Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Onko etanoilla hampaita?

Kyllä ainakin akaattikotiloilla on. Minulla on ollut niitä lemmikkinä ja ne raastavat hampaillaan seepiansuomusta itselleen kalkkia, jota ne tarvitsevat kuorensa rakennusaineeksi.

Erään kasvin nimi on hukassa ja en muista sitä. Itsellä on kotona kasvin kuivatettuja oksia joita olen saanut eräältä ihmiseltä. Tosin hänkään ei ole enää tässä maailmassa joten en voi kysyä häneltä. Kyseessä sellainen kasvi jolla pitkä vähän kovempi varsi. Ei kuitenkaan puu. Voi kasvaa korkeutta metrinkin. Ehkä enemmänkin jonkinlainen heinäkasvi tai sellainen mikä muodostaa tiheän pensasmaisen kasvuston. Tekee sellaisia pyöreitä läpikuultavia ehkä siemenkotia yms. Ovat siis litteitä noin 3 tai 4 sentin levyisiä kiekkoja jotka siis keskeltä valkoisen kiiltäviä ja läpikuultavia ja siinä sitten kuin kehys reunoilla. Koko kasvi täynnä niitä. Tämä siis perustuu kuivatetun kasvin ulkonäköön ja voi olla, että nuo pyörylät ovat tuoreessa kasvissa erilaisia ja eri värisiä. Mielessäni yhdistin kasvin nimen jotenkin kuuhun, koska nuo pöyrylät ovat kuin kuivatettuina kuin kuun väriset ja hohtavat. Jos jollekin tulisi nimi mieleen niin kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Erään kasvin nimi on hukassa ja en muista sitä. Itsellä on kotona kasvin kuivatettuja oksia joita olen saanut eräältä ihmiseltä. Tosin hänkään ei ole enää tässä maailmassa joten en voi kysyä häneltä. Kyseessä sellainen kasvi jolla pitkä vähän kovempi varsi. Ei kuitenkaan puu. Voi kasvaa korkeutta metrinkin. Ehkä enemmänkin jonkinlainen heinäkasvi tai sellainen mikä muodostaa tiheän pensasmaisen kasvuston. Tekee sellaisia pyöreitä läpikuultavia ehkä siemenkotia yms. Ovat siis litteitä noin 3 tai 4 sentin levyisiä kiekkoja jotka siis keskeltä valkoisen kiiltäviä ja läpikuultavia ja siinä sitten kuin kehys reunoilla. Koko kasvi täynnä niitä. Tämä siis perustuu kuivatetun kasvin ulkonäköön ja voi olla, että nuo pyörylät ovat tuoreessa kasvissa erilaisia ja eri värisiä. Mielessäni yhdistin kasvin nimen jotenkin kuuhun, koska nuo pöyrylät ovat kuin kuivatettuina kuin kuun väriset ja hohtavat. Jos jollekin tulisi nimi mieleen niin kiitos.

Nyt sitten kävi tuuri jo muistin nimenkin. Noloa vähän, kun kirjoitin jo tuon viestin. Eli kuuruoho on kyseessä. En siis kaipaakkaan apuja tämän kanssa 😅

Miltä kuulostaisi joka toinen viikko puntti ja joka toinen rasvanpoltto?

  En ymmärrä, miksi ihmiset eivät tee askareita, mutta sitten kaikki menee pieleen ja minun piti aina kertoa hänelle, miten korjata jälkensä ja kertoa hänelle, miten se tehdään. Muutama viikko sitten sanoin, että jos mikään ei olisi hyväksi minulle, hän ei olisi tehnyt sitä, mitä hän teki, ja että jos tietäisin parhaan osan siitä, miten se tehdään, olisin voinut tehdä sen itse tästä lähtien, ja mikä oli hänen ongelmansa? 

Miksi mies raiskaa? Joutuuko tavallinen mies taistelemaan sitä vastaan, ettei raiskaa ketään? Lisääkö sota halua raiskaukseen vai ennemminkin mahdollisuuksia tehdä niin?

Miksi sieraimeni ovat joinakin päivinä suuremmat kuin toisina? Liittyykö se jotenkin turvotukseen eli johtuisiko samoista syistä kuin mahdollinen turvotuskin (suola, hiilarit...)?

Vierailija kirjoitti:

Miltä kuulostaisi joka toinen viikko puntti ja joka toinen rasvanpoltto?

En usko että toimii yhtä hyvin kuin "tasainen tahti" - viikon treenittömyys päästää suorituskyvyn huonontumaan.

Vierailija kirjoitti:

Läheiseni on luultavasti masentunut, mutta ei suostu menemään lääkäriin, koska pelkää, että lääkäri ei kestä hänen ongelmiaan. Liittyykö tällainen ajattelu masennukseen, että kuvittelee omien ongelmien olevan niin isoja, että ammattilaiset eivät ole ennen sellaisia nähneet? Kuitenkin työssäkäyvä ihminen on kyseessä. Voiko tällaista hoitaa pelkillä lääkkeillä, siis tietysti lääkärin määrääminä? Suurin kynnys lääkäriin menossa on se, että joutuu puhumaan siellä.

Tuollaista ihmistä pitää kannustaa lempeästi menemään lääkäriin. Pitää kertoa että lääkärit kuulevat paljon pahempiakin juttuja, ei moni ongelma heitä paljon hetkauta. Masennuksesta kärsii Suomessa noin 300 000 ihmistä, joten läheisesi ei todellakaan ole mikään uniikki tapaus.

Lisäksi jos menee terveysasemalle, ei se yleislääkäri siellä ole niin kiinnostunut siitä miksi ihminen on masentunut, eli ei tarvitse laverella kaikkia yksityisasioitaan, eikä kyse ole terapiasessiosta. Lääkäriä kiinnostaa enimmäkseen ne oireet ja toimintakyky. Niiden perusteella hän yrittää määrittää masennuksen asteen ja sopivan lääkkeen.

Eli rohkaise lähimmäistäsi menemään sinne. Voitte vähän harjoitella vastaanotolle menoa kotona, niin että yhdessä käytte läpi ne oireet, mitkä lääkärille sitten kerrotaan. Tai laita hänet kirjoittamaan paperille ne oireet, joten jos puhuminen menee vastaanotolla todella vaikeaksi, sitäkään ei tarvitse jännittää, koska on se lappu jonka voi lääkärille antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihminen kuolee ja hän pääsee taivaaseen tai helvettiin, niin minkä ikäinen ihminen on siellä? Jos lapsi kuolee vuoden ikäisenä niin onko hän taivaassakin samanikäinen? Entä ihminen, joka kuolee vanhuksena?

Kristinuskon mukaan ihminen ei kuollessaan pääse tai joudu minnekään muualle kuin hautaan. Siellä pitää sitten odottaa tuomiopäivään asti.

Yhden tulkinnan mukaan olet siihen asti kuollut (sekä ruumis ja sielu) ja sitten sielusi herätetään henkiin tuomiopäivänä. Jotkut ovat sitten sitä mieltä, että ruumis vain kuolee ja henki/sielu odottelee jossakin välitilassa tuomiopäivän tulemista.

Tuomiopäivänä vasta jokainen saa tuomionsa ja pääsee taivaaseen tai joutuu helvettiin.

Tuomiopäivään mennessä ruumista ei välttämättä ole jäljellä mitään. Uskonnon mukaan ihmisen sielu tai henki on se joka säilyy, joka tuomitaan, ja joka sitten päätyy ylös tai alas. Sielulla tuskin on ikää, ja kun uskonnon mukaan taivaassa elellään ikuisesti, ikä ei siellä varmaan lisäänny. Ikä on ominaisuus joka näyttäisi liittyvän vain tähän maalliseen ruumiseen, ei sieluun.

Ihan siinä evankelisluterilaisessa uskontunnustuksessakin ihan selvin sanoin uskotaan ruumiin ylösnousemukseen. Ylipäänsä tämä sielu-ruumis-erottelu tuli osaksi kristinuskoa vasta satoja vuosia Jeesuksen aikojen jälkeen, kun platonilaisesta filosofiasta tuli vallitseva oppi Rooman valtakunnassa, jossa kristinusko oli silloin valtionuskonto.

Minusta on hämmentävää, kuinka heikosti kristityt tuntevat oman uskontonsa keskeiset opit.

Eri aikakausina ja eri kristinuskoissa on ollut vähän eri käsityksiä, ja jos otetaan mukaan myös juutalaiset käsitykset, niin aika erilaisia tulkintoja on olemassa.

Yleensähän oppineetkin ja eri kirkkokunnat ovat olleet eri mieltä siitä onko "ruumiin ylösnousemuksessa" kyse fyysisestä kehosta vai jostain sielun elävöittämästä hahmosta, joka ei toimi oikean kehon tapaan. Jossakin kohdassa raamattua puhutaankin "hengellisestä ruumista", eli "kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis”.

Toisaalta siis uskotaan, että se oikea fyysinen keho tuhoutuu -- "maasta olet tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman" kuten sanoo pappi hautajaisissa. Kuulostaa siltä että oletetaan maallisen ruumiin tuhoutuvan, joten jos ruumis ylösnousemuksessa herätetään, on vaikea selittää mikä ja minkälainen se ruumis oikeastaan on. Kun se ei toimi maallisen ruumiin mukaan ja on ikuinen kaiken lisäksi. Pitää muistaa että myös tuomiopäivänä elossa olevien ihmisten ruumis muuttuu kuolemattomaksi ("me muut muutumme"). Sekään ei siis voi olla se sama maallinen ruumis vaan jotain muuta.

Aikoinaan kirkkoisä Augustinus, joka väitti että jokainen nousee ylös 30-vuotiaana. Mutta raamatussa kerrotaan, että ikäerot säilyvät, samoin kuin sukupuoli (vaikkei seksiä harrasteta), ruumiin sisälmykset (vaikke syödä eikä juoda), sairauksia ei ole jne...

Mitään selkeää selitystä ei ole olemassa ja siksi näistä asioista nykyaikana aika harva kristitty teologikaan enää keskustelee kovin yksityiskohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut kokevat erimieltä olemisen henkilökohtaisena hyökkäyksenä itseään kohtaan ja jopa riidan haastamiseksi vaikka se olisi esitetty kuinka neutraalisti? Suosituimpia ovat he jotka ovat kaikkien kanssa samaa mieltä...

Suomessa on ollut kouluissa aika vähän opetusta keskustelutaidossa ja väittelyssä. Täällä myös ihmisillä on tapana ottaa monet keskustelunaiheet kovin henkilökohtaisesti sen sijaan että tajuaisivat asioista puhuttavan yleisellä tasolla. Siksi ihmiset eivät osaa erottaa ajatuksia ja mielipiteitä omasta identiteetistään.

Jos ihmissuhteessa kärsii toisen käytöksestä, mistä pystyy itse arvioimaan, onko vika aidosti toisessa vai omassa suhtautumisessa/yliherkkyydessä tms.? (Kyse ei ole mistään niin ilmiselvästä kuten vaikka fyysinen väkivalta.)

Vierailija kirjoitti:

Jos ihmissuhteessa kärsii toisen käytöksestä, mistä pystyy itse arvioimaan, onko vika aidosti toisessa vai omassa suhtautumisessa/yliherkkyydessä tms.? (Kyse ei ole mistään niin ilmiselvästä kuten vaikka fyysinen väkivalta.)

Täytyy kysyä apua objektiiviselta ulkopuoliselta. Jos on liian lähellä tilannetta, niin sitä on useimpien mahdoton arvioida "värittämättä" asioita.

Asian arvioiminen itsekin onnistuu, jos pystyt olemaan itsellesi raadollisen rehellinen. Kirjoita vaikka ajatuksen kanssa paperille mitä tapahtui (auttaa hahmottamaan asiaa, eikä muutu yllättäin kesken asian käsittelyn) ja lähde siitä purkamaan mikä siinä häiritsee ja miksi. Voit kysyä ulkopuoliselta näkökulmaa oman tilannearviosi avuksi, vaikka käsittelisitkin asian ihan itse.

Elääkö "lottovoittaja"  Veikko Ronkainen vielä?

Onko jossain tarkempaa tutkimusta/tietoa siitä, että onko/miksi nainen tunteellisempi/avarakatseisempi kuin mies jota kuvaillaan "putkiaivoksi" ja ravurin laput silmillä käveleväksi? Sori tökeröt adjektiivit ja kuvailu ylipäätään, mutta varmaan ymmärrätte pointin, kun mietin siis evoluution ja biologian kannalta tätä kysymystä. Onko tunteellinen nainen jälkikasvun selviytymisen kannalta ollut parempi?

Mietin myös sitä, miksi joillain nisäkkäillä tulee kerralla useampi pentu/poikanen ja voi tehdä useita poikueita vuoteen esim rotta, mutta esim ihmisellä, norsuilla yms syntyy vain yksi ja sekin tiineys kestää plus miinus vuoden? Ja tähän liittyen vielä se, että miten evoluutio on meitä ihmisiä muuttanut, kun ennen lapsia oli useita, mutta nykyisin uusi normaali on yksi tai kaksi ja ensisynnyttäjän keski-ikäkin on jo 32 vuotta muistaakseni.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies raiskaa? Joutuuko tavallinen mies taistelemaan sitä vastaan, ettei raiskaa ketään? Lisääkö sota halua raiskaukseen vai ennemminkin mahdollisuuksia tehdä niin?

Tuossa on ainakin jonkinlaista selvitystä sotiin liittyvistä raiskauksista: https://yle.fi/uutiset/3-12431864

Uskon ja toivon, että normaalilla terveellä järjellä, itsetunnolla ja empatiakyvyllä varustetulla miehellä ei ole mitään tarvetta eikä halua ottaa väkisin ketään tyttöä tai naista.

Vierailija kirjoitti:

Onko yhdelläkään ihmisellä/ihmissikiöllä havaittu muuta sukupuolikromosomia kuin X tai Y? Edes sellaisella joka on kuollut sikiönä. Mietin voisiko sp-kromosomit olla teoriassa vaikka XZ, ZY tai ZZ.

Sukupuolikromosomeja on yleensä joka ihmisellä 23 paria (yhteensä 46). Niistä toinen 23 pari tulee äidiltä (X) ja toinen isältä (X tai Y).

Teoriassa pitäisi olla siis vain kaksi vaihtoehtoa eli XX tai XY eli yhteensä 46 kromosomiparia. Näin ei käytännössä kuitenkaan ole vaan on olemassa myös muita: joskus on vain X (45 kromosomia), sitten on XXY, XXX, XYY (47). Sitten on vielä XXYY, XXXX, ja XXXY (48) ja myös XXXXY ja XXXXX (49). Ja vielä on 46,XY/47,XXY ja 45,X/47,XXX.

Mitään Z:taa ei ole olemassa, koska ihminen on nimennyt olemassaolevat sukupuolikromosomit ja niiden variaatiot käyttäen noita X- ja Y- kirjaimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko yhdelläkään ihmisellä/ihmissikiöllä havaittu muuta sukupuolikromosomia kuin X tai Y? Edes sellaisella joka on kuollut sikiönä. Mietin voisiko sp-kromosomit olla teoriassa vaikka XZ, ZY tai ZZ.

Sukupuolikromosomeja on yleensä joka ihmisellä 23 paria (yhteensä 46). Niistä toinen 23 pari tulee äidiltä (X) ja toinen isältä (X tai Y).

Teoriassa pitäisi olla siis vain kaksi vaihtoehtoa eli XX tai XY eli yhteensä 46 kromosomiparia. Näin ei käytännössä kuitenkaan ole vaan on olemassa myös muita: joskus on vain X (45 kromosomia), sitten on XXY, XXX, XYY (47). Sitten on vielä XXYY, XXXX, ja XXXY (48) ja myös XXXXY ja XXXXX (49). Ja vielä on 46,XY/47,XXY ja 45,X/47,XXX.

Mitään Z:taa ei ole olemassa, koska ihminen on nimennyt olemassaolevat sukupuolikromosomit ja niiden variaatiot käyttäen noita X- ja Y- kirjaimia.

Niin tarkennan vielä että ihmisiä koskien käytössä on X ja Y, mutta joillakin eläimillä taas Z ja W.

Vierailija kirjoitti:

Jos ihmissuhteessa kärsii toisen käytöksestä, mistä pystyy itse arvioimaan, onko vika aidosti toisessa vai omassa suhtautumisessa/yliherkkyydessä tms.? (Kyse ei ole mistään niin ilmiselvästä kuten vaikka fyysinen väkivalta.)

Jos kyse ei tosiaan ole mistään vakavasta, olisi ehkä hyvä, jos joku toinen kuulisi ja todistaisi tällaisen tilanteen, jossa koet, että sinua kohdellaan huonosti. Käytännössä se on kuitenkin vaikeaa, koska ihmiset usein muuttavat käytöstään, jos paikalla on ulkopuolisia ihmisiä.

Itse olen huomannut, että peilaan aika paljon puolisoni tunnetiloja. Siis jos hän on kiukkuinen vaikka heti aamusta, alan itsekin kiukutella, vaikka mielialani olisi alunperin ollut ihan hyvä. Olen siis sitä mieltä, että hän useimmiten aloittaa riidan alkamalla väitellä, jankuttaa jotain samaa tai vastaa mun kysymykseen kysymyksellä. On totta, että omaa osuuttaan riitaan voi olla vaikea tunnistaa, saati tunnustaa. Voit kuitenkin yrittää. Esim. jos koet, että kumppani puhuu sinulle rumasti, voit yrittää olla ihan hiljaa ja katsoa, mitä siitä seuraa. Et siis reagoi mitenkään, joten, jos hän haluaa jatkaa riitaa, hänen täytyy jatkaa sitä ihan itse. Jos hiljaisuuskin suututtaa häntä, et ole ainakaan heittänyt bensaa liekkeihin. Harva jaksaa riidellä itsekseen kovin kauaa.

Vierailija kirjoitti:

Onko jossain tarkempaa tutkimusta/tietoa siitä, että onko/miksi nainen tunteellisempi/avarakatseisempi kuin mies jota kuvaillaan "putkiaivoksi" ja ravurin laput silmillä käveleväksi? Sori tökeröt adjektiivit ja kuvailu ylipäätään, mutta varmaan ymmärrätte pointin, kun mietin siis evoluution ja biologian kannalta tätä kysymystä. Onko tunteellinen nainen jälkikasvun selviytymisen kannalta ollut parempi?

Mietin myös sitä, miksi joillain nisäkkäillä tulee kerralla useampi pentu/poikanen ja voi tehdä useita poikueita vuoteen esim rotta, mutta esim ihmisellä, norsuilla yms syntyy vain yksi ja sekin tiineys kestää plus miinus vuoden? Ja tähän liittyen vielä se, että miten evoluutio on meitä ihmisiä muuttanut, kun ennen lapsia oli useita, mutta nykyisin uusi normaali on yksi tai kaksi ja ensisynnyttäjän keski-ikäkin on jo 32 vuotta muistaakseni.

Ihmislajilla lapsi syntyy puolivalmiina useasta syystä. Ensinnäkin jos raskaus kestäisi niin kauan että lapsen aivot kehittyisivät valmiimmiksi, niin odottava äiti ei kykenisi valtavan vatsan kanssa liikkumaan viimeisten kuukausien aikana ollenkaan. Toiseksi, odottavan äidin kyky lisätä aineenvaihdunnan tehokkuutta riittää vain 9 kuukaudeksi. Siksi ihmislapsi syntyy "puolivalmiina" ja ihminen on joutunutkin hoivamaan ja kasvattamaan lasta valmiiksi selväksi pidempään kuin useimmat muut eläinlajit. Näistä kaikista syistä varmaan ihmislapsiakin syntyy vain yksi (ja harvemmin useampi) kerralla. Toisin sanoen ihmisyhteisön satsaus uuden tulokkaan kasvattamisessa lisääntymisikäiseksi on hyvin suuri. On ajateltu myös sitä, että ihmisen aivot kehittyvät ja muotoutuvat etenkin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, joten lapsen pitää päästä aikaisemmin ulos kehittämään aivojaan.

Eläinten vertaaminen ihmiseen ei tässä suhteessa ole hedelmällistä. Nisäkkäiden raskausaika riippuu paljon sekä eläimen koosta että siitä miten poikasta voidaan hoitaa. Jos kyseessä on laumaeläin, etenkin saaliseläin, poikasen pitää syntyä melkoisen valmiina, pitää pystyä nousemaan muutamassa tunnissa syntymästä seisomaan ja kulkemaan lauman mukana parin päivän sisäällä. Jos taas poikasta voidaan kantaa tai hoivata pesässä, se voi syntyä vähemmän valmiina. Siksi norsulla raskaus kestää kauemmin, mutta poikanen ponkaisee pian synnyttyään seisomaan ja töpöttää jo omilla jaloillaan lauman mukana pian, kun taas kissanpentu syntyy paljon lyhyemmän raskausajan jälkeen, ja on sokea ja avuton, mutta emon hoivissa pitkään ennen kuin joutuu ulos kylmään maailmaan. Varmaan eläimilläkin yllä esitetty ene

Evoluutiota ihmisellä on kahdenlaista, on biologinen sekä kulttuurinen evoluutio. Siinä missä kylmemmässä ilmastossa selvitäkseen muut eläinlajit (biologinen evoluutio), niin ihmislaji taas on kylmille seuduille sopeutunut metsästämällä eläimiä ja valmistamalla vaatteita eläinten turkeista sekä tietysti keksimällä tulen, saunan ja asumukset (kulttuurinen evoluutio). Siksi nykyinen tilanne jossa vauvoja syntyy suunniteltuina ja usein se tietty määrä jonka vanhemmat haluavat, on sekin kulttuurista evoluutiota, ei biologista. Jos käytetään yllä annettua vertausta, että ihmislapsi on aina ollut suuri satsaus perheelle ja suvulle (sekä usein koko yhteisölle), niin kyllähän lapsilukuun on vaikuttanut se kuinka moni lapsi jää eloon, kuinka kallista lapsen kouluttaminen ja elättäminen on, ja onko useasta lapsesta enemmän hyötyä vanhemmille. Reunaehdot eivät vaan riipu luonnosta ja saalistajista, vaan sosiaalisista ja kulttuurisista seikoista.