Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Ostan päärynän ja istutan sen. Se itää puuksi. Teen päärynäpuulle itsepölytyksen. Eikö jälkeläisistä voikin tulla maultaan erilaisia kuin emokasvi? Kumman solukosta hedelmä muodostuu, vanhemman vai jälkeläisen? Itse muistelisin, että jälkeläisen... Onko se samalla tavalla kautta kasvikunnan vai onko mansikoilla eri tavalla? Nehän muodostuvat myös kukkapohjuksesta?

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Koska luonnonvalinta voi suosia vain sellaisia fenotyyppejä, joita populaatiossa jo on. Sellaisia kuukautisettoman fenotyypin mahdollistavia mutaatioita ei ole esim. ihmiskunnassa syntynyt, mutta kissoilla on. Kissat ovat kehittyneet aavikolla ja niiden lisääntyminen on sopeuma ympäristöön, jossa resursseja ei voi heittää hukkaan. Näin ollen kuukautisettoman fenotyypin omaavat kissat ovat saaneet enemmän jälkeläisiä kuin kuukautiset omaavan ja näin ollen kuukautiseton on nyt vallalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Tämä riippuu myös siitä, miten todennäköistä yhdyntä lajilla on. Esim. monogamisilla ihmisapinalajeilla kuukautiset voivat aivan hyvin olla tasaisin väliajoin, esim. kerran kuussa, kun niitä yhdyntöjä olisi muutenkin paljon. Monogamisuuden taas määrittää esimerkiksi välittäjäaineet, jotka luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja kiintymyksestä. Tätä on siis myös eläimillä, ihminenkään ei ole poikkeus. Ne ihmiset, joilla on tietty muoto näistä välittäjäaineista, kiintyvät samaan kumppaniin ja ovat monogamisia. Osa ei kiinny. Luonnossa mokemmat strategiat ovat ihmisellä olleet yhtä hyviä tuottamaan jälkeläisiä ja molemman tyypin ihmisiä on olemassa. Monilla eläimillä toinen tyyppi saattaa olla lähes kadonnut pooulaatiosta, mikäli se ei saa kasvatettua tarpeeksi jäljeläisiä aikuiseksi. Esim. joutsenilla monigamisuusprosentti on hyvin korkea. Molempien emojen työpanos vaaditaan, joten kiintymyksestä on hyötyä. Ihmisellä lasta ivat lisäksi hoitaneet suku ja yhteisö, joten myös vähemmän kiintyvillä on ollut mahdollisuus saada yhtä paljon lapsia aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Tämä riippuu myös siitä, miten todennäköistä yhdyntä lajilla on. Esim. monogamisilla ihmisapinalajeilla kuukautiset voivat aivan hyvin olla tasaisin väliajoin, esim. kerran kuussa, kun niitä yhdyntöjä olisi muutenkin paljon. Monogamisuuden taas määrittää esimerkiksi välittäjäaineet, jotka luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja kiintymyksestä. Tätä on siis myös eläimillä, ihminenkään ei ole poikkeus. Ne ihmiset, joilla on tietty muoto näistä välittäjäaineista, kiintyvät samaan kumppaniin ja ovat monogamisia. Osa ei kiinny. Luonnossa mokemmat strategiat ovat ihmisellä olleet yhtä hyviä tuottamaan jälkeläisiä ja molemman tyypin ihmisiä on olemassa. Monilla eläimillä toinen tyyppi saattaa olla lähes kadonnut pooulaatiosta, mikäli se ei saa kasvatettua tarpeeksi jäljeläisiä aikuiseksi. Esim. joutsenilla monigamisuusprosentti on hyvin korkea. Molempien emojen työpanos vaaditaan, joten kiintymyksestä on hyötyä. Ihmisellä lasta ivat lisäksi hoitaneet suku ja yhteisö, joten myös vähemmän kiintyvillä on ollut mahdollisuus saada yhtä paljon lapsia aikuiseksi.

Ja tämä kiintymys on siis eri asia kuin rakkaus. Kiintymys sitoo yhteen ainakin yhdeksi lisääntymiskaudeksi. Monilla lajeilla loppuelämäksi. Sitä ylläpidetään hoitamalla parisuhdetta esim.linnuilla sukimalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Tämä riippuu myös siitä, miten todennäköistä yhdyntä lajilla on. Esim. monogamisilla ihmisapinalajeilla kuukautiset voivat aivan hyvin olla tasaisin väliajoin, esim. kerran kuussa, kun niitä yhdyntöjä olisi muutenkin paljon. Monogamisuuden taas määrittää esimerkiksi välittäjäaineet, jotka luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja kiintymyksestä. Tätä on siis myös eläimillä, ihminenkään ei ole poikkeus. Ne ihmiset, joilla on tietty muoto näistä välittäjäaineista, kiintyvät samaan kumppaniin ja ovat monogamisia. Osa ei kiinny. Luonnossa mokemmat strategiat ovat ihmisellä olleet yhtä hyviä tuottamaan jälkeläisiä ja molemman tyypin ihmisiä on olemassa. Monilla eläimillä toinen tyyppi saattaa olla lähes kadonnut pooulaatiosta, mikäli se ei saa kasvatettua tarpeeksi jäljeläisiä aikuiseksi. Esim. joutsenilla monigamisuusprosentti on hyvin korkea. Molempien emojen työpanos vaaditaan, joten kiintymyksestä on hyötyä. Ihmisellä lasta ivat lisäksi hoitaneet suku ja yhteisö, joten myös vähemmän kiintyvillä on ollut mahdollisuus saada yhtä paljon lapsia aikuiseksi.

Ja tämä kiintymys on siis eri asia kuin rakkaus. Kiintymys sitoo yhteen ainakin yhdeksi lisääntymiskaudeksi. Monilla lajeilla loppuelämäksi. Sitä ylläpidetään hoitamalla parisuhdetta esim.linnuilla sukimalla.

Mikä on se biologinen reitti, joka saa erittymään tuota välittäjäainetta (ja hyvänolon tunnetta kumppanista) sukimisen aikana ja pysymään yhdessä? Siis, välittäjäaine erittyy aivoissa, eikö? Mitä tapahtuu sillä välillä, kum tunnet toisen sukimisen ja välittäjäaine erittyy? Miten viesti kulkee aivoihin, että eritä tätä välittäjäainetta? Voiko tämä masentuneella häiriintyä, vaikka olisi tuo monogaminen muoto välittäjäaineesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Tämä riippuu myös siitä, miten todennäköistä yhdyntä lajilla on. Esim. monogamisilla ihmisapinalajeilla kuukautiset voivat aivan hyvin olla tasaisin väliajoin, esim. kerran kuussa, kun niitä yhdyntöjä olisi muutenkin paljon. Monogamisuuden taas määrittää esimerkiksi välittäjäaineet, jotka luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja kiintymyksestä. Tätä on siis myös eläimillä, ihminenkään ei ole poikkeus. Ne ihmiset, joilla on tietty muoto näistä välittäjäaineista, kiintyvät samaan kumppaniin ja ovat monogamisia. Osa ei kiinny. Luonnossa mokemmat strategiat ovat ihmisellä olleet yhtä hyviä tuottamaan jälkeläisiä ja molemman tyypin ihmisiä on olemassa. Monilla eläimillä toinen tyyppi saattaa olla lähes kadonnut pooulaatiosta, mikäli se ei saa kasvatettua tarpeeksi jäljeläisiä aikuiseksi. Esim. joutsenilla monigamisuusprosentti on hyvin korkea. Molempien emojen työpanos vaaditaan, joten kiintymyksestä on hyötyä. Ihmisellä lasta ivat lisäksi hoitaneet suku ja yhteisö, joten myös vähemmän kiintyvillä on ollut mahdollisuus saada yhtä paljon lapsia aikuiseksi.

Ja tämä kiintymys on siis eri asia kuin rakkaus. Kiintymys sitoo yhteen ainakin yhdeksi lisääntymiskaudeksi. Monilla lajeilla loppuelämäksi. Sitä ylläpidetään hoitamalla parisuhdetta esim.linnuilla sukimalla.

Mikä on se biologinen reitti, joka saa erittymään tuota välittäjäainetta (ja hyvänolon tunnetta kumppanista) sukimisen aikana ja pysymään yhdessä? Siis, välittäjäaine erittyy aivoissa, eikö? Mitä tapahtuu sillä välillä, kum tunnet toisen sukimisen ja välittäjäaine erittyy? Miten viesti kulkee aivoihin, että eritä tätä välittäjäainetta? Voiko tämä masentuneella häiriintyä, vaikka olisi tuo monogaminen muoto välittäjäaineesta?

Olen evoluutiobiologi, en lääkäri tai solubiologi, joten en uskalla ottaa kantaa masennuksen vaikutuksesta välittäjäaineisiin tai välittäjäaineiden vaikutuksesta masennukseen ja niiden erittymiseen. Luonnontieteilijä ei koskaan arvaa, jos ei mielestään tiedä. Sen voin kuitenkin sanoa, että tarkoittamani aine ei ole serotoniini vaan oksitosiini. Sen toinen muoto (en sano virheellinen, koska tieteilijä ei arvota asioita) aiheuttaa myös vaikeuksia synnytyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tyttökissoille tai -koirille jotain kuukautisvuotoa? Jos tulee, kuinka usein? Jos on steriloitu, tuleeko sitten?

Tyhmä kysymys, mutta tätä olen miettinyt kauan...

Kissoilla ei ole kuukautisvuotoa, koska koiraan peniksessä on väkänen, joka irrottaa valmiin munasolun. Ovulaatio tapahtuu siis kätevästi vain yhdynnän yhteydessä eikä yhtäkään munasolua mene "hukkaan". Tämän vuoksi naaraskissa suuttuu koiraalle yhdynnän yhteydessä ja yrittää usein raapaistakin. Onnistunut yhdyntä vähän kirpaisee.

Miksi monilla muilla nisäkkäillä on kuukautiset? Eikö ole resurssien tuhlausta heittää munasoluja hukkaan? Terveisin kuukautisiin kyllästynyt!

Tämä riippuu myös siitä, miten todennäköistä yhdyntä lajilla on. Esim. monogamisilla ihmisapinalajeilla kuukautiset voivat aivan hyvin olla tasaisin väliajoin, esim. kerran kuussa, kun niitä yhdyntöjä olisi muutenkin paljon. Monogamisuuden taas määrittää esimerkiksi välittäjäaineet, jotka luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja kiintymyksestä. Tätä on siis myös eläimillä, ihminenkään ei ole poikkeus. Ne ihmiset, joilla on tietty muoto näistä välittäjäaineista, kiintyvät samaan kumppaniin ja ovat monogamisia. Osa ei kiinny. Luonnossa mokemmat strategiat ovat ihmisellä olleet yhtä hyviä tuottamaan jälkeläisiä ja molemman tyypin ihmisiä on olemassa. Monilla eläimillä toinen tyyppi saattaa olla lähes kadonnut pooulaatiosta, mikäli se ei saa kasvatettua tarpeeksi jäljeläisiä aikuiseksi. Esim. joutsenilla monigamisuusprosentti on hyvin korkea. Molempien emojen työpanos vaaditaan, joten kiintymyksestä on hyötyä. Ihmisellä lasta ivat lisäksi hoitaneet suku ja yhteisö, joten myös vähemmän kiintyvillä on ollut mahdollisuus saada yhtä paljon lapsia aikuiseksi.

Ja tämä kiintymys on siis eri asia kuin rakkaus. Kiintymys sitoo yhteen ainakin yhdeksi lisääntymiskaudeksi. Monilla lajeilla loppuelämäksi. Sitä ylläpidetään hoitamalla parisuhdetta esim.linnuilla sukimalla.

Mikä on se biologinen reitti, joka saa erittymään tuota välittäjäainetta (ja hyvänolon tunnetta kumppanista) sukimisen aikana ja pysymään yhdessä? Siis, välittäjäaine erittyy aivoissa, eikö? Mitä tapahtuu sillä välillä, kum tunnet toisen sukimisen ja välittäjäaine erittyy? Miten viesti kulkee aivoihin, että eritä tätä välittäjäainetta? Voiko tämä masentuneella häiriintyä, vaikka olisi tuo monogaminen muoto välittäjäaineesta?

Olen evoluutiobiologi, en lääkäri tai solubiologi, joten en uskalla ottaa kantaa masennuksen vaikutuksesta välittäjäaineisiin tai välittäjäaineiden vaikutuksesta masennukseen ja niiden erittymiseen. Luonnontieteilijä ei koskaan arvaa, jos ei mielestään tiedä. Sen voin kuitenkin sanoa, että tarkoittamani aine ei ole serotoniini vaan oksitosiini. Sen toinen muoto (en sano virheellinen, koska tieteilijä ei arvota asioita) aiheuttaa myös vaikeuksia synnytyksessä.

Miksi se aiheuttaa niitä? Miten se voi aiheuttaa niin moninaisia asioita synnytyksestä kiintymykseen?

Oksitosiini on proteiini (kolmiulotteisen ja toiminnallisen muotonsa saanut aminohappoketju), jolla on monia tehtäviä kehossa. Tämän vuoksi seuraukset ovat moninaiset, mikäli molekyyli ei laukaisekaan niitä asioita, mitä se yleensä saisi kehossa aikaan. Geneettisessä koodissa saattaa tapahtua mutaatio (esimerkiksi pistemutaatio, jossa yksi emäs vaihtuu toiseksi tai deleetio, jossa emäksiä katoaa jne.), jolloin koodissa olevat emäkset vaihtuvat toisiksi, niitä tulee lisää tai puuttuu. Ribosomilla solun sisällä siirtäjä-Rna tuo ketjuun aminohapon, joka vastaa geneettistä koodia. Jos geneettinen koodi on muuttunut, aminohappo, joka vastaa sitä, on voinut muuttua. Aminohapot muodostavat proteiinin kolmiulotteisen rakenteen ja erilaiset aminohappoyhdistelmät erilaisia proteiineja. Jos proteiini ei kykene

epätarkoituksenmukaisen muotonsa ja vääränlaisten kemiallisten vuorovaikutustensa vuoksi toimimaan tehtävässään, esimerkiksi oksitosiini ei voi laukaista synnytystapahtumaa. Tähän on nykyisin apuna synteettinen oksitosiini. Kuitenkaan ei voi sanoa, että muoto olisi välttämättä virheellinen. Oksitosiinin kohdalla tätä voi olla vaikea nähdä. Eikö sellainen muoto, joka vaikeuttaa synnytystä ole huonompi kuin sellainen, joka edistää sitä? Eikö kiintymystä vaille jäävät missaa jotain tärkeää. Luonto ei näe asiaa näin. Tärkeintä on geneettisen materiaalin välittäminen. Sen voi tehdä myös sellainen, joka ei kiinny tai halua lapsia. Hän voi esimerkiksi kehittää yhteisöään (samankaltaiset geenit leviää) tai auttaa sisarusta kasvattamaan lapsia. Sukulaisessa geenit leviävät (sukulaisvalinta).

Vierailija kirjoitti:

Oksitosiini on proteiini (kolmiulotteisen ja toiminnallisen muotonsa saanut aminohappoketju), jolla on monia tehtäviä kehossa. Tämän vuoksi seuraukset ovat moninaiset, mikäli molekyyli ei laukaisekaan niitä asioita, mitä se yleensä saisi kehossa aikaan. Geneettisessä koodissa saattaa tapahtua mutaatio (esimerkiksi pistemutaatio, jossa yksi emäs vaihtuu toiseksi tai deleetio, jossa emäksiä katoaa jne.), jolloin koodissa olevat emäkset vaihtuvat toisiksi, niitä tulee lisää tai puuttuu. Ribosomilla solun sisällä siirtäjä-Rna tuo ketjuun aminohapon, joka vastaa geneettistä koodia. Jos geneettinen koodi on muuttunut, aminohappo, joka vastaa sitä, on voinut muuttua. Aminohapot muodostavat proteiinin kolmiulotteisen rakenteen ja erilaiset aminohappoyhdistelmät erilaisia proteiineja. Jos proteiini ei kykene

epätarkoituksenmukaisen muotonsa ja vääränlaisten kemiallisten vuorovaikutustensa vuoksi toimimaan tehtävässään, esimerkiksi oksitosiini ei voi laukaista synnytystapahtumaa. Tähän on nykyisin apuna synteettinen oksitosiini. Kuitenkaan ei voi sanoa, että muoto olisi välttämättä virheellinen. Oksitosiinin kohdalla tätä voi olla vaikea nähdä. Eikö sellainen muoto, joka vaikeuttaa synnytystä ole huonompi kuin sellainen, joka edistää sitä? Eikö kiintymystä vaille jäävät missaa jotain tärkeää. Luonto ei näe asiaa näin. Tärkeintä on geneettisen materiaalin välittäminen. Sen voi tehdä myös sellainen, joka ei kiinny tai halua lapsia. Hän voi esimerkiksi kehittää yhteisöään (samankaltaiset geenit leviää) tai auttaa sisarusta kasvattamaan lapsia. Sukulaisessa geenit leviävät (sukulaisvalinta).

Entä kaikki sairaudet? Miksi periytyviä sairauksia on yhä olemassa? Miksei luonnonvalinta karsi niitä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oksitosiini on proteiini (kolmiulotteisen ja toiminnallisen muotonsa saanut aminohappoketju), jolla on monia tehtäviä kehossa. Tämän vuoksi seuraukset ovat moninaiset, mikäli molekyyli ei laukaisekaan niitä asioita, mitä se yleensä saisi kehossa aikaan. Geneettisessä koodissa saattaa tapahtua mutaatio (esimerkiksi pistemutaatio, jossa yksi emäs vaihtuu toiseksi tai deleetio, jossa emäksiä katoaa jne.), jolloin koodissa olevat emäkset vaihtuvat toisiksi, niitä tulee lisää tai puuttuu. Ribosomilla solun sisällä siirtäjä-Rna tuo ketjuun aminohapon, joka vastaa geneettistä koodia. Jos geneettinen koodi on muuttunut, aminohappo, joka vastaa sitä, on voinut muuttua. Aminohapot muodostavat proteiinin kolmiulotteisen rakenteen ja erilaiset aminohappoyhdistelmät erilaisia proteiineja. Jos proteiini ei kykene

epätarkoituksenmukaisen muotonsa ja vääränlaisten kemiallisten vuorovaikutustensa vuoksi toimimaan tehtävässään, esimerkiksi oksitosiini ei voi laukaista synnytystapahtumaa. Tähän on nykyisin apuna synteettinen oksitosiini. Kuitenkaan ei voi sanoa, että muoto olisi välttämättä virheellinen. Oksitosiinin kohdalla tätä voi olla vaikea nähdä. Eikö sellainen muoto, joka vaikeuttaa synnytystä ole huonompi kuin sellainen, joka edistää sitä? Eikö kiintymystä vaille jäävät missaa jotain tärkeää. Luonto ei näe asiaa näin. Tärkeintä on geneettisen materiaalin välittäminen. Sen voi tehdä myös sellainen, joka ei kiinny tai halua lapsia. Hän voi esimerkiksi kehittää yhteisöään (samankaltaiset geenit leviää) tai auttaa sisarusta kasvattamaan lapsia. Sukulaisessa geenit leviävät (sukulaisvalinta).

Entä kaikki sairaudet? Miksi periytyviä sairauksia on yhä olemassa? Miksei luonnonvalinta karsi niitä pois.

Riippuu sairaudesta. Myöhään alkavat sairaudet eivät ole ihmiskunnassa olleet ongelma, koska lisääntyminen on tapahtunut ennen kuin sairastuu tai kuolee pois. Monet lisääntymisiässä vaikuttavat sairaudet ovatkin harvinaisia. Lisäksi osasta on hyötyä tietyissä oloissa. Esim. sairauteen asti epäluuloinen voi olla ainoa selviytyjä ympäristössä, joka todella on vihamielinen. Tällaiset ihmiset ovat myös usein tosi asiassa saaneet kärsiä muiden vihamielisyyttä eli sairaus voi olla merkki mukautumisesta ympäristöön. Se vain ei toimikaan, jos ympäristö muuttuu jälleen ystävälliseksi. Esimerkiksi skitsofreniassa, joka on mainittu ketjussa, on paitsi geneettinen, myös ympäristökomponentti. Tällaiset sairaudet kertovat geenien vaikutuksen monimutkaisuudesta.

Siis mikäli ihminen on saanut saman lapsiluvun kuin saisi ilman sairauttakin, hänen fenotyyppinsä ei vähene verrattuna muihin. Tämähän koski ennen monesti myös

skitsofreniaa, koska ihmiset saivat lapsensa niin nuorina ja kuolivat nuorina. Synnynnäiset sairaudet puolestaan ovat usein resessiivisiä. Luonnonvalinta valitsee aina fenotyyppejä. Kantajayksilöillä on terve fenotyyppi, joten he voivat saada sairaan lapsen. Lisäksi jotkin mutaatiot syntyvät toisia herkemmin, joten niitä syntyy myös sattumalta uudestaan tietyllä mutaatiovauhdilla.

Itse asiassa uskon monienkin psykiatristen sairauksien olevan pohjimmiltaan mukautumista vaikeisiin oloihin ja että niistä on alun perin ollut hyötyä esim. lapsuudessa tai nuoruudessa. Ne voivat olla muyös yhteisöä hyödyttäviä ominaisuuksia. Esimerkiksi lievän masennuksen kaltainen käyttäytyminen kohdistaa voimavarat vaikeissa oloissa itselle tärkeisiin asioihin ja omiaan kuuleva joutuu keskittymään ympäristön ääniin ja näkymiin ja herkistyy vaaroille, mistä on vaarallisessa ympäristössä valtava hyöty koko yhteisölle. Siksi tällaisia ihmisiä on maailmassa suunnilleen frekvenssillä yksi per yhteisö.

Muutenkin olen sitä mieltä, että erilaisten ihmisten säilyminen populaatiossa on rikkaus. Voi olla haitallista medikalisoida tiettyjä ominaisuuksia, etenkin jos henkilö itse ei koe hyötyvänsä lääkkeistä. Olosuhteiden muuttuessa ja yhteiskunnallisessa murroksessa meiltä puuttuvat tuolloin ihmiset, jotka olisivat herkistyneet näkemään vaaran. Moni psykiatrinen sairaus voidaan muutenkin täysin ehkäistä tehokkaalla keskusteluavulla varhaisessa vaiheessa. Tämän voi antaa sairastuneen välittävä lähipiiri, työ, koulu tai yhteisö esim. yhteiskunnan psykoterapeuttien muodossa. Kuitenkin pitää muistaa, että yhteiskunta myös suojelee itseään vaarallisimmilta jäseniltään. Siksi vankiloita ja laitoshoitoa tulee olla olemassa.

Miksi lääkärit kirjoittavat tärkeisiin lausuntoihin soopaa, jota kukaan ei ole sanonut tai tehnyt? Kun tästä mainitsee, he suuttuvat. Ehkä kannattaisi pistää nauhuri päälle, jos ei pysy kärryillä, mitä asiakas/potilas sanoo. 

Ennen kaikkea karmea työ oikoa noita. Vai antaako vain mennä sellaisenaan eteenpäin, puuta heinää tai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaupungilla haluaa puhua jotain, esim. kysyä neuvoa, vieraalle tummaihoiselle ihmiselle, niin tulisiko yrittää kysyä ensin suomeksi? Onko loukkaavaa kysyä enkuksi, jos tyyppi vaikka onkin suomalainen?

Oletus ettei ole aikaa yrittää etukäteen selvittää mitä kieltä hän puhuu.

Mulla on tapana puhutella vähän molemmilla kielillä, ellen tiedä, mitä kieltä vastapuoli puhuu, siis tähän tapaan: "Hei anteeksi, excuse me...." sitten kuuntelen, millä kielellä toinen minulle vastaa. Voin myös kysäistä, että "Puhutko suomea?" Sen kysymiseen ei nyt montaa sekuntia mene.

Mutta kysytkö noin kaikilta? En muista, että kukaan Suomessa olisi aloittanut minulle englanniksi, jos siis itse puhuu suomea. Olen sinisilmäinen ja vaaleatukkainen hyvin suomalaisen näköinen. Silloin minusta on loukkaavaa, jos vain tummaihoisille tai muuten erinäköisille puhut noin, ja päättelet vain ulkonäön perusteella.

Itse aloitan aina Suomessa suomeksi, ellei tilanne vihjaa muuta. Esim. lentokentällä voi hyvin arvata, että joku ei ymmärrä suomea.

Koet loukkaavaksi, että ulkomaalaisen näköistä puhutellaan englanniksi, mutta et koe loukkaavaksi, että sinua puhutellaan suomeksi. Eikö tässä mielestäsi ole ristiriitaa? Ne sinua puhuttelevatkin tekevät olettamuksensa puhtaasti ulkonäön perusteella. Miksi sellainen olisi loukkaavaa vain tummaihoisille tai "muuten erinäköisille"? 

Kirjoitin ilmeisesti epäselvästi. Ei siinä ole mitään ristiriitaa. Minä puhuttelisin Suomessa ihmisiä aina suomeksi, vaaleita, tummia, kaikennäköisiä, jos ei tiedä ihmisestä mitään muuta kuin ulkonäön.

Tosiaan tilanteen mukaan voi mennä, eli paikassa, missä monet eivät osaa suomea (esim. se Lapin-matkakohde), on myös ok aloittaa kaikille englanniksi tai suomea ja englantia sekaisin. Mutta ei ole ok päätellä vain ulkonäön, tai varsinkaan ihonvärin perusteella, mitä kieltä henkilö puhuu.

Ulkomaalaistaustaisia tämä ei varmaan loukkaa niin paljon kuin täysin suomalaisia tummaihoisia. Ja ihmiset ovat tietysti erilaisia, mutta jos jostakusta tuntuu pahalta ja toisista ei, niin tekisin sen mukaan, että kaikilla on hyvä olla.

Saako sukkia pitää jaloissa nukkuessa? Minulle on sanottu, että ei saa, mutta jalkojani paleltaa usein mennessäni nukkumaan nyt, kun ilmat ovat alkaneet viilentymään.

Kylmäjalka kirjoitti:

Saako sukkia pitää jaloissa nukkuessa? Minulle on sanottu, että ei saa, mutta jalkojani paleltaa usein mennessäni nukkumaan nyt, kun ilmat ovat alkaneet viilentymään.

Miksei saisi pitää? Tottakai saa jos haluaa. Kuka sinulle on sanonut ettei saa, ja miten hän on asian perustellut?

Vierailija kirjoitti:

Kylmäjalka kirjoitti:

Saako sukkia pitää jaloissa nukkuessa? Minulle on sanottu, että ei saa, mutta jalkojani paleltaa usein mennessäni nukkumaan nyt, kun ilmat ovat alkaneet viilentymään.

Miksei saisi pitää? Tottakai saa jos haluaa. Kuka sinulle on sanonut ettei saa, ja miten hän on asian perustellut?

Eräs sukulainen sanoi minulle joskus jotain sellaista, että veri ei kierrä jaloissa yhtä hyvin kun käyttää sukkia kuin silloin kun niitä ei käytä ja siksi nukkuessa pitää jalkojen olla paljaana. Hän myös mainitsi, että ihmisen on oltava mahdollisimman paljon ilman sukkia, että hiki pääsee haihtumaan jaloista mitä ei tapahdu sukkia käyttäessä.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö 16v kirjoitti:

Miksi naiset, jotka eivät halua tai voi imettää vauvojaan eli ruokkia sitä rintamaidollaan niin antavat vauvoilleen jotain äidinmaidon korviketta vaikka se on varmasti kalliimpaa kuin tavallinen lehmänmaito? Minä odotan vauvaa ja jos minulla ei riitä maito, niin annan vauvalleni lehmänmaitoa. Eihän sillä ole vauvan kannalta merkitystä, että saako se äidin, lehmän, lampaan tai vaikka kamelin maitoa. Maito kuin maito, samaa ainetta ne kaikki ovat.

Lehmänmaidossa on proteiinia joka ei sovi pienen vauvan munuaisille, vaan voi pahimmillaan tuhota vauvan munuaisten toiminnan. Siksi.

Mutta eihän se vauva sitä tiedä, että saako se lehmän, äidin, rotan tai vaikka sarvikuonon maitoa ja proteiini on proteiinia oli se sitten missä maidossa tahansa. Vauva tarvitsee proteiinia ja sen on sitä saatava maidosta, että on ihan turha väittää, että lapsen munuaiset eivät muka kestä sitä. Sitäpaitsi ne munuaisethan eli munat ovat vain pojilla.