta puhuttukaan, ennen kuin sinä jostain syystä vedit ne keskusteluun. Joku tuolla jo sanoikin alapeukuttaneensa viestiäsi nimenomaan siksi, että kirjakielen sanat eivät liity asiaan. Joka tapauksessa kun näin moni kertomansa mukaan paljon lukevakin ihminen on täällä maininnut kuulleensa vannasta ensimmäistä kertaa, voidaan päätellä, ettei se ole ainakaan nykyään käytössä olevaa yleiskieltä. Korskea ja kopea sen sijaan ovat ihan normaaleja adjektiiveja, joita näkee nykykirjallisuudessakin käytettävän.
Pitkässä ketjussa tulee usein asiaan moniakin näkökulmia. Keskustelu laajeni sanavarastoon yleisemmin.
Ei kai yhdestä vanna-sanasta voi jauhaa 15 sivun verran. Mutta sori, jos häiritsi. Eli pointti oli, että lukeminen on tärkeää. Eipä se kai uutuutena kenellekään tullut.
Lapsuuteni Helsingissä sanaa nro ja (potasta) käyttivät suomenruotsalaiset. Sanaa vanna ammeesta vanhukset (synt. 1900-luvun alussa) jotka olivat alkujaan muualta Suomesta.
Tiedän molemmat sanat, mutta yleiskielenä en niitä kyllä mitenkään pitäisi.
Esim. samaan keija en ole koskaan esim. kirjoissa törmännyt.
Sen sijaan kopea ja korskea ovat ihan tavallisia adjektiiveja, jotka toki välttämättä eivät ihan jokaisen lapsen sanavarastoon kuulu.
Minulle on lapsena luettu siis aivan valtavasti noita perinteisiä, vanhoja satuja. Vaarini luki minulle aivan mielettömästi. Kopea prinssi ja korskea ori olivat ihan peruskauraa. Mutta keijaa ja vannaa en kirjoista muista, vaan puhekielessä eri murteisilla/ -kielisillä.
Mutta olet oikeassa: lukeminen on todella hyvästä ☺
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
En, vaan lapset itse kysyivät, kun luin yökyläläisille.
Ihmettelen, että yläpeukutetaan kovasti huonolle sanavarastolle täällä. Se on koulumenestyksen ehdoton perusta ja sitä myöten koko elämässä menestymisen.
Totta kai tunne-elämä ja blaa, blaa.., mutta näin akateemisuuden näkökulmasta tämä.
Ihmisellä voi olla laaja sanavarasto, vaikka hän ei kaikkia murresanoja tietäisikään.
Korskea ja kopea eivät ole murresanoja.
Onko vannakaan? Olen kuullut tämän ammeen synonyymin täysin eri puolella Suomea useasti.
On hyvin häilyvää, mikä on murresana ja mikä yleiskielen sana. Ei siihen ole tarkkaa määritelmää.
Ei tässä ketjussa ole mistään korskeasta ja kopeasta puhuttukaan, ennen kuin sinä jostain syystä vedit ne keskusteluun. Joku tuolla jo sanoikin alapeukuttaneensa viestiäsi nimenomaan siksi, että kirjakielen sanat eivät liity asiaan. Joka tapauksessa kun näin moni kertomansa mukaan paljon lukevakin ihminen on täällä maininnut kuulleensa vannasta ensimmäistä kertaa, voidaan päätellä, ettei se ole ainakaan nykyään käytössä olevaa yleiskieltä. Korskea ja kopea sen sijaan ovat ihan normaaleja adjektiiveja, joita näkee nykykirjallisuudessakin käytettävän.
Pitkässä ketjussa tulee usein asiaan moniakin näkökulmia. Keskustelu laajeni sanavarastoon yleisemmin.
Ei kai yhdestä vanna-sanasta voi jauhaa 15 sivun verran. Mutta sori, jos häiritsi. Eli pointti oli, että lukeminen on tärkeää. Eipä se kai uutuutena kenellekään tullut.
Lapsuuteni Helsingissä sanaa nro ja (potasta) käyttivät suomenruotsalaiset. Sanaa vanna ammeesta vanhukset (synt. 1900-luvun alussa) jotka olivat alkujaan muualta Suomesta.
Tiedän molemmat sanat, mutta yleiskielenä en niitä kyllä mitenkään pitäisi.
Esim. samaan keija en ole koskaan esim. kirjoissa törmännyt.
Sen sijaan kopea ja korskea ovat ihan tavallisia adjektiiveja, jotka toki välttämättä eivät ihan jokaisen lapsen sanavarastoon kuulu.
Minulle on lapsena luettu siis aivan valtavasti noita perinteisiä, vanhoja satuja. Vaarini luki minulle aivan mielettömästi. Kopea prinssi ja korskea ori olivat ihan peruskauraa. Mutta keijaa ja vannaa en kirjoista muista, vaan puhekielessä eri murteisilla/ -kielisillä.
Mutta olet oikeassa: lukeminen on todella hyvästä ☺
Kiitos automaattinen "korjaus"... nro = keija
JEP.
Kun lapsena käytiin mummulla Hämeenlinnan kupeessa kylässä niin kylpyhuoneesta löytyi vanna ja lautaselta mokkoo :)
Vierailija kirjoitti:
Olin kesätöissä myyjänä, enkä tiennyt mikä on vakstuuki.
Sanoin: hetkinen... kävin sitten kysymässä muilta myyjiltä.
vastuuki tarkoottaa meillä päin notta kyseessä o pöytäliina
vakstuuki tarkoottaa melekeen samaa asiaa,se o vahapäällysteene pöytäliina,tai sitte kyseessä o vahakangas ilimeesesti jostaki oulun korkeureelta tämä sana.En ole täysi varama pitää käyrä tarkistamas googlesta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Savossa koko ikäni oon asunut niin en siltikkään tiennyt mikä on alatoopi :D mutta nätisti mummeli selvensi asian ja olin taas vähän viisaampi!
Lainasana Ruotsista aladåb :)
Minä olen lukenut vauvablogeja ja siellä ainakin kerrotaan usein vauvan kylpevän vannassa.
Samoin Helsingissä museossa oli vanhoja kylttejä, joissa sanottiin, että yhteisessä kylpyhuoneessa vain terveet saavat ottaa vannakylpyjä.
Eli vannalla on tarkoitettu myös tavallista ammetta.
Muumeista vanna on myös tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut vauvablogeja ja siellä ainakin kerrotaan usein vauvan kylpevän vannassa.
Samoin Helsingissä museossa oli vanhoja kylttejä, joissa sanottiin, että yhteisessä kylpyhuoneessa vain terveet saavat ottaa vannakylpyjä.
Eli vannalla on tarkoitettu myös tavallista ammetta.
Muumeista vanna on myös tuttu.
Muumeista? Olen lukenut kaikki muumikirjat monta kertaa enkä ole mielestäni koskaan kuullut sanaa vanna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Se on se mittauslaite tai väline, mikä sen toinen virallinen nimi nyt sitten onkaan.
mauseri tarkoottaa tyäntömittaa. http://www.clasohlson.com/medias/sys_master/8873657368606.jpg
tuassa o photo.
Pitkässä ketjussa tulee usein asiaan moniakin näkökulmia. Keskustelu laajeni sanavarastoon yleisemmin.
Ei kai yhdestä vanna-sanasta voi jauhaa 15 sivun verran. Mutta sori, jos häiritsi. Eli pointti oli, että lukeminen on tärkeää. Eipä se kai uutuutena kenellekään tullut.