Uusperhe ja lapsen leukemia ja tartuntavaara. Mitä ihmettä teen?
Saatiin sitten aika shokkiuutinen, pienellä lapsellamme on leukemia ja tässä joudutaan nyt sitten laittamaan arkea aika uusiksi. Tartuntavaaran takia kontakteja pitää välttää, lasta pitää suojella kaikilta infektiolta. Pirun vaikean tilanteesta tekee se, että olemme uusperhe. Miehellä on edellisestä liitosta kaksi ala-asteikäistä lasta, tämä pk-ikäinen potilaamme on meidän (ainoa) yhteinen lapsi. Lapsi otetaan tietenkin pois päivähoidosta, hän ei saa siellä olla koska voisi saada tartuntoja ja ne olisi hänelle hengenvaarallisia. Minä jään pois töistä. Joudumme tekemään kaiken niin, että infektioita ym ei voisi mitenkään kulkeutua kotiimme. Miehen tokaluokkalainen ja neljäsluokkalainen on ollut luonamme joka toinen viikko, mutta mitä ihmettä nyt. Heillä on ollut muutama flunssa ja vatsatauti vuodessa, ennen ne meni vain sairastaessa mutta nyt niitä ei saisi tulla. Lasten äiti on aika boheemi tyyppi (ihan kiva ihminen ja tulemme ok toimeen, mutta hän ei välitä "hössöttää" hygieniasta kauheasti. Ahdistaa koko tilanne ihan hirveästi. Pelkään lapseni puolesta ja pelkään että miehen lapset kantavat kotiimme kaikki infektiot, vaikka meillä pitäisi olla käytännössä eristys täällä päällä, yhtään flunssaa ei saisi tulla kotiimme.
Kommentit (112)
Otat vain terveenä lapset. Myöskään jos heidän äidillään on joku muu sairaana, eivät voi tulla.
Kokemusta on, ei kyllä leukemia vaan aivokasvain. Mutta sytostaattien vuoksi täyseristys, minä en ollut töissä, isosisko kävi koulua Skypellä pahimman tautiajan ja miehen lapset kävivät vain ehdottoman terveenä. Mies tapasi lapsiaan pitkillä kävelyillä yms, ulkona taudit eivät niin herkästi tartu.
Miehen exä ja edellisen liiton lapset ymmärtävät kyllä, mistä on kyse, kun heille kerrotaan avoimesti tilanne. Ei kukaan halua vahingoittaa vauvaa.
Voimia rankkaan elämäntilanteeseenne!
Vierailija kirjoitti:
Otat vain terveenä lapset. Myöskään jos heidän äidillään on joku muu sairaana, eivät voi tulla.
Kokemusta on, ei kyllä leukemia vaan aivokasvain. Mutta sytostaattien vuoksi täyseristys, minä en ollut töissä, isosisko kävi koulua Skypellä pahimman tautiajan ja miehen lapset kävivät vain ehdottoman terveenä. Mies tapasi lapsiaan pitkillä kävelyillä yms, ulkona taudit eivät niin herkästi tartu.
Lasten äidillä ei onneksi ole muita lapsia eikä uusperhettä, se tästä vielä puuttuisi. Mutta hänellä on vuorotyö, ja se on ollut osasyy juuri tuohon viikko-viikko-systeemiin. Lasten äiti tekee yövuoroja ja pitkiä vuoroja kun lapset ovat meillä, ja lasten ollessa hänellä hänellä on käytännössä vapaa viikko. Toivon kovin että hän tulee asioissa vastaan, mutta hänen pitäisi nyt sitten muuttaa työvuorosysteeminsä, jotta lapset voisivat olla pääasiassa hänellä. Eli nykyisellään ei onnistu, että miehen lapset käyvät meillä vain ehdottoman terveenä ja muuten asuvat käytännössä koko ajan äidillään. Toisaalta tuntuu taas aika hurjalta, että he joutuisivat käymään koulunsa skypellä meidän lapsen takia. Ap.
Ainakaan yhtään lasten kavereita ei kannata ottaa nyt kylään, tai ainakin täytyy olla varma ettei esim. kavereiden lähipiirissä olla lähiaikoina sairastettu. Kannattaa varmaan seurata myös isompien lasten tilannetta sitten kouluaikana, että onko koulussa tai luokassa paljon sairastavia samaan aikaan, niin osaatte itsekin varautua paremmin.
Tosi ikävä tilanne. Olen itse sairastanut leukemian 8 vuotta sitten ollessani vielä lapsi, mutta minulla oli vain yksi vanhempi sisarus, joten tilanne oli sinänsä helpompi.
Voimia paljon koko perheelle!
On hyvä, että tulette ihan ok toimeen. Koittakaa tosiaan sopia niin, että lapset ovat teillä ainoastaan terveinä. Ja kun he tulevat teille, niin tietysti käsidesit ja muut tarpeelliset jutut. Tavallaan tuo on parempi tilanne kuin jos nuo isommat lapset asuisivat teillä tai olisivat yhteisiä lapsianne. He kuitenkin kantavat koulusta ja kavereiltaan tauteja, joten olisi hankalampaa tuikata lapset pois asunnosta sairauksien ajaksi, jos he asuisivat teidän kanssanne.
Ihan ajatusleikkinä kysyn, että miten sitten toimittaisiin, jos isommatkin lapset olisivat teidän yhteisiä? Silloin ei olisi sitä mahdollisuutta, että lapset asuvat toisessa kodissa, jos heillä on flunssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ajatusleikkinä kysyn, että miten sitten toimittaisiin, jos isommatkin lapset olisivat teidän yhteisiä? Silloin ei olisi sitä mahdollisuutta, että lapset asuvat toisessa kodissa, jos heillä on flunssa.
Jos lapset olisivat esim. päiväkodissa, niin heidätkin otettaisiin sieltä pois. Jos koulussa, niin pitäisi pahimmillaan ottaa heidät sieltäkin pois väliaikaisesti kotiopetukseen/skypeopetukseen. Kaikkien kavereiden vierailut kotona on kielletty, ei myöskään harrastuskäyntejä ym. Kamalan raskastahan se kaikille on, että perhe on käytännössä eristetty kotiin. Jotkut vuokraavat äidille ja lapselle eri asunnon, jossa muu perhe ei käy ollenkaan, ja isä asuu muiden lasten kanssa vakikodissa. Kun eristysvaihe loppuu, niin äiti ja se potilas muuttaa tietenkin takaisin kotiin. t. eri
Voisiko lasten isä hankkia kakkosasunnon hoitojen ajaksi, jossa viettäisi isäviikot vanhempien lastensa kanssa tai mahtuisivatko he kaikki isän vanhempien luo joka toinen viikko (halvempi vaihtoehto)? Vaikka voi ajatuksena tuntua ap:sta vaikealta, joutuvathan isommat lapsetkin tyytymään siihen, että näkevät isäänsä vain joka toinen viikko. Miehen exänkään tuskin voi odottaa romahduttavan tulotasonsa teidän lapsen sairauden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ajatusleikkinä kysyn, että miten sitten toimittaisiin, jos isommatkin lapset olisivat teidän yhteisiä? Silloin ei olisi sitä mahdollisuutta, että lapset asuvat toisessa kodissa, jos heillä on flunssa.
Meillä isosisko kävi koulua Skypen välityksellä kaikista kriittisimmän ajan, eli käytännössä marraskuusta huhtikuuhun. Ohje oli Lastenklinikalta myös, että jos hän sairastuisi, heti mummolaan tai vastavaan.
Eiköhän tässä se pienen henki ole nyt tärkein. Isä voi tavata lapsiaan muualla, omilla vanhemmillaan, uimahallissa, leikkipuistossa tai sitten vuokraa yksiön muutamaksi kuukaudeksi. Itse en ottaisi mitään riskiä. Miehen ex joutuu sopeutumaan, hän on terve aikuinen nainen, teidän pieni leukemiapotilas ei voi joustaa. Jos ex on tervepäinen ihminen hän ymmärtää tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lasten isä hankkia kakkosasunnon hoitojen ajaksi, jossa viettäisi isäviikot vanhempien lastensa kanssa tai mahtuisivatko he kaikki isän vanhempien luo joka toinen viikko (halvempi vaihtoehto)? Vaikka voi ajatuksena tuntua ap:sta vaikealta, joutuvathan isommat lapsetkin tyytymään siihen, että näkevät isäänsä vain joka toinen viikko. Miehen exänkään tuskin voi odottaa romahduttavan tulotasonsa teidän lapsen sairauden vuoksi.
Tuntuu tosi vaikealta, että asuisin ilman miestä joka toisen viikon. Minulla on masennustaustaa ja pelkään miten pääni kestää muutenkaan tämän että pelkään koko ajan että lapseni kuolee. Ja sitten vielä joutuisin joka toisen viikon olemaan yksin kotona lapsen kanssa voimatta käytännössä edes poistua viikon aikana asunnosta. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä se pienen henki ole nyt tärkein. Isä voi tavata lapsiaan muualla, omilla vanhemmillaan, uimahallissa, leikkipuistossa tai sitten vuokraa yksiön muutamaksi kuukaudeksi. Itse en ottaisi mitään riskiä. Miehen ex joutuu sopeutumaan, hän on terve aikuinen nainen, teidän pieni leukemiapotilas ei voi joustaa. Jos ex on tervepäinen ihminen hän ymmärtää tilanteen.
Miksi exän pitäisi romahduttaa taloutensa (luopua vuorotöistä) ja joustaa, sen sijaan, että lapsen vanhemmat itse joustaisivat, koska toinen asunto tulee niin kalliiksi. Mikä logiikka tässä muka on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ajatusleikkinä kysyn, että miten sitten toimittaisiin, jos isommatkin lapset olisivat teidän yhteisiä? Silloin ei olisi sitä mahdollisuutta, että lapset asuvat toisessa kodissa, jos heillä on flunssa.
Meillä isosisko kävi koulua Skypen välityksellä kaikista kriittisimmän ajan, eli käytännössä marraskuusta huhtikuuhun. Ohje oli Lastenklinikalta myös, että jos hän sairastuisi, heti mummolaan tai vastavaan.
Meille on siis sanottu tuollainen perusohje jo sairaalassa, että jos on sisaruksia niin skypekoulu ja kaikka varahoitopaikat käyttöön mahdollisten sairastumisten varalta. Ja ehdotettu, että miehen lapset eivät olisi meillä vaan mies tapaisi heitä aina säännöllisesti jossain ulkona, leffassa jne. Ei olla vielä ehditty sanoa miehen lasten äidille asiaa (muuta kuin tieto että meillä on nyt tällainen sauraus kotona), sillä tämä on niin tuore uutinen. Pelkään että miehen eksä repii pelihousunsa jos sanotaan että meidän lapsen takia hänen lapset ei voi asua meillä varmaan puoleen vuoteen tai määrittelemättömään aikaan. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lasten isä hankkia kakkosasunnon hoitojen ajaksi, jossa viettäisi isäviikot vanhempien lastensa kanssa tai mahtuisivatko he kaikki isän vanhempien luo joka toinen viikko (halvempi vaihtoehto)? Vaikka voi ajatuksena tuntua ap:sta vaikealta, joutuvathan isommat lapsetkin tyytymään siihen, että näkevät isäänsä vain joka toinen viikko. Miehen exänkään tuskin voi odottaa romahduttavan tulotasonsa teidän lapsen sairauden vuoksi.
Tuntuu tosi vaikealta, että asuisin ilman miestä joka toisen viikon. Minulla on masennustaustaa ja pelkään miten pääni kestää muutenkaan tämän että pelkään koko ajan että lapseni kuolee. Ja sitten vielä joutuisin joka toisen viikon olemaan yksin kotona lapsen kanssa voimatta käytännössä edes poistua viikon aikana asunnosta. Ap.
Ja toiset elää joka toisen viikon ja enemmänkin poissa sisaruksen luota ja pelkäävät että tämä kuolee sillä välin kun ovat poissa. Eivätkä he edes kykene käsittelemään asiaa samoin kuin aikuinen kykenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lasten isä hankkia kakkosasunnon hoitojen ajaksi, jossa viettäisi isäviikot vanhempien lastensa kanssa tai mahtuisivatko he kaikki isän vanhempien luo joka toinen viikko (halvempi vaihtoehto)? Vaikka voi ajatuksena tuntua ap:sta vaikealta, joutuvathan isommat lapsetkin tyytymään siihen, että näkevät isäänsä vain joka toinen viikko. Miehen exänkään tuskin voi odottaa romahduttavan tulotasonsa teidän lapsen sairauden vuoksi.
Tuntuu tosi vaikealta, että asuisin ilman miestä joka toisen viikon. Minulla on masennustaustaa ja pelkään miten pääni kestää muutenkaan tämän että pelkään koko ajan että lapseni kuolee. Ja sitten vielä joutuisin joka toisen viikon olemaan yksin kotona lapsen kanssa voimatta käytännössä edes poistua viikon aikana asunnosta. Ap.
Pystytkö ollenkaan asettumaan miehen vanhempien lasten asemaan? Miksi heidän pitäisi olla kokonaan ilman isäänsä tai tavata heitä vain satunnaisesti?
Helppoa. Joko miehen lapset teille kokonaan ja sama karanteeni päälle kuin muille tai sitten miehen lapset ovat äidillään ja tapaavat miestä terveinä ollessaan kodin ulkopuolella. Esim mummolassa, leikkipuistossa, äidin kotona, mutta ei missään kauppakeskus-tyyppisissä paikoissa.
Se on raakaa peliä, mutta syöpäpotilaan henki on tässä kohdassa tärkein. Me olimme myös 1,5 vuotta eristyksessä lapsen hoitojen aikana ja ihan jokainen joutui venymään siinä äärimmilleen.
Ap, tilanne on tosi rankka. Koska lapsen henki on kyseessä, masennustaustasi jaa nyt kakkoseksi. Sinä toivut masennuksesta aikanaan, mutta lapsesi ei välttämättä toivu infektiosta, koska ne tulevat hengenvaarallisina, kun vastustuskyky on nollissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lasten isä hankkia kakkosasunnon hoitojen ajaksi, jossa viettäisi isäviikot vanhempien lastensa kanssa tai mahtuisivatko he kaikki isän vanhempien luo joka toinen viikko (halvempi vaihtoehto)? Vaikka voi ajatuksena tuntua ap:sta vaikealta, joutuvathan isommat lapsetkin tyytymään siihen, että näkevät isäänsä vain joka toinen viikko. Miehen exänkään tuskin voi odottaa romahduttavan tulotasonsa teidän lapsen sairauden vuoksi.
Tuntuu tosi vaikealta, että asuisin ilman miestä joka toisen viikon. Minulla on masennustaustaa ja pelkään miten pääni kestää muutenkaan tämän että pelkään koko ajan että lapseni kuolee. Ja sitten vielä joutuisin joka toisen viikon olemaan yksin kotona lapsen kanssa voimatta käytännössä edes poistua viikon aikana asunnosta. Ap.
Ja toiset elää joka toisen viikon ja enemmänkin poissa sisaruksen luota ja pelkäävät että tämä kuolee sillä välin kun ovat poissa. Eivätkä he edes kykene käsittelemään asiaa samoin kuin aikuinen kykenee.
Totta, mutta näillä mieheni lapsilla on kuitenkin täyspäinen ja terve äiti heitä tukemassa elämässä. Entä jos minä sairastun uudelleen masennukseen, niin miten pystyn enää auttamaan leukemiapotilastani? Entä jos minä en jaksa yksin? Kuka silloin hoitaa sen meidän lapsen? Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ajatusleikkinä kysyn, että miten sitten toimittaisiin, jos isommatkin lapset olisivat teidän yhteisiä? Silloin ei olisi sitä mahdollisuutta, että lapset asuvat toisessa kodissa, jos heillä on flunssa.
Meillä isosisko kävi koulua Skypen välityksellä kaikista kriittisimmän ajan, eli käytännössä marraskuusta huhtikuuhun. Ohje oli Lastenklinikalta myös, että jos hän sairastuisi, heti mummolaan tai vastavaan.
Meille on siis sanottu tuollainen perusohje jo sairaalassa, että jos on sisaruksia niin skypekoulu ja kaikka varahoitopaikat käyttöön mahdollisten sairastumisten varalta. Ja ehdotettu, että miehen lapset eivät olisi meillä vaan mies tapaisi heitä aina säännöllisesti jossain ulkona, leffassa jne. Ei olla vielä ehditty sanoa miehen lasten äidille asiaa (muuta kuin tieto että meillä on nyt tällainen sauraus kotona), sillä tämä on niin tuore uutinen. Pelkään että miehen eksä repii pelihousunsa jos sanotaan että meidän lapsen takia hänen lapset ei voi asua meillä varmaan puoleen vuoteen tai määrittelemättömään aikaan. Ap.
Tuskin ovat leffaa ehdottaneet. Tai ainakin meillä oli ihan ehdottomassa kiellossa kaikki tuon tyyppiset paikat, uimahallit, sisäleikkipuistot, ostoskeskukset, julkinen liikenne...
No jatkossa ette pidä niin tarkkaa lukua ja vuoroa niistä päivistä, jos se vaan lähiäidille sopii. Eli teille ei voi tulla, jos on yhtään nuhaa, yskää tms. Ja silloin kun ovat terveitä, vieraillaan, vaikka ei olisi vuoro. Edellyttää tietysti yhteispeliä kaikilta ja että lapsille kerrotaan miksi ei saa tulla sairaana.