Pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa

Vierailija kirjoitti:

Taas on Pentti päättänyt tehdä aloituksen. Hohhoijaa.

Jos aihe on mielestäsi noin väsyttävä, ei varmaankaan kannata lukea näitä ketjuja.

Typerys.

Yksimielisyyttä ei puutu: yliopistojen parin vuoden takaisessa selvityksessä 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi eivätkä loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana. Myös vaaleissa valinnanvapauden kannattajat ovat voittaneet. Puoluekuri on sitonut heitä eduskunnassa. Vain puoluejohdot ja ruotsinkieliset näyttävät kannattavan pakkoa. Kotitehtäväksi jää päätellä miksi...

Käyttäjä6286 kirjoitti:

Yksimielisyyttä ei puutu: yliopistojen parin vuoden takaisessa selvityksessä 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi eivätkä loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana. Myös vaaleissa valinnanvapauden kannattajat ovat voittaneet. Puoluekuri on sitonut heitä eduskunnassa. Vain puoluejohdot ja ruotsinkieliset näyttävät kannattavan pakkoa. Kotitehtäväksi jää päätellä miksi...

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toivonut pakkoruotsin poistamista, koska yrityksissä kaivataan monipuolisempaa kielitaitoa. Outoa, että suomenruotsalaisen rahan valta on niin voimakas, että Kokoomuskin kuuntelee mieluummin sitä kuin elinkeinoelämän toiveita.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä6286 kirjoitti:

Yksimielisyyttä ei puutu: yliopistojen parin vuoden takaisessa selvityksessä 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi eivätkä loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana. Myös vaaleissa valinnanvapauden kannattajat ovat voittaneet. Puoluekuri on sitonut heitä eduskunnassa. Vain puoluejohdot ja ruotsinkieliset näyttävät kannattavan pakkoa. Kotitehtäväksi jää päätellä miksi...

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toivonut pakkoruotsin poistamista, koska yrityksissä kaivataan monipuolisempaa kielitaitoa. Outoa, että suomenruotsalaisen rahan valta on niin voimakas, että Kokoomuskin kuuntelee mieluummin sitä kuin elinkeinoelämän toiveita.

No Eduskunnan valta on kyllä suurempi ja totuus on,että sen enemmistö on äidinkieleltään ihan meitä suomenkielisiä ihmisiä siellä.

Aivan kuten oli silloinkin kun 1970-luvulla (peruskoulu-uudistuksen yhteydessä) ruotsinkielen pakollisuudesta tulevan (silloin) peruskouluun siirtymisen mukana päätettiin.

Nyt Eduskunta muodostuu tietystikin eri ihmisistä, mutta kyllä heidän enemmistömielipiteensä Suomessa maan  asioista päätettäessä painaisi edelleenkin enemmän kuin minkään (...lähinnä muuten aivan myyttisen) säätiön .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä6286 kirjoitti:

Yksimielisyyttä ei puutu: yliopistojen parin vuoden takaisessa selvityksessä 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi eivätkä loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana. Myös vaaleissa valinnanvapauden kannattajat ovat voittaneet. Puoluekuri on sitonut heitä eduskunnassa. Vain puoluejohdot ja ruotsinkieliset näyttävät kannattavan pakkoa. Kotitehtäväksi jää päätellä miksi...

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toivonut pakkoruotsin poistamista, koska yrityksissä kaivataan monipuolisempaa kielitaitoa. Outoa, että suomenruotsalaisen rahan valta on niin voimakas, että Kokoomuskin kuuntelee mieluummin sitä kuin elinkeinoelämän toiveita.

No Eduskunnan valta on kyllä suurempi ja totuus on,että sen enemmistö on äidinkieleltään ihan meitä suomenkielisiä ihmisiä siellä.

Aivan kuten oli silloinkin kun 1970-luvulla (peruskoulu-uudistuksen yhteydessä) ruotsinkielen pakollisuudesta tulevan (silloin) peruskouluun siirtymisen mukana päätettiin.

Nyt Eduskunta muodostuu tietystikin eri ihmisistä, mutta kyllä heidän enemmistömielipiteensä Suomessa maan  asioista päätettäessä painaisi edelleenkin enemmän kuin minkään (...lähinnä muuten aivan myyttisen) säätiön .

Peruskouluun ei pitänyt tulla pakkoruotsia. Tästä vallitsi yksimielisyys kaikkien puolueiden (pl. RKP) ja asiantuntijoiden kesken. 

RKP kuitenkin tarvittiin hallitukseen ja RKP:n ehto hallitukseen tulolle oli se, että peruskouluun tulee pakkoruotsi.

Pakkoruotsilla ei siis ole missään vaiheessa ollut yleistä hyväksyntää, vaan se oli vastenmielisen lehmänkaupan tulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä6286 kirjoitti:

Yksimielisyyttä ei puutu: yliopistojen parin vuoden takaisessa selvityksessä 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi eivätkä loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana. Myös vaaleissa valinnanvapauden kannattajat ovat voittaneet. Puoluekuri on sitonut heitä eduskunnassa. Vain puoluejohdot ja ruotsinkieliset näyttävät kannattavan pakkoa. Kotitehtäväksi jää päätellä miksi...

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toivonut pakkoruotsin poistamista, koska yrityksissä kaivataan monipuolisempaa kielitaitoa. Outoa, että suomenruotsalaisen rahan valta on niin voimakas, että Kokoomuskin kuuntelee mieluummin sitä kuin elinkeinoelämän toiveita.

No Eduskunnan valta on kyllä suurempi ja totuus on,että sen enemmistö on äidinkieleltään ihan meitä suomenkielisiä ihmisiä siellä.

Aivan kuten oli silloinkin kun 1970-luvulla (peruskoulu-uudistuksen yhteydessä) ruotsinkielen pakollisuudesta tulevan (silloin) peruskouluun siirtymisen mukana päätettiin.

Nyt Eduskunta muodostuu tietystikin eri ihmisistä, mutta kyllä heidän enemmistömielipiteensä Suomessa maan  asioista päätettäessä painaisi edelleenkin enemmän kuin minkään (...lähinnä muuten aivan myyttisen) säätiön .

Peruskouluun ei pitänyt tulla pakkoruotsia. Tästä vallitsi yksimielisyys kaikkien puolueiden (pl. RKP) ja asiantuntijoiden kesken. 

RKP kuitenkin tarvittiin hallitukseen ja RKP:n ehto hallitukseen tulolle oli se, että peruskouluun tulee pakkoruotsi.

Pakkoruotsilla ei siis ole missään vaiheessa ollut yleistä hyväksyntää, vaan se oli vastenmielisen lehmänkaupan tulos.

"Ruotsi on ollut pakollinen oppiaine vasta peruskoulusta alkaen. Kun peruskoulu-uudistusta valmisteltiin 1960-luvun lopulla, niin eri alojen asiantuntijat kuin poliittiset puolueetkin olivat yksimielisiä, että uudessa peruskoulussa ruotsi jää valinnaiseksi."

"Opetusministeri Johannes Virolainen halusi Ruotsalaisesta kansanpuolueesta lisää porvarivoimaa hallitukseen vasemmistopuolueiden vastapainoksi, sillä kokoomus ei tuolloin ollut salonkikelpoinen hallitukseen. Niinpä Virolainen lupasi Rkp:lle tuesta palkkioksi ruotsin kielen pakollisuuden uuteen peruskouluun."

http://www.lansi-savo.fi/mielipide/lukijoilta/lukijalta-pakkoruotsilla-…

Seuraavissa Persusuomalaisten ja sen hallitussiiven eli Sinisen Tulevaisuuden kannatus tulee olemaan noin puolet RKP:n kannatuksesta. Sitten ei tarvitse kuunnella näitä ap:n kaltaisten reppanoiden ulinoita moneen vuoteen!

Kertaus pakon historiaan:

Jo 50-luvulla silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea.

Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena oli ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli."

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."

Vieläkö joku kehtaa väittää, että RKP:läiset eivät olisi itsekkäitä narsisteja? Nimenomaan RKP:n vaatimuksesta pakkoruotsi tuli peruskouluun vastoin alkuperäisiä suunnitelmia. RKP:n vaatimuksesta pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle vastoin alkuperäisiä suunnitelmia. Ja RKP:läinen opetusministeri junaili virkamiespakkoruotsin yliopistoihin. Niin, se on varsin tuore keksintö. Aiemmin ruotsin taitoa vaativiin virkoihin hakeutuva suoritti erikseen kielikokeen, eikä sitä oltu laitettu kaikkien opiskelijoiden kiusaksi, kuten nykyään.

Pakon puolustajat lakkasivat keksimästä maita, joissa muka olisi pakkoruotsin kaltainen järjestely - koska tajusivat, että täällä tiedetään, ettei sellaisia ole.

Nyt väitetään, että pakko olisi suomenkielisen enemmistön tahto. Mutta täällä tiedetään sekin, ettei niin ole. Faktat puhuvat puolestaan.

Mitä seuraavaksi?

Entä jos kokeilisitte totuutta: pakkoa ei voi perustella millään järjellisellä seikalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas on Pentti päättänyt tehdä aloituksen. Hohhoijaa.

Jos aihe on mielestäsi noin väsyttävä, ei varmaankaan kannata lukea näitä ketjuja.

Typerys.

Mikset mene sinne Terhon kerhon keskustelupalstalle jankuttamaan tätä roskaa? Oletko pakko-oireinen vai eikö elämässäsi ole mitään sisältöä?

Nyt kun rasismilla ratsastaminen on mennyt pois muodista nämä hätääntyneet reppanat yrittävät lietsoa vihaa ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan. : D

Tosiasia on se, että Suomi ei voi olla länsimaalainen kansalaisyhteiskunta niin kauan kun meillä on vielä tällaisia reliikkejä. Toistaiseksi Suomi on vielä alamaisyhteiskunta. 

Usein maaniseen kommentointiin ja jankkaavamme copy-paste-keskusteluun itsensä kanssa liittyy myös muita ongelmia.

Pakon puolustajat lakkasivat keksimästä maita, joissa muka olisi pakkoruotsin kaltainen järjestely - koska tajusivat, että täällä tiedetään, ettei sellaisia ole.

Sitten väitettiin, että pakko olisi suomenkielisen enemmistön tahto. Mutta täällä tiedetään sekin, ettei niin ole. Faktat puhuvat puolestaan.

Kysyin, mitä seuraavaksi? No tuli pelkkää haukkumista. Eväät pakon puolustajilla täysin loppu.

Entä jos kokeilisitte totuutta: pakkoa ei voi perustella millään järjellisellä seikalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas on Pentti päättänyt tehdä aloituksen. Hohhoijaa.

Jos aihe on mielestäsi noin väsyttävä, ei varmaankaan kannata lukea näitä ketjuja.

Typerys.

Mikset mene sinne Terhon kerhon keskustelupalstalle jankuttamaan tätä roskaa? Oletko pakko-oireinen vai eikö elämässäsi ole mitään sisältöä?

Mun mielestä tää on hyvä keskusteluaihe palstalle nimeltä Aihe Vapaa. Koskeehan tää kaikkia suomalaisia.

Kuulun pakkoruotsin vastustajiin, vikka mulla on erinomainen ruotsinkielentaito, olen asunut Ruotsissa ja sittemmin muualla.

Esikoiseni olisi kai voinut hakea vapautusta ruotsista, koska muutimme takaisin Suomeen niin, etttä hän tuli 8. luokan kevätlukukaudeksi. Mutta ei me haettu, ruotsi on niin helppo kieli, että siitä oli helppo napata kymppi päättötodistukseen vaikka tuli puolentoista vuoden takamatkalta.

Mutta miksi tämä kieli pitäisi kuulua kaikille pakollisena? Kyllä mä olisin mielelläni nähnyt entisen kotimaamme kielen lapsella vaikka B1 kielenä. Nyt joutui opisklemaan sitä iltaisin "oman äidinkielen opetuksessa". Mikä toki sekin on hyvä mahdollisuus.

Kukaan ei oikeen pysty perustelemaan tätä pakkoa, yleisin on se selitys, ettei kielten osaamisesta ole kellekään haittaa. No ei osaamisesta olekaan, mutta kun isoin osa ei opi kun ei motivoi yhtään. Jos siis olis yhä pakko opiskella kahta vierasta kieltä? Tosi moni valitsisi edelleen sen ruotsin, koska se on helppo. Mutta muille vapautuisi valinta hyödyllisempiin kieliin.

Ruotsin oikeasti oppii sen virkamiesruotsin verran vaikka ihan yliopistossa, ei sitä varten tarvitse opiskella kieltä alakoulusta alkaen. Mun mies on DI ja valmistui aikanaan TKK:sta ihan siten, että inä tein hänelle esitelmän, jonka opetteli ulkoa ja tankkasi jotain kielioppia sitten hetken. Koskaan ei ole ruotsia työssä tarvinnut, saksaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin oikeasti oppii sen virkamiesruotsin verran vaikka ihan yliopistossa, ei sitä varten tarvitse opiskella kieltä alakoulusta alkaen. Mun mies on DI ja valmistui aikanaan TKK:sta ihan siten, että inä tein hänelle esitelmän, jonka opetteli ulkoa ja tankkasi jotain kielioppia sitten hetken. Koskaan ei ole ruotsia työssä tarvinnut, saksaa kyllä.

Takavuosien kollegani (MSc / Computer Science) oli Kanadan länsirannikolta ja tuli puheeksi nämä kielivähemmistöt. Hänelle oli yllätys että meidän noin 5% kielivähemmistömme myötä meillä on pakollinen "toinen kotimainen" kaikilla kouluasteilla, kun heillä "lännessä" pakollinen  ranskan perusteiden kurssi kuului vasta yliopistoon. Ja ranskankielisiä nyt kuitenkin noin 30% kansalaisista.  

Kertoipa myös minkälainen se "virkamiesranskan" kurssi & koe oli: puolen vuoden kurssi jonka aikana opeteltiin noin 100 ranskankielistä fraasia, vähän smalltalkkia ja kurssin päätteeksi tentti, jossa kysyttiin 25 fraasia joista 15 piti olla oikein jotta sai merkinnän "kaksikielinen". Hän mainitsi mm sen, että kurssi & tentti  oli suoranainen vitsi, mitä kuulemma todisti sekin että minä yläasteen/7lukion aikaisella C-ranskallani puhuin parempaa ranskaa kuin hän. 

Niinpä - isossa maailmassa asiat vaan tehdään tässäkin suhteessa fiksummin. Toki lähempänä Quebecia vaatimukset ranskan osaamisessa on aivan toisella tasolla, mutta tuo läntinen vaatimustaso toteutuisi meillä ruotsin osalta jo käytännössä Tampereella - vasta yliopistossa/AMK:Ssa ja sekin korkeinaan puolen vuoden "alkeiskurssina".

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun rasismilla ratsastaminen on mennyt pois muodista nämä hätääntyneet reppanat yrittävät lietsoa vihaa ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan. : D

Tää on perustelu jota en ollenkaan tajua.

Miksi se, että vaatisi pakkoruotsin poistamista suomalaisesta peruskoulusta olisi jotain vihaan Suomen ruotsinkielisiä kohtaan?

Käsittääkseni kukaan suomenkielinen ei ole vaatimassa ruotsinkielisille pakkosuomea. Minun puolestani sen saa ihan välittömästi poistaa jos tuntuu, että Suomessa ei suomenkieltä tarvitse. Kyse on vaan siitä, että pakollinen ruotsi poistuisi. Vapaaehtoisena se edelleen säilyisi ja olisi todennäköisesti ihan suosittu valinnainen kieli helppona vaihtoehtona.

Minusta on ihan hienoa, että on vanha kieliväemmistö ja he saavat aivan vapaasti säilyttää sen kielensä. Ihan hieno juttu. Mutta ei kai siihen nyt voi pakottaa muita?

RKP:n puoluetoimistossa näköjään aktivoiduttu... akapeukkuja tulee uusiin viesteihin hetkessä yli 20...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olekaan.

Irlannin tasavallassa kaikki lapset opiskelee 5-vuotiaasta asti koulussa iirin kieltä jota puhuu äidinkielenään vain osa maan asukkaista.

Niin? Aloituksessa kerrottiin jo Irlannin tilanteessa ja todettiin, että perusteet tällä pakkokielell on täysin erilaiset, koska iiri on koko kansan alkuperäinen kieli. Ruotsi sen sijaan on suomenkielisille täysin vieras kieli.

No, ei nyt ehkä ihan niin vieras,kuin esim. Indonesian, tai Filippiinien saarten kielet, Australian aboriginalien omat perinteiset kielet tai Intian sadat pikkukielet jne. Eli kyllä se kielen vieraus ja tuttuus ovat aika suhteellisia käsitteitä.

Vieras kieli tarkoittaa tässä sitä, että ruotsi ei ole suomenkielisen suomalaisen suvun kieli ollut aiemmissakaan sukupolvissa, vaikka sitä joku samaan valtakuntaan kuulunut kuningas tai virkamies olisikin puhunut. Kun taas iiri on ollut kaikkien irlantilaisten kieli aiemmissa sukupolvissa.

Toki kieltään ruotsista suomeen vaihtaneitakin sukuja on, mutta ne ovat hyvin pieni osuus. Yleensä siirtymä tapahtui toiseen suuntaan, koska ruotsin kielellä sai etuja, joita suomen kielellä ei saanut.

On tosiaan esim.  niitäkin Ruotsista tsaari-Venäjän aikana  tulleiden ,täällä avioituneiden Ruotsin kansalaisten jälkeläisten muodostamia ja täällä 1900-luvun mittaan kokonaan suomalaistuneita sukuja ,jotka ovat menneet naimisiin äidinkieleltään suomalaisten puolisoiden kanssa, joiden lapset puolestaan ovat jo äidinkieleltään alusta saakka suomea puhuvia Suomen kansalaisia.

Sekä oma isoisäni,että isoäitini esimerkiksi tulivat tänne Karlskogan lähistöltä molemmat alle 20-vuotiaina,ennen sotia ja avioituivat täällä ja saivat neljä lasta.

Isovanhempani olivat elintarvikealan yrittäjiä ja lisäksi heillä oli pieni matkustajakotialan yritys  etelä-Suomessa eräässä rautatiekaupungissa. (en nyt sano missä).

Kaikki heidän  lapsensa avioituivat aivan  suomenkielisten kantasuomalaisten kanssa ja antoivat  lapsilleen suomalaisia nimiä.(tosin säilyttivät ruotsinkielisen sukunimen)

Niin tekivät myös lapsenlapset.

Periaatteessa voisimme pitää itseämme enemmän riikinruotsalaisina kuin ne varsinaiset  suomenruotsalaiset (joiden suvut ovat asuneet täällä ehkä satoja vuosia, eivätkä heistä ehkä nykyään suvuissaan tiedä kukaan enää mitään) mutta itse olen kyllä ihan suomenkielinen, eikä se (pääasiassa kouluissa) oppimani ruotsi minulla  mihinkään kovin kommunikatiiviseen tasoon yllä ).

Aivan samaan tapaan on Euroopassa esim . ranskalaistuneita espanjalaisia tai italialaisia, tanskalaistuneita saksalaisia sukuja, on ruotsalaistuneita ranskalaisia jne.

Eihän siinä ole mitään ihmeellistä sinänsä.

Virossakin oli oma ruotsalaisvähemmistönsä ennenvanhaan.

Kyllä ruotsinkieli suomenkieleenkin on jälkensä jättänyt- ja ihan toisella tavalla kuin vaikkapa joku (siis oikeasti täysin vieras) esim. malaijikieli.

Tätä siis tarkoitin ruotsin  suhteellisella kielellisellä tuttuudella meille  suomenpuhujille.