Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Mikä on elämän tarkoitus?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ylhäällä ei ole alhaalla?

Yhtä hyvin voisi kysyä toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sorsat, joutsenet ym. vesilinnut eivät mene kovankaan tuulen mukana, vaan pysyvät paikoillaan? Polkevatko ne koko ajan vimmatusti räpylöillään vai miten tämä on mahdollista?

Joissain luontodokumenteissa on näytetty kuvaa veden alta ja vesilinnut todellakin polkee räpylöillään koko ajan.

Okei. Tuli vaan mieleen tuossa, kun alkuviikosta katselin joutsenia, jotka 10 m/s-tuulessakaan eivät olleet millänsäkään. Ihminen kuitenkin joutuu jo pistämään aika paljon kampoihin, jos on esim. uimassa tai veneellä samanlaisessa tuulessa. Ehkä niillä auttaa räpylöiden muoto.

Vierailija kirjoitti:

Miten Salkkarit pyörii vielä telkkarissa, kun ne näyttelijät ei ole kovin hääppöisiä.

Koska Suomen kansa on niin tyhmää, että kaikenlainen paska kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten Salkkarit pyörii vielä telkkarissa, kun ne näyttelijät ei ole kovin hääppöisiä.

Sarja oli aikoinaan suomen ainoa päivittäinen saippuasarja ja sai erilaisena sarjana vankan katsojakunnan. Sarjaan kuuluu keskimääräistä huonompi näyttelijätyö. Se on todennäköisesti osa sarjan viehätystä. samoin mahdottomat juonenkäänteet.

Sarja kuulu puhtaasti aivot narikkaan osioon. sen ei ole tarkoitus tehdä katsojastaan parempaa ihmistä vaan saada hänet viihtymään se pieni hetki.

Vastaavantyylisiä elämänkevennyksiä on TV täynnä. Kertauksena salkkarien voima on se, että sillä ei ole kilpailijoita omassa genressään ja että se on saanut instituution aseman, 

ja juu itselle se ei ole koskaan uponnut :)

Miksi toiset kutsuu somessa lapseaan pelkällä etukirjaimella eikä koko nimellä? En oo tajunnut miksi?

Miksi paitojen saumat kiertävät? Miten sitä voisi estää?

Vierailija kirjoitti:

Miksi toiset kutsuu somessa lapseaan pelkällä etukirjaimella eikä koko nimellä? En oo tajunnut miksi?

Haluavat ehkä pitää yksityisyydestä kiinni edes jotenkuten.

Vierailija kirjoitti:

Miksi toiset kutsuu somessa lapseaan pelkällä etukirjaimella eikä koko nimellä? En oo tajunnut miksi?

Osalla ihmisiä on todella laaja sometuttujen piiri. Nämä pelkällä kirjoimella tai termeillä esikoinen/keskimmäinen/kuopus haluvat, että lähipiiri tietää kenestä on kysymys. Mutta eivät välttämättä halua julistaa kokomaailmalle lapsiensa asioita.

Harva jaksaa stalkata vanhojen koulukaverian lasten nimiä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu, että kun puristaa vatsaa sisään, niin samalla myös takamus puristuu? Eli miksi pelkän vatsan puristaminen on vaikeampaa kuin noiden molempien kehon kohtien puristaminen yhtä aikaa?

Nykyään tiedetään lihasten olevan yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi pelkän yhden lihaksen toiminnan eriyttäminen on lähes mahdotonta. Lihaksen jännittäminen voi vaikuttaa mm. kalvorakenteiden kautta kauas kohteesta. Tässä kyseisessä tapauksessa voisin päätellä olevan kyse vastaavanlaisesta tapahtumasta. Syvät vatsalihakset ovat yhteydessä lantionpohjan lihaksiin, mikä voisi selittää peräaukkoa ympäröivien lihasten jännittymisen vatsaa supistaessa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi paitojen saumat kiertävät? Miten sitä voisi estää?

Koska langansuunnat eivät ole suorassa. Paidat on valmistettu halvoista materiaaleista ja kankaassa on voinut jo leikkuuvaiheessa olla vinot langansuunnat. Tai paidat on leikattu ns. vinoon materiaalia säästäen. Prässäämällä vinoutta voi saada pois, mutta pesun jälkeen sauma jälleen kiertää.

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko kehon rasva myös iskunvaimentimena?

Kyllä. Kuten joku aiemmin mainitsikin, että jalkapohjissa ainakin, mutta lisäisin vielä ikääntyessä olevan suositeltavaa omistaa _hieman_ enemmän ylimääräistä. Varmasti myös vararavinnon kannalta, kun ruoka ei enää maistu, mutta myöskin suojaamaan hauraita luita.

Jos ottaa salaatin pizzeriassa tai jossain muussa paikassa, niin onko outoa, jos laittaa siihen kahta erilaista salaatinkastiketta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi paitojen saumat kiertävät? Miten sitä voisi estää?

Koska langansuunnat eivät ole suorassa. Paidat on valmistettu halvoista materiaaleista ja kankaassa on voinut jo leikkuuvaiheessa olla vinot langansuunnat. Tai paidat on leikattu ns. vinoon materiaalia säästäen. Prässäämällä vinoutta voi saada pois, mutta pesun jälkeen sauma jälleen kiertää.

Lakanoissa sama juttu. Ennen oli tarkkaan katsottava kaikissa kankaissa langansuunta ja leikattava sen mukaan. Mutta nyt jopa lakanat voivat 'kiertää' niin että niitä ei saa mitenkään mankeloitua sileäksi eikä ensinkään suoraksi kaikki sivut tasan.

Vierailija kirjoitti:

Tehdäänkö teillä töissä virheitä?

Kaikkialla sanotaan että me ollaan vaan ihmisiä ja virheitä sattuu, mutta kun se virhe tulee, sen saa tuntea nahoissaan katseista, käytöksestä tai suorasta kettuilusta. Äsken tein työssäni virheen (välitin sähköpostin pari pv myöhässä, sisälsi tärkeän sopimuksen) ja nyt särkee päätä niin että juuri sietää olla. Pelkään virheitä enkä pääse niistä yli kuten pitäisi. Jotkut kohauttavat olkiaan virheille. Itse mietin tätä loppupäivän ja huomenna varmaan edelleen nolostelen töissä...ahdistaa.

Kun ehtii tehdä tarpeeksi paljon virheitä niin työssä kuin muuallakin, niille alkaa vain kohautella olkiaan. Jos ei ole kenenkään hengestä kysymys, niin huomaa että ei virheistä yleensä mitään elämää suurempia seurauksia ole. Virheet vaan korjataan tai niiden kanssa eletään ja sillä selvä.

Seuraako joku Iidan matkassa -blogia edes sivusilmällä? Olenko minä vain tolkuttoman kivikautinen ihminen vai onko hän kohtuullisen erikoinen/lapsellinen ihminen? Ihme kreisibailausta jatkuvasti. 

Salkkareiden jakso 3411 on nimeltään "Benamin sihisi hississä". Pitäisikö tuon olla "Benjamin sihisi hississä" vai onko siinä jokin vitsi, jota en ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Tehdäänkö teillä töissä virheitä?

Kaikkialla sanotaan että me ollaan vaan ihmisiä ja virheitä sattuu, mutta kun se virhe tulee, sen saa tuntea nahoissaan katseista, käytöksestä tai suorasta kettuilusta. Äsken tein työssäni virheen (välitin sähköpostin pari pv myöhässä, sisälsi tärkeän sopimuksen) ja nyt särkee päätä niin että juuri sietää olla. Pelkään virheitä enkä pääse niistä yli kuten pitäisi. Jotkut kohauttavat olkiaan virheille. Itse mietin tätä loppupäivän ja huomenna varmaan edelleen nolostelen töissä...ahdistaa.

Tähän on tullut jo hyviä vastauksia, mutta lisäänpä vielä omani.

Kaikissa töissä tehdään virheitä, joissain ne vain ovat kohtalokkaampia kuin toisissa (esim. aivokirurgia, lennonjohto tms.). Joissain töissä virheet ovat harmittomia tai vain hieman harmillisia, ja aika usein korjattavissa.

Jos sinulle kettuillaan ilkeämielisesti pienestäkin virheestä, vika ei ole sinussa, vaan työyhteisössä/ johdossa. Joillain työpaikoilla ilmapiiri on niin myrkyllinen, että virheitä suorastaan odotetaan tulevan, jotta niistä pääsisi näpäyttämään. Tyypillinen näpäyttäjä on itse tietenkin täydellinen itse.

Erityisen pahat virheet on sitten sellaisia, jotka pitää käydä läpi ja joista täytyy ottaa omalta osaltaan vastuu. Tässä ei kuitenkaan saa käyttää mitään nöyryytystaktiikkaa, vaan virheen tehnyt käy asiaa läpi vaikkapa esimiehen kanssa kahdestaan.

Olen kuullut sellaisistakin työyhteisöistä, joissa työntekijän pienetkin erehdykset puidaan suureen ääneen viikkopalaverissa esimiehen johdolla. Sellaisesta työpaikasta suosittelisin irtisanoutumaan pikimmiten, jos yhtään arvostaa omaa mielenterveyttään.

Tuohon omaan suhtautumiseen virheisiin sanoisin, että murehtiminen on inhimillistä ja kertoo, että olet tunnollinen ja hyvä työntekijä. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi soimaamalla ja murehtimalla menneitä. Työ ei ole sen arvoista. Usein pitkään alalla ollut oppii ottamaan hieman rennommin ja parhaassa tapauksessa kohauttamaan olkiaan virheille, ellei kyseessä ole ihmishenki tai terveys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehdäänkö teillä töissä virheitä?

Kaikkialla sanotaan että me ollaan vaan ihmisiä ja virheitä sattuu, mutta kun se virhe tulee, sen saa tuntea nahoissaan katseista, käytöksestä tai suorasta kettuilusta. Äsken tein työssäni virheen (välitin sähköpostin pari pv myöhässä, sisälsi tärkeän sopimuksen) ja nyt särkee päätä niin että juuri sietää olla. Pelkään virheitä enkä pääse niistä yli kuten pitäisi. Jotkut kohauttavat olkiaan virheille. Itse mietin tätä loppupäivän ja huomenna varmaan edelleen nolostelen töissä...ahdistaa.

Kun ehtii tehdä tarpeeksi paljon virheitä niin työssä kuin muuallakin, niille alkaa vain kohautella olkiaan. Jos ei ole kenenkään hengestä kysymys, niin huomaa että ei virheistä yleensä mitään elämää suurempia seurauksia ole. Virheet vaan korjataan tai niiden kanssa eletään ja sillä selvä.

Hyvin sanottu. Jossain tv-ohjelmassa pari vuotta sitten oli juttua autistien palkkaamisesta teleoperaattorin palvelukseen, muistaakseni Tanskassa. Kävi ilmi että heidän palkkaamiensa autistien virheprosentti oli pyöreä nolla siinä missä meidän taviksien prosentti oli, nyt kun muistaisi, ehkä jotain 5 - 10 paikkeilla tietyn tehtäväkokonaisuuden arvioinnissa. Pointti: vain harvat ja valitut voivat päästä virheettömään suoritukseen kun toistoja tulee satoja, tuhansia ja kymmeniätuhansia.

Meillä on töissä pari tiukkista jotka vainoavat kyllä muita virheiden takia mutta menevät täysin umpisolmuun kun käy ilmi että he ovat itse tehneet virheen. Eipä heitä kukaan siitä mitenkään painosta tai kiusaa kun heistä jotenkin aavistaa että he käristävät itseään parilalla ihan tarpeeksi oman päänsä sisällä.

Tietääkö kukaan tämän laulun nimeä ja kuka sen esittää? Se alkaa muistaakseni näin: "Sulle silmäni annan, annan ihon, huulet, kaiken. Kädet nämä sulle annan..." Olen kuullut sen naisen laulamana.