Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Miks työpaikkoihin tarvitsee suorittaa jos jonkilaista korttia viiden vuoden välein?

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on opettajalla ja lehtorilla?

Ainakin ennen vanhaan opettaja oli yleisnimitys, lehtori oli viran nimike (esim. vanhempi lehtori).

Sama kuin esim ministeriöissä työssä olevat voivat sanoa olevansa ’virkamies’, mutta virkanimike voi olla vaikka ’ylitarkastaja’.

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on opettajalla ja lehtorilla?

Lehtorilla on lehtorin virka eli se on virkanimike. Toisaalta se voi olla arvonimikin, presidentti voi myöntää sellaisen.

Vierailija kirjoitti:

Miks työpaikkoihin tarvitsee suorittaa jos jonkilaista korttia viiden vuoden välein?

Laethan ne määrittää mitä kaikkea pitää missäkin olla. Kannattaa laittaa kysymystä sinne päin, mikä taho näistä päättää. Toki osa tulee myös EU:n tasolta. Kai ne on olevinaan yleisen tason turvallisuutta.

Mistä ihan pienet vauvat (vaikka päivän-kuukauden ikäset) näkee unta? Eihän ne voi nähdä unta esim. syksyisellä marjastusmatkalla metsään eksymisestä tai junasta myöhästymisestä.. Näkeekö ne unta niistä tilanteista missä ne on ollut, esim äidin sylissä olemisesta? Voiko ne nähdä unta, että tipahtavat sylistä (voiko nähdä unta sellaisesta mitä ei tiedä olevan?) Tätä mä oon miettiny jo vuosia...

Ovatko lapset nykyään sairaampia/herkempiä/allergisempia kuin ennen ja jos, niin mistä se johtuu? Voiko olla yhteys esim. siihen, että jo esikouluissa lapset ovat enemmän sisällä kuin meidän vanhempien lapsuudessa, kaikki nykyään niin steriiliä tai ruoan laatu teollisempaa?

Itse 80-luvun lopussa syntyneenä en oman enkä vanhempieni muistin mukaan paljoa ole sairastellut, en esim. edes joka syksyisiä ja keväisiä flunssia tai vatsatauteja tms. Tosin vietin tyyliin koko lapsuuteni ulkona. Sama koskee sisaruksiani, luokkalaisiani, puolisonia yms. Mutta sitten kuitenkin sisarusten ja kavereiden 2010-luvulla syntyneet lapset jokainen tuntuu olevan järjestään astmaatikko, erityisherkkä, "multiallerginen", jatkuvasti räkätauti jne. Oma ikäluokkani edelleen suurimman osan elämästään ilman flunssia.

Voiko tulla ovulaatio rv 13+6 (vastasi 9+5) todetun keskeytyneen keskenmenon (lääkkeet + kaavinta, kaavinnan jälkeen ultrattu kohtu tyhjäksi) jälkeen niukasta (kerran päivässä tuhruaa teelusikallisen verran) jälkivuodosta huolimatta? Aikaa 12 päivää, raskaustestit negatiivisia, verikoe ensi viikolla. Jälkivuoto tosiaan enää vain teelusikallisen verran tuhrua kerran päivässä, eli ei juuri mitään.  Ovulaatiotestit näyttävät vielä myös tietenkin negatiivista, mutta olo tuntuu siltä kuin ovulaatio voisi olla tuloillaan ns. aivan normaalin aikaan... mutta voiko tuo jälkivuototuhru kerran päivässä olla esteenä ovulaation tulolle? Ja sen myötä tietysti myöhästyykö kuukautisetkin. Jälkitarkastusta ei määrätty ja ohjeena oli, että voi yrittää uudestaan kun raskaustesti negatiivinen + varmennettu labrassa hcg <5.

Mikä se juttu on, että psyykelääkityksellä voi lihota hetkessä 20 kg? Liittyykö aineenvaihduntaan, liikkumattomuuteen vai mihin? Turvottaako, kerääkö nestettä?

Miksi pyllyreikää kutittaa niin perkuleesti?

Kriselda kirjoitti:

Mikä se juttu on, että psyykelääkityksellä voi lihota hetkessä 20 kg? Liittyykö aineenvaihduntaan, liikkumattomuuteen vai mihin? Turvottaako, kerääkö nestettä?

Käsittääkseni mekanismeihin kuuluu ainakin juuri tuo nesteen kerääminen ja toisaalta jotkut lääkkeet vievät ruokahalun täysin ylivaihteelle. Siis normaalit ateriat syötyä tekee mieli nukkumaan mennessä vielä kiskaista tavallista isompi lämmin ateria päälle, vaikka on jo ehtinyt peiton alle. Näin on ainakin kuvaillut eräs tiettyä lääkettä masennuskausiensa aikana saanut muusikko asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kriselda kirjoitti:

Mikä se juttu on, että psyykelääkityksellä voi lihota hetkessä 20 kg? Liittyykö aineenvaihduntaan, liikkumattomuuteen vai mihin? Turvottaako, kerääkö nestettä?

Käsittääkseni mekanismeihin kuuluu ainakin juuri tuo nesteen kerääminen ja toisaalta jotkut lääkkeet vievät ruokahalun täysin ylivaihteelle. Siis normaalit ateriat syötyä tekee mieli nukkumaan mennessä vielä kiskaista tavallista isompi lämmin ateria päälle, vaikka on jo ehtinyt peiton alle. Näin on ainakin kuvaillut eräs tiettyä lääkettä masennuskausiensa aikana saanut muusikko asiaa.

Ja jatkona vielä, että kyseessä ei kuulemma ollut mikään heikko mielihalu vaan nimenomaan voimakas tarve koska muuten olisi nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyykö sanomaan mitenkään ympäripyöreästi, että kuinka monta kaloria pitäisi syödä pysyäkseen painossa x, esim jotta paino pysyy 50kg:ssa, pitää syödä 1200 kcal, 90kg:ssa pysyäkseen pitää syödä 2200 kcal jne

Mahdoton sanoa mitään yhtä pätevää lukua, sillä sukupuoli, lihasmassa ja aktiivisuus vaikuttaa niin paljon. Netistä löytyy eri laskureita, esim. https://tdeecalculator.net/ johon voit pistää tiedät, ja saada ehkä jonkinlaista osviittaa. Voi olla että sekään ei päde, sillä aktiivisuutta on niin vaikea arvioida, esim. levoton ihminen, joka koko ajan vaikkapa vaeltelee ympäri kämppää ja istuessaan vispaa jalkaansa mutta ei juurikaan urheile, saattaa tarvita yllättävän paljon kaloreita päivässä. 

Välttämättä ei tarvitsekaan laskea kaloreita vaan syödä terveellistä ja monipuolista ravintoa silloin kun on nälkä. Jos tuntuu että lihoo niin syö pienempiä annoksia ja jos laihtuu niin syö enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapset nykyään sairaampia/herkempiä/allergisempia kuin ennen ja jos, niin mistä se johtuu? Voiko olla yhteys esim. siihen, että jo esikouluissa lapset ovat enemmän sisällä kuin meidän vanhempien lapsuudessa, kaikki nykyään niin steriiliä tai ruoan laatu teollisempaa?

Itse 80-luvun lopussa syntyneenä en oman enkä vanhempieni muistin mukaan paljoa ole sairastellut, en esim. edes joka syksyisiä ja keväisiä flunssia tai vatsatauteja tms. Tosin vietin tyyliin koko lapsuuteni ulkona. Sama koskee sisaruksiani, luokkalaisiani, puolisonia yms. Mutta sitten kuitenkin sisarusten ja kavereiden 2010-luvulla syntyneet lapset jokainen tuntuu olevan järjestään astmaatikko, erityisherkkä, "multiallerginen", jatkuvasti räkätauti jne. Oma ikäluokkani edelleen suurimman osan elämästään ilman flunssia.

Tuntuvat olevan. Syitä ovat ainakin vähempi liikkuminen luonnossa tai yleensä ulkona, synnytykset keisarinleikkauksella luonnollisen sijaan, lisääntynyt hygienisyys, ympäristön saasteet (joihin lasken myös ilmassa, vedessä ja ruoissa lisääntyneet muovit sekä vedessä kiertävät lääkejäämät) ja kaikenlaiset lisäaineet sekä puolivalmisteiden lisääntynyt suosio. Netistä löytyy, ainakin englanniksi, useita tutkimuksia aiheista.

Voisiko joku kertoa mitä aikakautta eletään elokuvassa Hytti nro 6? Trailerissa soi kuuluisa kasarihitti, mutta kertooko se silti myöhemmästä ajasta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyllyreikää kutittaa niin perkuleesti?

Saattaa olla kihomatoja varsinkin, jos yöllä kutittaa. Apteekista lääkkeet ja vaatteet pesuun.

Toinen syy voi olla hiivaoireet liiasta hiilareiden syönnistä. Ruuansulatuelimistön pahisbakteerit saaneet vallan suolistossa ja kutina on oire. Mulla ollut 25vuotta. Välillä järkyttävää, välillä siedettävää. Joka päivä raavituttaa. Ärsyttää. Jos jaksan tarkkailla syömisisäni, niin kutittaa vähemmän. Jos repsahdan karkkimaahan, kutina on helvetillinen.

Vierailija kirjoitti:

Sattuuko lintujen munan synnytys yhtä paljon kuin ihmisen synnytys?

Ainakin kuulostaa sattuvan. Meillä oli kanoja, ja ne huusivat muniessaan tuskaisen kuuloisesti.

Jos lakko koskee työpaikkaani, niin mitä teen kun kuulu mihinkään liittoon? Teen työvuoroni normaalisti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään tarkempaa tietoa ja kenties kokemusta, että miten tarkkaan ramadanin vietto onnistuu Suomessa? Olin jostain lukevinani, että sen vietto eroaa Suomessa jonkin verran ns. "oikeaan" ramadanin viettoon verrattuna, mutta en nyt muista miten. 

Ramadanissa paastotaan päiväsaikaan aina auringonnoususta auringolaskuun saakka. Suomessa vuodenajasta ja paastoa noudattavan asuinpaikasta riippuen ramadan voi osua hankalasti tai olla todella iisi. Ääritapauksessa, jos yrittäisi paastota talvella keskiyön auringon aikaan tai kaamosaikaan Lapissa, niin eihän se onnistuisi kun aurinko ei nouse saati laske pariin viikkoon. Etelämpänä talvella paastoaika jäisi taas aika lyhyeksi marras-joulukuussa, koska päivät ovat niin lyhyet. Usein Suomessa noudatetaankin kellonaikoja (joko entisen kotimaan tai sitten Saudi-Arabian Mekan aikataluja).

Aikataulujen noudattaminen on vaikeampaa Suomessa myös, koska vaikkapa Lähi-idässä ramadanin ajaksi monella työpaikalla aloitetaan myöhemmin aamulla, on lyhyemmät työpäivät, tms. ja kaupat, ravintolat ja kahvilat ovat taas auki myöhään iltaan vastaavasti. Silloin voi herätä hieman ennen auringonnousua, syödä kevyttä ja nestepitoista aamupalaa, nukkua vielä pari tuntia ja sitten vasta mennä töihin tai opiskelupaikkaansa. Illalla sitten auringonlaskun ja ilta-aterian jälkeen on sitten aikaa viettää ramadania, sehän on juhla-aikaa (kuten Suomessa joulunaika). Juhlavia ilta-aterioita järjestetään ystäville ja sukulaisille, käydään ulkona syömässä yhdessä työkaverien kanssa (vähän kuin Suomen pikkujoulut) ja muutenkin ihmisillä on tapana mennä myöhään illalla ulos ostoksille (yleensä ramadanin loppujuhlaan hankitaan ainakin lapsille uudet vaatteet) ja viettämään vapaa-aikaa ulos. Joka paikka on koristeltu kirkasvärisin lyhdyin ja lampuin. Kaikenlaista erityistä ohjelmaa järjestetään myös etenkin lapsille, joille ramadan on suuri juhla. Televiossakin on erityisohjelmaa koko kuukauden ajan.

Suomessa tilanne on erilainen, toki täällä ainkain pk-seudulla muslimeilla on tapana käydä moskeijoissa ja rukoushuoneilla, järjestää yhteisiä aterioita ja viettää ramadanin lopun juhlaa yhdessä, usein Kisahallissa. Mutta muutenhan ei yleistä juhlatunnelmaa ole nähtävillä, koska on kyseessä vähemmistön juhla. Suomalainen tapa käyttää pimeään vuodenaikaan jouluvaloja toki toimii, jos ramadan osuu talviaikaan.

Luulen myös että ramadania voi olla vaikea noudattaa jos työpaikalla Suomessa ei ole joustavuutta. Ramadain aikana monet haluavat noudattaa rukousaikatauluja päivälläkin, eikä se ihan helposti onnistu joka työpaikalla, ei ajallisesti eikä välttämättä ole tarpeeksi puhdasta ja hiljaista huonettakaan jossa rukoilla ja/tai rituaalinen peseytyminen ei onnistu.

Paastoaminen (sisältää kiellon tupakoida myös) voi olla monille vaikeaa, jos kaikki muut ympärillä syövät, juovat ja tupakoivat. Suomessa sen sijaan useimmiten ei ole niin kuuma, että paaston aikana tulisi pahaa nestehukkaa kuten Lähi-idässä.

Ramadanina on tapana valmistaa myös erityisiä juhlaruokia ja -juomia. Pk-seudulla ja suurimmissa kaupungeissa etnisistä kaupoista saa yleensä jotain valmistusaineita, mutta muualla Suomessa voi joutua soveltamaan sen kanssa mitä marketista saa.

Tämä oli hyvin kattavasti kerrottu. Kiitän, vaikken ole tuon kysymyksen kysyjä.

Jäi mietityttämään, että kun ramadanin vietto Suomessa sisältää niin paljon hankaluuksia, niin mitenhän muslimit yleensä sitten asian hoitavat? Onko esim. pimeään vuodenaikaan tapana viettää paastoa todellisen valon ja pimeyden mukaisesti, koska se on tietenkin helpointa? Tai miten sitten toimitaan, jos ei ole mahdollista rukoilla tai hiljentyä kesken työpäivän? Onko Suomessa asuvilla muslimeilla (tiedän, eivät ole yhtenäinen joukko, vaan eri maista olevia) jokin säännöstö, jonka mukaan ramadania soveltavat? Jos poikkeavat säännöistä kovasti tai rikkovat ramadania, mitä siitä seuraa? Huono omatunto?

Muslimit ovat tottuneet suunnittelemaan tälläisiä asioita. Jotkut noudattavat entisen kotimaansa aikataulua, toiset Saudi-Arabian aikoja ja jotkut jotain muuta aikataulua, joka sopii päivittäisiin askareisiin. Suomessa muslimit jakautuvat eri ryhmiin ja käyvät usein tietyssä moskeijassa tai rukoushuoneessa rukoilemassa ja usein sielläkin voi olla tapana yhdessä noudattaa yhdessä sovittua Suomeen sovellettua tapaa. Suurin yhdyskunta laittaa nettisivulleen rukousajat, joten niitä ei tarvitse miettiä erikseen. Kotona voi olla myös rukouskello tai radio, josta kuullaan rukouskutsut (muslimimaissahan rukouskutsu usein kuulutetaan kovaäänisestä moskeijoista, joten ei erikseen tarvitse vahtia aikataulua).

Pienet lapset eivät paastoa noudata, vähän isommat lapset alkavat totutella ja noudattavat puolipaastoa aluksi. Paastoaminen on kieletty myös raskaana olevilta naisilta, kuukautisten aikana, sairailta sekä matkoilla olevilta -- ihan terveyssyistä.

Rukouksia voi myös tarpeen vaatiessa yhdistää eli ei tarvitse rukoilla 5 eri kertaa päivässä, vaan voi jättää jonkun rukouksen väliin ja rukoilla sitten "tuplat" myöhemmin. Näin monet tekevät jos ovat sellaisessa työssä tai opiskelevat paikassa missä ei ole mahdollista rukoilla.

Jos ramadania ei pysty noudattamaan, eli rikkoo paaston, silloin tilanne riippuu siitä mikä syy on. Toki on niitä jotka eivät pysty pidättäytymään etenkin tupakoinnista tai herkuista. Kuumalla ilmalla voi tulla huono olo jolloin täytyy juoda ettei pyörry. Voi olla että vaikka migreenin takia joutuu ottamaan lääkkeen, se myös rikkoo paaston. Siinä tapauksessa varmaan pitää huolehtia terveydestä ensin ja lopettaa paasto. Ramadanin jälkeen voi sitten "tehdä sisään" niitä paastopäivä jotka joutui hyppäämään yli. Voi myös antaa avustusta köyhille tai tehdä muita hyviä tekoja. Jokainen päättää näistä yleensä itse, mitään varsinaista sanktiota ei tietääkseni ole. Mutta koska kuukausi on uskonnollisesti niin merkittävä, moni jonka pitää rikkoa paasto, tuntee ei niinkään huonoa omatuntoa siitä vaan enemmänkin jäävänsä paitsi hienoa kokemusta.

Muslimit uskovat että ramadan on niin siunattu kuukausi että sitä on autuasta noudattaa. On myös tietty erityisen pyhä yö ramadanin aikaan, mutta kukaan ei täysin tarkkaan tiedä mikä yö se on, silloin vain kaikesta rukouksesta ja paastoamisesta saa erityisen paljon siunausta. Tämä tietysti kannustaa uskovaisia. Tarkoitushan on edes kuukauden ajan keskittyä enemmän elämän henkiseen eikä maalliseen puoleen. Paaston ja pyhimmän yön perinne liittyy myös profeetan elämään, joten se on siksikin tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi hyvä esine harjoitella jonkin työntämistä emättimeen, jos alue on arka ja kärsii pelosta osua sinne millään? Esineen pitäisi olla kapea ja mahdollisimman hellävarainen ja helppo laittaa. Sormi ei käy, koska kynnen osuminen pelottaa. Tamponi liian karhea ja pieninkin liian paksu. Kynä liian kova. Vanupuikko liian pistäväkärkinen. Nakki liian helposti hajoava ja liian paksu... Tuleeko kellekään mieleen vaikka jotain kumipäistä esinettä, jonka pää olisi KAPEA, pyöreä ja pehmeähkö? Plussaa jos se muistuttaisi ihoa/nahkaa, mutta varmaan vaikea keksiä mitään sellaista?

Voisin suositella sinulle lasista dildoa.

Sileä ja kova pinta liukuu (liukuvoiteen tai öljyn kanssa) vaivattomasti eikä vaaraa paikkojen rikkomisesta ole. Lasista tehtyä lelua voi myös helposti lämmittää vedessä, jolloin se voi tuntua miellyttävämmältä käyttää.

Luulen kyllä, että tavalliset dildot ovat liian paksuja tarpeeseesi, joten voisit yrittää etsiä virtsaputken stimulointiin tarkoitettuja leluja, ne olisivat ainakin tarpeeksi kapoisia.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee olennosta söpön? Jos miettii, mitä kaikkea pitää söpön näköisenä, onko niillä jokin yhteinen ominaisuus? Pyöreät silmät, pehmeä turkki tms.? Miksi joku koiranpentu on omaan silmään söpö, mutta joku toinen ei? Tai vaikkapa Motonet-mainoksen Välkky-lamppu? Onko se söpö? (Minusta on)

Onhan Luonto-Äidillä tapana tehdä erityisesti poikaset söpön näköisiksi. Kai ne pyöreät pehmoiset pallerot isoine silmineen vetoavat etenkin nisäkäsemoihin ja kannustavat niitä hoitamaan poikasiaan.

Kai me ihmiset koemme söpöksi juuri tuollaiset vauvamaiset tai poikasmaiset piirteet, pehmeyden, pyöreyden, isot silmät, ison pään suhteessa kehoon, yms.  Fanittamasi Motonetin Välkky sopii hyvin tuohon kuvaukseen sekin :D

Sitten on tietysti jokaisen omat mieltymykset. Joistakin joku käärme voi olla söpö, jostain toisesta ei millään. Minusta jäniksenpoikaset ja kissanpennut ovat söpöintä ikinä :)