Köyhä valittaa (IL): Onko nyt niin, että lemmikit ovat vain hyväosaisten ja rikkaiden etuoikeus?
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707282200289035_u0.shtml
Ilmankos köyhien perheessä on aina pari lehmän kokoista koiraa ja kymmenen gerbiiliä, jos ihmisen ajatusmaailmassa lemmikit ovat joku ihmisyyteen olennaisesti liittyvä oikeus.
Köyhät vanhemmat kokevat saavansa huonosti tukea yhteiskunnan järjestelmästä ihan kuin yhteiskunnan tehtävänä olisi tehdä kaikki rikkaaksi. Pitäisikö aloittaa kotieläimille eläinlisä (vrt. lapsilisä), joka on tulosidonnainen?
Kommentit (194)
Köyhä voi ottaa vaikkapa hoitokissan, jonka kulut korvataan.
Omaa eläintä ei saa ottaa, jos ei ole varaa esim. yllättäviin hoitokuluihin.
Olen itse ollut tilanteessa, jossa sairastuin vakavasti ja jäin työttömäksi. Samaan aikaan mies häipyi ja jätti kolme lasta (10, 13 ja 15v) minulle yksin hoidettavaksi. Siinä sitä oltiin ihmeissään, kolme kalleimmassa iässä olevaa lasta, kaksi nuorta pientä koiraa, itse työkyvytön ja isot lääkekulut jne. Jonkin verran säästöjä löytyi, hupenivat nopeasti kyllä.
Luojan kiitos sain jotenkin haalittua rahat myös koirien ruokkimiseen, eikä mitään eläinlääkäriä tarvittu. Pari vuotta sinniteltiin näin, sitten sainkin taas ihan hyvän työpaikan, kun terveys oli taas kunnossa.
Tuntuisi ihan kamalalta, jos nuoret ja terveet koirat olisi pitänyt lopettaa tämän takia. Nytkin kun tuo nuorin lapsi on pahimmassa murkkuvaiheessa, välillä tuntuu että koirat on ainoa asia, mistä hän on aidosti onnellinen.
On köyhälläkin oikeus hankkia lemmikki jos siihen on varaa. Jos taas meno on sellaista että vakuutukseen ei ole varaa, ei varsinkaan eläinlääkäriin, eläin saa niitä marketin halvimpia raksuja ja yhtään ei ole säästössä kuluja varten niin ei, ei ole oikeutta hankkia. Pitää elää varojen mukaan, kouluttautua toiselle alalla jos ei töitä löydy tai hyväksyä se ettei yhteiskunta maksa kaikkea.
Terveisin köyhä, työtön käsityöartesaani joka 15-vuotiaana teki todella typerän päätöksen kun valitsin alan joka on helppo ja mielenkiintoinen, ajattelematta työllisyyttä lainkaan. Nyt suoritan aikuislukiota ja keväällä haen lääkikseen alalle joka on haastava ja mielenkiintoinen ja jolla on töitä. Nyt säästän rahaa että saan kissan (800 €) ja hätärahastoa kissalle (3000 €). Haaveissa on ollut 10 vuoden ajan, ostan sellaisen sitten kun saan varmoja töitä ja raha on kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Koirasta pakkoluopuminen voi aiheuttaa sen ettei enää jaksa yrittää yhtään mitään. Se koira voi olla ainoa syy pysytellä hengissä. Ja miettikää miltä perheen murrosikäisestä tuntuu.
Jo on elämä heikoissa kantimissa jos se on koirasta kiinni. Okei jos niin, mutta sitten on keksittävä varat koiran pitämiseen. Teinit jakamaan mainoslehtiä, että saa koiran kulut kustannettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan köyhä kokee oikeudekseen saada kaiken sen, mikä ns. hyävosainen palkansaajakin. Oli se sitten esim. älypuhelin, auto, lomamatka, lemmikki, kodinkoneet, eikä suinkaan siihen halvimpaan ole tyytyminen. Miksi siis käydä työssä, jos yhteiskunta kustantaa sinulle kotona makaamalla nuo kaikki anyways.
Eivätkä he pidä tätä edes ollenkaan pöyristyttävänä. Jotenkin heiltä kai hämärtyy se, että vaikka rahat kerätään verotuksessa, ne silti tulevat työssäkäyviltä ihmisiltä. Harvempi kehtaisi pyytää naapurilta, että maksa sä mun lemmikin ruuat ja eläinlääkärikulut. Sama asia on kuitenkin vaatia sitä toimeentulotuen kautta.
Kehtaathan sinäkin vaatia itsellesi vaikka mitä mihin sinulla ei olisi rahaa. Ihmisiltä on vain hämärtynyt se mitä kaikkea he saa valtiolta jota eivät maksa koskaan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirasta pakkoluopuminen voi aiheuttaa sen ettei enää jaksa yrittää yhtään mitään. Se koira voi olla ainoa syy pysytellä hengissä. Ja miettikää miltä perheen murrosikäisestä tuntuu.
Veneestä pakkoluopuminen voi aiheuttaa sen ettei enää jaksa yrittää yhtään mitään. Se vene voi olla ainoa syy pysytellä hengissä. Ja miettikää miltä perheen murrosikäisestä tuntuu.
Vertaat venettä ja eläintä. Just..
Lapsista pakkoluopuminen voi aiheuttaa sen ettei enää jaksa yrittää yhtään mitään. Ne lapset voi olla ainoa syy pysytellä hengissä. Ja miettikää miltä perheen murrosikäisestä tuntuu.
Kas kun sitä ei ole keksitty että köyhien lapset pitää huostaanottaa. Tai jopa tappaa.
No, hieman inhimillisyyttä, kiitos. Eläimiä pitää kohdella hyvin ja kunnioittavasti, se selvä. Lemmikkieläimen ottaessaan, ihan jokainen aikuinen ihminen kyllä täällä tietää, millaisen vastuun saa harteilleen, ihan totta. Jokainen ymmärtää, että jos lemmikkieläimen sitoutuu ottamaan, tarkoittaa tämä myös päivittäistä ruokintaa, virikkeitä ym. riippuen tietenkin, mikä kyseessä. Ei ole rikkaiden etuoikeus, ei ole kenenkään etuoikeus. Siitä omasta lemmikistä huolehtiminen on Sen lemmikin oikeus! Saada se mitä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Pointti onkin että koska lähestulkoon kaikki on loppupeleissä saamapuolella yhteiskunnalta, niin kukaan ei voi ruikuttaa että "minun verorahat plaa plaa". Lemmikit lisää hyvinvointia joten mistä tietää vaikka valtion kustantama koira pienentäisi esim sairauskuluja. (Kun otetaan huomioon vaikka jo oma ilmainen peruskoulutus (9 v maksaa n 80500 euroa, siihen päälle lukio ja korkeakoulutuksen hinta, sitten jos omat lapset vaikka 3 kpl käy saman rumban + kaikki omat ja lasten sairaudet ja lääkkeiden korvaukset, monet peruslääkkeet ja rokotukset maksaisi tonneja jos itse pitäisi kustantaa, eläkkeellä niitä vaivoja ja hoitoja vasta tarvitseekin jne jne. Jos menee esim tonni kuussa veroja 35 v (jolloin ei tule olla kotiäitinä toki lainkaan) ajan niin se tekee päälle 400 000 e mikä ei riitä kattamaan edes omaa ja lasten koulutusta. Saati jos sattuu sairastumaan vaikka siihen syöpään. Toki joku Bill Gates ja kumppanit on oman osansa maksanut takaisin.
Laskuvirhe, kun lasketaan että onko joku nettomaksaja -vai saaja niin siihen lasketaan vain henkilön itse maksamat verorahat ja ne verorahoitteiset palvelut joita henkilö itse on käyttänyt. Huomioon ei siis oteta lasten saamia verorahoitteisia palveluja vaan ne otetaan huomioon vasta sitten kun lapset ovat aikuisia veronmaksajia ja laskevat omalta osaltaan että ovatko nettomaksajia -vai saajia.
Maksaja kirjoitti:
Vastaus otsikon kysymykseen: Ei välttämättä, sillä ainakin 00940-alueella (kuuluu Itä-Helsinkiin, missä alemmat sosiaaliluokat majailevat) näkyy paljon kuudennen sukupolven yh-narkkareita, joilla on kirjava lapsi- ja koiralauma. Eli ainakin Helsingissä palvelu pelaa. Tiedä sitten muusta Suomesta.
Omassa suvussani kuudes sukupolvi vie jonnekin 1850-luvulla syntyneisiin. Ei siihen aikaan ollut narkkareita, alkoholisteja kylläkin. Yksinhuoltajatkin olivat tyypillisesti leskiä, avioeroja oli hyvin vähän. 00940-alue oli siihen aikaan metsä. Tuossa valossa ihmettelen kyllä havaintoasi ja miten varma siitä olet.
Vierailija kirjoitti:
Kas kun sitä ei ole keksitty että köyhien lapset pitää huostaanottaa. Tai jopa tappaa.
No niinhän niitä jo tapetaankin, koululuokallinen joka päivä. Suomessa ihmiselämä ei ole yhtään minkään arvoinen jos sattuu olemaan köyhän äidin syntymätön lapsi.
Minä haluan oman hevosen. Se olisi henkisesti minulle tärkeää ja edistäisi hyvinvointiani, koska en jaksa harrastaa muuta liikuntaa kuin ratsastusta. En jaksa elää ilman hevosta. Yhteiskunnan on maksettava minulle hevonen.
T. Keskiluokkainen tätiratsastaja
Enemmän minua huolettaa eläinlääkäripalveluiden keskittyminen ylikansallisiin ketjuihin, joka on nostanut hinnat pilviin. Jos koira sairastuu, yhä harvemmalla on varaa hoitaa. Oma koirani olisi pitänyt lopettaa, jos ei olisi löytynyt viittä tonnia hoitoihin. Tämä toki ääriesimerkki, mutta verenkuvakin maksaa helposti 250 e.
Vierailija kirjoitti:
Tossa joku mieskin sanoi "jos tilillä on rahaa, niin ei saa mitään tukea. Pitää myydä omaisuus, jonka on vaivalla hyvinä aikoina hankkinut". Siis tota...öööö...niinhän me kaikki tehdään, käytetään rahaa mikä on vaivalla hankittu. Ihmeellinen ajatusmaailma.
Muakin ottaa päähän maksaa veroja tuloista, jotka olen vaivalla hankkinut. Vois yhteiskunta nyt edes sen verran jeesata, että maksaisi edes verot mun puolesta.
Vierailija kirjoitti:
On köyhälläkin oikeus hankkia lemmikki jos siihen on varaa. Jos taas meno on sellaista että vakuutukseen ei ole varaa, ei varsinkaan eläinlääkäriin, eläin saa niitä marketin halvimpia raksuja ja yhtään ei ole säästössä kuluja varten niin ei, ei ole oikeutta hankkia. Pitää elää varojen mukaan, kouluttautua toiselle alalla jos ei töitä löydy tai hyväksyä se ettei yhteiskunta maksa kaikkea.
Terveisin köyhä, työtön käsityöartesaani joka 15-vuotiaana teki todella typerän päätöksen kun valitsin alan joka on helppo ja mielenkiintoinen, ajattelematta työllisyyttä lainkaan. Nyt suoritan aikuislukiota ja keväällä haen lääkikseen alalle joka on haastava ja mielenkiintoinen ja jolla on töitä. Nyt säästän rahaa että saan kissan (800 €) ja hätärahastoa kissalle (3000 €). Haaveissa on ollut 10 vuoden ajan, ostan sellaisen sitten kun saan varmoja töitä ja raha on kasassa.
Oikea asenne! t. kasvattaja, joka on kyllästynyt kuulemaan miten tulevat lemmikinomistajat alimitoittavat eläinbudjettins :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa joku mieskin sanoi "jos tilillä on rahaa, niin ei saa mitään tukea. Pitää myydä omaisuus, jonka on vaivalla hyvinä aikoina hankkinut". Siis tota...öööö...niinhän me kaikki tehdään, käytetään rahaa mikä on vaivalla hankittu. Ihmeellinen ajatusmaailma.
Muakin ottaa päähän maksaa veroja tuloista, jotka olen vaivalla hankkinut. Vois yhteiskunta nyt edes sen verran jeesata, että maksaisi edes verot mun puolesta.
No yhteiskuntahan maksaa puolestasi jo vaikka mitä mihin sinulla ei ole oikeasti varaa.
On tehty jo monia tutkimuksia kuinka köyhyys on vaaraksi ihmisen terveydelle. Ei varaa lemmikkeihin (mielenterveys), ei varaa terveelliseen ruokaan (köyhät useimmiten ylipainoisia), ei varaa mieluisiin harrastuksiin tai itsensä hemmottelemiseen/huvituksiin jne (mielenterveys taas).
Maksaja kirjoitti:
Vastaus otsikon kysymykseen: Ei välttämättä, sillä ainakin 00940-alueella (kuuluu Itä-Helsinkiin, missä alemmat sosiaaliluokat majailevat) näkyy paljon kuudennen sukupolven yh-narkkareita, joilla on kirjava lapsi- ja koiralauma. Eli ainakin Helsingissä palvelu pelaa. Tiedä sitten muusta Suomesta.
Itä-Helsingissä asuu neljännes Helsingin asukkaista ja Itä-Helsinkiin jakautuu erittäin varakkaiden ja hyvintoimeentulevien alueista vähemmän hyvintoimeentulevien alueisiin.
Osoittaa tietämättömyyttä niputtaa koko Itä-Helsinki alemman sosiaaliluokan majapaikaksi, ihan sama kuin niputtaisi koko Helsingin alemman sosiaaliluokan alueeksi, koska Helsinkiin kuuluu myös heikommin toimeentulevia alueita.
En jaksa edes kommentoida noita kuudennen sukupolven juttujasi, kommenttisi tiedollinen arvo on nollatasoa. Viihdyttävä toki.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän minua huolettaa eläinlääkäripalveluiden keskittyminen ylikansallisiin ketjuihin, joka on nostanut hinnat pilviin. Jos koira sairastuu, yhä harvemmalla on varaa hoitaa. Oma koirani olisi pitänyt lopettaa, jos ei olisi löytynyt viittä tonnia hoitoihin. Tämä toki ääriesimerkki, mutta verenkuvakin maksaa helposti 250 e.
Totta puhut tästä asiasta. Kulut ovat suuret kyllä. Sanotaan nyt sitten vielä, että näihin kuluihin ehdottomasti pitää varatua. Selvää minulle on, että eläinlääkärikuluja tulee, myös niitä yllättäviä. Kyllä ne pyrkii ihan varmasti jokainen lemmikin omistaja hoitamaan. Yllättäviä menoja nyt on jos mitä joka taloudessa, joten turha tästä moralisoida, että onko nyt säästetty tämän ns yllättävän lonkkaleikkauksen varalle, joka koittaa tai ei. Arvostan eläinlääkäreitä, mutta hinnat kyllä huipussaan kieltämättä. Ei silti tarkoita, etteikö pienituloinen koiraa tai muuta lemmikkiä voi omistaa. Toki voi ja onhan meitä. Yllättävät kulut ovat YLLÄTTÄVIÄ, johon kukin sitten varautuu kuten pystyy. En ole kuullut kenenkään eläinystävän kertovan, että ihan toden totta, ainoa "mahdollisuus", ollut olla nukutus, jossain ei niin yllättävässä tapauksessa. Sanotaan vielä, että kyllä meillä tässä maassa eläimistä välitetään, todella paljon! Se taas on erikoista, kun näin kerran on, että niissä tapauksissa kun jokin sairas yksilö, eläintä rääkkää, ei laki sanele tehtäväänsä kuten pitäisi. Ihmisten raivo tuotakin kohtaan ymmärrettävää, mutta eikö tämän raivon, vihan, mitä tahansa, pitäisi kertoa myös siitä, että lakeja tiukennettava, näin lisänä. Mutta kuten edellä mainittua, kyllä meillä eläimiä huolletaan, hoidetaan, ruokitaan ja rakastetaan ja usein tehdään mitä tahansa myös kn rakas lemmikki kun tarvitsee el. lääkäriä.
Eivätkä he pidä tätä edes ollenkaan pöyristyttävänä. Jotenkin heiltä kai hämärtyy se, että vaikka rahat kerätään verotuksessa, ne silti tulevat työssäkäyviltä ihmisiltä. Harvempi kehtaisi pyytää naapurilta, että maksa sä mun lemmikin ruuat ja eläinlääkärikulut. Sama asia on kuitenkin vaatia sitä toimeentulotuen kautta.