Mies haluaa erota rahapulamme takia
En käsitä tätä. Minun palkkani on isompi ja olen se, joka käyttää rahaa vähemmän. Meillä on pahasti pulaa rahasta, se on selvä. Ja mies on todella stressaantunut asiasta. Viikko sitten hän sanoi, että haluaa erota, koska ei enää jaksa rahapulaamme eikä näe sitä että asia muuttuisi tulevaisuudessa paremmaksi. Olen viikon verran nyt miettinyt tätä enkä vain käsitä. Mitään toisia miehiä tai toisia naisia ei kummallakaan ole, ainoastaan stressiä rahasta. Ei me siitä edes tapella, koska molemmat tietää rahatilanteen, ei siitä mitään riitaa ole tullut sinänsä, vaikka huono tilanne onkin. En vain ymmärrä miksi se nyt yhtäkkiä on eron syy (aiemmin emme ole puhuneet erosta vaan suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta, molemmat yhtä paljon). Ja kun minä olen se jolla on isompi palkka ja pienemmät menot, niin miten ero edes ratkaisee rahapulaa? Surettaa vaan enkä tiedä mitä tekisin. Olen yrittänyt asiasta puhua "järkeä", mutta en jotenkin saa asiassa yhteyttä mieheen, hän ei halua siitä puhua. Osaako kukaan neuvoa?
Kommentit (182)
Jos sillä on joku toinen jo katsottuna ja raha on vain tekosyy?
Vähän rahaa ja pienet lapset ovat kaataneet aika monta parisuhdetta. Stressi käy liian isoksi ja se puretaan toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mies haaveilee samasta elintasosta kuin vanhemmillaan. Ei auta kuin koulun penkille tai sitten joku loistava liikeidea ja yrittäjäksi.
Mun mielestä ei oo aapeen velvollisuus toteuttaa miehensä rahaunelmaa, jos ap on itse nykyiseen elintasoon ihan tyytyväinen. Siis ap saa itse päättää milloin jatkaa työelämää, turha hänen miettiä sitä miehen stressin takia.
Juuri näin! Jos oma lapsuus on ollut onnellinen ja lapsen näkökulmasta vanhempien parisuhdekin onnellinen, on pelkästään inhimillistä toivoa samaa itselle ja omille lapsilleen. Näin minäkin olen toivonut. Yleensä vaan nuo asiat eivät tipahda taivaasta vaan niiden eteen on tehtävä itsekin jotain. Mies on edellisessäkin suhteessa joutunut kituuttamaan ja on hyvin mahdollista, että edellinen puoliso ei ole halunnut sen paremmin lasta kuin velkaakaan jo valmiiksi konkurssikypsään elämäntilanteeseen. Mies on erottuaan tavannut ap:n ja on siis löytynyt vihdoin ja viimein se nainen, jonka kanssa mies on kuvitellut saavansa sen, mitä elämältään halusi. Toisin kuitenkin kävi.
Aapeen velvollisuus ei ole toteuttaa miehensä rahaunelmaa eikä miettiä asiaa miehen stressin takia. Jos mies haluaa erota, niin sitten he eroavat. Ongelmahan tässä kuitenkin on, että ilmeisesti ap ei halua erota. Eli siinä suhteessa juuri ap:llä on ongelma eikä niinkään miehellä.
Vierailija kirjoitti:
Joillekkin miehille on vielä tänäpäivänäkin kova pala jos vaimo/tyttöystävä tienaa enemmän tai on muuten vain varakkaampi, vaikka kyse olisi vain muutamasta satasesta.
Tätä olen joutunut todistamaan useamman kerran - en pelkästään omissa suhteissa, mutta kavereidenikin. Oli jopa sellainenkin tapaus kun eräällä kaverillani on erittäin varakkaat vanhemmat jotka vähän väliä auttoivat laskuissa (koska opiskelijan elämä on välillä tiukkaa), niin tämä oli kaverini poikaystävälle liian iso pala purtavaksi. Suhteen loppuvaihe meni sitten siihen että jätkä mökötti ja piikitteli kaveriani jatkuvasti vain siksi, että kaverillani ei ollut tuolloin rahahuolia vaikkei itse rikas ollutkaan. Ja jos esim. osti uuden paidan vaikka tavallisesta henkkamaukasta käyttäen omia vähäisiä säästöjä, niin auta armias sitä huutoa. Että taas sitä rahaa törsätään ja heitetään hukkaan ja pappa betalar ja mokomakin prinsessa!
Nuorempana luulin että tällainen ilmiö on edellisen sukupolven murhe, mutta ei se niin menekkään.
n27
No kyllä minuakin ärsyttää kun miehen vanhemmat syytävät miehelle rahaa. Olenkin ilmoittanut että niillä rahoilla ei osteta enää mitään yhteistä meille, vaan mies ottaa ne rahat itselleen ja käyttää miten haluaa (ei meidän talouteen) ja parasta olisi ettei edes jatkossa kertoisi minulle niistä.
Meidän perhe, mulla on oikeus tietää mitä tuloja on ja on olematta, koska ne vaikuttavat minuunkin. En esimerkiksi yhdessä vaiheessa tiennyt että meillähän on kaksi täysin erilaista elintasoa perheessä kun appiukko oli syytänyt miehen tilille rahaa ja yht'äkkiä olikin varaa asioihin joihin meillä oli yhteinen säästöprojekti menossa.
Miksi ei nykyajan vanhemmat voi vaan säästää rahojaan ja luonnollisesti sitten perintönä antaa lapsilleen? Miksi pitää sekaantua aikuisten perheiden elämään?
Ei kiinnosta ne rahat, pitäköön itsellään, kunhan eivät tule sekoittamaan perheiden omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekkin miehille on vielä tänäpäivänäkin kova pala jos vaimo/tyttöystävä tienaa enemmän tai on muuten vain varakkaampi, vaikka kyse olisi vain muutamasta satasesta.
Tätä olen joutunut todistamaan useamman kerran - en pelkästään omissa suhteissa, mutta kavereidenikin. Oli jopa sellainenkin tapaus kun eräällä kaverillani on erittäin varakkaat vanhemmat jotka vähän väliä auttoivat laskuissa (koska opiskelijan elämä on välillä tiukkaa), niin tämä oli kaverini poikaystävälle liian iso pala purtavaksi. Suhteen loppuvaihe meni sitten siihen että jätkä mökötti ja piikitteli kaveriani jatkuvasti vain siksi, että kaverillani ei ollut tuolloin rahahuolia vaikkei itse rikas ollutkaan. Ja jos esim. osti uuden paidan vaikka tavallisesta henkkamaukasta käyttäen omia vähäisiä säästöjä, niin auta armias sitä huutoa. Että taas sitä rahaa törsätään ja heitetään hukkaan ja pappa betalar ja mokomakin prinsessa!
Nuorempana luulin että tällainen ilmiö on edellisen sukupolven murhe, mutta ei se niin menekkään.
n27
No kyllä minuakin ärsyttää kun miehen vanhemmat syytävät miehelle rahaa. Olenkin ilmoittanut että niillä rahoilla ei osteta enää mitään yhteistä meille, vaan mies ottaa ne rahat itselleen ja käyttää miten haluaa (ei meidän talouteen) ja parasta olisi ettei edes jatkossa kertoisi minulle niistä.
Meidän perhe, mulla on oikeus tietää mitä tuloja on ja on olematta, koska ne vaikuttavat minuunkin. En esimerkiksi yhdessä vaiheessa tiennyt että meillähän on kaksi täysin erilaista elintasoa perheessä kun appiukko oli syytänyt miehen tilille rahaa ja yht'äkkiä olikin varaa asioihin joihin meillä oli yhteinen säästöprojekti menossa.
Miksi ei nykyajan vanhemmat voi vaan säästää rahojaan ja luonnollisesti sitten perintönä antaa lapsilleen? Miksi pitää sekaantua aikuisten perheiden elämään?
Ei kiinnosta ne rahat, pitäköön itsellään, kunhan eivät tule sekoittamaan perheiden omaa elämää.
Onhan se nyt järkevämpää antaa rahaa tarpeeseen kuin makuuttaa sitä pankkitilillä ja antaa perinnöksi jo vanhoille ja oman elämänsä järjestäneille lapsille (jotka saattavat siis siinä vaiheessa olla lähempänä kuuttakymmentä, lapset kasvattaneet ja asunnot maksaneet).
On aivan luonnollista, että vanhemmat joilla on mahdollisuuksia tukevat lapsiaan myös taloudellisesti.
Mies joka on katkera vaimolleen joka ansaitsee enemmän on mielestäni tyhmä ääliö. Miehen pitäisi olla tästä asiasta iloinen (olen mies). Kun on yksinkertainen tyhmä, kateellinen ja mitä huonoja sanoja vielä käyttäisin, niin aina on aihetta riitaan.
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Vierailija kirjoitti:
Luin keskustelun, mutta vielä ei valjennut taustaa tuolle "mies kuluttaa enemmän rahaa" -asialle. Harrastus? Vaatteet? Impulssiostokset? Ja onko teillä vain yhteinen tili?
Menojen kirjausta suosittelen minäkin. Ja ulkopuolista keskusteluapua. Tuossa juuri edellä oli mielestäni annettujen tietojen perusteella hyvä analyysi/profilointi. Joudutko usein hieman toppuuttelemaan miehen hankintoja?
Tätä minäkin olen ihmetellyt? Mitkä ne suuremmat menot oikein on?
Kilpailluttakaa sähkö ja puhelinliittymät, netit ym. Jos tulisi säästöä.
En hoitovapaa-asioita sen kummemmin tiedä. Meillä töissä kuitenkin on mammat palanneet töihin hoitovapaalta tekemään pyhävuoroja.
Hakeeko mies vain töitä omalta alaltaan, vai kelpuuttaisiko muuta? Siivous? Postille lajitteluun?
Jos sinä huolehtisit rahaliikenteen, kuten laskujen maksut ym. Miehen ei tarvitsisi vähään aikaan huolehtia ja jos olet itse nuuka rahankäyttäjä, niin uskoisin sinun osaavan yksin keplotella.
Entä ansiosidonnainen, kun jäänyt työttömäksi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Joo ja luin vähän lisää. Mies täällä myös ehdoton ihmeellisissä asioissa, hänellä ei mitenkään älyttömät tulot ole, on keski ikäinen 40 ja risat, makselee elareita. Ei voisi esimerkiksi ostaa kesämökkiä, jollei se ole meren tai järven rannalla, haluaisi mökin, mutta ei laske vaatimustasoaan tai ymmärrä että ensin on ostettava pienempää saadakseen suurempaa ja parempaa. Alkoholisti perheestä, ostelee laatua esim sukista lähtien, mutta sitten saattaa ihan naurettavissa asioissa pihistellä. Nää liittyy yleensä muihin. Kaupassa kassalla monasti häipyy pakkaamaan vaikka on juuri keräillyt koriin tavaraa into piukeana. Makselee omat kaljansa ja vertaa hintaa ruoka ostoksiin että eikös tää mennytkin puoliksi nyt yms :D
Eli mulle, ei muille, älkää häiritkö, antakaa mulle haluamani elintaso ja olkaa hiljaa. Ainiin, ei myöskään kovin siivoillut, saattoi kuvata jos kynä oli lattialla että kauanko se kynä siinä on, yms... Omaa kämppäänsä hinkkaa hammasharjalla.
Edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Joo ja luin vähän lisää. Mies täällä myös ehdoton ihmeellisissä asioissa, hänellä ei mitenkään älyttömät tulot ole, on keski ikäinen 40 ja risat, makselee elareita. Ei voisi esimerkiksi ostaa kesämökkiä, jollei se ole meren tai järven rannalla, haluaisi mökin, mutta ei laske vaatimustasoaan tai ymmärrä että ensin on ostettava pienempää saadakseen suurempaa ja parempaa. Alkoholisti perheestä, ostelee laatua esim sukista lähtien, mutta sitten saattaa ihan naurettavissa asioissa pihistellä. Nää liittyy yleensä muihin. Kaupassa kassalla monasti häipyy pakkaamaan vaikka on juuri keräillyt koriin tavaraa into piukeana. Makselee omat kaljansa ja vertaa hintaa ruoka ostoksiin että eikös tää mennytkin puoliksi nyt yms :D
Eli mulle, ei muille, älkää häiritkö, antakaa mulle haluamani elintaso ja olkaa hiljaa. Ainiin, ei myöskään kovin siivoillut, saattoi kuvata jos kynä oli lattialla että kauanko se kynä siinä on, yms... Omaa kämppäänsä hinkkaa hammasharjalla.
Edellinen
Ottamatta kantaa muuhun, niin en minäkään haluaisi mökkiä, jossa ei ole rantaa. Sehän juuri on mökin idea, että pääsee saunasta suoraan uimaan. Muut asiat, mitä mökillä voi tehdä, voi tehdä kotonakin. Jos haluaa uimaan, voi mennä uimarannalle tai vaikka uimahalliin. Suoraan omasta saunasta ei voi, paitsi jos kotikin on järven, joen tai meren rannalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Joo ja luin vähän lisää. Mies täällä myös ehdoton ihmeellisissä asioissa, hänellä ei mitenkään älyttömät tulot ole, on keski ikäinen 40 ja risat, makselee elareita. Ei voisi esimerkiksi ostaa kesämökkiä, jollei se ole meren tai järven rannalla, haluaisi mökin, mutta ei laske vaatimustasoaan tai ymmärrä että ensin on ostettava pienempää saadakseen suurempaa ja parempaa. Alkoholisti perheestä, ostelee laatua esim sukista lähtien, mutta sitten saattaa ihan naurettavissa asioissa pihistellä. Nää liittyy yleensä muihin. Kaupassa kassalla monasti häipyy pakkaamaan vaikka on juuri keräillyt koriin tavaraa into piukeana. Makselee omat kaljansa ja vertaa hintaa ruoka ostoksiin että eikös tää mennytkin puoliksi nyt yms :D
Eli mulle, ei muille, älkää häiritkö, antakaa mulle haluamani elintaso ja olkaa hiljaa. Ainiin, ei myöskään kovin siivoillut, saattoi kuvata jos kynä oli lattialla että kauanko se kynä siinä on, yms... Omaa kämppäänsä hinkkaa hammasharjalla.
Edellinen
Ottamatta kantaa muuhun, niin en minäkään haluaisi mökkiä, jossa ei ole rantaa. Sehän juuri on mökin idea, että pääsee saunasta suoraan uimaan. Muut asiat, mitä mökillä voi tehdä, voi tehdä kotonakin. Jos haluaa uimaan, voi mennä uimarannalle tai vaikka uimahalliin. Suoraan omasta saunasta ei voi, paitsi jos kotikin on järven, joen tai meren rannalla.
Toki toki, mutta varmaankaan et haluaisi mökkiä johon sulla ei ole varaa?
Vaihtoehtona on haluta, tai olla haluamatta, mutta halutaan juuri sitä mitä ei ole mahdollista saada, niin ei ole sama asia kuin tuo mistä sä puhut. Haaveillaan epärealististista asioista, se on pidemmän päälle väsyttävää elää ihmisen kanssa joka puhuu jatkuvasti asioista joita ei tule koskaan saamaan. Toiset tekee, toiset vaan selittää. Tää on selittäjä. Varmaanhan se ois kiva kun joku sille sen rantamöksän hommais, nelikymppisenä kun pitäis itsekin osata jo jotain taloussuunnitelmaa tehdä halujensa eteen, mutta sepä ei sit olekaan kiinnostavaa. Tällänen seppä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Joo ja luin vähän lisää. Mies täällä myös ehdoton ihmeellisissä asioissa, hänellä ei mitenkään älyttömät tulot ole, on keski ikäinen 40 ja risat, makselee elareita. Ei voisi esimerkiksi ostaa kesämökkiä, jollei se ole meren tai järven rannalla, haluaisi mökin, mutta ei laske vaatimustasoaan tai ymmärrä että ensin on ostettava pienempää saadakseen suurempaa ja parempaa. Alkoholisti perheestä, ostelee laatua esim sukista lähtien, mutta sitten saattaa ihan naurettavissa asioissa pihistellä. Nää liittyy yleensä muihin. Kaupassa kassalla monasti häipyy pakkaamaan vaikka on juuri keräillyt koriin tavaraa into piukeana. Makselee omat kaljansa ja vertaa hintaa ruoka ostoksiin että eikös tää mennytkin puoliksi nyt yms :D
Eli mulle, ei muille, älkää häiritkö, antakaa mulle haluamani elintaso ja olkaa hiljaa. Ainiin, ei myöskään kovin siivoillut, saattoi kuvata jos kynä oli lattialla että kauanko se kynä siinä on, yms... Omaa kämppäänsä hinkkaa hammasharjalla.
Edellinen
Ottamatta kantaa muuhun, niin en minäkään haluaisi mökkiä, jossa ei ole rantaa. Sehän juuri on mökin idea, että pääsee saunasta suoraan uimaan. Muut asiat, mitä mökillä voi tehdä, voi tehdä kotonakin. Jos haluaa uimaan, voi mennä uimarannalle tai vaikka uimahalliin. Suoraan omasta saunasta ei voi, paitsi jos kotikin on järven, joen tai meren rannalla.
Toki toki, mutta varmaankaan et haluaisi mökkiä johon sulla ei ole varaa?
Vaihtoehtona on haluta, tai olla haluamatta, mutta halutaan juuri sitä mitä ei ole mahdollista saada, niin ei ole sama asia kuin tuo mistä sä puhut. Haaveillaan epärealististista asioista, se on pidemmän päälle väsyttävää elää ihmisen kanssa joka puhuu jatkuvasti asioista joita ei tule koskaan saamaan. Toiset tekee, toiset vaan selittää. Tää on selittäjä. Varmaanhan se ois kiva kun joku sille sen rantamöksän hommais, nelikymppisenä kun pitäis itsekin osata jo jotain taloussuunnitelmaa tehdä halujensa eteen, mutta sepä ei sit olekaan kiinnostavaa. Tällänen seppä.
Mä haluaisin paljonkin asioita, joihin mulla ei ole varaa. Esimerkiksi kolmen kuukauden kesäloman, mutta ei mulla ole varaa olla kahta kuukautta ilman palkkaa. Ei se silti estä mua haaveilemasta kolmen kuukauden kesälomasta. Ymmärrän kuitenkin tuon, jos henkilö on tyytymätön kaikkeen siihen, mitä on mahdollisuus saada, ja haaveilee vain ja ainoastaan epärealistisista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apinanraivo kirjoitti:
Kuulostaa että äijällä on toinen akka ajossa. Mitä jos yhdessä päätätte lopettaa ainakin turhimman törsäämisen? Jos on kouluttauduttu ja molemmat on töissä, niin rahapulaa ei pienet vastoinkäymiset selitä.
Mies on työtön, minä olen hoitovapaalla (yksi lapsi). Emme kumpikaan törsää. Ap.
Ja minulla tosiaan siis on isompi palkka kuin miehellä, kun hänellä oli vielä työpaikka. Lensi yt:ssä ulos, mutta luulen että saa kyllä uuden työn pian, mutta ala on matalapalkka-ala. Minä palaan töihin 6 kk päästä, näin ollaan puhuttu. Silloin tietenkin saan taas sitä palkkaani, mutta päivähoitomaksut, työpaikkalounaat ym syö siitä ison osan eli nettotulot ei niin paljoa muutu nykyhetkeen verrattuna. Ap.
Miehesi sovinistinen itsetunto ei kestä, että vaimo elättää.
Kun meillä oli samantyyppinen tilanne, mies rahaton ja minä elätin, mies rupesi henkisesti väkivaltaiseksi, kritisoimaan ja pihtasi kostoksi seksiä monta kuukautta ja sanoi syyksi kaikenlaista sellaista, että olen ruma jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Joo ja luin vähän lisää. Mies täällä myös ehdoton ihmeellisissä asioissa, hänellä ei mitenkään älyttömät tulot ole, on keski ikäinen 40 ja risat, makselee elareita. Ei voisi esimerkiksi ostaa kesämökkiä, jollei se ole meren tai järven rannalla, haluaisi mökin, mutta ei laske vaatimustasoaan tai ymmärrä että ensin on ostettava pienempää saadakseen suurempaa ja parempaa. Alkoholisti perheestä, ostelee laatua esim sukista lähtien, mutta sitten saattaa ihan naurettavissa asioissa pihistellä. Nää liittyy yleensä muihin. Kaupassa kassalla monasti häipyy pakkaamaan vaikka on juuri keräillyt koriin tavaraa into piukeana. Makselee omat kaljansa ja vertaa hintaa ruoka ostoksiin että eikös tää mennytkin puoliksi nyt yms :D
Eli mulle, ei muille, älkää häiritkö, antakaa mulle haluamani elintaso ja olkaa hiljaa. Ainiin, ei myöskään kovin siivoillut, saattoi kuvata jos kynä oli lattialla että kauanko se kynä siinä on, yms... Omaa kämppäänsä hinkkaa hammasharjalla.
Edellinen
Ottamatta kantaa muuhun, niin en minäkään haluaisi mökkiä, jossa ei ole rantaa. Sehän juuri on mökin idea, että pääsee saunasta suoraan uimaan. Muut asiat, mitä mökillä voi tehdä, voi tehdä kotonakin. Jos haluaa uimaan, voi mennä uimarannalle tai vaikka uimahalliin. Suoraan omasta saunasta ei voi, paitsi jos kotikin on järven, joen tai meren rannalla.
Toki toki, mutta varmaankaan et haluaisi mökkiä johon sulla ei ole varaa?
Vaihtoehtona on haluta, tai olla haluamatta, mutta halutaan juuri sitä mitä ei ole mahdollista saada, niin ei ole sama asia kuin tuo mistä sä puhut. Haaveillaan epärealististista asioista, se on pidemmän päälle väsyttävää elää ihmisen kanssa joka puhuu jatkuvasti asioista joita ei tule koskaan saamaan. Toiset tekee, toiset vaan selittää. Tää on selittäjä. Varmaanhan se ois kiva kun joku sille sen rantamöksän hommais, nelikymppisenä kun pitäis itsekin osata jo jotain taloussuunnitelmaa tehdä halujensa eteen, mutta sepä ei sit olekaan kiinnostavaa. Tällänen seppä.
Mä haluaisin paljonkin asioita, joihin mulla ei ole varaa. Esimerkiksi kolmen kuukauden kesäloman, mutta ei mulla ole varaa olla kahta kuukautta ilman palkkaa. Ei se silti estä mua haaveilemasta kolmen kuukauden kesälomasta. Ymmärrän kuitenkin tuon, jos henkilö on tyytymätön kaikkeen siihen, mitä on mahdollisuus saada, ja haaveilee vain ja ainoastaan epärealistisista asioista.
Joo siis tämöä juuri, mitään realistista ei ole valmis tekemään tai suunnittelemaan. Toiveet, halut ja haaveet on kaikki epärealistisia. Tottahan toki minäkin voittaisin mieluusti lotossa, hommaisin kaikki mahdolliset vempeleet mitä ikänä toivoa saattaa. Mut tollasen ihmisen kanssa ei voi suunnitella tulevaisuutta joka elää pelkästä haaveesta vuokrakaksiossaan. Itsellä sellainen tekemisen ja kokemisen halu, niin oikeesti vuodesta toiseen näitä lätinöitä niin tukka lähtee. Typerintähän tässä on se että sähän aluksi luulet että se on oikea suunnitelma koska siitä puhutaan vuosia. Kuvittelet että tää on nyt yksi päämäärä ja alat toimimaan sen mukaisesti. Mutta kun selviääkin että eiiiii, hän voi ensin säästää rahaa, sotaa huonompaa saadakseen poarempaa yms, niin tajuat että täähän puhuu pelkkää paskaa :D Kiva herätä siihen sitte. Ja tosissaan puhuu, joku persoonallisuushäiriö vissiin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apinanraivo kirjoitti:
Kuulostaa että äijällä on toinen akka ajossa. Mitä jos yhdessä päätätte lopettaa ainakin turhimman törsäämisen? Jos on kouluttauduttu ja molemmat on töissä, niin rahapulaa ei pienet vastoinkäymiset selitä.
Mies on työtön, minä olen hoitovapaalla (yksi lapsi). Emme kumpikaan törsää. Ap.
Ja minulla tosiaan siis on isompi palkka kuin miehellä, kun hänellä oli vielä työpaikka. Lensi yt:ssä ulos, mutta luulen että saa kyllä uuden työn pian, mutta ala on matalapalkka-ala. Minä palaan töihin 6 kk päästä, näin ollaan puhuttu. Silloin tietenkin saan taas sitä palkkaani, mutta päivähoitomaksut, työpaikkalounaat ym syö siitä ison osan eli nettotulot ei niin paljoa muutu nykyhetkeen verrattuna. Ap.
Miehesi sovinistinen itsetunto ei kestä, että vaimo elättää.
Kun meillä oli samantyyppinen tilanne, mies rahaton ja minä elätin, mies rupesi henkisesti väkivaltaiseksi, kritisoimaan ja pihtasi kostoksi seksiä monta kuukautta ja sanoi syyksi kaikenlaista sellaista, että olen ruma jne
Oho, miten toi tilanne lopulta ratkesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tahtoi myös erota/muuttaa erilleen muka rahan takia.
Oikeesti se tuli vaan kalliimmaksi, kyseessä oli henkilö joka ei siedä perhe elämää tai muiden ihmisten tarpeiden ympärillä pomppimista. Maidon haku oli pompottelua, ruokakaupassa känti samoin.. Että eläpä ihan nyt niele tuota, kuullostaa aivan samanlaiselta palturilta.
Ollaan itse "jatkettu seurustelua" miehen lopulta yhtäkkisesti muutettua kertomatta siitä etukäteen. Eihän siitä oikeasti mitään tule, ne samat ongelmat ei katoa, nyt vaan itselle jää rahaa vielä vähemmän kun mies "kyläilee" usein vain mun maksamassa ympäristössä (ruoat, vuokrat, saunat, vedet yms) Että joo, oisko samaa siipelijäsakkia jota ei velvollisuudet miellytä mut ilmaseksi ois kiva saada läheisyyttä, siivouspalveluita, seksiä yms.
Joo ja luin vähän lisää. Mies täällä myös ehdoton ihmeellisissä asioissa, hänellä ei mitenkään älyttömät tulot ole, on keski ikäinen 40 ja risat, makselee elareita. Ei voisi esimerkiksi ostaa kesämökkiä, jollei se ole meren tai järven rannalla, haluaisi mökin, mutta ei laske vaatimustasoaan tai ymmärrä että ensin on ostettava pienempää saadakseen suurempaa ja parempaa. Alkoholisti perheestä, ostelee laatua esim sukista lähtien, mutta sitten saattaa ihan naurettavissa asioissa pihistellä. Nää liittyy yleensä muihin. Kaupassa kassalla monasti häipyy pakkaamaan vaikka on juuri keräillyt koriin tavaraa into piukeana. Makselee omat kaljansa ja vertaa hintaa ruoka ostoksiin että eikös tää mennytkin puoliksi nyt yms :D
Eli mulle, ei muille, älkää häiritkö, antakaa mulle haluamani elintaso ja olkaa hiljaa. Ainiin, ei myöskään kovin siivoillut, saattoi kuvata jos kynä oli lattialla että kauanko se kynä siinä on, yms... Omaa kämppäänsä hinkkaa hammasharjalla.
Edellinen
Ottamatta kantaa muuhun, niin en minäkään haluaisi mökkiä, jossa ei ole rantaa. Sehän juuri on mökin idea, että pääsee saunasta suoraan uimaan. Muut asiat, mitä mökillä voi tehdä, voi tehdä kotonakin. Jos haluaa uimaan, voi mennä uimarannalle tai vaikka uimahalliin. Suoraan omasta saunasta ei voi, paitsi jos kotikin on järven, joen tai meren rannalla.
Toki toki, mutta varmaankaan et haluaisi mökkiä johon sulla ei ole varaa?
Vaihtoehtona on haluta, tai olla haluamatta, mutta halutaan juuri sitä mitä ei ole mahdollista saada, niin ei ole sama asia kuin tuo mistä sä puhut. Haaveillaan epärealististista asioista, se on pidemmän päälle väsyttävää elää ihmisen kanssa joka puhuu jatkuvasti asioista joita ei tule koskaan saamaan. Toiset tekee, toiset vaan selittää. Tää on selittäjä. Varmaanhan se ois kiva kun joku sille sen rantamöksän hommais, nelikymppisenä kun pitäis itsekin osata jo jotain taloussuunnitelmaa tehdä halujensa eteen, mutta sepä ei sit olekaan kiinnostavaa. Tällänen seppä.
Mä haluaisin paljonkin asioita, joihin mulla ei ole varaa. Esimerkiksi kolmen kuukauden kesäloman, mutta ei mulla ole varaa olla kahta kuukautta ilman palkkaa. Ei se silti estä mua haaveilemasta kolmen kuukauden kesälomasta. Ymmärrän kuitenkin tuon, jos henkilö on tyytymätön kaikkeen siihen, mitä on mahdollisuus saada, ja haaveilee vain ja ainoastaan epärealistisista asioista.
Joo siis tämöä juuri, mitään realistista ei ole valmis tekemään tai suunnittelemaan. Toiveet, halut ja haaveet on kaikki epärealistisia. Tottahan toki minäkin voittaisin mieluusti lotossa, hommaisin kaikki mahdolliset vempeleet mitä ikänä toivoa saattaa. Mut tollasen ihmisen kanssa ei voi suunnitella tulevaisuutta joka elää pelkästä haaveesta vuokrakaksiossaan. Itsellä sellainen tekemisen ja kokemisen halu, niin oikeesti vuodesta toiseen näitä lätinöitä niin tukka lähtee. Typerintähän tässä on se että sähän aluksi luulet että se on oikea suunnitelma koska siitä puhutaan vuosia. Kuvittelet että tää on nyt yksi päämäärä ja alat toimimaan sen mukaisesti. Mutta kun selviääkin että eiiiii, hän voi ensin säästää rahaa, sotaa huonompaa saadakseen poarempaa yms, niin tajuat että täähän puhuu pelkkää paskaa :D Kiva herätä siihen sitte. Ja tosissaan puhuu, joku persoonallisuushäiriö vissiin :D
Kommentistasi tuli déjà-vu -elämys. Yksi sukulaismies. Suuret luulot, suunnitelmat ja puheet, mutta vuodet ja vuosikymmenet vierivät eikä ole saanut tikkua ristiin sen eteen, että millään niistä olisi ollut mitään mahdollisuutta toteutua.
Vierailija kirjoitti:
Mies on huonosti koulutettu ja haluaa kokea olevansa varakas?
On ostanut kalliin auton?
Ja asumiskulunne ovat kohtuulliset kerrostalossa?
Ja äijä on duunariammatistaan työttömänä?
Ja on ottanut paremmin toimeentulevan vaimon josta haluaa nyt erota, kun joutui työttömäksi?
Sano heipat ja pakkaa sen kamat siihen uuteen autoon ja toivota hyvää jatkoa.
Mielenkiintoista. Olen se joka jerroin miehestäni, joka alkoi haukkua ja oihdata seksiä rahapulassa, kun minä elätin häntä.
Hän on myös ylemmän keskiluokan perheestä, mutta ei ole kunnolla kouluttautunut ja on ajautunut huonosti palkattuihin hommiin. Minä olen akateeminen ja varakas. Miehelle on tärkeää ylläpitää kulisseja menestyksestään. Hän on ostanut hienon ja kalliin näköisen auton, harrastaa hienoa urheilua ja käyttää merkkivaatteita. Ihmiset varmasti eivät tiedä, että omistusasunto on minun eikä yhteinen.
Minustakin kuulostaa, että ap:n miehellä on elämänkriisi eikä kyse ole vain rahasta. Hän ei ole saavuttanut kaikkea (eikä ole edes sen eteen ponnistellutkaan vaan odottanut sen tipahtavan syliin), mitä mielestään ansaitsisi elämässä ja syyttää siitä jotakuta muuta kuin itseään eli vaimoa.
Voi hänellä lisäksi olla hormonivajausta ja masennustakin. Mutta pääongelma on itsekeskeinen epäkypsä asenne, jossa hänellä on elämässä oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia.
Ohis,
tässä huomaa taas, miten tärkeää nimenomaan miehille on työpaikka. Naiset ovat sitkeämpiä ja mihin tahansa tilanteeseen helpommin alistuvia. Miehet eivät tyydy olosuhteisiin, he tekevät elämänsä, kun naiset vain sopeutuvat elämäänsä. Mutta nykymiesten näköalat tehdä elämäänsä ovat hämärtyneet. Liian kauan on opetettu, että olemme yhteiskunnan armoilla, uhreja, alamaisia, palvelijoita, ajopuita kapitalismin tyrskyissä jne jne. Maailma ei enää ole miehiä varten, heillä ei enää ole oikeuksia tehdä työtä, kun sitä on tarjolla. Jopa äidit ohittavat heidät kun työpaikkoja täytetään. Minusta se on väärin.
Kauhistuen säälin nuoria miehiä, jotka on tarkoitettu muuttamaan maailmaa, mutta jotka syrjäytetään, kun heidän arvoansa ei nähdä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että naisten lahjakkuudet tulevat käyttöön ja he voivat tehdä kutsumuksensa todeksi, vaikka olisivat lapsettomia ja jossakin määrin myös äideillä on annettavaa kodinulkopuolelle, mitä ei pidä väheksyä. Mutta tasa-arvot ja kiintiöt eivät vastaa todellisuutta, niin kipeältä kuin se joillekin tuntuukin.
Miehet eivät pysty sopeutumaan naisen osaan, jos he eivät voi toteuttaa synnynnäistä rooliaan, he luovuttavat. Heidät on alennettu ja häpäisty ja he taantuvat lapsen tasolle ottaen kaiken häpeän vastaan tai pakenevat häpeäänsä kuolemaan.
En tiedä sanoiko joku tän, mutta kyllä niitä hoitovapaan järjestelyjä olisi voinut muuttaa,kun mies yhtäkkiä jäi työttömäksi. Eli olisit vaan itse mennyt aiemmin töihin.
Kun raha loppuu talosta, lähtee rakkaus ovesta.
Rahapula on todella stressaavaa parisuhteella. Lisäksi kummallakin voi olla eriävät näkemykset, mihin sitä käytetään. Naiset usein haluavat ostaa rättejä ja matkustella. Miehet harrastaa elektroniikkaa, noin esimerkiksi.