Kyllä sen näkee ihmisen naamasta, jos ruokavalio koostuu Xtrasta ja Lidlistä – miksi syöt haloaa ja huonoa?

Kyllä sen ihmisen kasvoista valitettavasti näkee, jos ruokavalio koostuu pääasiassa ns. halpahallituotteista kuten Xtra, Lidl ja muut vastaavat. Iho on jotenkin samea, katseessa on tiettyä harmautta ja koko olemuksessa näkyy sellainen jatkuva kehon kokonaisvaltainen tyytymättömyys ja eurojen laskeminen. Ei sitä tarvitse edes kysyä, kun näkee jo kaukaa, että aamupalalla on vedetty jotain Coopin halpaa leikkelettä ja iltapalaksi jotain 79 sentin makaroonia.

Ruokavalio on kuitenkin yksi selvimmistä sivistyksen ja elintason mittareista. En itse voisi kuvitellakaan altistavani elimistöäni moiselle teolliselle bulkkiravinnolle.

Meillä esimerkiksi pääkylmiö on käytännössä oma gastronominen instituutionaa. Siellä on oma lämpötila-alue ranskalaisille juustoille, erillinen kosteussäädelty osasto italialaisille leikkeleille ja viinikellarin yhteydessä luonnollisesti oma osastonsa erikoistuotteille.

Juustohyllyltä löytyy muun muassa 36 kuukautta kypsytettyä Parmigiano Reggianoa, aitoa Comté 36M -juustoa, Brillat-Savarin truffella, Roquefort Société Cave Traditionia ja käsityönä valmistettua Époisses de Bourgognea. Leikkelepuolella on Joselito Gran Reserva -ilmakuivattua kinkkua, culatello di Zibelloa, pata negra Bellotaa, bresaola della Valtellinaa ja muutama kiekko harvinaista mortadellaa, jota ei valitettavasti saa edes tavallisista eurooppalaisista herkkukaupoista.

Vihanneslaatikossa on valkoista Alba-tryffeliä, Périgordin mustaa tryffeliä, San Marzano DOP -tomaatteja, käsin poimittuja piquillo-paprikoita ja tietenkin Amalfin sitruunoita. Hedelmäosastolla kypsyvät japanilaiset Ruby Roman -rypäleet ja muutama laatikollinen täydellisen kypsiä italialaisia valkopersikoita.

Lisäksi löytyy Oscietra-kaviaaria, Gillardeau-ostereita, kuningasrapua, tuoretta kampasimpukkaa, hummeria, käsin pyydettyä turbotia ja muutama pullo Dom Pérignon P2:ta sekä Krug Clos du Mesnil -samppanjaa.

Voita ei tietenkään osteta marketista vaan meille toimitetaan suoraan Normandiasta raakakermasta valmistettua Bordier-suolavoita. Oliiviöljy on yhden pienen Toscanan tilan vuosituotantoa, balsamico vähintään 25 vuotta kypsytettyä Aceto Balsamico Tradizionale di Modenaa.

Ja kyllä, tiedän että tämä ehkä voi kuulostaa joidenkin mielestä jopa ylimieliseltä. Mutta jos vaihtoehtona on syödä Xtran eineslihapullia ja juoda kahvia, jonka pavut on poimittu ties mistä tarjousketjun alihankkijalta, niin ehkä pieni itsekunnioitus olisi paikallaan. Ei ruoan tarvitse olla kaikille elämäntapa. Mutta älkää sitten ihmetelkö, jos kasvoista näkyy, millaisella budjetilla siellä mennään. Olet mitä syöt. Me olemme valinneet olla katsomatta kilohintaa kuin korkeintaan käänteisesti - halvalla ei voi saada laadukasta ja hyvää. Meillä katsotaan ennemmin vuosikertaa.