Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Miehelläni on mukava kaveriporukka (kaikki hyväpalkkaisia keski-ikäisiä), jolla käyvät kerran pari vuodessa viikonloppureissulla yhden mökillä "A-luokan reissulla", eli ilman perheitään. Äijät ostavat viimeisen päälle ruuat jne., ja jakavat kulut, mikäs siinä. Mutta sitten on se Alkon viinalasti, laatuviinejä, brandya, olutta jne. Porukasta yksi, sanotaan nyt vaikka Tero, on paljon kovempi juomaan kuin kukaan muu possesta. Tero se on ensimmäisenä kännissä pe, jatkaa yli seuraavan päivän ja on armottomassa krabbassa su. Juo siis yksin noin puolet viinoista. Muut äijät jakavat keskenään sen toisen puolen lastista viikonlopun mittaan.
Terolle ei vuosien mittaan ole tullut kertaakaan mieleen ehdottaa, että hän maksaa viinoista yksin puolet, koska juo eniten. Tai että jokainen tuokoot omat juomansa, koska hän yksinkertaisesti tarvitsee viinaa enemmän kuin muut. Muina miehinä vain juo "porukkaviinoista" puolet.
Ja kaverit ovat niin lojaaleja, että jupisevat kyllä asiasta keskenään, mutteivät tohdi sanoa asiasta suoraan Terolle. Siihenhän liittyisi tämä suomalainen tabuaihe, toisen juomiseen puuttuminen tai sen kommentointi ääneen.
Kun mies näyttää viikonloppujen kuvia kännykästään, Tero se seillä röhnöttää umpitunnelissa joka kuvassa. ;-) Viinalokki?
Olimme seurakunnan järjestämässä lapsiperheitten tilaisuudessa, jossa oli lapsille notkuva pöytä herkkuja; makeaa ja suolaista. Tarjoiluitten jälkeen tietämäni lokki-nainen otti kirnun kokoisen laukkunsa esiin ja alkoi lapata syötäviä sinne. Huomasi minun ihmettelyni ja sanoi vievänsä miehelleen, kun kerran ei päässyt tulemaan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on mukava kaveriporukka (kaikki hyväpalkkaisia keski-ikäisiä), jolla käyvät kerran pari vuodessa viikonloppureissulla yhden mökillä "A-luokan reissulla", eli ilman perheitään. Äijät ostavat viimeisen päälle ruuat jne., ja jakavat kulut, mikäs siinä. Mutta sitten on se Alkon viinalasti, laatuviinejä, brandya, olutta jne. Porukasta yksi, sanotaan nyt vaikka Tero, on paljon kovempi juomaan kuin kukaan muu possesta. Tero se on ensimmäisenä kännissä pe, jatkaa yli seuraavan päivän ja on armottomassa krabbassa su. Juo siis yksin noin puolet viinoista. Muut äijät jakavat keskenään sen toisen puolen lastista viikonlopun mittaan.
Terolle ei vuosien mittaan ole tullut kertaakaan mieleen ehdottaa, että hän maksaa viinoista yksin puolet, koska juo eniten. Tai että jokainen tuokoot omat juomansa, koska hän yksinkertaisesti tarvitsee viinaa enemmän kuin muut. Muina miehinä vain juo "porukkaviinoista" puolet.
Ja kaverit ovat niin lojaaleja, että jupisevat kyllä asiasta keskenään, mutteivät tohdi sanoa asiasta suoraan Terolle. Siihenhän liittyisi tämä suomalainen tabuaihe, toisen juomiseen puuttuminen tai sen kommentointi ääneen.
Kun mies näyttää viikonloppujen kuvia kännykästään, Tero se seillä röhnöttää umpitunnelissa joka kuvassa. ;-) Viinalokki?
Nyt nämä vähemmän janoiset ryhtiä ja ehdottamaan että tuodaan omat juomat. Ellei ihan suoraan voi sanoa todellista syytä, niin joku keksiköön että jos joisinkin tällä kertaa vain esim. punkkua joten olisiko parempi että kaikki toisi omat. Hankalaa kyllä ehkä kun perinne on jo vanha... Mutta minä otan aina omat viinat joka "mökkibileisiin" mitä on, kaikilla omat juomat oltava, oli viinalokkeja tai ei. Joskus joku janoisempi Tero on sitten yrittänyt pummata loppuillasta multa kun mulla on vielä pari ölppää jäljellä enkä ole antanut kun olen sanonut että tässä on kaikki mun juomat, ei näistä ole tarjota, jokaisella oli omat juomat. Jos tuossa omien juomien traditiossa alkaisi loppuillasta ruikutuksien jälkeen antamaan omistaan, olisi siinä taas uusi viinanpyyntiperinne!
Samperi kun saa ollakin tiukkana ;)
Onkohan sitä viinalokkiperinnettä että joku käy ottamassa huikat toisen kosanderista kun kaveri on vaikkapa saunaa lämmittämässä... hmm... täytyy ottaa mukaan kosander povitaskuun ettei siellä sillä välin olla jääkaapilla huuli pitkällä.. tai tehdä joku etikka-jekku :)
Nyt on kakki nähty kun papin perhe käy lounastamassa vieraiden ihmisten hautajaisissa ja häävieras ottaa hääpöydältä lahjan itselleen sillä perusteella että hääpari oli saanut kaksi samanlaista lahja. Olen sanaton. *kaikki
Käyn kerran vuodessa ammattiini liittyvillä kaksipäiväisillä koulutuspäivillä. Viimeksi tapasin erään tutun naisen naapurikaupungista ja istuimme sitten luennoilla yhdessä ja tutustuimme messuihin yhdessä. Esittelijöillä on aina tarjolla esim. suklaakarkkeja, kuulakärkikyniä yms, joita kaikki sitten ottavat yhden tai kaksi. Tämä kaverini lappoi isoon käsilaukkuunsa monta kourallista , siis 3-5 kourallista Fazerin suklaakonvehteja tai niitä kyniä. Olin niin helvetin nolona, etten kehdannut itse ottaa mitään. Esittelijät eivät tietenkään sanoneet mitään, vaan kylmän rauhallisesti täyttivät kulhot uudelleen. Mainittakoon vielä, että kyseinen kaverini on virolaissyntyinen. Se olkoon lieventävä asianhaara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Hotelliaamiaisella näin, miten nainen teki voileivän , kääri servettiin ja pisti laukkuun !
-Työpaikallani eräs keliaakikko joi aina kaksi suurta kahvikupillista.. minun soijamaidollani, jota otti lupaa kysymättä. Aloin sitten ostaa niitä minitetroja ja muistan ikuisesti tämän lokin hölmistyneen ilmeen, kun kuikuili jääkaappiin että missäs se soijamaito?
Minä olen ottanut aamupalalta evästä migreeniä huoneessamme potevalle vaimolle.. pari hedelmää ja leipää.
Olen itse huomannut useamman kerran tuollaisen tapauksen. Sitten loman viimeisenä aamuna hotellissa katsoin, että taas nainen laittoi käsilaukkuun tai paremminkin sellaiseen kangaskassiin paljon leipää, leikkelettä ja hedelmiä. Kun hän meni hakemaan lisää, niin kaadoin tuoremehulasillisen sinne :D
Nainen pyöri kuin hyrrä, kun tuli paikalleen ja kassista tippui pisaroita. Nainen oli tulipunainen ja lähti samantien pois. Paras lomamuisto ikinä!
Todella törkeää! Onpa kiva, jos hänellä oli siellä puhelin, lompakko tms. Ruuan mukaan pakkaaminen on kiellettyä, mutta ei ole oikein tärvellä toisten omaisuutta. Jos halusit olla vittumainen, olisit voinut käräyttää henkilökunnalle.
Tuo sama urbaanilegenda kiertää eri muodoissaan, milloin kaadetaan piimää, milloin mehua. Tuskinpa tuo oikeasti tapahtui, joku taas haaveili.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kakki nähty kun papin perhe käy lounastamassa vieraiden ihmisten hautajaisissa ja häävieras ottaa hääpöydältä lahjan itselleen sillä perusteella että hääpari oli saanut kaksi samanlaista lahja. Olen sanaton. *kaikki
Viinalokki, seurakuntalokki, ruokalokki, kyytilokki, ravintolaruokalokki, kynälokki, ilmaismajoituslokki, bensalokki, perunalokki, perintömökkilokki...
Hämmästyin myös siitä kun joku oli ilmaisleffakupongeistaan pyytänyt joltain kaverin lapselta/äidiltä hintaa :)
Vierailija kirjoitti:
Viinalokki, seurakuntalokki, ruokalokki, kyytilokki, ravintolaruokalokki, kynälokki, ilmaismajoituslokki, bensalokki, perunalokki, perintömökkilokki...
Hämmästyin myös siitä kun joku oli ilmaisleffakupongeistaan pyytänyt joltain kaverin lapselta/äidiltä hintaa :)
Älä unohda lokinpoikasia! Niitäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Oli tarkoitus viettää ystäväni kanssa kaupunkijuhannusta, kun kummallakaan ei ollut mitään suurempia suunnitelmia. Isäni soitti ja pyysi minua mökille käymään, joten pyysin ystäväni mukaan. Hän lähti mielellään.
Matkalla pysähdyttiin kaupassa, kun hain omaan ruokavaliooni sopivia syötäviä. Kehotin ystävääni ostamaan myös jotakin, jos mieli tekee muutakin kuin makkaraa, perunaa ja olutta. Ei tahtonut. Sanoi että syö sitten myös niitä mun kasvisjuttuja, jos niitä jää. Tämä oli vielä ihan ok, vaikka vähän kummallista jo.
Perillä mökillä hän söi ja joi siis ilmaiseksi. Matkakuluja ei tullut, minun autolla mentiin, enkä edes halunnut pyytää bensarahaa, kun itse mökkiä ehdotin.
Perillä hän halusi illalla käydä kävelyllä ja näki terassin, johon tahtoi yksille. Minulla oli lompakko autossa, mutta ystäväni sanoi tilaavansa meille molemmille.
Kaksi päivää reissun jälkeen minulle tuli viestinä tilinumero ja perässä 7 euron siiderin hinta. :D
Olisit pistäny tilinumeron ja pyytäny sen osuutta matkakuluista ja ruoista. Ja vielä päälle "oon jalomielinen joten sen siiderin voi ottaa tuosta pois" :D
Vierailija kirjoitti:
Käyn kerran vuodessa ammattiini liittyvillä kaksipäiväisillä koulutuspäivillä. Viimeksi tapasin erään tutun naisen naapurikaupungista ja istuimme sitten luennoilla yhdessä ja tutustuimme messuihin yhdessä. Esittelijöillä on aina tarjolla esim. suklaakarkkeja, kuulakärkikyniä yms, joita kaikki sitten ottavat yhden tai kaksi. Tämä kaverini lappoi isoon käsilaukkuunsa monta kourallista , siis 3-5 kourallista Fazerin suklaakonvehteja tai niitä kyniä. Olin niin helvetin nolona, etten kehdannut itse ottaa mitään. Esittelijät eivät tietenkään sanoneet mitään, vaan kylmän rauhallisesti täyttivät kulhot uudelleen. Mainittakoon vielä, että kyseinen kaverini on virolaissyntyinen. Se olkoon lieventävä asianhaara.
Olin vuosia sitten töissä messuilla ja meillä oli suuri kulho karkkia pöydällä. Kojuun tuli nainen, joka avasi kassin, kaatoi kulhon sisällön laukkuunsa ja jatkoi matkaa.
Olimme niin hämmentyneitä, ettemme osanneet sanoa mitään. Pahinta oli, että minua nauratti.
Olikohan hänellä karkkikauppa? :D
Sijoituspuolella työskennelleet salkunhoitajat jne. varastivat pankin ruokalassa ilmaisia lounaita. He olivat pudottavinaan lounaslipun kulhoon, mutta sieppasivaat sen takaisin. Keittiön emäntä kertoi heistä eli pankin parhaimpia palkkoja saavista miehistä.
Suuressa vuokra-asuntoyrityksessä oli merkintä 1/asiakas -merkintä leikkeiden kohdalla, joten osa pitkistä miehistä otti kaksi ja piilotti toisen pihvin salaatin alle, mainitsi keittiöpäällikkö.
Rikastuvatko monet miehet mm. varastamalla?
Mun kokemus lokista on kun tilasin kaverin kanssa kimppaan netistä urheiluvaatteita. Tilasin itselleni 40€ edestä ja kaveri 100€ edestä about. Laitettiin hänen osoitteensa määränpääksi kun asuu lähempänä postia ja on auto. Laitoin kaverille heti viestillä tilinumeron ja sanoin, että voi maksaa sinne osuutensa ja kuitista screenshotin hänelle. Paketit tuli viikon päästä ja muistutin kaveria maksamaan. Kuulemma palkka tulee 2 päivän päästä niin sitten hoitaa, mutta nyt hän tuo vain paketit minulle. Taas viikon päästä muistutin kaveria kun tilillä oli aika tyhjää ( laskin siis kuukauden rahoihin, että hän maksaa 100€ takaisin. Opiskelijana kaikki merkitsee ). Oli kuulemma huono palkka tullut kun palkanlaskija oli kämmännyt. Kettuunnuin ja sanoin, että tässä on nyt oma kuukausi myös vaakalaudalla ja kaveri lupasi maksaa heti kun pääsee kotiin. Ei kuulunut pariin päivään mitään ja aloin vaatia vaatteita takaisin, että minäpä myyn ne niin saan edes osan rahoista takaisin kun oli jo mennyt viikkoja. Ei kuulemma onnistu, koska hän oli antanut vaatteita jo tyttöystävälleen, eikä voi pyytää takaisin. Suutuin ja jätin asian sikseen. Vuoden aikana, mitä tästä on aikaa, olen muistutellut kuukauden välein ihan vaan periaatteen takia, ettei kaveri osta mun rahoilla tyttöystävälleen vaatteita ilman, että edes kysyy mielipidettäni voinko lainata rahaa. Hänhän siis vain tavallaan otti lainan itselleen 100€ edestä mitä ei ole kiire maksaa omasta mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Olipa sekava saattohoitotarina 😁
Kaveri menee aina jääkapilleni kuin omalleen - käytöstapojen puute vituttaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni häissä eräs serkkumme (vähän suvun musta lammas, sellainen rällästäjä..) ei nyt niinkään lokkeillut, mutta huijasi ihmisiltä rahaa. Oli isot, monen sadan hengen häät, joten ihan luonnollista etteivät suvut tunteneet toisiaan oikein mitenkään. Lahjapöytä oli kaikille "avoin", eli sai käydä ihastelemassa mitä kaikkea siellä on. Toki kirjekuoret/rahat eri paikassa. Lahjapöydässä oli 2 samanlaista kelloa. Serkkuni ei itse siis tuonut mitään lahjaa, mutta päätti ilmeisesti että hän voi ottaa sen toisen kellon, kuka tarvisi kahta samanlaista. Hän ei todellakaan kysynyt siskoltani tai hänen mieheltään asiasta, vasta myöhemmin paljastui että hän sen oli ottanut (ja ilmeisesti myynyt eteenpäin)
Sen lisäksi hän kävi kyselemässä aviomiehen sukulaisilta, jos liikenisi taksiin lainata rahaa, kun rahapussi oli hukkunut/varastettu. Oli saanut kerättyä lähes 200e tuolla konstin.
Sama tyyppi tuli joskus kolkuttelemaan myöhään illasta lapsuudenkotini ovelle, josko saisi yöpaikkaa. Äitini lupasi pientä evästä tehdä, mutta yöpaikkaa ei herunut (oli kännissä, ja selvästi tapellut kun paidan rinnukset veressä). Kun serkkuni jäi keittiöömme yksin hetkeksi, kuulin kuinka keittiössä yksi kulmakaappi aukesi (naksahti sellanen lukitusjuttu). Avasi sen vielä ihan superhiljaa, jotta kukaan ei kuulisi, mutta minä kuulin. Kyseisessä kulmakaapissa äitini piti tärkeitä papereita/avaimia/rahojaan. Pomppasin itse sohvalta ja hyökkäsin keittiöön, tuli serkulle kiire pois kulmakaapilta. Siirtyi viereiselle kaapille ja silminnähden säikähtäneenä seposti että vesilasia hän vaan ettii. Ei ollut keriinnyt kaivamaan äitini rahapussia, mutta äkäisen lähdön sai kun kerroin äidilleni.
Lainailee ihmisiltä tavaroita (mm. Yksi painepesuri) ja myy ne sitten eteenpäin. Niin ainakin olettaisin, kun hänen selityksensä ovat suurinpiirtein "naapuri lainasi kysymättä enkä ole nähnyt sen jälkeen" tai "se varastettiin pihasta, ihan oikeasti!" Lainaa surkutarinoillaan vieläkin muilta sukulaisiltaan rahaa, ihan 50e ylöspäin, eikä varmasti maksa takaisin. Toivittavasti kukaan sinisilmäinen ei erehdy enää hälle lainaamaan mitään...Ei tuo ole mikään lokki vaan ihan varas.
Kaikki lokit ovat varkaita.
Olenko ainoa, jota naurattavat yksittäiset miinuspeukut joissain jutuissa? Tarina lokista, 250 pluspeukkua ja yksi miinuspeukku. Kuulen taustalla lokin kirkunan... :D
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Olen kertonut tämän joskus aiemminkin, mutta siis tosiaan siskoni on aina ollut vähän siipeilevää mallia.
Teininä oli aina pummimassa muilta kaikki mitä irti vain sai, ja samaa tekee vieläkin. Isä esimerkiksi vieläkin maksaa hänen puhelinlaskunsa koska "No isä sen liittymän sillon otti mulle ja sen nimissä se on et olis niiiiiiiiin hankalaa vaihtaa se mun nimiini." On tunnettu myös siitä että jos ostetaan porukalla joku lahja jollekin, hänen osuuttaan on aivan turha odottaa. Kuitenkin jos hänet jättää kortista pois tulee huutoitkuinen puhelu ja "Kehen tässä maailmassa voi enää luottaa?" Facebook päivitys. Hänen loistaviin vetoihinsa kuuluvat mm. se, että hän kutsuu kaikki ravintolaan syömään ja olettaa muiden kattavan hänen ja lapsiensa osuuden, koska hän tämän järjesti. Äidin luokse osuu kylään lasten kanssa joka päivä ruoka-aikaan, ja jää sinne tuntikausiksi, makaa itse sohvalla ja selaa puhelinta kun äiti juoksee lapsien perässä.
Pahin siipeily oli kuitenkin se, kun sain esikoiseni ja jäin töistä kotiin. Sisko ehdotti aivan kirkkain silmin, että voisin ottaa hänen lapsensa (silloin 2,4 ja 5) luokseni hoitoon kun "kyllä ne siinä sivussa menisivät". En suostunut.
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Ex poikaystävä jotenkin siirtyi luokseni asumaan kun olin 18v. Hänen (äitinsä omistassa) kämpässä oli sähköt katkaistu. Aikuinen 26v. ukko. Alussa joutui maksamaan asumisen omasta pussisa (minä sai, opintolainan käyttööni, äiti maksoi vuokran 332€,jota kela tuki 170€) hävetti ku vanhemmat tuli kylään ja joka kerta äijä selitti kuinka hyvä kämppä , hyvällä alueella..
No valmistuin ja piti muuttaa opiskelijaasunnosta pois. Muutimme kaksioon, molemmat maksoi 280€ vuokraa, oman osan,sähkö puokkiinjne. Ekan puolen vuoden jälkeen selvisi että mies ei ollut maksanut omaa osaansa, koska "ei tykkää maksaa vuokraa" Niin ei ole tarvinut äidille maksaa. Vuosi meni ok ja taas sama homma! Ero tuli onneksi muista syistä. Kuulin kyliltä, että selittää kaikille että MINÄ olen jättänyt vuokria maksamatta. Ja hän joutuu nyt ne maksamaan kun jäi asuntoon.
Suhteen aikana minä maksoin 80% ruokaostokset. Jöb joskus nosti 20€ ja käytiin kaupassa ja hän kauhisteli ruan hintaa.eipä sillä 20€ edes paljoa saanut.
Nyt hän asuu yksinhuoltajaäidin kanssa, valmis koti, pyykinpesu ja ruokaa. Eikä varmasti maksa asumisesta mitään :D
Huh mitä juttuja! Itsekin olen rahan suhteen aika rento ja olen joskus ihan vilpittömästi saattanut unohtaa maksaa takaisin jos joku on vaikka piffannut kahvini (toisaalta sama juttu myös toisin päin, tarjoan usein kahvit, lounaan tai kyydit, vien aina tuliaisia ja tarvikkeita mukanani jne) mutta nämä menevät kyllä ihan toiselle tasolle. Kuinka joku kehtaa? 😂 Siis todella, syödä naapurin perunat ja marjat tai tuoda kysymättä seurueensa toisen mökille lomailemaan?