Lue keskustelun säännöt.
Huoh! Lapsen "sokeriton" kaveri alkaa todella ärsyttää!
02.08.2017 |
Olen mökillä kolmistaan 9-vuotiaan ja tämän kaveripojan kanssa. Kaveri ei kuulemma syö sokeria eikä mitään makeaa pidä hänelle antaa, ei edes hedelmiä tai marjoja, koska "ei tykkää". Ei myöskään sipsejä, pizzaa, rasvaisia ruokia eikä eläinrasvoja.
Arvatkaa millaista sotaa täällä käydään kun oman lapsen kanssa herkuttelemme jätskillä ja mansikoilla, raparperimehulla ja grillaamme makkaraa ja syömme karkkeja. Ja kaveripoika kerjää ja pyytää, saa raivareita ja itkee kun joutuu syömään porkkana ja lanttukuutioita muovikulhosta. Jatkuva riita päällä ruuasta. Oma lapsikaan ei enää tykkää.
Soitin eilen illalla kaverin äidille ja pyysin hakemaan pojan kotiin. Äiti sanoi ettei pääse ja sanoi että onpa erikoista miten tällainen tilanne juuri meidän kanssa syntynyt kun muiden kanssa ei koskaan mitään. Kun kerran lapsi ei herkuista tykkää.
No laitoin juuri äidille viestiä, että poikansa tulee lanttukuutioidensa kansaa bussilla kaupunkiin klo 19.25 ja äiti voi hakea hänet linja-autoasemalta.
Sen pituinen se.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma ,kun minä lapsuuteni söin niitä nakkeja , makaroonia , muutaman hedelmälohkon silloin tällöin , vehnäleipää , pullaa , jauhelihaa ja olin todella todella koukuttunut sokeriin jo lapsena. Olin NORMAALIPAINOINEN ja minulla oli täysin normaali kasvatus.
Mutta ,
sairastuin sitten nuorena syömishäiriöön sokerin ahmimiskohtausten kera . Sain myös muita mielenterveysongelmia (masennusta ,ahdistuneisuutta). Sain mielialalääkkeistä lukuisia haittoja.
Jossain vaiheessa minulle erinäisistä syistä riitti. Tutustuin eruokavalio-asiohin ja vertailin vaihtoehtoja. Muutin ruokavalioni täysin kasvispainotteiseksi , lähinnä lisäsin ihan hirveät määrät ruokavaliooni ensin kaikkea kasviksista marjoihin , kylmäp.öljyihin ja pähkinöihin. Korvasin suurimman osan lihasta kasviproteiineilla ja jätin kaikki maitotuotteet.
Viidessä päivässä sokerin himo katosi kokonaan , jatkuva alakulo ja hengenahdistus loppuivat ja refluksioireet hävisivät kokonaan. kivut ovat loppuneet melkein kokonaan.
Siihen asti olin käynyt lääkärissä jatkuvien kipujen , refluksioireiden ja väsymyksen takia. Lääkäreiden ratkaisu niihin olivat burana , panacod ,somac , ventoline ja ssri -lääkitykset.
Tällä hetkellä en syö mitään lääkkeitä.
Niin kyllä minä vahvasti puhuisin ruokavalion puolesta.
Ei mulla muuta:-)Menit siis tuosta aiemmasta syömishäiriön ääripäästä toiseen :( Ihmiset ei tajua mitään kultaisesta keskitiestä.
Voi jeesus miten joku jaksaa . Jos kaikin puolin terve , erittäin energinen ja positiivinen olo on joidenkin mielestä syömishäiriö tai "ääripää" niin jatkan tätä syömishäiriötä mielelläni. Painoni on nyt normaali , jaksan harrastaa liikuntaa ,nukun hyvin, en käytä lääkkeitä ja olen motivoitunut suunnittelemaan elämääni eteenpäin. Jos herkuttelen , niin herkuttelen esim. Maidottomalla /tummalla suklaalla , vadelmilla yms. En tarvitse enää sitä fazerin 200g levyä "herkutteleuun" vaan se on ihan ällöttävä, kun makuaisti on NORMAALI.
Joten jos tämä on mieleatäsi "syömishäiriö" tai "ääripää" niin se on sinun mielipiteesi:-)
En tarvitse mökillä enää sitä grillimakkaraa ja puolen kilon irtokarkkipussia ollakseni onnellinen. Nimenomaan, tämä oloyila tuntuu normaalilta ja luonnolliselta , ei "ääripäältä".
Muutama kirjoitusvirhe lipsahti:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin on varmasti useita, nykyisin yli 100 kiloa painavia henkilöitä, jotka nuorempana kokeilivat rajoittaa syömistään. Usein se johtaa ennen pitkää vain jojoiluun ja herkuttelukohtauksiin. Tunnen useita lihavia naisia, jotka ovat lihoneet nimen omaan rajoittamalla itseään ja sitten repsahtamalla. Kukaan ei pysty olemaan nälkäkurki ikuisesti. Karppausintokin laantuu ja sitten tulee läskinpelko. Jos elämän ottaa rennosti ja nauttii usein itselle mieluisasta liikunnasta ja terveellisestä, hyvästä ruoasta niin todennäköisyys pysyä hoikkana ja terveenä on huomattavasti suurempi kuin liikaa nipottamalla. Pieni osa niistä nipoista pystyy pysymään nälkädieetissään vuodesta toiseen, mutta onnellisia he eivät ole. Suurin osa ei edes pysty vaan repsahtaa ennen pitkää herkuttelemaan ja lihoo muodottomaksi. Surullista.
Lihavuutta ei aiheuta vain ruoka ja herkut. Sairaudet ja lääkkeet voivat olla osasyy myös.
Miltähän siitä lapsesta mahtaa tuntua kun äiti kieltää kaiken häneltä? Varmasti aivan kamalaa ja stressaavaa. En ole missään kouluissa ja päiväkodeissa nähnyt luomutuotteita missään. Missään maitopurkissakaan ei lue "luomu".
Kukaan ei kerro miten toimitte yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa kun ne ovat ristiriidassa tapojenne kanssa vai paasaatteko vanhempainilloissa että luomua pitää saada ruokailuun sekä sitä sun tätä kun meidän orvokki eikä petteri saa syödä muuta kun riisiä ja sitäkin lusikallinen? Vai onko lapsillanne omat eväät mukana?
Muuten vaan jaksatte paasata tavoistanne, kuinka muut ovat hirveän väärässä kaikessa ja vain teidän mielipide on se ainoa oikea mutta kuinkas homma sujuu siellä koulussa ja hoitopaikoissa?
Tämän tapauksen äidin olisi pitäny tehdä ap:lle ruokalista mitä lapsi saa syödä ja mitä ei sekä ostaa sitten ne ruuat lapselle mukaan.
Totta on että ravinnolla on merkitystä ja ravinto vaikuttaa kaikkeen mutta niin on liikunnallakin sekä sillä aterian koolla on väliä. Lapset tietääkseni kuluttavat aikuisia enemmän energiaa ellei sitten ole opetettu istumaan sohvalla älylaite kourassa ;)
Eikä se terveellinen ruokailukaan mitään ole ilman liikuntaa ;)
Minä olen äiti , joka syöttää lapsilleen hyvin kasvispainotteista ja lisäaineetonta ruokaa. Syömmä paljon mustikoita , kauraa , kasviksia ,hedelmiä (luomua jos budjetti sallii/tarjouksesta) , ihan perunaa , täysjyvä-spagettia , seitä, vaaleaa lihaa jonkin verran , ja kalaa , nyhtökauraa ,pähkinöitä, siemeniä , papuja ,linssejä yms. Emme juo maitoa , mutta ostamme joskus vähäsokerista jogurttia ja kaurajogurtteja.
Kyllähän se vähän vaivaa vaatii , mutta on sen arvoista.
Meillä on kerran viikossa karkkipäivä, mutta määrät ovat varmaan pienempiä kuin muilla.
Lapseni syövät koulussa samaa ruokaa kuin muut . He ovat terveitä ja normaalipainoisia. Ei allergioita.
Jos lapset menevät isovanhemmille ,en heidän syömistään siellä juuri rajoita. Muutaman toiveen sokerin määrästä voin esittää.
Tämä on perheelleni normaali ruokavalio , ei niuhotusta eikä uskonto. Lapseni syövät yleensä hyvin sen mitä heille tarjotaan .
Kyllähän sen energiatasosta ja olosta huomaa jos syö sontaa.
Välillä katson kauhulla , kun äideillä on ostoakärryissä 15 prk maitoa ja kolme kilon kimpaletta juustoa. Ei ainakaan ihme jos lapsille tulee anemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ja nää lantulla päähän lyödyt lapset ovat viimeistään tokaluokalaisina karkkivarkaissa. Yleensä ovat opettajien lapsia ja näiden vanhempien mielestä se onkin kaupan/myyjän syy että lapsi näpistää. Yksikin kimpoli että kun myyjät eivät tee tarkkaavaisesti työtään niin lapsi sai varastaa. Monta kertaa. Onneksi poliisi tekee nykyään aina ilmoituksen sosviranomaisille.
Tai painostavat kaveria ostamaan myös itselleen koska lanttulapsella ei ole koskaan myöskään rahaa mukanaan. Se on kiva tunkea kokonainen tikkari tai joulukalenterin suklaat kerralla naamaan kaupan eteisessä kun kotiaan ei uskalla heti mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma ,kun minä lapsuuteni söin niitä nakkeja , makaroonia , muutaman hedelmälohkon silloin tällöin , vehnäleipää , pullaa , jauhelihaa ja olin todella todella koukuttunut sokeriin jo lapsena. Olin NORMAALIPAINOINEN ja minulla oli täysin normaali kasvatus.
Mutta ,
sairastuin sitten nuorena syömishäiriöön sokerin ahmimiskohtausten kera . Sain myös muita mielenterveysongelmia (masennusta ,ahdistuneisuutta). Sain mielialalääkkeistä lukuisia haittoja.
Jossain vaiheessa minulle erinäisistä syistä riitti. Tutustuin eruokavalio-asiohin ja vertailin vaihtoehtoja. Muutin ruokavalioni täysin kasvispainotteiseksi , lähinnä lisäsin ihan hirveät määrät ruokavaliooni ensin kaikkea kasviksista marjoihin , kylmäp.öljyihin ja pähkinöihin. Korvasin suurimman osan lihasta kasviproteiineilla ja jätin kaikki maitotuotteet.
Viidessä päivässä sokerin himo katosi kokonaan , jatkuva alakulo ja hengenahdistus loppuivat ja refluksioireet hävisivät kokonaan. kivut ovat loppuneet melkein kokonaan.
Siihen asti olin käynyt lääkärissä jatkuvien kipujen , refluksioireiden ja väsymyksen takia. Lääkäreiden ratkaisu niihin olivat burana , panacod ,somac , ventoline ja ssri -lääkitykset.
Tällä hetkellä en syö mitään lääkkeitä.
Niin kyllä minä vahvasti puhuisin ruokavalion puolesta.
Ei mulla muuta:-)Menit siis tuosta aiemmasta syömishäiriön ääripäästä toiseen :( Ihmiset ei tajua mitään kultaisesta keskitiestä.
Voi jeesus miten joku jaksaa . Jos kaikin puolin terve , erittäin energinen ja positiivinen olo on joidenkin mielestä syömishäiriö tai "ääripää" niin jatkan tätä syömishäiriötä mielelläni. Painoni on nyt normaali , jaksan harrastaa liikuntaa ,nukun hyvin, en käytä lääkkeitä ja olen motivoitunut suunnittelemaan elämääni eteenpäin. Jos herkuttelen , niin herkuttelen esim. Maidottomalla /tummalla suklaalla , vadelmilla yms. En tarvitse enää sitä fazerin 200g levyä "herkutteleuun" vaan se on ihan ällöttävä, kun makuaisti on NORMAALI.
Joten jos tämä on mieleatäsi "syömishäiriö" tai "ääripää" niin se on sinun mielipiteesi:-)
En tarvitse mökillä enää sitä grillimakkaraa ja puolen kilon irtokarkkipussia ollakseni onnellinen. Nimenomaan, tämä oloyila tuntuu normaalilta ja luonnolliselta , ei "ääripäältä".
Miksi joku alapeukuttaisi tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tämä, jos mikä on provo! Ei noin tylyä äitiä olekaan kuin aloittaja kertoo olevansa. Eikä noin huonosti lapsiaan syöttävää.. kyllähän tavan ihmisellä on kasvaville lapsille oikeaakin ruokaa eikä pelkkiä pizzoja, jätskiä ja karkkia..
Ja jos nyt sattuisi, että aloittaja on totta, niin vois miettiä mikä siinä elämässä oikein ärsyttää.. tuskin se on lapsen kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin lähinnä sitä, että minkä takia siellä mökillä ja ylipäänsä ollenkaan pitää totuttaa lapset syömään karkkia, makkaraa ,pullaa , limsaa?
Minkä takia syötätte lapsille täyttä sontaa? makkarakin on luokan 1 karsinogeeni ja lapset pärjää mainiosti ilman karkkia ja pullaa.
Wt-ihmiset syöttää lapsilleen nakkeja , makkaraa,nugetteja ja hampurilaisia.
Meidän perhe ainakin mökillä pärjää ihan terveellisillä eväillä, kun vähän näkee vaivaa etukäteen. Täyttä itsekkyyttä ja laiskuutta syöttää omille lapsilleen sontaa joka sitten jossain vaiheessa sairastuttaa ,mm.masennukseen tai fyysisiin sairauksiin.
Ei ihme ,että Suomessa sadat tuhannet syö mielialalääkkeitä, kolesteroli/verenpainelääkkeitä ja diabeteslääkkeitä, TÄYSIN ruokavaliolla hoidettaviin sairauksiin. Ja lapsena jo opitaan se väärä ruokavalio. Uskotelkaa vaan itsellenne , että ruokavaliolla ei ole merkitystä mielialaoireisiin ja kroonisiin sairauksiin , syöpäsairauksiin ,niin ei tarvitse ottaa itse vastuuta omasta terveydestään. Lääkeyhtiöt kiittävät.Näistä alapeukkujen määrästä näkee tän palstan ihmisten tason. Voiko joku oikeasti vielä luulla, ettei oikealla ruokavaliolla ole merkitystä niin mielialaan ja energisyyteen kuin syöpäsairauksiin ja kroonisiin elämäntapasairauksiin?
Äärimmäisyyksiin menevä niuhotus, ruuasta ja terveellisistä elintavoista meuhkaaminen ovat myös oiva alusta syömishäiriöille, mielenterveysongelmien jne. Miksi pitää aina valita jommasta kummasta ääripäästä?
Millähän tapaa se on "äärimmäistä niuhotusta" ettei halua syöttää lapsilleen täysin ravinneköyhää ,teollista sontaa. Silloin ,kun esim. se makaroni, makkara , jogurtti ja jauheliha korvaa huomattavan osan kasviksista , marjoista ,pähkinöistä ja hedelmistä, tulee jossain vaiheessa ongelmia. Niitä ei ehkä tule heti, mutta jossain vaiheessa alkaa tulla. Kun ruokavaliosta jää puuttumaan kaikkein tärkeimmät , eli vitamiinit, kuitu ,antioksidantit ,suojaravinteet.
Ruokaa ei pidä ajatella pelkästään tasolla "rasvat ,hiilarit ja proteiinit" vaan ennemminkin sen kannalta , mitä syöty ruokaa tekee suolistossa ja solutasolla. esim.
Länsimaiden diabetes -, sydäntauti- ja ylipainoepidemia on TÄYSIN ruokavalio -ongelma, kun ruokavalion pääpaino on lihalla , maitotuotteilla ja viljoilla, jotka syrjäyttävät elintärkeät marjat, kasvikset , juurekset, pähkinät...
Tuota noin... olet selvästi joko pahimman luokan trolli ja palstariitelijä tai joku puolihullu terveysnatsi. Viestiesi saama alapeukkumäärä kertoo ainoastaan sen, mitä muut palstailijat sinusta ajattelevat.
Me syömme ihan tavallista hyvää ja terveellistä ruokaa, joka sopii kasvavalle pojalleni ja kestävyyslajeja harrastavalle miehelleni. Täällä mökillä kaikki ruoka on tehty niin että se sopii myös sokerittomalle kaveripojalle.
Tietysti herkuttelemme myös sopivissa rajoissa. Tämän viikon herkut ovat olleet kerran jätskiä ja tuoreita mansikoita, yksi karkkipussi, ja kaksi grillattua makkaraa. Itse omista raparpereista tehtyä mehua en edes laske herkuksi.
Ongelma tässä on se, että jostain syystä tämä kaverpoika ei saa syödä myöskään esim kalkkunaleikettä tai maksapasteijaa, joita meillä on aamiaisella. Ei hedelmiä viilin kanssa iltapalaksi eikä itsetekemääni vihersmoothieta, jossa on hunajaa.
Äläkä nyt tosissasi väitä vielä tämänkin luettuasi, että me syömme sontaa!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ex-yksinhuoltaja kirjoitti:
No tämä, jos mikä on provo! Ei noin tylyä äitiä olekaan kuin aloittaja kertoo olevansa. Eikä noin huonosti lapsiaan syöttävää.. kyllähän tavan ihmisellä on kasvaville lapsille oikeaakin ruokaa eikä pelkkiä pizzoja, jätskiä ja karkkia..
Ja jos nyt sattuisi, että aloittaja on totta, niin vois miettiä mikä siinä elämässä oikein ärsyttää.. tuskin se on lapsen kaveri.
Jos lukisit vähän huolellisemmin, niin näkisit että itse asiassa meillä syödään hyvin terveellisesti, myös täällä mökillä. Kasviksia, riisiä ja vaaleaa lihaa. Haluaisin toki myös tarjota kalaa ja punaista lihaa, mutta kaveriäidin toivomuksesta punainen liha ei kuulu ruokalistallemme tämän viikon aikana.
Kuten sanoin, meillä on myös herkuteltu mutta kohtuullisesti: viiden päivän aikana kerran jäätelöä ja mansikoita, yksi karkkipussi ja kaksi grillattua makkaraa. Itsetehtyä raparperimehua pari kertaa.
Tänään, kun kaveripoika on lähtenyt pois, poikani ja minä syömme muikkukukkoa, jossa on myös ihanaa silavaa. Ja juomme takuulla raparperimehua päälle, minä myös olutta :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin lähinnä sitä, että minkä takia siellä mökillä ja ylipäänsä ollenkaan pitää totuttaa lapset syömään karkkia, makkaraa ,pullaa , limsaa?
Minkä takia syötätte lapsille täyttä sontaa? makkarakin on luokan 1 karsinogeeni ja lapset pärjää mainiosti ilman karkkia ja pullaa.
Wt-ihmiset syöttää lapsilleen nakkeja , makkaraa,nugetteja ja hampurilaisia.
Meidän perhe ainakin mökillä pärjää ihan terveellisillä eväillä, kun vähän näkee vaivaa etukäteen. Täyttä itsekkyyttä ja laiskuutta syöttää omille lapsilleen sontaa joka sitten jossain vaiheessa sairastuttaa ,mm.masennukseen tai fyysisiin sairauksiin.
Ei ihme ,että Suomessa sadat tuhannet syö mielialalääkkeitä, kolesteroli/verenpainelääkkeitä ja diabeteslääkkeitä, TÄYSIN ruokavaliolla hoidettaviin sairauksiin. Ja lapsena jo opitaan se väärä ruokavalio. Uskotelkaa vaan itsellenne , että ruokavaliolla ei ole merkitystä mielialaoireisiin ja kroonisiin sairauksiin , syöpäsairauksiin ,niin ei tarvitse ottaa itse vastuuta omasta terveydestään. Lääkeyhtiöt kiittävät.Näistä alapeukkujen määrästä näkee tän palstan ihmisten tason. Voiko joku oikeasti vielä luulla, ettei oikealla ruokavaliolla ole merkitystä niin mielialaan ja energisyyteen kuin syöpäsairauksiin ja kroonisiin elämäntapasairauksiin?
Äärimmäisyyksiin menevä niuhotus, ruuasta ja terveellisistä elintavoista meuhkaaminen ovat myös oiva alusta syömishäiriöille, mielenterveysongelmien jne. Miksi pitää aina valita jommasta kummasta ääripäästä?
Millähän tapaa se on "äärimmäistä niuhotusta" ettei halua syöttää lapsilleen täysin ravinneköyhää ,teollista sontaa. Silloin ,kun esim. se makaroni, makkara , jogurtti ja jauheliha korvaa huomattavan osan kasviksista , marjoista ,pähkinöistä ja hedelmistä, tulee jossain vaiheessa ongelmia. Niitä ei ehkä tule heti, mutta jossain vaiheessa alkaa tulla. Kun ruokavaliosta jää puuttumaan kaikkein tärkeimmät , eli vitamiinit, kuitu ,antioksidantit ,suojaravinteet.
Ruokaa ei pidä ajatella pelkästään tasolla "rasvat ,hiilarit ja proteiinit" vaan ennemminkin sen kannalta , mitä syöty ruokaa tekee suolistossa ja solutasolla. esim.
Länsimaiden diabetes -, sydäntauti- ja ylipainoepidemia on TÄYSIN ruokavalio -ongelma, kun ruokavalion pääpaino on lihalla , maitotuotteilla ja viljoilla, jotka syrjäyttävät elintärkeät marjat, kasvikset , juurekset, pähkinät...Tuota noin... olet selvästi joko pahimman luokan trolli ja palstariitelijä tai joku puolihullu terveysnatsi. Viestiesi saama alapeukkumäärä kertoo ainoastaan sen, mitä muut palstailijat sinusta ajattelevat.
Me syömme ihan tavallista hyvää ja terveellistä ruokaa, joka sopii kasvavalle pojalleni ja kestävyyslajeja harrastavalle miehelleni. Täällä mökillä kaikki ruoka on tehty niin että se sopii myös sokerittomalle kaveripojalle.
Tietysti herkuttelemme myös sopivissa rajoissa. Tämän viikon herkut ovat olleet kerran jätskiä ja tuoreita mansikoita, yksi karkkipussi, ja kaksi grillattua makkaraa. Itse omista raparpereista tehtyä mehua en edes laske herkuksi.
Ongelma tässä on se, että jostain syystä tämä kaverpoika ei saa syödä myöskään esim kalkkunaleikettä tai maksapasteijaa, joita meillä on aamiaisella. Ei hedelmiä viilin kanssa iltapalaksi eikä itsetekemääni vihersmoothieta, jossa on hunajaa.
Äläkä nyt tosissasi väitä vielä tämänkin luettuasi, että me syömme sontaa!
Ap
Itseasiassa ymmärrän täysin suhtautumisesi poikasi kaverin ruokavaliorajoituksiin. Minun lapseni saavat kyllä syödä koulussa ja kavereilla mitä tarjotaan, ja karkkipäiväkin on , mutta muuten ruokavaliomme varmaan poikkeaa täysin muiden perus makaroni-liha-maito linjasta.
En minä lähtisi vaatimaan lapselleni eri ruokavaliota kaverin mökille. Mutta en myöskään ymmärrä, miksi mökillä pitäisi syödä aina makkaraa , karkkia yms. Minun lapsuuteni "perusruoka" ei ainakaan ollut kovin terveellistä vaan olisi voinut syödä paljon paremminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi meidän lapsella on sokeroitu kaveri.
Olen hoikka, vaikka syön ihan kaikkea. Karkkia, kun tekee mieli, perunalastuja dipin kanssa, punaviiniä muutaman kerran vuodessa. En siis kiellä itseltäni mitään. Lisäksi olen terve, ei infektiotauteja vuosiin ja esim. influenssaa ei koskaan. Vatsatauti 10-vuotisena. Ja olen 50v. Ruoka ei ole elämäni pääasia ja siis jatkuvasti mielessä. Syön nälkääni ja herkuttelen vaikkapa jäätelöllä halutessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen hoikka, vaikka syön ihan kaikkea. Karkkia, kun tekee mieli, perunalastuja dipin kanssa, punaviiniä muutaman kerran vuodessa. En siis kiellä itseltäni mitään. Lisäksi olen terve, ei infektiotauteja vuosiin ja esim. influenssaa ei koskaan. Vatsatauti 10-vuotisena. Ja olen 50v. Ruoka ei ole elämäni pääasia ja siis jatkuvasti mielessä. Syön nälkääni ja herkuttelen vaikkapa jäätelöllä halutessani.
Juu muutaman kerran vuodessa ei olekaan ongelma vaan muutaman kerran viikossa.
Mun lapsuudessa mulle ei karkkia syötetty.Porukat esti sen sillä että ne väitti että olin allerginen karkeille vaikka oikeasti en edes ollut allerginen. Ja kun en ollut koskaan syöny karkkeja niitä ei ees tehny mieli mut tuntuhan se pahalt ku kavereiden synttäreil yms.kaikki muut söi karkkii ja ite en ees tietäny milt karkki maistuu no ekan kerran maistoin karkkia vasta joskus 7 vuotiaana ku siihe oli sit jostai syystä lupa.No sen jälkeen kävin useesti koulun jälkee ostaa karkkii ja söin ne salaa porukoilta.
Toi rajoittaminen on kyl jotenki vaikuttanu siihen,että tänä päivänä kärsin lievästä syömishäiriöistä,ahmin välillä kaksin käsin karkkii ja herkkui ja välil näännytän itteni. Ja vaikka olen hoikka niin silti on sellainen olo et mä en riitä tälläsenä ja mä painan liikaa.
Olen kumminkin sitä mieltä että kohtuus kaikessa, eikä mitään ruokaa pitäisi rajoittaa,koska rajoittamalla ruokaa ja syömisiä yms liikaa ni voi tulla lievempikin syömishäiriö:(
Vierailija kirjoitti:
ex-yksinhuoltaja kirjoitti:
No tämä, jos mikä on provo! Ei noin tylyä äitiä olekaan kuin aloittaja kertoo olevansa. Eikä noin huonosti lapsiaan syöttävää.. kyllähän tavan ihmisellä on kasvaville lapsille oikeaakin ruokaa eikä pelkkiä pizzoja, jätskiä ja karkkia..
Ja jos nyt sattuisi, että aloittaja on totta, niin vois miettiä mikä siinä elämässä oikein ärsyttää.. tuskin se on lapsen kaveri.
Jos lukisit vähän huolellisemmin, niin näkisit että itse asiassa meillä syödään hyvin terveellisesti, myös täällä mökillä. Kasviksia, riisiä ja vaaleaa lihaa. Haluaisin toki myös tarjota kalaa ja punaista lihaa, mutta kaveriäidin toivomuksesta punainen liha ei kuulu ruokalistallemme tämän viikon aikana.
Kuten sanoin, meillä on myös herkuteltu mutta kohtuullisesti: viiden päivän aikana kerran jäätelöä ja mansikoita, yksi karkkipussi ja kaksi grillattua makkaraa. Itsetehtyä raparperimehua pari kertaa.
Tänään, kun kaveripoika on lähtenyt pois, poikani ja minä syömme muikkukukkoa, jossa on myös ihanaa silavaa. Ja juomme takuulla raparperimehua päälle, minä myös olutta :D
Luin kyllä huolellisesti aloitusviestisi..et maininnut varsinaisesta ruuasta yhtään mitään. Sen sijaan otsikko oli: "Huoh! Lapsen "sokeriton" kaveri alkaa todella ärsyttää". Sen takia arvelin tämän aloituksen olevan provo. Jos tämä olisi siis totta, niin mieleni tekisi halata myötätuntoisesti tätä lapsesi kaveria.. hän ei liene syy ärsytykseesi, vaan se on pohjimmiltaan...? Halaisin myös lastasi. Ethän välitä hänelle oppia, että kaveri on ärsyttävä kun joutuu syömään perheensä mallin mukaan?
ex-yksinhuoltaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex-yksinhuoltaja kirjoitti:
No tämä, jos mikä on provo! Ei noin tylyä äitiä olekaan kuin aloittaja kertoo olevansa. Eikä noin huonosti lapsiaan syöttävää.. kyllähän tavan ihmisellä on kasvaville lapsille oikeaakin ruokaa eikä pelkkiä pizzoja, jätskiä ja karkkia..
Ja jos nyt sattuisi, että aloittaja on totta, niin vois miettiä mikä siinä elämässä oikein ärsyttää.. tuskin se on lapsen kaveri.
Jos lukisit vähän huolellisemmin, niin näkisit että itse asiassa meillä syödään hyvin terveellisesti, myös täällä mökillä. Kasviksia, riisiä ja vaaleaa lihaa. Haluaisin toki myös tarjota kalaa ja punaista lihaa, mutta kaveriäidin toivomuksesta punainen liha ei kuulu ruokalistallemme tämän viikon aikana.
Kuten sanoin, meillä on myös herkuteltu mutta kohtuullisesti: viiden päivän aikana kerran jäätelöä ja mansikoita, yksi karkkipussi ja kaksi grillattua makkaraa. Itsetehtyä raparperimehua pari kertaa.
Tänään, kun kaveripoika on lähtenyt pois, poikani ja minä syömme muikkukukkoa, jossa on myös ihanaa silavaa. Ja juomme takuulla raparperimehua päälle, minä myös olutta :D
Luin kyllä huolellisesti aloitusviestisi..et maininnut varsinaisesta ruuasta yhtään mitään. Sen sijaan otsikko oli: "Huoh! Lapsen "sokeriton" kaveri alkaa todella ärsyttää". Sen takia arvelin tämän aloituksen olevan provo. Jos tämä olisi siis totta, niin mieleni tekisi halata myötätuntoisesti tätä lapsesi kaveria.. hän ei liene syy ärsytykseesi, vaan se on pohjimmiltaan...? Halaisin myös lastasi. Ethän välitä hänelle oppia, että kaveri on ärsyttävä kun joutuu syömään perheensä mallin mukaan?
-nyt menee lainaukset ja vastaukset sekaisin, mutta aloittajan vastaus loppui siis tuohon olueeseen ja sitä vastausta kommentoin.
Tarinaa tulee kuin hullun hevosen sontaa...:DD
Voi jeesus miten joku jaksaa . Jos kaikin puolin terve , erittäin energinen ja positiivinen olo on joidenkin mielestä syömishäiriö tai "ääripää" niin jatkan tätä syömishäiriötä mielelläni. Painoni on nyt normaali , jaksan harrastaa liikuntaa ,nukun hyvin, en käytä lääkkeitä ja olen motivoitunut suunnittelemaan elämääni eteenpäin. Jos herkuttelen , niin herkuttelen esim. Maidottomalla /tummalla suklaalla , vadelmilla yms. En tarvitse enää sitä fazerin 200g levyä "herkutteleuun" vaan se on ihan ällöttävä, kun makuaisti on NORMAALI.
Joten jos tämä on mieleatäsi "syömishäiriö" tai "ääripää" niin se on sinun mielipiteesi:-)
En tarvitse mökillä enää sitä grillimakkaraa ja puolen kilon irtokarkkipussia ollakseni onnellinen. Nimenomaan, tämä oloyila tuntuu normaalilta ja luonnolliselta , ei "ääripäältä".