Lue keskustelun säännöt.
Mikä yleinen elämäntapa olisi sinulle painajainen?
28.06.2017 |
Eli minkälainen lähipiirisi tai tuntemattoman elämäntyyli olisi sinusta hirveää?
Minun tuttavapiirissäni on monella tapana kituuttaa pelkällä vedellä ja leivällä ahdistavassa työympäristössä 9 kuukautta vuodesta ja matkustaa sitten lopuksi 3 kuukaudeksi leikkimään rikasta palmun alle johonkin kehitysmaahan. Puistattaa ajatuskin, että 3/4 vuodesta vain odottaisit sitä yhtä 1/4, ei sopisi minulle ollenkaan.
Kommentit (616)
Koira lemmikkinä esim. kerros- tai rivitalossa asuessa. Älkää luulko väärin, olen erittäin eläinrakas ja ottaisin mielelläni koiran, mutta en haluaisi sitä sisään kotiini.
Ensinnäkin haluaisin ison pihan jossa olisi suuri aitaus ja kunnollinen koppi koiralle, eikä niin se joutuisi elämään sisätiloissa. Toiseksi ällöttää aina ajatus siitä miten epähygieeninen koira on sisätiloissa, etenkin kun se ensin pientaroi jossain ojan pohjalla, ja sitten se päästetään sohvalle/sängylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkkiksena oleminen ja alkoa käyttävä puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen nykyisen koulutetun keskiluokan elämäntapa, jossa valvotaan aina aamuyöhön ja tilaillaan ruuat netistä olisi vastenmielistä. Ei onnistuisi.
Joo. Hyi että jos kaikki ruoka olis jotain wolttiruokaa. En pystyis. Ne kuskit on niin vastenmielisiä ja koko ajan saa lukea miten ne syö niitä ruokia likaisine käsineen.
En myöskään haluaisi elää perheellisenä yhtään missään koska en jaksaisi lapsia, yhtään minkäänlaisia sellaisia.
Bussilla tai julkisilla matkustaminen töihin Helsingissä aamuisin ja iltapäivisin näin yli 40 veenä. En pystyis. Ne on tarkoitettu nuorisolle ja vanhuksille.
Työskentely päiväkodissa tai muuten lasten kanssa. En pystyis!
Äitänä oleminen ja perhekeskeinen suomijumi elämä on kauheata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kanssa asuminen kerrostalossa, jossa kaikki kyttäävät toisiaan. En saisi lapsia elämään hiljaisesti. Asunto olisi pieni, omaa pihaa ei olisi - mihin lapset pitäisi viedä? Jatkuvasti johonkin leikkipuistoon?? Koira ei saisi haukkua jne.
Täysin mahdotonta elää tavallista arkielämää.
Lisäksi asunto olisi hemmetin ahdas koppi, en pystyisi tunkemaan perhettäni ja koko elämääni johonkin alle 100 neliön katiskaan. Ei yksityisyyttä - autokin pitäisi pitää ulkona (autotalleja ei aina riitä kaikille). Pihalla ei voisi tehdä mitään - ei edes vaihtaa autoon renkaita tai öljyjä tai pestä autoa. Kamalaa. Ei voisi nikkaroida mitään, ei tehdä yhtään mitään. Kotona voisi lähinnä vain istua tai maata, ja pitäisi siinäkin koko ajan ottaa naapurit huomioon.. ei hemmetissä.
Ehkä sitten, kun täytän 70 vuotta, muutun rollaattoriaikuiseksi enkä jaksa tehdä enää pihatöitä, voisin harkita kerrostaloa. Silti rivitalokin veisi varmaan voiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä nykyinen missä pitää käydä töissä ja elämä valuu hukkaan. Taskulla on jatkuvasti joku taho verojen tai muiden maksujen muodossa. Työnteolla ei pysty edes parantamaan omaa tilannetta.
Melkein motivoi, kun näkee mihin rahat haaskataan.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa asuminen kerrostalossa, jossa kaikki kyttäävät toisiaan. En saisi lapsia elämään hiljaisesti. Asunto olisi pieni, omaa pihaa ei olisi - mihin lapset pitäisi viedä? Jatkuvasti johonkin leikkipuistoon?? Koira ei saisi haukkua jne.
Täysin mahdotonta elää tavallista arkielämää.
Lisäksi asunto olisi hemmetin ahdas koppi, en pystyisi tunkemaan perhettäni ja koko elämääni johonkin alle 100 neliön katiskaan. Ei yksityisyyttä - autokin pitäisi pitää ulkona (autotalleja ei aina riitä kaikille). Pihalla ei voisi tehdä mitään - ei edes vaihtaa autoon renkaita tai öljyjä tai pestä autoa. Kamalaa. Ei voisi nikkaroida mitään, ei tehdä yhtään mitään. Kotona voisi lähinnä vain istua tai maata, ja pitäisi siinäkin koko ajan ottaa naapurit huomioon.. ei hemmetissä.
Ehkä sitten, kun täytän 70 vuotta, muutun rollaattoriaikuiseksi enkä jaksa tehdä enää pihatöitä, voisin harkita kerrostaloa. Silti rivitalokin v
Hohhoijaa🤣
Meidän kerrostalon takapihalla on valtava ja hieno leikkipuisto missä leikkiä ja naapurustossakin varmaan 30 leikki-ikäistä mistä valita seuransa. Mitä tekemistä teidän kodissa on lapselle pihalla, kun leikkipuisto ajatuksena on niin vastenmielinen? Hiekkalaatikko ja leikkimökkikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvokonservatiivinen lapsiperhe-elämä, jossa lapset kasvatetaan hyvin tiukkoihin raameihin, joko uskonnollisuutta ja/tai perinteisiä sukupuolirooleja korostaen.
Tuo pitäis olla kaikkialla lapset vois paremmin eikä rikollisuutta juurikaan olisi. Eli en ole samaa mieltä kanssasi.
No kuule, ei tarvi olla samaa mieltä, eikä kyllä sun mielipiteetkään oo mitään absoluuttisia totuuksia.
Kaikista palveluista kaukana asuminen, niin että aina tarvitsee autoa, ja mihin tahansa meneminen pitää suunnitella tarkkaan koska se vie aina vähintään tunnin tai pari pelkästään matkojen takia. En halua kuskata lapsia monta tuntia viikossa, tai tuhlata vapaa-aikaani pelkkiin kauppareissuihin. Jos harrastukset ja kiinnostuksenkohteet olisivat kaukana, muumioituisin varmaan kotiin ja näivettyisin henkisesti. Pahimpia ovat paikat jotka ovat kaukana kaikesta, mutta naapurit ovat silti viiden metrin päässä kyttäämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa asuminen kerrostalossa, jossa kaikki kyttäävät toisiaan. En saisi lapsia elämään hiljaisesti. Asunto olisi pieni, omaa pihaa ei olisi - mihin lapset pitäisi viedä? Jatkuvasti johonkin leikkipuistoon?? Koira ei saisi haukkua jne.
Täysin mahdotonta elää tavallista arkielämää.
Lisäksi asunto olisi hemmetin ahdas koppi, en pystyisi tunkemaan perhettäni ja koko elämääni johonkin alle 100 neliön katiskaan. Ei yksityisyyttä - autokin pitäisi pitää ulkona (autotalleja ei aina riitä kaikille). Pihalla ei voisi tehdä mitään - ei edes vaihtaa autoon renkaita tai öljyjä tai pestä autoa. Kamalaa. Ei voisi nikkaroida mitään, ei tehdä yhtään mitään. Kotona voisi lähinnä vain istua tai maata, ja pitäisi siinäkin koko ajan ottaa naapurit huomioon.. ei hemmetissä.
Ehkä sitten, kun täytän 70 vuotta, muutun rollaattoriaikuiseksi enkä jaksa tehdä enää pihatöitä, voisin harkita kerrostaloa. Silti rivitalokin v
Miksi kerrostalon pihassa ei voisi vaihtaa autonrenkaita tai pestä autoa? Monessa kerrostalossa on askertelutila, ja mikä parasta, työkalut yhteiskäytössä. Yksityisyyttä on rutkasti enemmän kuin maan tasolla omakotitalossa. Yläosattomissa en voi pihalla heilua, mutta puutarhatöitä saan siellä tehdä, kun on hyvä taloyhtiö. Lapset osaa käyttäytyä, ja roinaa ei ole niin että tarvitsisi sataa neliötä. Olen asunut molemmissa, omakotitalossa ja kerrostalossa, eikä haittaa yhtään että joku muu tekee lumityöt.
Mä kuolisin jos joutuisin johonkin koiravaljakkohommiin! Mikään ei tunnu niin ahdistavalta, kuin olla jossain korvessa ja lauma koiria jossain juoksusteroidipäissään vetäisi kelkassa minne sattuu. Huh huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhlissa juokseminen, juopottelu, roskatuoka, mökkeily, liika harrastaminen, eläinhullut ja järjetön tarve kuulua joukkoon. Irl ja somessa.
Vierailija kirjoitti:
Koira lemmikkinä esim. kerros- tai rivitalossa asuessa. Älkää luulko väärin, olen erittäin eläinrakas ja ottaisin mielelläni koiran, mutta en haluaisi sitä sisään kotiini.
Ensinnäkin haluaisin ison pihan jossa olisi suuri aitaus ja kunnollinen koppi koiralle, eikä niin se joutuisi elämään sisätiloissa. Toiseksi ällöttää aina ajatus siitä miten epähygieeninen koira on sisätiloissa, etenkin kun se ensin pientaroi jossain ojan pohjalla, ja sitten se päästetään sohvalle/sängylle.
Se koira itse kyllä on paljon onnellisempi sisätiloissa. Koirat on laumaeläimiä, ei ne halua joutua erilleen laumastaan pihalle kun muut on sisällä. Surullisia ne on kun joskus näkee jotain yksinäistä suomenpystykorvaa tms. räksyttämässä aidatussa alueessaan, yksinäisenä ja turhautuneena. Vaikka kuinka on koppi ja vettä joka pysyy sulana jne,
Kerrostalo- ja kaupunkielämä - ja tästä kokemusta yli kymmenen vuoden ajalta, enää ei vaan pysty.
Lapset - ei, ei ja vielä kerran ei.
Lemmikit - sama kuin edellinen, eli ei.
Suomen kautta eläminen - en ymmärrä miksi tavallinen keski-ikäinen ihminen julkaisee päivityksiä tavallisesta, keskinkertaisesta elämästään ja vielä enemmän ihmettelen miksi joku niitä lukee??
Painajainen olisi vastenmielinen kokopäivätyö, elämä pelkkää työtä, kauppareissua ja arjen pyörittämistä. Välillä otettaisiin humalatila avuksi. Ja harrastettaisiin jäykkää kyläilyä.
On painajainen melkein puoliksi toteutunut.
Puistattaa ajatuskin, että 3/4 vuodesta vain odottaisit sitä yhtä 1/4, ei sopisi minulle ollenkaan
Mutta jos ei ole mahdollisutta muulla tavoin sellaista totetuttaa kuin köyhäilemällä 3/4 vuodesta, niin onhan se 1/4 silloin varsinainen taivasaika, kun se vihdoin sieltä koittaa.
Samaan tapaan itsekin joudun tekemään, saadakseni eräänä päivänä kokea enemmän. Raha nääs rajoittaa tai ainakin sen puute.
Vierailija kirjoitti:
Kuolisin jos en saisi TEHDÄ mitään. En pystyisi elämään katselemalla kuten monet tuntuvat tekevän (telkkari, Netflix, leffat, keikat, festarit jne.). Minun pitää päästä joka päivä liikkumaan, rakentamaan, purkamaan, lukemaan, puhumaan, matkustamaan tai vaikka edes siivoamaan ollakseni onnellinen. Ehkä olen yksinkertainen vähän niin kuin koira joka tarvitsee lenkit joka päivä.
Kuolisin jos joutuisin elämään tuollaisen nonstop-puuhastelijan kanssa.
Säännöllinen alkoholin käyttö.Lomalla risteilylle Ruotsiin tai Tallinaan. Gourmet- ruokana pihvi ja punaviini.