Avopuolison tulot leikkaavat opintotukeni 250euroon/kk, hän ei suostu maksamaan vuokrasta isompaa osaa, kohtalotovereita?
Vissiin sit muutaman yhdessä asutun vuoden jälkeen on tiedossa muutto eri osotteisiin, kun mun tuet tippuu noin 500 eurosta 250 euroon kuussa. Vuokra 500 ja jollain pitäis vielä ruuat yms maksaa. Poikaystävä ei ole halukas kantamaan vuokrasta isompaa vastuuta. Eipä oltais muutettu yhteen, jos tuolloin ois ollut tiedossa tämä uudistus.
Mietityttää mitä järkeä tässä uudistuksessa on, kun nyt sitten erilleen muuttaessa ja yksin asuessa tulisin saamaan tukia 250e opintotuki + noin 400e asumistukea = 650e. Halvemmaksi ois tullu maksaa mulle sitä 500e tukea jatkossakin... Että hyvin hoidettu Sipilä ja kumppanit!
Ketuttaa... Miten muut vastaavassa tilanteessa olevat aiotte ratkaista asian?
Kommentit (437)
Minä oletan, että tässä on laskettu suurimman osan ihmisistä kuitenkin rankkaavan parisuhteensa parin sadan säästöä tärkeämmäksi, joten nettovaikutus olisi kuitenkin säästö. Aika näyttää miten todellisuudessa käy. Itse en voi kuvitella, että juuri kukaan tuntemistani pareista olisi eronnut tuon takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8. viesti siis ap:n. Ja miksikö opiskelijan kuuluisi saada asumistukea jos on töissä käyvä puoliso? Vaikka siksi, että nyt kun muutetaan erilleen, tulee yhteiskunnalle kalliimmat tuet maksettavaksi. En usko että olen ainoa opiskelija, jonka avopuoliso ei aio ryhtyä opiskelijan elättäjäksi. Asuntopulakin pahenee kun yksiöiden kysyntä kasvaa. -ap
Mutta kerrotko miksi juuri opiskelijat olisi tähän oikeutettuja? Ei hoitovapaalla oleva äiti saa asumistukea omaan puolikkaaseensa vuokrasta vaikka tulot on ihan minimit jos mies vaan tienaa tarpeeksi. Ei työtön saa asumistukea omaan puolikkaaseensa jos puoliso on töissä ja palkka tarpeeksi hyvä. Sama sairauslomalla tai eläkkeellä olevalla. Että mikä teistä opiskelijoista nyt tekee niin ihmeellisiä ja kykenemättömiä jakamaan elämisen kuluja sen puolison kanssa? Miksi opiskelijan kanssa yhteisen talouden muodostavan ihmisen omaisuus pitäisi olla erikoissuojelussa ja kulua tasan hänen itsensä elättämiseen?
Asia on ihan selvä, kun pariskunta muuttaa yhteen niin taloudesta tulee yhteinen. Kukin jakakoot rahansa miten tahtoo suhteessaan mutta yhteiskunta ei ole se mistä itketään lisää kun toinen haluaakin pitää palkkansa kokonaan itsellään.
En ole ap, mutta haluan tähän kommentoida. Siinä on se vissi ero, että opiskelijan koko tulo koostuu 250e opintorahasta. Lisää saa jos ottaa lainaa, siis maksaa suomeksi sanottuna itse. Kotona oleva äiti saa karkeasti minimissäänkin 500e ja työtön 600e/kk. Opiskelija saa siis puolet vähemmän. Ennen opiskelija sai tuon saman 500e karkeasti asumislisän kanssa - mutta nyt summa leikkaantuu puoleen. Kuka tässä siis kuppaa yhteiskuntaa kohtuuttomasti? Ai se 250e/kk nostava opiskelija?
Täällä kotona oleva äiti, kotihoidontukea tulee 250 euroa nettona kuussa. Asumistukea en saa niin kuin ei saa ap:kaan, koska miehellä hyvät tulot. Mutta sellaista se on yhteistaloudessa, parempituloisen kontribuutio on suurempi. Jos puolisoa ei kiinnosta avustaa toista sellaisessa elämäntilanteessa missä toinen tarvitsee apua niin parempi olla sinkku.
Voisin se minäkin tästä päättää että muutan pois ja alan yksinhuoltajaksi, saisinpahan enemmän tukia niin kuin ap. Mutta minulle elämä ei ole tukien maksimointia. Minä haluan elää kumppanini kanssa ja hän minun, se merkitsee enemmän kuin muutamien satojen eurojen lisätuet.
En ole tuo, jolla vastasit ja itsekin olen tilanteessa, jossa saisin enemmän tukia sinkkuna kuin avoliitossa, mutta olen valinnut elää yhdessä avomieheni kanssa siitä huolimatta ja puolisoni suostuu maksamaan suuremman osan vuokrasta ja elämisestä, jotta voimme asua yhdessä.
On kuitenkin mielestäni ihan selvää, että avomiehelläni ei ole mitään velvollisuutta elättää minua. Hän voi niin tehdä, jos haluaa, mutta ennen avioitumista ei ole pakko. Jos hän kuitenkin päättäisi, ettei halua osallistua yhteiseloomme suuremmalla rahamäärällä kuin minä, joutuisin muuttamaan pois, todennäköisesti yksiöön, johon saisin asumistukea. Silloin yhteiskunta joutuisi maksamaan elämisestäni enemmän kuin nyt. Tähän on ihan turha tulla kommentoimaan, että ei ole yhteiskunnan tehtävä elättää minua. Meidän yhteiskuntamme on muotoutunut sellaiseksi, että sen tehtävä on elättää ne, jotka eivät siihen itse, syystä tai toisesta (esim. sairaus, työttömyys) pysty.
Se, että minä ja myös nähtävästi sinä, olemme parisuhteissa, joissa varakkaampi suostuu tai on avioliiton kautta velvoitettu maksamaan kumppaninsa elämisestä, on meille onni, mutta ei poista alkuperäistä ongelmaa. Sillä tilannehan nyky-yhteiskunnassa on se, että useimmilla ei ole varaa elättää kumppaniaan, työsuhteet ovat määrä- ja osa-aikaisia, asumiskulut erityisesti kaupungeissa korkeita, elämä ja talous epävarmaa ja parisuhteet harvoin kestäviä. Mielestäni on tällöin yleisesti ottaen liikaa vaadittu, että asuinkumppani elättää poika- tai tyttöystävänsä. Asuntopula ja järkyttävän suuret vuokrat ovat ainakin pääkaupunkiseudulla iso ongelma eikä tällainen politiikka ainakaan paranna tilannetta.
Miten näitä todennäköisesti eroavia pareja sitten tulisi tukea? Joku vuosiraja? 5 v yhdessä ja sitten katsotaan pariskunnaksi?
Poika-tai tyttöystävän kanssa ei asuta. Kun asutaan yhdessä, se on avoliitto. Yhteinen ruokakunta. Siihen ryhtymiseen toivon harkintaa
Minä opiskelin AMK-tutkinnon työllistymisen toivossa siinä vaiheessa kun meillä oli jo lapsi ja asuntolaina. Nuoruuden kesken jääneistä opinnoista oli jäänyt 1,5 vuodelle opintorahaa, jotka sain sitten käyttööni opintojen alussa. Asumislisästä ei toivoakaan, koska puoliso kävi töissä. 1,5 vuotta opiskelin tuolla 300€/kk opintorahalla ja sen jälkeen vielä kolme vuotta nollatuloilla. Tietenkin miehen kanssa keskusteltiin etukäteen, että suostuuko hän tällaiseen kuvioon. Opintojen aikana oli tiukkaa, mutta ajattelimme että pääsen sitten valmistuttuani töihin ja siksi mies suostui maksumieheksi. (Ja oli hän jo aiemminkin joutunut maksumieheksi, koska oli vuosia jolloin en saanut edes työmarkkinatukea hänen tulojensa vuoksi.) Ikävä kyllä en opiskelujen jälkeenkään päässyt töihin, mutta aloin sentään saada työttömyyskorvausta ja tulot nousivat ruhtinaallisesti opiskeluaikoihin verrattuna.
Naimisiin mennessämme olimme molemmat töissä ja palkoissa ei ollut suurtakaan eroa. Myöhemmin minä jäin työttömäksi ja mies on saanut olla töissä ja palkka on noussut huimasti. Olisiko hänen pitänyt laittaa vaimo vaihtoon, koska selvästi hän on veikannut väärää korttia? Olisihan hänelläkin elintaso ihan toista, jos hänellä olisi vaimo joka tienaisi edes 5000€/kk. Nyt minun pienet tuloni syövät hänen ostovoimaansa, koska en pysty omistani maksamaan osaani asuntolainasta ja teinin menoista.
Kannattaa tosiaan katsoa tarkkaan, minkälaisen miehen kanssa pariutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi laki on TÄYDELLINEN !
Loppuu pissisteinien kotileikit (jossa ollaan kuin kämppiksiä) ja yhteiskunnan tulee maksaa kaikki (kun kumpikaan ei anna yhtään mitään toiselleen)
Tämäkin aloitus osoittaa että laki tuli tarpeeseen, juuri tätä sillä lailla on tarkoitus rajoittaa. Otetaan toisesta vastuu tai sitten ollaan erillään, yhteiskunnan ei tule maksaa lasten pitkittyneitä kotileikkejä.
Et sitten osaa ajatella? Vahingonilo vie älyn päästä?
Kun avopuolison tulot vähentää opiskelijan tukia niin pari muuttaa erilleen ja molemmat asuu yksin yksiössä ja saa asumistukea täysmäärän. Ei tule yhteiskunnalle säästöjä.
Ja jos joku ajattelee että eihän niitä yksiöitä riitä kaikille opiskelijoille niin kyllä riittää. Nimittäin yksiöiden sekä opiskelija että muidenkin rakennustahti on tosi kova.
Tai sitten opiskelija voisi tyytyä soluun tai oikeaan kimppakämppään. - Ei kun keskustayksiö, tai asumistuki avoliittoon.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin ekat kaksi sivua, mutta täytyy sanoa etten ymmärrä tätä nykymenoa ollenkaan. Kuten joku sanoi, päättäjillä ei nähtävästi ole kykyä nähdä päätöstensä seurauksia pidemmällä aikavälillä.
Nykyisen parisuhdekultturin ja epävakaiden pätkätöiden maailmassa ei ole mitenkään realistista, että avokumppani elättää opiskelevaa puolisoaan. Kun nuoret avoparit näiden uudistusten seurauksena pakotetaan muuttamaan erilleen, ei synny säästöjä edes lyhyellä, saati pitkällä aikavälillä. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat lisääntyvät, valtio joutuu maksamaan ainakin sen köyhemmän, mahdollisesti molempien, yksinasumisesta asumistukea ja ihmiset eivät halua vakiinnuttaa parisuhteitaan, jolloin lapsia syntyy vähemmän ja myöhemmällä iällä. Lisäksi opiskelut viivästyvät, kun pitää käydä töissä (jos niitä sattuu löytämään) ja asuntopula pahenee, kun pakotetaan nuoret asumaan yksin, sen sijaan, että tuettaisiin yhteisasumista, oli se sitten seurustelukumppanin tai kämppiksen kanssa.
Siis pariskunta on oikeutettu yleiseen asumistukeen. Jos pätkätyöt katkolla tai tulee muita vastoinkäymisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako Helsingissä opiskelija 400€ asumistukea? Täällä ainakin vain noin 250-300€.
Mä saan nyt uudistuksen myötä 404e. Vuokra 688e. Ja opintotuki se pari sataa, että miinusmerkki jää viivan alle. Pakko tehdä töitä, eli valmistuminen viivästyy. En tiedä kenen etua tuo palvelee että vuositolkulla ylimääräistä opiskellaan. Lainaa en hae. En halua elää velaksi.
Ja siis Helsingissä opiskelen.
Et halua elää velaksi, mutta veronmaksajien kustannuksella eläminen ei ole mikään ongelma?
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin ekat kaksi sivua, mutta täytyy sanoa etten ymmärrä tätä nykymenoa ollenkaan. Kuten joku sanoi, päättäjillä ei nähtävästi ole kykyä nähdä päätöstensä seurauksia pidemmällä aikavälillä.
Nykyisen parisuhdekultturin ja epävakaiden pätkätöiden maailmassa ei ole mitenkään realistista, että avokumppani elättää opiskelevaa puolisoaan. Kun nuoret avoparit näiden uudistusten seurauksena pakotetaan muuttamaan erilleen, ei synny säästöjä edes lyhyellä, saati pitkällä aikavälillä. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat lisääntyvät, valtio joutuu maksamaan ainakin sen köyhemmän, mahdollisesti molempien, yksinasumisesta asumistukea ja ihmiset eivät halua vakiinnuttaa parisuhteitaan, jolloin lapsia syntyy vähemmän ja myöhemmällä iällä. Lisäksi opiskelut viivästyvät, kun pitää käydä töissä (jos niitä sattuu löytämään) ja asuntopula pahenee, kun pakotetaan nuoret asumaan yksin, sen sijaan, että tuettaisiin yhteisasumista, oli se sitten seurustelukumppanin tai kämppiksen kanssa.
Eipähän joudu valtio maksamaan näille pareille sitten niin paljon elareita. Jossain vaiheessahan heille valkenee se fakta, että oma perhe olisi tarkoitus elättää ihan niillä omilla ansiotuloilla ja mitä he silloin tekevät? Muuttavat eri asuntoihin, että saavat mahdollisimman paljon tukia?
Vierailija kirjoitti:
Susipari! Opi loro tästä että " avoliitto " on vastuutomalle miehenalulle kustannustehokkain tapa saada varmasti pillua. " Avoliitossa " ei ole elatusvelvolllisuutta. Jätä se sika!
Joku maksaa puolet kuluista, luultavasti tekee yli puolet kotitöistä ja aina on pilua tarjolla, hyvä diili. Omasta hyvästä palkasta voi laittaa kalliin auton tai laittaa omalle ASPille ja sitten joskus vaihtaa vähän kypsempään leidiin, jolla vähän pohjakassaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin AMK-tutkinnon työllistymisen toivossa siinä vaiheessa kun meillä oli jo lapsi ja asuntolaina. Nuoruuden kesken jääneistä opinnoista oli jäänyt 1,5 vuodelle opintorahaa, jotka sain sitten käyttööni opintojen alussa. Asumislisästä ei toivoakaan, koska puoliso kävi töissä. 1,5 vuotta opiskelin tuolla 300€/kk opintorahalla ja sen jälkeen vielä kolme vuotta nollatuloilla. Tietenkin miehen kanssa keskusteltiin etukäteen, että suostuuko hän tällaiseen kuvioon. Opintojen aikana oli tiukkaa, mutta ajattelimme että pääsen sitten valmistuttuani töihin ja siksi mies suostui maksumieheksi. (Ja oli hän jo aiemminkin joutunut maksumieheksi, koska oli vuosia jolloin en saanut edes työmarkkinatukea hänen tulojensa vuoksi.) Ikävä kyllä en opiskelujen jälkeenkään päässyt töihin, mutta aloin sentään saada työttömyyskorvausta ja tulot nousivat ruhtinaallisesti opiskeluaikoihin verrattuna.
Naimisiin mennessämme olimme molemmat töissä ja palkoissa ei ollut suurtakaan eroa. Myöhemmin minä jäin työttömäksi ja mies on saanut olla töissä ja palkka on noussut huimasti. Olisiko hänen pitänyt laittaa vaimo vaihtoon, koska selvästi hän on veikannut väärää korttia? Olisihan hänelläkin elintaso ihan toista, jos hänellä olisi vaimo joka tienaisi edes 5000€/kk. Nyt minun pienet tuloni syövät hänen ostovoimaansa, koska en pysty omistani maksamaan osaani asuntolainasta ja teinin menoista.
Kannattaa tosiaan katsoa tarkkaan, minkälaisen miehen kanssa pariutuu.
Vaimo joka tienaisi edes 5000€/kk. Kuinka paljon tällaisia vaimoja on?
T. Vaimo joka tienaa vain 4000
samuli kirjoitti:
Tässä puhutaan nyt opiskelijoista, mutta mitä jos olen itse keikkatyöläinen, vaihtevat tulot, ei tukiaiasia
ja muutamme yhteen tyttöystäväni kanssa joka on työtön
joudunko maksamaan kokonaan yhteisestä kaksiostamme vuokran? Tuloni on vuodessa alle 20 k€ eli köyhä
Olette oikeutettuja yleiseen asumistukeen yhtenä taloutena,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työssäkäyvä aviomieheni vaati, että maksan puolet vuokrasta pienestä työkyvyttömyyseläkkeestäni, vaikka hänellä oli runsaasti säästöjäkin, ja sitten vinkui ja vikisi kun minulla ei ollut ikinä varaa mihinkään yhteiseen tekemiseen. Sattuneesta syystä ei olla enää naimisissa.
En mäkään mitään sossutuilla elävää mielenterveyspotilasta elättäisi.
Miksi sen miehen rahat olisi olleet sun? Otitko sen aviomieheksi, koska sillä oli rahaa ja sulla ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako Helsingissä opiskelija 400€ asumistukea? Täällä ainakin vain noin 250-300€.
Mä saan nyt uudistuksen myötä 404e. Vuokra 688e. Ja opintotuki se pari sataa, että miinusmerkki jää viivan alle. Pakko tehdä töitä, eli valmistuminen viivästyy. En tiedä kenen etua tuo palvelee että vuositolkulla ylimääräistä opiskellaan. Lainaa en hae. En halua elää velaksi.
Ja siis Helsingissä opiskelen.Et halua elää velaksi, mutta veronmaksajien kustannuksella eläminen ei ole mikään ongelma?
- Etkä ota velkaa, vaikka saisit siitä monta tonnia anteeksi. Voithan ottaa velan, laittaa sen säästöön ... josset raaski sitä vuokraasi käyttää. Sitten valmistumispäivänä ihailet säästötiliäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi laki on TÄYDELLINEN !
Loppuu pissisteinien kotileikit (jossa ollaan kuin kämppiksiä) ja yhteiskunnan tulee maksaa kaikki (kun kumpikaan ei anna yhtään mitään toiselleen)
Tämäkin aloitus osoittaa että laki tuli tarpeeseen, juuri tätä sillä lailla on tarkoitus rajoittaa. Otetaan toisesta vastuu tai sitten ollaan erillään, yhteiskunnan ei tule maksaa lasten pitkittyneitä kotileikkejä.
Et sitten osaa ajatella? Vahingonilo vie älyn päästä?
Kun avopuolison tulot vähentää opiskelijan tukia niin pari muuttaa erilleen ja molemmat asuu yksin yksiössä ja saa asumistukea täysmäärän. Ei tule yhteiskunnalle säästöjä.
Ja jos joku ajattelee että eihän niitä yksiöitä riitä kaikille opiskelijoille niin kyllä riittää. Nimittäin yksiöiden sekä opiskelija että muidenkin rakennustahti on tosi kova.
Onko tosiaan niin ettei soluasuminen ole mahdollista. Nykyiset opiskelijat ovat kyllä velliperseitä liian hyvälle opetettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vissiin sit muutaman yhdessä asutun vuoden jälkeen on tiedossa muutto eri osotteisiin, kun mun tuet tippuu noin 500 eurosta 250 euroon kuussa. Vuokra 500 ja jollain pitäis vielä ruuat yms maksaa. Poikaystävä ei ole halukas kantamaan vuokrasta isompaa vastuuta. Eipä oltais muutettu yhteen, jos tuolloin ois ollut tiedossa tämä uudistus.
Mietityttää mitä järkeä tässä uudistuksessa on, kun nyt sitten erilleen muuttaessa ja yksin asuessa tulisin saamaan tukia 250e opintotuki + noin 400e asumistukea = 650e. Halvemmaksi ois tullu maksaa mulle sitä 500e tukea jatkossakin... Että hyvin hoidettu Sipilä ja kumppanit!
Ketuttaa... Miten muut vastaavassa tilanteessa olevat aiotte ratkaista asian?
Sun tapauksessa yhteiskunnalle tulee 150 lisäkuluja. Mutta suurimmassa osassa tapauksia tulee säästöä, kun rakastava pariskunta jatkaa yhdessä asumista ja pääsevät kuluista sopuun. Puoliso lisää maksuosuuttaan ja/tai opiskelija ottaa lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikaystävä "muuttaa" takaisin vanhempiensa luokse ja mä "jään yksin" asumaan tähän. Näin saan täydet tuet
Toivottavasti jäätte kiinni
Teidän mieliksi voisin muuttaa opiskelijasoluun ja viedä kämppä sellaiselta, joka sitä oikeasti tarvitsisi. Ehkä tuo sitten olisi kaikkien kannalta parempi ratkaisu
No etkö tarvitse asuntoa?
Miten tämä on niin vaikeaa? Jos muutamme erillemme, meidän yhteenlaskettu asuntojen tarve kasvaa yhdestä kahteen. Jos halutaan rakentaa paljon isoja ja vain vähän pieniä asuntoja, silloin yhdessä asumista pitäisi tukea. Nyt toimitaan järjettömästi, kun keinotekoisesti lisätään pienten asuntojen kysyntää ja sitä kautta pahennetaan pulaa
Ei teidän asumista tarvi tukea. Teillä on yhteensä tuloja tarpeeksi, jotta voitte maksaa vuokran ja ruuat ym. Miksi yhteiskunta silloin antaisi teille lisää rahaa? Pariskunnalle, jolla on tuloja tarpeeksi. Siksihän te ette sitä asumistukea saa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Kai sä ymmärrät, ettei tällä yhteiskunnalla ole varaa jaella kaikille tukia. Varsinkaan jos niille tuille ei ole oikeaa tarvetta.
Sun ongelmas ei ole tukien puute vaan huono avomies, joka viis veisaa sinusta ja sinun hyvinvoinnistasi. Eikä se ole yhteiskunnan vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ei ole tietysti ihan suoraan verrannollinen lapsettoman ja lapsiperheen elämä, mutta minäkin olin opiskelija ennen äidiksi tuloa eikä herkkua ollut kumpikaan.
Ja kyllä, miettisin todellakin eroa jos mieheni ei osallistuisi yhteisen talouden menoihin! Siksi ihmettelinkin että miksi ap suuntaa kiukkunsa hallitukseen eikä avomieheensä, jonka kanssa yhteistä taivalta on kuljettu jo vuosia(!) ja silti mies on sitä mieltä että hän ei avusta asumismenoissa ja kaikki on maksettava puoliksi.
Oon kyllä tässä ketjussa sanonut, että harmittaa avopuolisoni kanta. Harmitusta riittää siis sekä avopuolisoa että hallitusta kohtaan. Ja tästä ketjusta ei ollut tarkoitus tulla riita kaikkien muiden mahdollisten tukien välille, vaan etsin samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja haluaisin kuulla heidän ratkaisujaan. Paljon on täällä haukuttu mun parisuhdetta, mutta helppoahan se on ulkopuolisena sanoa. Meillä menee muuten hyvin ja ollaan onnellisia yhdessä, joten ero ei oo nyt ensimmäisenä mielessä, vaikka erilleen muutetaankin. Ties vaikka avopuolisokin tulisi toisiin aatoksiin sitten kun oikeasti pääsee maksamaan kokonaisen vuokran huokean opiskelija-asunnon puolikkaan vuokran sijaan. -ap
Joo, muuten kiva äijä mutta pitää paria sataa euroa arvokkaampana kuin sinua. Hirmu fiksu olet. Vähän niinkuin muuten kiva mutta halveksii, pettää, hyväksikäyttää, uhkailee, juo liikaa... Useimmille ihmisille yksikin riittävän selvä osoitus välinpitämättömyydestä riittää tekemään tarvittavat johtopäätökset. No, jää sinä odottelemaan niitä seuraavia hälytysmerkkejä, kyllä ne sieltä tulevat.
Tämän lisäksi vielä asuntopula syvenee kun ihmiset, jotka voisivat asua yhdessä muuttavat eri osoitteisiin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi puolison tulojen pitää vaikuttaa tukiin. Sama juttuhan on ollut jo vuosikausia toimeentulotuen ja yleisen asumistuen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikaystävä "muuttaa" takaisin vanhempiensa luokse ja mä "jään yksin" asumaan tähän. Näin saan täydet tuet
Toivottavasti jäätte kiinni
Teidän mieliksi voisin muuttaa opiskelijasoluun ja viedä kämppä sellaiselta, joka sitä oikeasti tarvitsisi. Ehkä tuo sitten olisi kaikkien kannalta parempi ratkaisu
No etkö tarvitse asuntoa?
Miten tämä on niin vaikeaa? Jos muutamme erillemme, meidän yhteenlaskettu asuntojen tarve kasvaa yhdestä kahteen. Jos halutaan rakentaa paljon isoja ja vain vähän pieniä asuntoja, silloin yhdessä asumista pitäisi tukea. Nyt toimitaan järjettömästi, kun keinotekoisesti lisätään pienten asuntojen kysyntää ja sitä kautta pahennetaan pulaa
Ei teidän asumista tarvi tukea. Teillä on yhteensä tuloja tarpeeksi, jotta voitte maksaa vuokran ja ruuat ym. Miksi yhteiskunta silloin antaisi teille lisää rahaa? Pariskunnalle, jolla on tuloja tarpeeksi. Siksihän te ette sitä asumistukea saa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Kai sä ymmärrät, ettei tällä yhteiskunnalla ole varaa jaella kaikille tukia. Varsinkaan jos niille tuille ei ole oikeaa tarvetta.
Sun ongelmas ei ole tukien puute vaan huono avomies, joka viis veisaa sinusta ja sinun hyvinvoinnistasi. Eikä se ole yhteiskunnan vika.
Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää, että kyseessä on kaksi erillistä ihmistä, eikä yksi ihminen? Avoliitto ei muuta mitenkään heitä yhdeksi ihmiseksi.
Miksi et ap kysy vanhemmiltasi voisivatko he avustaa parinsadan euron verran kuussa kuluihisi?
Vai muotoutunut?
Niinpä, on ihan totta, että perhe- ja sukusiteitä on järjestelmällisesti katkottu purkamalla lähimmäisten keskinäistä elatusvelvollisuutta ja tasattu sitä valtion kautta. Nyt siitäkin, joka ei tule toimeen, ei sitten kenenkään kanssa, pidetään huolta ja hän pääsee niiden rahoille, joiden kanssa ei kärsi elää kuitenkaan.
Tämä on väärä suunta. Vammaisavustuksia en toki vastusta, mutta lähimmäisten vastuuta pitäisi alkaa taas kasvattamaan. Jos se on jollekin kauhistus, niin sietäisi hävetä.
Tyttis ei ole sairas ja eikä työtön sanan oikeassa merkityksessä.
Nyt rangaistaan niitä, jotka edelleen sinnikkäästi hoitavat rakkaudesta ja kunniantunnosta lähimmäisensä ja oman elämänsä ilman tukia. He joutuvat maksamaan parhaimmillaan kahteen kertaan oman osuutensa ja yrittäessään nostaa nettotuloansa alkaa kertoimet mennä jo kolmeen jne.
Kuitenkaan he eivät tee mitään väärin vaan oikein.