UUSI YRITYS (ketju poistettiin): Asunnon osto kaduttaa
Aloitan tämän ketjun uudestaan, koska se jostain kumman syystä poistettiin ja tulee vain "pääsy kielletty", kun yrittää mennä keskustelusivulle. En ihan ymmärrä: ketju oli minusta todella asiallinen ja olisin halunnut lukea muiden kokemuksista ja tsemppauksista lisää! Sitä paitsi tuo "pääsy kielletty" on todella epäselvä ilmaus, en tajunnut mitä se tarkoittaa ennen kuin löysin täältä ketjun, jossa ihmeteltiin, miksi se mun aloittama ketju on poistettu. No, tässä uudestaan, jos joku innostuisi kommentoimaan:
Hei,
onko aivan järjetöntä myydä omistusasunto ja muuttaa vuokralle? Olen eronnut vuosi sitten, ostanut asunnon, muuttanut sinne lasteni kanssa (olen käytännössä täysin yksin lapsista vastuussa, tapaavat isäänsä todella harvoin), ja nyt se on alkanut kaduttaa. Asumiskulut on isot, koska jouduin ottamaan todella ison lainan, jossa on laina-aika ja kuukausierä ihan tapissa, ja laina on maksettu vasta kun olen eläkkeellä. Eihän siinä ole mitään järkeä!
Olen koko ajan paniikissa, että joku asunnossa hajoaa, tai tulee muita yllättäviä menoja, niin kuin on tässä vuoden mittaan jo tullutkin.
Tuntuu, että omistusasuminen pääkaupunkiseudulla on iso huijaus. Joka paikassa, missä väitetään sen olevan vuokra-asumista halvempaa, unohdetaan, että lainasta maksetaan korkoja ja 30 vuoden asumisaikana asunto on jo rempattava keittiötä ja kylppäriä myöten täydellisesti, mikä tarkoittaa helposti 50 tonnin lisälainaa. Ja taloyhtiön remontteja kiten putkiremppa tulee tuona aikana vuorenvarmasti.
Olenko ihan hullu, jos myyn vasta ostamani asunnon ja muutan vuokralle? Vuokralla saisin asumistukeakin, eikä tarvitsisi stressata. Tai niin kuvittelen :(.
Kommentit (200)
Miten keskituloinen voi saada asumistukea? Mielestäni sitä saa vain pienillä tuloilla.
Olet mahtava rahankäyttäjä, jos olet selvinnyt yksin keskituloisena asuntolainan, auton ja lasten kanssa. Jossain vaiheessa olisi syytä neuvotella myös lasten isän kanssa, miten hän osallistuu lasten elämään ja sen rahoittamiseen.
Mutta koska olet varmasti myös henkisesti lujilla, keskittäisin energian nyt lainan ehtojen uudelleen neuvotteluun.
Asuntoa ei tarvitse pitää eläkkeelle saakka, vaikka et myykään nyt. Muuta pienempään ja halvempaan, n. 10 vuoden kuluttua, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. He ovat kohta jo osa-aikatyö iässä ja voivat sen jälkeen maksaa omia kulujaan itse.
Mirti myös asuinmukavuutta kehuit jo aikaisemmin aluetta ja asuntoa.
Miksi se alkuperäinen ketju poistui?
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kerrostalo/rivarivertailussa ihmettelin lähinnä, että miksei omistuskerrostalo ole vaihtoehto. Kerrostalot ovat yleensä halvempia ja pienempi laina tarkoittaa pienempää kuukausierää.
S-pankista voi saada 45-vuoden lainan.
Noita superpitkiä lainoja ei saa mihin tahansa asuntoon, ne edellyttää jotain tiettyjä asuntotyyppejä
mursukki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat (omistus)rivarin ja (vuokra)kerrostalon kuluja keskenään?
Kuten moni on sanonut, on turha maksaa tuosta vakuutuksedta satasta kuussa. Kilpailuta vakuutus, joka kattaa työttömyyden ja työkyvyttömyyden, sillä saat jo huomattavan säästän kuussa. Lisäksi lainanlyhennystä voisi pienentää, varsinkin kun et ole kiinnostunut omaisuuden kartuttamisesta.
Voisin tosiaan selvitellä, saisiko tuon lainaturvavakuutuksen jostain halvemmalla ja yhtä hyvin ehdoin.
Auto on minulla ihan kamalan iso kuluerä, jouduin ostamaan sen eron yhteydessä. Ilman autoa emme kuitenkaan pärjää, koska muuten lapset eivät voi harrastaa ja kauppareissut menisivät ihan mahdottomiksi julkisilla (tai sitten ostaisin kaiken sikakalliista lähikaupasta). Emme pääsisi myöskään esim. isovanhempien luokse tai mihinkään. Autosta en voi enkä halua tinkiä.
Syy, miksi vertailen omistusrivarin ja vuokrakerrostaloasunnon kuluja, on se, että yritän miettiä, miten saisin kuukausittaisia asumismenojani pienemmiksi. Omistusrivarin kulut on ne, joita nyt maksan, mutta kerrostaloasunnon vuokra (vähän pienemmän kolmion kuin tämä nykyinen, olen valmis karsimaan myös tilasta) toisi kuukausittaisiin menoihin noin 200-300 euroa säästöä, kun mukaan laskee 150 e asumistukea, jota saisin vuokra-asuntoon mutta en tähän omistusasuntoon.
En siis tässä nyt vertaile, mikä asumismuoto on sijoitusmielessä järkevin tai tuottavin pitkällä aikavälillä, vaan yritän pärjäillä ison asuntolainani kanssa ja mietin, onko sen maksamisessa mitään järkeä, kun voisin asua pienemmilläkin kuukausimenoilla ja käyttää rahaa lapsiin ja elämiseen + saisin jotain säästöön. On selvää, että omistusasunto on sijoituksena järkevämpi kuin vuokralla asuminen.
En myöskään vertaile sitä, mikä asumismuoto on mukavin tai viihtyisin. Vaikka kyllä sekin vaakakupissani painaa, hyvin paljonkin, enkä olisi mihin tahansa kerrostaloon muuttamassa vaan olen katsellut ihan tietynlaisia tietyiltä alueilta. Myös aso on vaihtoehto, sellaisessa asuimme 10 vuotta ennen kuin erosimme. Ahdistaa, kun mitään ei jää tällä hetkellä säästöön, tai jos jää, sitten tapahtuu jotain yllättävää ja pienet säästöt menee siinä.
Minulla on siis se tilanne, että olen eronnut vuosi sitten ja olen käytännössä kahden lapsen totaaliyksinhuoltaja, vaikka meillä paperilla yhteishuoltajuus onkin. Olen keskipalkkaisessa työssä ja palkan lisäksi saan lapsilisät yh-korotuksin sekä Kelan elatustuen.
Viimeisen vuoden aikana olen oppinut omasta mielestäni todella säästäväiseksi, pidän kirjaa päivittäistavaramenoista ja ostan halvinta, en osta ylimääräistä jne. Kaikki säästökeinot ovat jo käytössä. Luulin että se riittää, mutta ei tunnu riittävän. Välillä näyttää, että jossain kuussa rahaa jääkin yli, mutta sitten hajoaa puhelin tai pesukone tai auto tai lasten harrastusmaksuihin tulee jokin ylimääräinen erä tai jotain.
Lainanlyhennystä en voi pienentää, minulla on laina-aika maksimissa eli 25 v. Vai mitä oikein tarkoitit tuolla, että lyhennystä voisi pienentää? Eihän lyhennystä noin vain pienennetä. Lainan kilpailuttaminenkaan ei tunnu vaihtoehdolta, koska muut pankit, joista aikanaan kysyin, eivät olisi näin isoa lainaa minulle edes myöntäneet. Samoin lyhennysvapaa: koska laina-aika on maksimissa, sitä ei varmasti myönnetä, tai sitten se tarkoittaa todella paljon isompaa kuukausierää myöhemmin. Vai onko jollekin myönnetty?
Ihan kuin yrittäisin koko ajan perustella itselleni, että vuokralle muutto ja tämän asunnon myyminen on järkevää :). En kuitenkaan tiedä, onko se järkevää, ja kyllähän se tuntuu niin isolta jutulta, etten ole sitä ihan yhtäkkiä toteuttamassa. Kaipaan vertaistukea! Jos ei olisi lapsia, varmaan myisin ja muuttaisin heti.
Ahdistaa myös se, että Suomessa omistusasuminen on toivottu ja arvostettu olotila ja vuokra-asuminen on lähinnä säälittävää. Vajoaisin johonkin alimpaan kastiin, jos muuttaisin vuokralle. Koska omistusasuminen vaan on niin JÄRKEVÄÄ.
ap
Älä laske elämääsi asumistuen varaan, sen suuruus, ehdot ja tulorajat voi heittää häränpyllyä jo ensi vuonna. Olet siis vaihtamassa suunnitelmaa 50-150 euron kk-säästön vuoksi kun tuo tuki jätetään laskuista pois. Sen 50 euroa vähintään säästät jo lainaturvaa järkeistämällä.
Parin ekan vuoden säästö häviää muutto- ja myyntikuluihin, vuokravakuuskin pitää saada kasaan (tonnin-pari?).
Jääkaapin rikkoutumista vastaan riittää luottokortti.
Ainahan omistusasunnon voi myydä kun jä eläkkeelle, ja samalla kuitata loppuvelan pois. Itsellä ainakin tarkoitus tehdä näin, kun lapset muuttaneet posi eikä muutenkaan tarvitse enää yli 100:n m2:n kotia. Eläkkeellä ajattelin muuttaa vuokralle, johonkin viihtyisään pikkutaajamaan, mutta kauas Helsingin järjettömän huonosta hoitotasosta!!
Itse asun tällä hetkellä omistusrivitalossa ja alussa asumiskustannuksiin meni n.50€ enemmän mitä vuokralla asuessa pienemmässä kerrostaloasunnossa. Asuinpaikka on muuttotappiokunta. Mutta, ostimme asunnon koska siinä on riittävästi tilaa, se on hyvällä paikalla, koulut ja kauppakeskukset lähellä ja koska se oli sopiva hinnaltaan.
Katsoin juuri muutama kuukausi sitten vuokrahintoja edellisestä asunnosta jossa asuimme, ja ne olivat nousseet vuodessa 30-40€! Eli se 50€ suurempi hinta tästä omistusasunnosta on nyt lähes tasoissa entisen asunnon vuokran kanssa. Toki, joudumme tätä jossain vaiheessa remontoimaan, ja vastike myös tulee nousemaan, mutta jos haluamme tämän myydä tulevaisuudessa niin onhan se kiva että uuteen asuntoon tai jos vuokralle haluaa takaisin niin on esim. 30000-40000€ välirahaa uuteen asuntoon tai säästöä asunnosta. Esim. Jos asuntoa on maksanut 500€/kk niin 6 vuodessa olet maksanut "itsellesi" 36000€ jos samalla hinnalla saa asunnon myytyä millä ostikin. Vuokralla asuessa tuskin saa 500€/kk säästöön..
Ja jos alle kahden vuoden kuluessa asunnon ostosta myyt asunnon, joudut maksamaan myyntivoitosta veron, lisäksi jos myyt välittäjän kautta niin heidän palkkionsa on joku prosenttiosuus myyntihinnasta. Saatat jäädä tappiolle kun vähentää asunnon myyntihinnasta nuo kulut ja se loppulaina mikä on vielä maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos alle kahden vuoden kuluessa asunnon ostosta myyt asunnon, joudut maksamaan myyntivoitosta veron, lisäksi jos myyt välittäjän kautta niin heidän palkkionsa on joku prosenttiosuus myyntihinnasta. Saatat jäädä tappiolle kun vähentää asunnon myyntihinnasta nuo kulut ja se loppulaina mikä on vielä maksamatta.
Esim. Op:n kiinteistövälityksellä välityspalkkio on vajaa 5% kauppahinnasta. Se tarkoittaa 200000€:n kauppahinnasta 10000€ !! Eli jos vuoden olet asunut niin lainaa pitäisi olla lyhennetty ainakin 15000€ jotta itsellesi jäisi siitä jotakin..
Vierailija kirjoitti:
Ainahan omistusasunnon voi myydä kun jä eläkkeelle, ja samalla kuitata loppuvelan pois. Itsellä ainakin tarkoitus tehdä näin, kun lapset muuttaneet posi eikä muutenkaan tarvitse enää yli 100:n m2:n kotia. Eläkkeellä ajattelin muuttaa vuokralle, johonkin viihtyisään pikkutaajamaan, mutta kauas Helsingin järjettömän huonosta hoitotasosta!!
Mutta maksatko 100 neliön asuntoa yksin keskituloisena yksinhuoltajana pääkaupunkiseudulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos alle kahden vuoden kuluessa asunnon ostosta myyt asunnon, joudut maksamaan myyntivoitosta veron, lisäksi jos myyt välittäjän kautta niin heidän palkkionsa on joku prosenttiosuus myyntihinnasta. Saatat jäädä tappiolle kun vähentää asunnon myyntihinnasta nuo kulut ja se loppulaina mikä on vielä maksamatta.
Esim. Op:n kiinteistövälityksellä välityspalkkio on vajaa 5% kauppahinnasta. Se tarkoittaa 200000€:n kauppahinnasta 10000€ !! Eli jos vuoden olet asunut niin lainaa pitäisi olla lyhennetty ainakin 15000€ jotta itsellesi jäisi siitä jotakin..
Asunnon myynti ei ole rakettitiedettä, myynti kannattaa hoitaa itse.
Jos osaa käyttää tietokonetta, osaa myydä asuntonsa.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa kerrostalo/rivarivertailussa ihmettelin lähinnä, että miksei omistuskerrostalo ole vaihtoehto. Kerrostalot ovat yleensä halvempia ja pienempi laina tarkoittaa pienempää kuukausierää.
S-pankista voi saada 45-vuoden lainan.
Samaa ihmettelen, miksi ap on ostanut nimenomaan rivitalon, joka on kallein vaihtoehto. Omakotitalossa saa vaikuttaa asumiskustannuksiin ja korjauksiin itse. Kerrostaloasuntona saman kokoinen asunto on paljon edullisempi kuin rivitaloasuntona. Ap on ehkä nyt jonkun stereotypian uhri, että lapsiperheellä tulisi olla omaa pihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä nyt ei ainakaan pidä miettiä, kumpi on arvostettua tai ei. Jos omistusasunnossa et pärjää, se vaan ei ole vaihtoehto. Jos oikeasti vuokralla pärjäät hyvin ja olet huoletta, tottakai se on järkevää. Jos olit jo ennalta päättänyt, miksi kysyt täältä?
No en ole ennalta päättänyt, siksi juuri haen täältä apua, vertaistukea, kokemuksia ja mielipiteitä. Samalla halusin herätellä keskustelua siitä, onko omistusasuminen niin järkevää kuin yleisesti kuvitellaan. Täälläkin monet tuntuvat pitävän omistusasunnon kuluja pienempinä kuin vuokra-asumisen sen perusteella, että lainanlyhennys on pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra. Eivätkä siis laske mukaan remonttikuluja, vastikkeita, korkoja yms. Ja kuvittelevat vielä, että asunto on alkuperäisessä kunnossaan 20 vuoden päästä saman arvoinen kuin nyt.
Halusin saada mielipiteitä puolesta ja vastaan, jotta osaisin ottaa kaiken huomioon.
Kyllähän sinä vuokralla asuessasi maksat yhtä lailla remonttikulut, vastikkeet, osakkeen omistajan lainanhoitokulut ja korot yms. Ne kaikki menevät vain vuokranantajan taskuun, siinä missä omasta maksaisit itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos alle kahden vuoden kuluessa asunnon ostosta myyt asunnon, joudut maksamaan myyntivoitosta veron, lisäksi jos myyt välittäjän kautta niin heidän palkkionsa on joku prosenttiosuus myyntihinnasta. Saatat jäädä tappiolle kun vähentää asunnon myyntihinnasta nuo kulut ja se loppulaina mikä on vielä maksamatta.
Esim. Op:n kiinteistövälityksellä välityspalkkio on vajaa 5% kauppahinnasta. Se tarkoittaa 200000€:n kauppahinnasta 10000€ !! Eli jos vuoden olet asunut niin lainaa pitäisi olla lyhennetty ainakin 15000€ jotta itsellesi jäisi siitä jotakin..
Asunnon myynti ei ole rakettitiedettä, myynti kannattaa hoitaa itse.
Jos osaa käyttää tietokonetta, osaa myydä asuntonsa.
Samaa mieltä. Olen myynyt asunnon itse. Dokumentit jotka siihen pitää olla, saa tilaamalla, ei välittäjillä ole niihin mitään salatiedettä. Hinta selviää kun vähän aikaa seuraa myynti-ilmoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos alle kahden vuoden kuluessa asunnon ostosta myyt asunnon, joudut maksamaan myyntivoitosta veron, lisäksi jos myyt välittäjän kautta niin heidän palkkionsa on joku prosenttiosuus myyntihinnasta. Saatat jäädä tappiolle kun vähentää asunnon myyntihinnasta nuo kulut ja se loppulaina mikä on vielä maksamatta.
Esim. Op:n kiinteistövälityksellä välityspalkkio on vajaa 5% kauppahinnasta. Se tarkoittaa 200000€:n kauppahinnasta 10000€ !! Eli jos vuoden olet asunut niin lainaa pitäisi olla lyhennetty ainakin 15000€ jotta itsellesi jäisi siitä jotakin..
Asunnon myynti ei ole rakettitiedettä, myynti kannattaa hoitaa itse.
Jos osaa käyttää tietokonetta, osaa myydä asuntonsa.
Aivan. Valitettavasti monet arastelevat ostamista entiseltä omistajalta suoraan. Tämä taitaa kyllä onneksi olla vähitellen muuttumassa, kun itse asuntoaan myyvät ilmoittelevat samoilla foorumeilla, kun välittäjät.
mursukki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat (omistus)rivarin ja (vuokra)kerrostalon kuluja keskenään?
Kuten moni on sanonut, on turha maksaa tuosta vakuutuksedta satasta kuussa. Kilpailuta vakuutus, joka kattaa työttömyyden ja työkyvyttömyyden, sillä saat jo huomattavan säästän kuussa. Lisäksi lainanlyhennystä voisi pienentää, varsinkin kun et ole kiinnostunut omaisuuden kartuttamisesta.
Voisin tosiaan selvitellä, saisiko tuon lainaturvavakuutuksen jostain halvemmalla ja yhtä hyvin ehdoin.
Auto on minulla ihan kamalan iso kuluerä, jouduin ostamaan sen eron yhteydessä. Ilman autoa emme kuitenkaan pärjää, koska muuten lapset eivät voi harrastaa ja kauppareissut menisivät ihan mahdottomiksi julkisilla (tai sitten ostaisin kaiken sikakalliista lähikaupasta). Emme pääsisi myöskään esim. isovanhempien luokse tai mihinkään. Autosta en voi enkä halua tinkiä.
Syy, miksi vertailen omistusrivarin ja vuokrakerrostaloasunnon kuluja, on se, että yritän miettiä, miten saisin kuukausittaisia asumismenojani pienemmiksi. Omistusrivarin kulut on ne, joita nyt maksan, mutta kerrostaloasunnon vuokra (vähän pienemmän kolmion kuin tämä nykyinen, olen valmis karsimaan myös tilasta) toisi kuukausittaisiin menoihin noin 200-300 euroa säästöä, kun mukaan laskee 150 e asumistukea, jota saisin vuokra-asuntoon mutta en tähän omistusasuntoon.
En siis tässä nyt vertaile, mikä asumismuoto on sijoitusmielessä järkevin tai tuottavin pitkällä aikavälillä, vaan yritän pärjäillä ison asuntolainani kanssa ja mietin, onko sen maksamisessa mitään järkeä, kun voisin asua pienemmilläkin kuukausimenoilla ja käyttää rahaa lapsiin ja elämiseen + saisin jotain säästöön. On selvää, että omistusasunto on sijoituksena järkevämpi kuin vuokralla asuminen.
En myöskään vertaile sitä, mikä asumismuoto on mukavin tai viihtyisin. Vaikka kyllä sekin vaakakupissani painaa, hyvin paljonkin, enkä olisi mihin tahansa kerrostaloon muuttamassa vaan olen katsellut ihan tietynlaisia tietyiltä alueilta. Myös aso on vaihtoehto, sellaisessa asuimme 10 vuotta ennen kuin erosimme. Ahdistaa, kun mitään ei jää tällä hetkellä säästöön, tai jos jää, sitten tapahtuu jotain yllättävää ja pienet säästöt menee siinä.
Minulla on siis se tilanne, että olen eronnut vuosi sitten ja olen käytännössä kahden lapsen totaaliyksinhuoltaja, vaikka meillä paperilla yhteishuoltajuus onkin. Olen keskipalkkaisessa työssä ja palkan lisäksi saan lapsilisät yh-korotuksin sekä Kelan elatustuen.
Viimeisen vuoden aikana olen oppinut omasta mielestäni todella säästäväiseksi, pidän kirjaa päivittäistavaramenoista ja ostan halvinta, en osta ylimääräistä jne. Kaikki säästökeinot ovat jo käytössä. Luulin että se riittää, mutta ei tunnu riittävän. Välillä näyttää, että jossain kuussa rahaa jääkin yli, mutta sitten hajoaa puhelin tai pesukone tai auto tai lasten harrastusmaksuihin tulee jokin ylimääräinen erä tai jotain.
Lainanlyhennystä en voi pienentää, minulla on laina-aika maksimissa eli 25 v. Vai mitä oikein tarkoitit tuolla, että lyhennystä voisi pienentää? Eihän lyhennystä noin vain pienennetä. Lainan kilpailuttaminenkaan ei tunnu vaihtoehdolta, koska muut pankit, joista aikanaan kysyin, eivät olisi näin isoa lainaa minulle edes myöntäneet. Samoin lyhennysvapaa: koska laina-aika on maksimissa, sitä ei varmasti myönnetä, tai sitten se tarkoittaa todella paljon isompaa kuukausierää myöhemmin. Vai onko jollekin myönnetty?
Ihan kuin yrittäisin koko ajan perustella itselleni, että vuokralle muutto ja tämän asunnon myyminen on järkevää :). En kuitenkaan tiedä, onko se järkevää, ja kyllähän se tuntuu niin isolta jutulta, etten ole sitä ihan yhtäkkiä toteuttamassa. Kaipaan vertaistukea! Jos ei olisi lapsia, varmaan myisin ja muuttaisin heti.
Ahdistaa myös se, että Suomessa omistusasuminen on toivottu ja arvostettu olotila ja vuokra-asuminen on lähinnä säälittävää. Vajoaisin johonkin alimpaan kastiin, jos muuttaisin vuokralle. Koska omistusasuminen vaan on niin JÄRKEVÄÄ.
ap
Tiesithän, että voit saada toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi se alkuperäinen ketju poistui?
Täältä poistui myös gallup jossa kyseltiin ihmisten asumismuotoa... joku tässä aiheessa on nyt tulenarkaa
Puhuit aiemmin että omistusrivarissa kk kulusi on n.900e, mistä ihmeestä aiot löytää pk seudulta halvempaa kolmiota? Ton verran maksaa kaksiot vantaalla ja yksiöt helsingissä, varsinkin jos haluat asua vähääkäön mukavalla alueella tai asunnossa. Pommin saa ostettua narkki/alkkislähiöstä helposti alle 100 000, joka on samassa kunnossa kun alle 900e kolmiot.
Paljonko tienaat? Mulla on sellanen olo että et vain osaa elää tulotasosimukaisesti vaan tuhlaat liikaa
Tuossa kerrostalo/rivarivertailussa ihmettelin lähinnä, että miksei omistuskerrostalo ole vaihtoehto. Kerrostalot ovat yleensä halvempia ja pienempi laina tarkoittaa pienempää kuukausierää.
S-pankista voi saada 45-vuoden lainan.