Mies haluaa erota rahapulamme takia
En käsitä tätä. Minun palkkani on isompi ja olen se, joka käyttää rahaa vähemmän. Meillä on pahasti pulaa rahasta, se on selvä. Ja mies on todella stressaantunut asiasta. Viikko sitten hän sanoi, että haluaa erota, koska ei enää jaksa rahapulaamme eikä näe sitä että asia muuttuisi tulevaisuudessa paremmaksi. Olen viikon verran nyt miettinyt tätä enkä vain käsitä. Mitään toisia miehiä tai toisia naisia ei kummallakaan ole, ainoastaan stressiä rahasta. Ei me siitä edes tapella, koska molemmat tietää rahatilanteen, ei siitä mitään riitaa ole tullut sinänsä, vaikka huono tilanne onkin. En vain ymmärrä miksi se nyt yhtäkkiä on eron syy (aiemmin emme ole puhuneet erosta vaan suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta, molemmat yhtä paljon). Ja kun minä olen se jolla on isompi palkka ja pienemmät menot, niin miten ero edes ratkaisee rahapulaa? Surettaa vaan enkä tiedä mitä tekisin. Olen yrittänyt asiasta puhua "järkeä", mutta en jotenkin saa asiassa yhteyttä mieheen, hän ei halua siitä puhua. Osaako kukaan neuvoa?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kun pistää äijä nurkkaan selkä seinää vasteen ja pyytää kertomaan syyt rehellisesti. Sanot, ettet usko rahaselitykseen. Onko muita syitä? Ellei itse osaa sanoa yhtään mitään ehdota masennusta, uutta suhdetta, yms.
Ellei vastaa mihinkään mitään, taitaa avioliitto olla sitten ohi.
Mutta jos oikeana syynä on täällä ehdotettu loukussa olo ja paniikkiratkaisu, niin enkä tuollaisella nurkkaan pistämisellä aja hänet sanomaan lopullisesti että ero? Ap.
Todennäköisesti ajaisit. Nyt siis alatte keskustelemaan, millaisesta perhe-elämästä te kumpikin haaveilette ja mitä teidän pitäisi tehdä, jotta perhe-elämästänne tulisi toiveidenne mukaista. Alkuvaiheessa voitte ideoida hulluimmatkin haaveenne, vaikka realistina tiedättekin, etteivät ne tule koskaan toteutumaan. Mutta kun koko haavelista on kirjoitettu ylös, alatte miettiä keinoja niiden toteuttamiseen. Tässä vaiheessa yleensä ne hulluimmat haaveet tipahtavat itsestään pois, koska niiden eteen pitäisi nähdä niin helkutisti vaivaa, ettei kumpikaan oikeasti halua sitä.
Olen yrittänyt tätäkin jo. Mutta kaikkiin haaveisiin mies toteaa heti että ei onnistu koska ei ole rahaa. Sanoo ehkä pari omaa haavetta mutta minuutin päästä sanoo vihaisena että mikään niistä ei ole koskaan mahdollinen koska ei ole rahaa. Jokainen tällainen minun keskusteluyritys johtaa miehen vihaisuuteen siitä että ei ole rahaa ja että mikään ei ole mahdollista koska ei ole rahaa. Ihan kuin en saisi häneen mitään "yhteyttä" vaan kaiken keskustelunkin edessä on tuo "ei ole rahaa". Ap.
Jos mies ei halua asiasta sinun kanssa puhua ja jopa suuttuu/ärsyyntyy niin ehdota pariterapiaa?
Sano että yhdessä on lapsi tehty tähän maailmaan niin ei sitä noin vaan anneta pariksi ja erota.
Rahasta on pulaa, vituttaa ja masentaa mutta kaikesta selviää jos on halua. Ja kun yhdessä selvitään niin se hitsaa perheen yhteen. Miksi miehesi ei halua?
Paljonko on teidän tulot ja menot?
Meillä mies sanoi vuosi sitten samoin. Lisäksi hän ei enää ollut onnellinen.
Erottiin, minä löysin itselleni ja tytölle hyvän vuokrakämpän (omistusasunto meni myyntiin ja siitä oli vielä paljon velkaa), asumiskulut tosin nousi (ennen maksoin pankille 400 e/kk + vastiketta 80 e, nyt vuokraa vähän yli 700 e), mutta päivähoitomaksut pieneni muutamaan kymppiin. Mies ei suostunut elareihin, koska minä tienasin enemmän ja koska ei tullut nimeä papereihin, en saa Kelastakaan mitään.
Mies valittaa koko ajan, että rahat on loppu. Minä pärjään kohtuullisesti eli ainakin rahaa jää enemmän kuin miehen kanssa eläessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei halua asiasta sinun kanssa puhua ja jopa suuttuu/ärsyyntyy niin ehdota pariterapiaa?
Sano että yhdessä on lapsi tehty tähän maailmaan niin ei sitä noin vaan anneta pariksi ja erota.
Rahasta on pulaa, vituttaa ja masentaa mutta kaikesta selviää jos on halua. Ja kun yhdessä selvitään niin se hitsaa perheen yhteen. Miksi miehesi ei halua?
Kuulemma ei halua keskustella aiheesta ja yrittää selvitä koska on niin väsynyt koko rahapulan miettimiseen, ettei enää kestä edes ajatella asiaa enempää. Ap.
Mikset jätä sitä miestä rauhaan kun ei halua puhua. Jos itse olisit työtön ja asuisit paskatalossa ja olisit korvia myöten veloissa niin oisko kiva jos joku akka vielä juoksis perässä vinkumassa että puhutaan?
Mies ei kuuntele järkipuhetta koska hän on päätöksensä tehnyt. Raha on vain yksi syistä mutta sen rahapulan taakse on helppo piiloutua.
Oletko kysynyt miten mies aikoo hoitaa lapsen ja isyyden eron jälkeisessä elämässä? Aikooko kantaa vastuunsa niinkuin hyvä isä tekee vai jääkö lapsi ja lapsen elämä täysin sinun vastuulle? Niin taloudellisesti, henkisesti kuin käytännössäkin?
Kysy myös että mitä jos se oletkin sinä joka antaa periksi ja juoksee karkuun. Jätä koti, mies ja lapsi selviämään keskenään...mahtaako miehen rahat lisääntyä? Vai onko tämä vain miehen oikeus ja sinulla on vain velvollisuuksia...
Mies ei jaksa eikä halua puhua mutta eikö sinun ap haluamiset paina missään mitään? Entäs ap sinun tunteet, tarpeet ja paniikki?
Masentunuthan tuo mies on selvästi. Näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen jne...
Älä ota esiin eroa tai rahaongelmia vaan koita tukea, että lähtisi hakemaan apua masennukseen.
Ittekäs m.lkvistihan tollanen on, joka hylkää vaimon ja lapsen köyhyyden takia.
Rikkaus ei tuo mitään onnea, se on pelkkä valhe.
MUTTA JOS taloustilanne vaivaa noin kovin, niin sitten voi tehdä asialle jotain. Ehdotuksia: mies menee töihin. Mies ja vaimo molemmat menevät töihin. Mies tekee kahta työtä. Mies tekee kolmea työtä. Mies kerjää. Mies ja vaimot kerjäävät. Mies hankkii rahaa laittomasti (riski menettää vapaus..). Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. En voi käsittää, etenkään miehen uhriutumista tuossa tilanteessa. Rahaa voi takoa niin paljon kuin ikinä ehtii, jos se on se arvo. Voi myös pienentää kuluja, jos se on helpompaa kuin tulojen kasvattaminen. Ehdotuksia: muutatte pienempään asuntoon. Muutatte vuokralle. Muutatte korpeen. Muutatte soluun tai asuntolaan. Muutatte Suomeen sosiaaliturvan varaan, ai niin täällähän te jo ootte.
Jos teillä on toisenlaiset arvot, niin olkaa onnelliset niistä. Kaikkea ei voi saada. Valintoja, valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Mikset jätä sitä miestä rauhaan kun ei halua puhua. Jos itse olisit työtön ja asuisit paskatalossa ja olisit korvia myöten veloissa niin oisko kiva jos joku akka vielä juoksis perässä vinkumassa että puhutaan?
En ole aiemmin "juossut perässä vinkumassa että puhutaan". Onko kaikki puhuminen sinun mielestä muuten vinkumista? Mutta kun viikko sitten mies sanoi erosta, niin kyllä minä haluan asiasta puhua. Ei voi sanoa erosta ja sitten kieltäytyä puhumasta asiasta enää mitään. Ap.
Miehiä ja isiä ymmärretään ja paapotaan maailman tappiin asti...ei ole pakko jaksaa ikinä mitään jos vaan ei halua.
Mutta auta armias jos lähtijä ja kyllästynyt onkin nainen/äiti niin paskaa tulee niskaa ja mitään ei saa/voi tehdä vaan pitää uhrautua 24/7/365.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt miten mies aikoo hoitaa lapsen ja isyyden eron jälkeisessä elämässä? Aikooko kantaa vastuunsa niinkuin hyvä isä tekee vai jääkö lapsi ja lapsen elämä täysin sinun vastuulle? Niin taloudellisesti, henkisesti kuin käytännössäkin?
No jos ei pysty parisuhdettaan hoitamaan, niin miten muka isyyden? Etätöinä vai vuorotyönä? Hyvä vanhemmuus päättyy kyllä ihan tasan siihen hylkäämiseen. Mies on terve tavallinen mies, mutta ei muka pysty. Naiselle voisi sanoa mokomasta hourailusta, mutta miehelle pitäisi tulla jonkun toisen miehen sanomaan (pilkkaamaan). Tuskin vaimoaan kuuntelee.
Vierailija kirjoitti:
Masentunuthan tuo mies on selvästi. Näköalattomuus ja toivottomuus tulevaisuuden suhteen jne...
Älä ota esiin eroa tai rahaongelmia vaan koita tukea, että lähtisi hakemaan apua masennukseen.
Miehellä on siis myös muita stressinaiheita kuin rahapula. Hänen vanhemmat ovat ikääntyviä ja sairaita. Olen käynyt lapsen kanssa hänen vanhempien kotona auttelemassa ilman miestäkin (siis kun mies oli vielä töissä, vauvan päiväunien aikana onnistui hyvin tuo auttaminen). Jos hän jättää minut niin menettää tuonkin avun. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Mieshän ajattele asia sinun kannalta parhain päin. Tietää että sinä hankit enemmän ja kulutat vähemmän, joten sinun köyhyytesi ainakin vähän helpottaa kun eroatte. Ole onnellinen tuollaisesta miehestä! :)
Aivan, harva nainen on empaattinen (miestään kohtaan) eli päinvastaisia tapauksia ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Rahan puute suhteessa tai perheessä on yksi merkittävimmistä eron syistä. Jos kaikki energia menee joka päiväiseen selviytymiseen rahan takia on todennäköistä, että suhde kuihtuu. Ei tässä ole kyse siitä, että mies kuvittelisi, että sinkkuus toisi hänelle enemmän käyttörahaa.
En käsitä miten idiootit tällä palstalla edes tulivat siihen johtopäätökseen, että mies uskoo eron tuovan hänelle paremman taloudellisen aseman. Ootteko te mammat täysiä imbesillejä vai miten kieroutuneesti teidän pienet aivonne toimivat?
Sun miehesi pitäisi nyt äkkiä työllistyä. On miehiä jotka ei kestä työttömyyttä. Mieheni (hyvin koulutettu) sai aikoinaan potkut taloudellisista syistä ja oli 4kk työttömänä. Olisi ollut varmaan työkokemuksesta ja koulutuksesta huolimatta vuosia työtön mutta opiskeli uuden alan ja aloitti yrittäjyyden. Oli pakkokin kun taloushuolet painoivat päälle ja koulutettuja oli työttömänä vaikka kuinka paljon. Onko kauan ollut työtön?
Et sä nyt voi miehellesi lällätellä että tiiätkö ukko, eron jälkeen oont vielä entistäkin köyhempi!
Nyt pitäisi perheenä yrittää ratkaista asia ja jos toisella on henkisesti nyt rankempaa, niin on sun vuoro ottaa ohjat ja kantaa vastuuta.
1. Sä palaat nyt töihin ja mies hoitaa lapsen. Te tarvitsette rahaa ja mies ei ole omasta halustaan työtön, jos yt:ssä potkittiin pihalle.
2. Kun sä olet töissä, niin mies hoitaa lasta ja iltaisin kun sun vuoro hoitaa lasta niin mies etsii aktiivisesti töitä, lähettelee hakemuksia, viilaa CV:tä ja ansioluetteloa.
3. Pienentäkää niitä kuluja! Jos teillä oli rahat loppu kun molemmat oli töissä, niin teillä on täysin tulotasoon sopimattomat elinkustannukset. Muuttakaa kauemmas, jos siellä on halvempia asuntoja. Jos mies saa töitä muualta, halvemmasta kaupungista, niin muuttakaa sinne. Mutta kustannuksia pitää saada pienemmäksi samalla kuin tuloja on nostettava.
Kommentoin nyt useampaan viestiisi, joten siksi en lainaa niistä yhtäkään.
Tuo suhtautuminen haaveista kysymiseen on täysin normaalia ihmiselle, joka ei näe tulevaisuudessa mitään valoa tunnelin päässä. Ei ole rahaa eikä sitä tule koskaan olemaankaan. Ei meille kenellekään yleensä (perintöjä lukuunottamatta) tule lisää rahaa, jos emme tee mitään saadaksemme lisää rahaa. Vähintäänkin pitää lotota. Miehesi kohdalla on juuri kyse loukusta: hän ei nyt näe sellaista vaihtoehtoa, että joskus hänen toiveisiinsa olisikin rahaa. Haaveiden kartoittamisen ideana onkin, että kun tietää, mitä toivoisi saavansa, voi alkaa miettiä, miten ne saisi. Ja jos niiden saaminen edellyttää lisää rahaa, niin mitä pitäisi tehdä, jotta saisi lisää rahaa.
Voisit myös jutella miehesi kanssa ja kysyä, millaisista asioista hän haaveillee sitten, kun olette eronneet. Ja mistä hän saa silloin rahaa niihin. Vai onko sittenkin niin, että loppujen lopuksi hänen elämänsä olisi ihan yhtä ankeaa yksin kuin sinun ja lapsesikin kanssa.
Kuitenkin....teitä molempia stressaa rahattomuus ja nyt miestä myös varmasti sekin, että aihe on noussut tapetille tämän eroajatuksen myötä. Hän ei enää halua puhua aiheesta ja mitä enemmän siitä yrität puhua, sitä enemmän se häntä ahdistaa ja sitä pienempään loukkuun hän tuntee joutuvansa. On myös hyvin mahdollista, että hän on jo tehnyt eropäätöksensä eikä enää sitä päätöstään muuta. On ehkä miettinyt asiaa jo pitkään ja nyt koko homma on vain toteuttamista vaille valmis. Mä kuulun niihin ihmisiin, joille suhteen lopettaminen on aina ollut helppoa. Mutta se on ollut helppoa siksi, että olen jo puinut kaikki vaihtoehdot päässäni pitkän aikaa ja ratkaisuni ei ole ollut hätiköity vaan pitkän pohdinnan ja harkinnan tulos.
Ulkopuolisena - kun ei asianomaisia tunne - on vaikea antaa neuvoja. Jos minä kuitenkin olisin sinä, kokeilisin nyt pari viikkoa olla puhumatta rahasta tai rahaongelmista. Ja myös siitä erosta. Koittaisin kuitenkin kehitellä perheelle jotain sellaisia pieniä juttuja, jotka poikkeavat arjesta. Mitä ne olisivat, riippuu ihan perheestä. Kodin ulkopuolelle pääseminen voisi auttaa, jos muutoin tuntuu siltä, että seinät kaatuvat niskaan. Onko kellään sukulaisellanne tai ystävällänne kesämökkiä, jota voisi lainata viikonlopuksi?
Ja ennenkuin joku nyt tulee sanomaan, että miksi juuri aloittajan eikä miehen pitää keksiä jotain, niin aloittajahan tässä on se, joka haluaa suhteen jatkuvan. Mies taas on valmis eroamaan.
Todennäköisesti ajaisit. Nyt siis alatte keskustelemaan, millaisesta perhe-elämästä te kumpikin haaveilette ja mitä teidän pitäisi tehdä, jotta perhe-elämästänne tulisi toiveidenne mukaista. Alkuvaiheessa voitte ideoida hulluimmatkin haaveenne, vaikka realistina tiedättekin, etteivät ne tule koskaan toteutumaan. Mutta kun koko haavelista on kirjoitettu ylös, alatte miettiä keinoja niiden toteuttamiseen. Tässä vaiheessa yleensä ne hulluimmat haaveet tipahtavat itsestään pois, koska niiden eteen pitäisi nähdä niin helkutisti vaivaa, ettei kumpikaan oikeasti halua sitä.