Pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa
Muutamassa maassa luetaan pientä kieltä pakkokielenä, mutta niissä on siihen pätevät perusteet:
- Islannissa luetaan pakollisena jotain skandikieltä, koska Islannissa ei pienenä maana voi opiskella kovinkaan montaa alaa, joten he turvautuvat jatko-opinnoissa muihin skandimaihin, lähinnä Tanskaan
- Irlannissa luetaan iiriä, mutta se on irlantilaisten oma alkuperäinen kieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt
Pakkoruotsin kaltaista pakkokieltä (joka ei ole alkuperäiskieli tai jatko-opinnot mahdollistava kieli) ei ole missään muualla.
Kommentit (159)
Pakkoruotsin kaltainen järjestelmä on ollut olemassa! Etelä-Afrikka rotusorron aikaan oli Suomen ohella maailman ainoa valtio jossa muutaman prosentin väehmmistö pakotti enemmistön opiskelemaan omaa kieltään.
Ritva kirjoitti:
Luxembourgissa on kolme virallista kieltä ja niitä kaikkia opetetaan pakollisena koulussa.
Terv. Ritva
Yksi niistä on heidän äidinkieli. Kaksi tärkeää sivistyskieltä pitäisi suomalaisillakin olla oikeus opiskella.
Aivopesulla koko kansalle syötetty pakkoruotsi ei ole sivistystä. Pakkoruotsin oppitunnit toimivat aivopesuna koko kansalle jo vuosikymmeniä. Niillä syötetään Ruotsin ja ruotsin kielen ihanuutta metsäläisille.
Ruotsia opiskellaan vain Suomessa. Ruotsi ei koskaan yhdistä kahta vieraskielistä. Ruotsi ei ole mikään sivistyskieli.
Jos on opiskellut ruotsia jonkin sivistyskielen sijasta niin pakkoruotsin opiskelu on haitannut kyseisen ihmisen sivistystä.
Sivistyskieli on sellainen kieli jota pidetään yleisesti tarpeellisena monissa maissa ja siksi sitä opiskellaan niissä maissa. Ruotsia ei opiskella missään ja täälläkin vain pakkokielenä Suomessa.
Ilman pakkoa ruotsia ei opiskeltaisi edes Suomessa. Eikä pakko tee ruotsin kielestä sivistyskieltä.
Pakkoruotsi asettaa suomalaiset alistettuun asemaan koska joudumme luovuttamaan äidinkielenedun ruotsinkieliselle kun keskustelemme ruotsiksi. Äidinkielenedun antaminen vastapuolelle voi haitata neuvotteluissa ja aiheuttaa vakavia taloudellisia taakaiskuja.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä sitä suomenruotsalaisten pelkoa siitä,että he muka eivät saisi palvelua omassa maassaan,jos ruotsinkielen opetuksen pakollisuus kouluistamme poistuisi. Miksi hel*etissä ruotsinkielisten palveleminen on niin äärettömän tärkeää, että sitä varten joka ainoa joutuu lukemaan pakkoruotsia jokaisessa opintojen vaiheessa ala-asteelta aina yliopistoon saakka ??? Etsi liiteristä sopivan korkuinen ja paksuinen koivupölkky pöntön alle pönkäksi, niin voit rauhassa istahtaa pytylle. Toisaalta, jos mökki eli huvila on rakennettu kaikkien rakennusohjeiden mukaan, niin kyllä se pönttö kestää seinässä sinunkin ruhosi alla. Mutta järveen ÄLÄ pasko! Esim. täällä Etelä-Karjalassa kuulee kyllä näin kesällä melkein mitä tahansa ulkomaankieltä enemmän kuin ruotsia (...olkoon nyt sitten muuten vaikka kuinka 'toinen kotimainen'. Sitäpaitsi ainakin saamenkieli on yhtälailla 'kotimainen kieli' sekin siellä omalla alueellaan. Meillä oli vanhassa asunnossa sellainen ja kesti semmoisen n. 145kg tädinkin painon :) Rihkeasti vain kakalle, eihän se sinun vikasi ole jos se on vituilleen tehty ja ei muka kestä. Kestää se.
Tämän ylläolevan kirjoittaja on suoraan lainannut ensimmäiseksi lauseekseen mielipidettäni ,jonka esitin kommentissa numero 59,( jossa kerroin kyllä aivan selvästi ja huom.aivan ASIALLISESTI vastustavani kaikkea pakkoa ruotsinkielen opetuksessa.)
Se olikin ainoa MINUN lauseeni tuossa ylläolevassa (sen lisäksi että kerroin kielenesiintymisen tilanteen Etelä-Karjalassa.
Tion ylläolevan tekstin kirjoittajalla ei ole mitään oikeutta liittää niitä omiin satuilemiinsa alatyylisiin asiattomuuksiin, eikä siis näin sabotoida ja sotkea muiden asiallisia mielipiteitä täällä.
Eli jos jostain oikeasta asiasta on joku ihan asiallinen mielipide, niin täällä sitä on kyllä aivan turha kertoa ja tänne kenenkään mitään sellaista mielipidettään hukata.
Nehän ansaitsevat oikeat keskustelut ja ne käydään kyllä kaikki jossain ihan muualla, kuin täällä av-palstalla.
Mitään järkisyytä ruotsin kielen nykyiselle asemalle Suomessa ei kyllä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitään järkisyytä ruotsin kielen nykyiselle asemalle Suomessa ei kyllä ole.
sijaa
Olen tuosta kanssasi kyllä aivan samaa mieltä,mutta mitään emme kyllä voita silläkään ,jos annamme riveissämme sijaa suomenruotsalaisen aivan väestön alatyylisille nimittelijöille ja heidän solvaajilleen ym. aivan asiattomille alatyylisille haukkujille (joista ainakin yksi esimerkki tässäkin ketjussa)
Siis toisin sanoen niille jotka ovat mukana vain loanheittäjinä loan heittämisen ilosta,(...eivätkä näköjään yhtään välitä siitäkään kehen sattuu osumaan )
Pakkoruotsi osuu ilkeästi jokaisen ei-ruotsinkielisen suomalaisen lapsiin. Ei ihme, jos asiasta tulee katkeraa palautetta.
On hyvä ymmärtää, miksei missään muualla ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon, ei Sveitsissä, ei Kanadassa, ei Belgiassa, ei Irlannissa, ei Norjassa, ei edes Islannissa tai Luxemburgissa, eikä myöskään Ahvenanmaalla!
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Joku väittää, että pakkoruotsin kaltainen pieni vähemmistökieli on pakollinen Norjassa. Ei ole.
Norjan kielestä on kaksi muotoa, tanskanvallan aikana syntynyt kirjanorja ja murteitten pohjalta laaditty uusnorja.
Wikipedia:
---
Norjan kunnissa ja kouluissa on usein virallisena kielimuotona jompikumpi kahdesta kirjakielestä, kirjanorja tai uusnorja. Jompaakumpaa kielimuotoa opiskellaan peruskoulussa varsinaisena äidinkielenä ja toista äidinkielen sivumuotona.
---
Noin 86,1 % Norjan peruskoulun oppilaista opiskeli pääasiallisena äidinkielenään kirjanorjaa, 13,9 % uusnorjaa.
---
Kirjanorja ja uusnorja ovat suhteellisen lähellä toisiaan, ja useimmat norjalaiset ymmärtävät vaivatta kumpaakin kielimuotoa. Monet sanat ovat käytössä molemmissa kielimuodoissa, mutta kummassakin on myös omaa sanastoa.Ymmärtääkseni uusnorja keksittiin 1800-luvulla, koska norjalaiset halusivat erottautua tanskalaisista. Käytännössä kirjoitettu norja ja tanska ovat niin lähellä toisiaan, että monissa Suomessa myytävissä tuotteissa on norjan- ja tanskankielisille käyttäjille samat ohjeet.
Olen itse käynyt norjan kursseilla ja meidän natiiviopettaja ei oikeastaan puhunut tuosta norjan kielien erosta eikä siitä puhuta kaikissa oppikirjoissakaan, koska erot eivät ole tarpeeksi merkityksellisiä. Opettaja vain sanoi, että nyt osaatte sitten lukea tanskaa.
Norjalaiset ovat sekoilleet oman kielensä kanssa todella lahjakkaasti. Suomessa sekoillaan pakkoruotsin kanssa ihan yhtä lahjakkaasti. Suomen kielen arvostus näyttää olevan nollassa ruotsinkielisten joukossa ja siksi kostoksi meidän pitää opiskella pakkoruotsia.
Virolaiset kaverit kyllä sanonut että niiden piti opiskella venäjää samoin ku me opiskellaan ruotsia?
Vierailija kirjoitti:
Virolaiset kaverit kyllä sanonut että niiden piti opiskella venäjää samoin ku me opiskellaan ruotsia?
Tarkoitat Neuvostoliiton aikaa. Pakkovenäjä oli DDRässäkin mutta ei enää edes Puolassa.
Virossa koulu voi päättää venäjän pakolliseksi, mutta se ei ole kaikille pakollinen
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Pakkoruotsi osuu ilkeästi jokaisen ei-ruotsinkielisen suomalaisen lapsiin. Ei ihme, jos asiasta tulee katkeraa palautetta.
On hyvä ymmärtää, miksei missään muualla ole pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon, ei Sveitsissä, ei Kanadassa, ei Belgiassa, ei Irlannissa, ei Norjassa, ei edes Islannissa tai Luxemburgissa, eikä myöskään Ahvenanmaalla!
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ruotsinkielen opetuksen pakollisuuden säilyttämisen ja suorastaan sen puolustamisen hyväksi kouluissamme kortensa kekoon ovat kantaneet monet sellaiset, omalta taustaltaan täysin suomenkieliset henkilöt kuten esim. opetusministerinä toiminut Henna Virkkunen, Åbo Akademissa tohtorinarvon saanut M.A Numminen jne. joilla on ollut asemaa ja tunnettuutta sen asiansa mediassa julkituomiseksi jne.
Suomenruotsalainen kampaaja, tai taksinkuljettaja, Korsnäsista tai samaan maamme ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluva joku lastentarhanopettaja, laitoskeittiön työntekijä, tai veneenveistäjä vaikkapa Tammisaaresta tai Loviisasta ei ole syyllinen siihen, mitä asiaa esim. nuo edellämainitut henkilöt ajavat jossain poliittisessa agendassaan.
Jotain ns. 'rannikkoruotsalaista' kalastajaa ei vähimmässäkään määrin kiinnosta se opetetaanko ruotsia pakollisena jossain Joensuun tai Iisalmen peruskouluissa,koska mitä todennäköisimmin suurin osa heistä ei koskaan elämässään tule edes käymään niillä paikkakunnilla.
Olen itse kyllä sitä mieltä,että mihinkään väkisin kielenopetukseen ja esim. maamme itärajalla työskentelevien pakollisiin virkamiesruotsin vaatimuksiin on aivan suorastaan järjetöntä hassata valtion rahoja ja pitää niitä yhä edelleen vaatimuksina voimassa, mutta syyllinen näihin asioihin on osattava löytää oikeasta paikasta .
Tavallisten ruotsinkielisten työtätekevien ihmisten demonisointi ja kaikenmaailman 'säätiöpuheet' ym. tilanteen mystisoinnit on kuitenkin syytä lopettaa, jos tässä asiassa halutaan päästä yhtään eteenpäin.
Alatyylinen nimittely taas tekee sille vain hallaa.
Pakkoruotsin historia on kuvattu täällä hyvin. Kyse on suru-kaksikielisen eliitin lehmänkaupoin ostamasta ja ylläpitämästä näytelmästä, jolla taataan heidän ja heidän lastensa etuoikeudet. Kyse ei ole sattumasta, jota suomenkieliset vaali- ja apurahoista riippuvaiset kellokkaat aidosta nordismi-innosta ajavat.
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Pakkoruotsin historia on kuvattu täällä hyvin. Kyse on suru-kaksikielisen eliitin lehmänkaupoin ostamasta ja ylläpitämästä näytelmästä, jolla taataan heidän ja heidän lastensa etuoikeudet. Kyse ei ole sattumasta, jota suomenkieliset vaali- ja apurahoista riippuvaiset kellokkaat aidosta nordismi-innosta ajavat.
Tarkoitatko siis että esim. tuo opetusministerinä toiminut H. Virkkunen olisikin syyllistynyt lahjusten ottamiseen lausunnoissaan ruotsinopetuksen pakollisuuden puolustamiseksi, vai mihin nyt viittaat ?
(Joku tuollainen epämääräinen, säätiöihin viittaaminen kuulostaa vain niin joltain , nykyään niin muodikkaalta 'salaliittoihin' viittaamiselta.)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Pakkoruotsin historia on kuvattu täällä hyvin. Kyse on suru-kaksikielisen eliitin lehmänkaupoin ostamasta ja ylläpitämästä näytelmästä, jolla taataan heidän ja heidän lastensa etuoikeudet. Kyse ei ole sattumasta, jota suomenkieliset vaali- ja apurahoista riippuvaiset kellokkaat aidosta nordismi-innosta ajavat.
Tarkoitatko siis että esim. tuo opetusministerinä toiminut H. Virkkunen olisikin syyllistynyt lahjusten ottamiseen lausunnoissaan ruotsinopetuksen pakollisuuden puolustamiseksi, vai mihin nyt viittaat ?
(Joku tuollainen epämääräinen, säätiöihin viittaaminen kuulostaa vain niin joltain , nykyään niin muodikkaalta 'salaliittoihin' viittaamiselta.)
"Ei tässä yksi ministerireppana paljon voi", kutakuinkin näin Virkkunen kuvaili tilannettaan. Moni ministeri on ennen ministerikauttaan ollut kriittinen pakon suhteen, mutta ne voimat, jotka pakkoa pitävät pystyssä, näyttävät hallitsevan hommansa.
Kertokaapa minulle, miksi niin moni tässäkin ketjussa näytti luulevan, että pakkoruotsin kaltainen järjetön järjestely olisi jossain muuallakin.
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä6286 kirjoitti:
Pakkoruotsin historia on kuvattu täällä hyvin. Kyse on suru-kaksikielisen eliitin lehmänkaupoin ostamasta ja ylläpitämästä näytelmästä, jolla taataan heidän ja heidän lastensa etuoikeudet. Kyse ei ole sattumasta, jota suomenkieliset vaali- ja apurahoista riippuvaiset kellokkaat aidosta nordismi-innosta ajavat.
Tarkoitatko siis että esim. tuo opetusministerinä toiminut H. Virkkunen olisikin syyllistynyt lahjusten ottamiseen lausunnoissaan ruotsinopetuksen pakollisuuden puolustamiseksi, vai mihin nyt viittaat ?
(Joku tuollainen epämääräinen, säätiöihin viittaaminen kuulostaa vain niin joltain , nykyään niin muodikkaalta 'salaliittoihin' viittaamiselta.)
"Ei tässä yksi ministerireppana paljon voi", kutakuinkin näin Virkkunen kuvaili tilannettaan. Moni ministeri on ennen ministerikauttaan ollut kriittinen pakon suhteen, mutta ne voimat, jotka pakkoa pitävät pystyssä, näyttävät hallitsevan hommansa.
Ketkähän tuollaisen(omien puheidensa mukaan siis) 'reppanan' aikanaan maamme opetusasioista korkeinta vastuuta kantavaksi ja auktoriteettia edustavaksi henkilöksi hallitukseen aikanaan sitten valitsivat ?
Äänestäjät ja valitsijat : Muistia virkistävä katse sinne peiliinne...
Äänestäjät ovat äänestäneet pakkoa vastaan, mutta demokratia on tässä kohtaa rikki.
Missään ei ole vastaavanlaista äärinationalistista kielenopetusta kuin Suomessa. Ruotsinkieliset äärinationalistiset ovat päässeet päättämään suomalaisten kieliopinnoista.
Neuvostoliitossa oli pakkovenäjä mitä luettiin myös mm. DDRssä. Etelä-Afrikassa oli pakkobuuri mutta ei sielläkään ole enää.
Sveitsi on aivan erilainen kielijärjestelmä. Siellä kielet ovat paikallisesti perusteltuja kantonien rajojen mukaan.