UUSI YRITYS (ketju poistettiin): Asunnon osto kaduttaa
Aloitan tämän ketjun uudestaan, koska se jostain kumman syystä poistettiin ja tulee vain "pääsy kielletty", kun yrittää mennä keskustelusivulle. En ihan ymmärrä: ketju oli minusta todella asiallinen ja olisin halunnut lukea muiden kokemuksista ja tsemppauksista lisää! Sitä paitsi tuo "pääsy kielletty" on todella epäselvä ilmaus, en tajunnut mitä se tarkoittaa ennen kuin löysin täältä ketjun, jossa ihmeteltiin, miksi se mun aloittama ketju on poistettu. No, tässä uudestaan, jos joku innostuisi kommentoimaan:
Hei,
onko aivan järjetöntä myydä omistusasunto ja muuttaa vuokralle? Olen eronnut vuosi sitten, ostanut asunnon, muuttanut sinne lasteni kanssa (olen käytännössä täysin yksin lapsista vastuussa, tapaavat isäänsä todella harvoin), ja nyt se on alkanut kaduttaa. Asumiskulut on isot, koska jouduin ottamaan todella ison lainan, jossa on laina-aika ja kuukausierä ihan tapissa, ja laina on maksettu vasta kun olen eläkkeellä. Eihän siinä ole mitään järkeä!
Olen koko ajan paniikissa, että joku asunnossa hajoaa, tai tulee muita yllättäviä menoja, niin kuin on tässä vuoden mittaan jo tullutkin.
Tuntuu, että omistusasuminen pääkaupunkiseudulla on iso huijaus. Joka paikassa, missä väitetään sen olevan vuokra-asumista halvempaa, unohdetaan, että lainasta maksetaan korkoja ja 30 vuoden asumisaikana asunto on jo rempattava keittiötä ja kylppäriä myöten täydellisesti, mikä tarkoittaa helposti 50 tonnin lisälainaa. Ja taloyhtiön remontteja kiten putkiremppa tulee tuona aikana vuorenvarmasti.
Olenko ihan hullu, jos myyn vasta ostamani asunnon ja muutan vuokralle? Vuokralla saisin asumistukeakin, eikä tarvitsisi stressata. Tai niin kuvittelen :(.
Kommentit (200)
Ehkä tätä on ehdotettu, mutta entä, jos panet omistusasuntosi vuokralle ja vuokraat itse mahdollisimman pienen asunnon johon teidän perhe mahtuu muutamaksi vuodeksi. Jos siis tämä järjestelmä tuottaa niin paljon voittoa, että rahaa jää pahan päivän varalle omistusasunnon korjauksiin, tyhjiin kuukausiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Aloitan tämän ketjun uudestaan, koska se jostain kumman syystä poistettiin ja tulee vain "pääsy kielletty", kun yrittää mennä keskustelusivulle. En ihan ymmärrä: ketju oli minusta todella asiallinen ja olisin halunnut lukea muiden kokemuksista ja tsemppauksista lisää! Sitä paitsi tuo "pääsy kielletty" on todella epäselvä ilmaus, en tajunnut mitä se tarkoittaa ennen kuin löysin täältä ketjun, jossa ihmeteltiin, miksi se mun aloittama ketju on poistettu. No, tässä uudestaan, jos joku innostuisi kommentoimaan:
Hei,
onko aivan järjetöntä myydä omistusasunto ja muuttaa vuokralle? Olen eronnut vuosi sitten, ostanut asunnon, muuttanut sinne lasteni kanssa (olen käytännössä täysin yksin lapsista vastuussa, tapaavat isäänsä todella harvoin), ja nyt se on alkanut kaduttaa. Asumiskulut on isot, koska jouduin ottamaan todella ison lainan, jossa on laina-aika ja kuukausierä ihan tapissa, ja laina on maksettu vasta kun olen eläkkeellä. Eihän siinä ole mitään järkeä!
Olen koko ajan paniikissa, että joku asunnossa hajoaa, tai tulee muita yllättäviä menoja, niin kuin on tässä vuoden mittaan jo tullutkin.
Tuntuu, että omistusasuminen pääkaupunkiseudulla on iso huijaus. Joka paikassa, missä väitetään sen olevan vuokra-asumista halvempaa, unohdetaan, että lainasta maksetaan korkoja ja 30 vuoden asumisaikana asunto on jo rempattava keittiötä ja kylppäriä myöten täydellisesti, mikä tarkoittaa helposti 50 tonnin lisälainaa. Ja taloyhtiön remontteja kiten putkiremppa tulee tuona aikana vuorenvarmasti.
Olenko ihan hullu, jos myyn vasta ostamani asunnon ja muutan vuokralle? Vuokralla saisin asumistukeakin, eikä tarvitsisi stressata. Tai niin kuvittelen :(.
Älä hätäile. Mitä väliä sillä on että saat lainan maksetuksi vasta kun olet eläkkeellä? Silloinhan voit myydä asunnon ja olet vapaa tekemään muita ratkaisuja: muuttaa vuokralle ja käyttää asunnon myynnistä saatuja rahoja eläkkeellä vaikka matkusteluun. Tai voit vaihtaa pienempään asuntoon ja joka tapauksessa sinulle jää ylimääräistä rahaa kulutettavaksi.
Olisiko sinulla näitä vaihtoehtoja käytettävissä jos olisit koko ajan maksanut vuokraa? Todennäköisesti ei, ellet sitten jatkuvasti olisi laittanut säästöön ylimääräistä ja saisit näille kuukausittaisille sijoituksillesi yhtä hyvän tuoton kuin asuntosi arvon nousu vastaavana aikana (kulujen jälkeen tietysti).
Omistusasunto on alemmalle keskiluokalle käytännössä ainoa mahdollisuus kerryttää varallisuutta pk-seudulla. Sen vuoksi monet niin kovasti ihannoivat omistusasumista. Ruuhka-Suomen ulkopuolella vuokralla asuminen voi olla paikoin jopa järkevämpää.
En myisi pääkaupunkiseudun asuntoa kuin viimeisessä hädässä.
Kuten sanottua, pankin kanssa voi neuvotella paremmasta lainasta tai hätätilanteessa maksaa vain korkoja (ei kuitenkaan kannata tehdä sitä nyt, kun korot ovat alhaalla).
Lapsesi muuttavat jossain vaiheessa pois kotoa ja silloin voit siirtyä pienempään asuntoon, mahdollisesti ilman lainaa.
Tuskin tulet olemaan koko elämääsi yksin. Eli ehkä jossain vaiheessa asuntoon muuttaa uusi mies jakamaan kuluja. Jne.
Lainasta huolimatta olet nyt isäntä. Vuokralla aina renki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä sen verran, että itsekin olen aina ajatellut, että omistusasuminen on paljon järkevämpää kuin vuokralla asuminen, sen takia halusinkin oman, kun se jotenkin oli mahdollista. Lisäksi minulla on ollut tärkeänä kriteerinä se, että omistusasuntovaltaisilla alueilla lasten ja itsenkin on vaan parempi asua, mihinkään vuokraslummeihin en aio lähteä. Mutta vuokra-asuntoja on muunkinlaisia, juurikin niitä sijoitusasuntoja ja sijoitusyhtiöiden asuntoja.
Nyt vaan tuntuu, että se stressaan liikaa asunnosta ja rahasta, pelkään paikkojen hajoamista, remonttikuluja, koronnousuja ja vaikka mitä ihan koko ajan. Tunnen olevani täysin epäonnistunut omistusasuja, musta ei ole tähän.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että taloyhtiössä asuessasi aika moni asia on taloyhtiön vastuulla korjata, esim. putket, patterit, ikkunat, ulkopinnat... Ei sinulla voi loputtomasti olla hajoavia paikkoja, joista joudut itse vastaamaan, lähinnä kodinkoneet ja niistäkin välttämättömiä uusittavia ovat lähinnä jääkaappi/-pakastin ja pyykkikone. Eivät nekään sentään vuosittain hajoa.
Ennen kommentointia olisi hyvä selvittää muutama perusasia. Taloyhtiö on yhtä kuin osakkaat, jos siis taloyhtiössä jotain korjataan, osakkaat vastaavat kustannuksista. Kaikki rahat kerätään osakkailta. Toki, jos yhdessä asunnossa jotain korjataan, kustannukset jakaantuvat, mutta, jos iso remontti, maksat siitä kyllä ihan osakeluvun määrään suhteutettuna. Lisäksi on hyvä lukea kustannustejakosopumis, siis se, mistä vastaat itse ja mistä yhtiö=kulut kaikille.
Mystistä "maksavaa yhtiötä" ei ole olemassa.Vastikettahan maksetaan juuri siksi, että sillä katetaan ne pienet, yllättävät remontit ja huoltotoimenpiteet. Jos jossakin asunnossa menee viemäri tukkoon, tai patteri ei toimi, niin huolto maksetaan yhtiövastikkeista, eikä lähetetä joka kerrasta laskua kaikille osakkaille. Isommista remonteistahan päätetään yhtiökokouksissa, käsittääkseni ap ei nyt mitään yllättävää putkiremonttia pelkääkään?
Vastasin hänelle, joka hehkutti, että yhtiö maksaa putket, ikkunat jne.
Yhtiövastikkeella maksetaan jätehuolto, pihatyöt, isännöinti, vakuutukset, yhteisten tilojen ja laitteiden (lämmönjako, vesi, viemärit jne.) kunnostus ja esim. meillä lämmitys (kaukolämpö). Ja se on tietysti, ja toivottavasti, mitoitettu, että pikkujutut maksetaan siitä.
Mikäli uusitaan ikkunat/katto/ulkomaalauksia tms. kalliimpaa, niin yhtiövastike tuskin kattaa. Eli otetaan taloyhtiölle velkaa ja/tai osakkaat maksavat osuutensa suoraan. Taloyhtiövelka maksetaan rahoitusvastikkeella, joka siis normivastikkeen lisäksi.
Nämä eivät tunnu olevan kaikille selvillä.
Meillä nyt menossa kattoremppa, lasku on minulle 5000-6000 €.
Omistin aikaisemmin omakotitalon, sen kattoremppa, joka oli ennen myyntiä erittäin ajankohtainen, olisi ollut n. 20 000 €.
Omakotitalossa oli mukavaa asua, kun lapset olivat pieniä, onnellinen olen, että sain myytyä, kun lapset lähti maailmalle.Olen sama henkilö ja olen koko ajan puhunut nimenomaan näistä yllättävistä remontti- ja huoltokuluista, joita ap on sanonut pelkäävänsä. Tietenkään mitään suuria peruskorjauksia tai putkiremontteja ei yhtiövastikkeista kateta, mutta kuten sanoin, ne eivät tule yllättäen, vaan niitä suunnitellaan yhtiökokouksissa remontin laajuudesta riippuen kuukausia, jopa vuosia etukäteen.
"Kannattaa kuitenkin muistaa, että taloyhtiössä asuessasi aika moni asia on taloyhtiön vastuulla korjata, esim. putket, patterit, ikkunat, ulkopinnat... Ei sinulla voi loputtomasti olla hajoavia paikkoja, joista joudut itse vastaamaan, lähinnä kodinkoneet ja niistäkin välttämättömiä uusittavia ovat lähinnä jääkaappi/-pakastin ja pyykkikone. Eivät nekään sentään vuosittain hajoa."
Miksi minä jatkuvasti luen, että tuossa mainitaan (mainitset?) juuri putket (erittäin kallis), patterit (kallis!) ikkunat ja ulkopinta ( edelleen, tulee kalliiksi) niiksi, jotka ovat taloyhtiön vastuulla.
Vielä kerran taloyhtiö = osakkaat, eli osakkaat maksavat, tavalla tai toisella, viittaan aikaisemmin kirjoittamaani.
Mikä tässä on niin vaikeaa.
Yhtiövastikkeella maksetaan juoksevat kulut ja pienet kunnostukset, riippuen siitä, kuinka hyvin talousarvio on aafittu. Jos ei riitä, peritään lisää.
Eikö niin?Mainitsen nimenomaan korjata, en uusia ja jälkimmäisessä viestissäni vielä mainitsen esimerkkejä, mitä edellämainituilla korjauksilla tarkoitin. Patterin ilmaaminen tai putkitukoksen avaaminen nyt ei maltaita maksa. Ja jos luet ap:n viestejä, niin hän on sanonut tutustuneensa taloyhtiön kirjoihin ennen osakkeen ostoa, eikä mitään isompia remontteja ole tulossa. Missään välissä en ole väittänyt, että putkisaneeraus tai ikkunoiden vaihtaminen karmeineen kustannettaisiin pelkillä yhtiövastikkeilla, vaikka sinä kovasti yrität minun viesteistäni niin lukea. Mutta tämä jankkaaminen nyt ei hyödytä ap:n tilannetta lainkaan, eli jääköön se puolestani tähän.
Älä nyt viitsi, patterit ilmataan itse, jos on vähänkään järkeä päässä. Ikkunoitten korjausta harva pystyy taloyhtiössä tekemään., tiivistyksen korkeintaan. Putkitukos on ihan eri asia kuin putkien korjaaminen, joka aina on kallista.
Miksi et voinut myöntää, että kuulut heihin, jotka erehtyvät ajattelemaan että yhtiö on joku hahmoton, joka maksaa kaiken.
Tuo on ongelma, että lasten ollessa pieniä talous on tiukalla, varsinkin yh-perheillä. Sitten kun lapset ovat muuttaneet pois, sitä tilaa ei enää tarvita ja hiljalleen lapsetkin alkavat tulla tomeen omillaan. Sitten voi hyvin muuttaa pienempään asuntoon ja lainaerätkin pienenevät ja rahaa jää ihan tuhlattavaksi asti. Mutta sitä rahaa olisi pitänyt olla käytettäväksi silloin, kun lapset olivat vielä kotona ja olisi ollut mukava matkustella yhdessä.
Tuntuu jotenkin joustamattomalta, että asuntolainalaskemissa tähdätään aina siihen, että laina maksetaan kokonaan pois. Miksei katsota, missä kohtaa nuorin lapsi on esim. 20 ja lasketa, että siinä kohtaa myydään asunto ja maksetaan loppulaina myymällä asunto? Todellisuudessahan harva sitä samaa lainaa makselee 20 vuotta, kyllä siinä asunto välissä helposti vaihtuu tai muuten vain kilpailutetaan laina välillä uusiksi. Jos asunto on alueella, jossa kauppa käy (pks ja muut kasvukeskukset), ei pitäisi olla mitään syytä vähän joustavampiin rahoitusjärjestelyihin.
Minusta ap pelkää sitä asuntolainaa ja yllättäviä kuluja vähän turhaan. Mutta tuollaistahan se ensimmäisinä vuosina suuren ja ison asuntolainan kanssa on. Vähän pelottaa ja hirvittää, miten tästä selvitään. Ajan kanssa siihen tottuu eikä ahdista enää niin pahasti.
Asuntolainan voi neuvotella ja kilpailuttaa uusiksi sitten kun on sitä jonkin aikaa maksellut. Se ensimmäinen laina on annettu niillä tiedoilla, mitkä oli lähtötilanteessa - ei paljonkaan säästöjä, suuri laina. Joka kuukausihan se laina pienenee ja seuraavan kerran kun sen kilpailuttaa, voi saada jo pienemmän marginaalin ja niitä ylikalliita vakuutuksia ei ehkä tuputeta enää väkisin lainan ehtona.
Tämä on kyllä tosi vaikea juttu ja iso päätös, jota täytyy punnita tarkkaan ja joka kantilta. Täytyypä vielä kerran kiittää kaikkia asiallisesta keskustelusta, erilaisista näkökulmista ja tuesta!
En ihan usko tuota "kun olet eläkkeellä, asunto on velaton ja makselet vain vastikkeita": ennen kuin minä olen eläkkeellä, asunto on pitänyt remontoida lattiasta kattoon, taloyhtiössä on pitänyt tehdä putki-, ikkuna- ja ties mitkä remontit, mikä kaikki tarkoittaa lisää lainaa, mikä tarkoittaa että asumiskulut ei pienene ainakaan merkittävästi koskaan. Tuskin edes saan mitään lisälainaa kun nykyinen on niin iso yhdelle.
Lisäksi tuntuu lohduttomalta, jos voin hengittää vasta eläkkeellä. Lapset ei ole ihan pieniä, mutta menee helposti 10-15 vuotta, ennen kuin ne molemmat muuttaa pois kotoa.
Asuntosijoittajaksi minusta tuskin on, en osaa sellaista eikä minulla ole aikaa, energiaa eikä taitoa siihen.
Voi kun vaan tietäisin, mitä pitää ja ennen kaikkea kannattaa tehdä. Vuosi sitten olin varma, että nyt on kaikki hyvin ja meillä ihana uusi oma koti, josta ei lähdetä koskaan ja kaikki menee hyvin eikä rahahuolet paina.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä tosi vaikea juttu ja iso päätös, jota täytyy punnita tarkkaan ja joka kantilta. Täytyypä vielä kerran kiittää kaikkia asiallisesta keskustelusta, erilaisista näkökulmista ja tuesta!
En ihan usko tuota "kun olet eläkkeellä, asunto on velaton ja makselet vain vastikkeita": ennen kuin minä olen eläkkeellä, asunto on pitänyt remontoida lattiasta kattoon, taloyhtiössä on pitänyt tehdä putki-, ikkuna- ja ties mitkä remontit, mikä kaikki tarkoittaa lisää lainaa, mikä tarkoittaa että asumiskulut ei pienene ainakaan merkittävästi koskaan. Tuskin edes saan mitään lisälainaa kun nykyinen on niin iso yhdelle.
Lisäksi tuntuu lohduttomalta, jos voin hengittää vasta eläkkeellä. Lapset ei ole ihan pieniä, mutta menee helposti 10-15 vuotta, ennen kuin ne molemmat muuttaa pois kotoa.
Asuntosijoittajaksi minusta tuskin on, en osaa sellaista eikä minulla ole aikaa, energiaa eikä taitoa siihen.
Voi kun vaan tietäisin, mitä pitää ja ennen kaikkea kannattaa tehdä. Vuosi sitten olin varma, että nyt on kaikki hyvin ja meillä ihana uusi oma koti, josta ei lähdetä koskaan ja kaikki menee hyvin eikä rahahuolet paina.
Ap
Asia numero yksi, eläkkeellä oloa älä ajattele!
Kaksi; käy läpi kulut, turhat pois, ja mitä jää, ne hyväksyt.
Ota lyhennysvapaata, jos saat, hengitä.
Juttele lastesi kanssa, rauhallisesti ja syyllistämättä ketään, ja painottaen, että yhdessä on hyvä olla ja selviydytte.
Muista, että elämässä on muutakin kuin nykyisyys ja raha on vain rahaa.
Omistusasumisessa on puolensa, mutta joskus se osoittautuu liian vaativaksi, ja sitten katsot toisen ratkaisun.
Jatka kaksi vuotta täyteen, jos mahdollista, hengitä syvään. 815
ASia numero yksi minun mielestäni: kun olet eläkkeellä, ketä luonasi asuu silloin? Pääset muuttamaan pienempään tai myymään pois ja vuokralle. Taskuusi jää todennäköisesti säästöjä.
Vuokraan ei saa lyhennysvapaata, asuntolainaan saa.
Minua ahdisti samalla lailla 18 vuotta sitten, mutta ei ahdista enää.
Olen velaton, ja putkiremppa toissa vuonna 100 neliön asuntoon oli 46.000 euroa, putket pintavetoina ja viemärit sukittamalla. Asuntolaina on jo maksettu. Vastikkeemme rahoitusvastikkeen kera on silti vain 650 euroa vesimaksuineen, kun vuokralla maksaisimme näillä nurkilla yli 1100 euroa. Lisäksi taloyhtiön ottamassa remppalainassa on halvempi pitkä korko kuin pankin meille tarjoamassa, joten maksamme rahoitusvastiketta ilomielin.
Vuokra on ikuinen velkavankeus!
Nykykoroilla on hullua hassata rahojaan vuokraan kasvukeskuksissa, jos työtilanne on vakaa. Lainanlyhennys menee aika suoraan seiniin. Eri asia, jos korot olisivat 90-luvun lukemissa.
Et asu 30 v samassa talossa, vaihdat ennen remontteja
Miksi vertaat (omistus)rivarin ja (vuokra)kerrostalon kuluja keskenään?
Kuten moni on sanonut, on turha maksaa tuosta vakuutuksedta satasta kuussa. Kilpailuta vakuutus, joka kattaa työttömyyden ja työkyvyttömyyden, sillä saat jo huomattavan säästän kuussa. Lisäksi lainanlyhennystä voisi pienentää, varsinkin kun et ole kiinnostunut omaisuuden kartuttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat (omistus)rivarin ja (vuokra)kerrostalon kuluja keskenään?
Kuten moni on sanonut, on turha maksaa tuosta vakuutuksedta satasta kuussa. Kilpailuta vakuutus, joka kattaa työttömyyden ja työkyvyttömyyden, sillä saat jo huomattavan säästän kuussa. Lisäksi lainanlyhennystä voisi pienentää, varsinkin kun et ole kiinnostunut omaisuuden kartuttamisesta.
Voisin tosiaan selvitellä, saisiko tuon lainaturvavakuutuksen jostain halvemmalla ja yhtä hyvin ehdoin.
Auto on minulla ihan kamalan iso kuluerä, jouduin ostamaan sen eron yhteydessä. Ilman autoa emme kuitenkaan pärjää, koska muuten lapset eivät voi harrastaa ja kauppareissut menisivät ihan mahdottomiksi julkisilla (tai sitten ostaisin kaiken sikakalliista lähikaupasta). Emme pääsisi myöskään esim. isovanhempien luokse tai mihinkään. Autosta en voi enkä halua tinkiä.
Syy, miksi vertailen omistusrivarin ja vuokrakerrostaloasunnon kuluja, on se, että yritän miettiä, miten saisin kuukausittaisia asumismenojani pienemmiksi. Omistusrivarin kulut on ne, joita nyt maksan, mutta kerrostaloasunnon vuokra (vähän pienemmän kolmion kuin tämä nykyinen, olen valmis karsimaan myös tilasta) toisi kuukausittaisiin menoihin noin 200-300 euroa säästöä, kun mukaan laskee 150 e asumistukea, jota saisin vuokra-asuntoon mutta en tähän omistusasuntoon.
En siis tässä nyt vertaile, mikä asumismuoto on sijoitusmielessä järkevin tai tuottavin pitkällä aikavälillä, vaan yritän pärjäillä ison asuntolainani kanssa ja mietin, onko sen maksamisessa mitään järkeä, kun voisin asua pienemmilläkin kuukausimenoilla ja käyttää rahaa lapsiin ja elämiseen + saisin jotain säästöön. On selvää, että omistusasunto on sijoituksena järkevämpi kuin vuokralla asuminen.
En myöskään vertaile sitä, mikä asumismuoto on mukavin tai viihtyisin. Vaikka kyllä sekin vaakakupissani painaa, hyvin paljonkin, enkä olisi mihin tahansa kerrostaloon muuttamassa vaan olen katsellut ihan tietynlaisia tietyiltä alueilta. Myös aso on vaihtoehto, sellaisessa asuimme 10 vuotta ennen kuin erosimme. Ahdistaa, kun mitään ei jää tällä hetkellä säästöön, tai jos jää, sitten tapahtuu jotain yllättävää ja pienet säästöt menee siinä.
Minulla on siis se tilanne, että olen eronnut vuosi sitten ja olen käytännössä kahden lapsen totaaliyksinhuoltaja, vaikka meillä paperilla yhteishuoltajuus onkin. Olen keskipalkkaisessa työssä ja palkan lisäksi saan lapsilisät yh-korotuksin sekä Kelan elatustuen.
Viimeisen vuoden aikana olen oppinut omasta mielestäni todella säästäväiseksi, pidän kirjaa päivittäistavaramenoista ja ostan halvinta, en osta ylimääräistä jne. Kaikki säästökeinot ovat jo käytössä. Luulin että se riittää, mutta ei tunnu riittävän. Välillä näyttää, että jossain kuussa rahaa jääkin yli, mutta sitten hajoaa puhelin tai pesukone tai auto tai lasten harrastusmaksuihin tulee jokin ylimääräinen erä tai jotain.
Lainanlyhennystä en voi pienentää, minulla on laina-aika maksimissa eli 25 v. Vai mitä oikein tarkoitit tuolla, että lyhennystä voisi pienentää? Eihän lyhennystä noin vain pienennetä. Lainan kilpailuttaminenkaan ei tunnu vaihtoehdolta, koska muut pankit, joista aikanaan kysyin, eivät olisi näin isoa lainaa minulle edes myöntäneet. Samoin lyhennysvapaa: koska laina-aika on maksimissa, sitä ei varmasti myönnetä, tai sitten se tarkoittaa todella paljon isompaa kuukausierää myöhemmin. Vai onko jollekin myönnetty?
Ihan kuin yrittäisin koko ajan perustella itselleni, että vuokralle muutto ja tämän asunnon myyminen on järkevää :). En kuitenkaan tiedä, onko se järkevää, ja kyllähän se tuntuu niin isolta jutulta, etten ole sitä ihan yhtäkkiä toteuttamassa. Kaipaan vertaistukea! Jos ei olisi lapsia, varmaan myisin ja muuttaisin heti.
Ahdistaa myös se, että Suomessa omistusasuminen on toivottu ja arvostettu olotila ja vuokra-asuminen on lähinnä säälittävää. Vajoaisin johonkin alimpaan kastiin, jos muuttaisin vuokralle. Koska omistusasuminen vaan on niin JÄRKEVÄÄ.
ap
mursukki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vertaat (omistus)rivarin ja (vuokra)kerrostalon kuluja keskenään?
Kuten moni on sanonut, on turha maksaa tuosta vakuutuksedta satasta kuussa. Kilpailuta vakuutus, joka kattaa työttömyyden ja työkyvyttömyyden, sillä saat jo huomattavan säästän kuussa. Lisäksi lainanlyhennystä voisi pienentää, varsinkin kun et ole kiinnostunut omaisuuden kartuttamisesta.
Voisin tosiaan selvitellä, saisiko tuon lainaturvavakuutuksen jostain halvemmalla ja yhtä hyvin ehdoin.
Auto on minulla ihan kamalan iso kuluerä, jouduin ostamaan sen eron yhteydessä. Ilman autoa emme kuitenkaan pärjää, koska muuten lapset eivät voi harrastaa ja kauppareissut menisivät ihan mahdottomiksi julkisilla (tai sitten ostaisin kaiken sikakalliista lähikaupasta). Emme pääsisi myöskään esim. isovanhempien luokse tai mihinkään. Autosta en voi enkä halua tinkiä.
Syy, miksi vertailen omistusrivarin ja vuokrakerrostaloasunnon kuluja, on se, että yritän miettiä, miten saisin kuukausittaisia asumismenojani pienemmiksi. Omistusrivarin kulut on ne, joita nyt maksan, mutta kerrostaloasunnon vuokra (vähän pienemmän kolmion kuin tämä nykyinen, olen valmis karsimaan myös tilasta) toisi kuukausittaisiin menoihin noin 200-300 euroa säästöä, kun mukaan laskee 150 e asumistukea, jota saisin vuokra-asuntoon mutta en tähän omistusasuntoon.
En siis tässä nyt vertaile, mikä asumismuoto on sijoitusmielessä järkevin tai tuottavin pitkällä aikavälillä, vaan yritän pärjäillä ison asuntolainani kanssa ja mietin, onko sen maksamisessa mitään järkeä, kun voisin asua pienemmilläkin kuukausimenoilla ja käyttää rahaa lapsiin ja elämiseen + saisin jotain säästöön. On selvää, että omistusasunto on sijoituksena järkevämpi kuin vuokralla asuminen.
En myöskään vertaile sitä, mikä asumismuoto on mukavin tai viihtyisin. Vaikka kyllä sekin vaakakupissani painaa, hyvin paljonkin, enkä olisi mihin tahansa kerrostaloon muuttamassa vaan olen katsellut ihan tietynlaisia tietyiltä alueilta. Myös aso on vaihtoehto, sellaisessa asuimme 10 vuotta ennen kuin erosimme. Ahdistaa, kun mitään ei jää tällä hetkellä säästöön, tai jos jää, sitten tapahtuu jotain yllättävää ja pienet säästöt menee siinä.
Minulla on siis se tilanne, että olen eronnut vuosi sitten ja olen käytännössä kahden lapsen totaaliyksinhuoltaja, vaikka meillä paperilla yhteishuoltajuus onkin. Olen keskipalkkaisessa työssä ja palkan lisäksi saan lapsilisät yh-korotuksin sekä Kelan elatustuen.
Viimeisen vuoden aikana olen oppinut omasta mielestäni todella säästäväiseksi, pidän kirjaa päivittäistavaramenoista ja ostan halvinta, en osta ylimääräistä jne. Kaikki säästökeinot ovat jo käytössä. Luulin että se riittää, mutta ei tunnu riittävän. Välillä näyttää, että jossain kuussa rahaa jääkin yli, mutta sitten hajoaa puhelin tai pesukone tai auto tai lasten harrastusmaksuihin tulee jokin ylimääräinen erä tai jotain.
Lainanlyhennystä en voi pienentää, minulla on laina-aika maksimissa eli 25 v. Vai mitä oikein tarkoitit tuolla, että lyhennystä voisi pienentää? Eihän lyhennystä noin vain pienennetä. Lainan kilpailuttaminenkaan ei tunnu vaihtoehdolta, koska muut pankit, joista aikanaan kysyin, eivät olisi näin isoa lainaa minulle edes myöntäneet. Samoin lyhennysvapaa: koska laina-aika on maksimissa, sitä ei varmasti myönnetä, tai sitten se tarkoittaa todella paljon isompaa kuukausierää myöhemmin. Vai onko jollekin myönnetty?
Ihan kuin yrittäisin koko ajan perustella itselleni, että vuokralle muutto ja tämän asunnon myyminen on järkevää :). En kuitenkaan tiedä, onko se järkevää, ja kyllähän se tuntuu niin isolta jutulta, etten ole sitä ihan yhtäkkiä toteuttamassa. Kaipaan vertaistukea! Jos ei olisi lapsia, varmaan myisin ja muuttaisin heti.
Ahdistaa myös se, että Suomessa omistusasuminen on toivottu ja arvostettu olotila ja vuokra-asuminen on lähinnä säälittävää. Vajoaisin johonkin alimpaan kastiin, jos muuttaisin vuokralle. Koska omistusasuminen vaan on niin JÄRKEVÄÄ.
ap
Sitä nyt ei ainakaan pidä miettiä, kumpi on arvostettua tai ei. Jos omistusasunnossa et pärjää, se vaan ei ole vaihtoehto. Jos oikeasti vuokralla pärjäät hyvin ja olet huoletta, tottakai se on järkevää. Jos olit jo ennalta päättänyt, miksi kysyt täältä?
Kuulostaa että ennemmin olisi järkevä valita asunnon sijainti niin että pärjäätte julkisilla.
Jos sinulla ei oikeasti ole varaa pitää autoa, lasten ei pitäisi harrastaa sellaisia joihin sinulla ei ole varaa. Luuletko että he valitsisivat mieluummin kurjan ympäristön kun saavat pitää ne harrastukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä sen verran, että itsekin olen aina ajatellut, että omistusasuminen on paljon järkevämpää kuin vuokralla asuminen, sen takia halusinkin oman, kun se jotenkin oli mahdollista. Lisäksi minulla on ollut tärkeänä kriteerinä se, että omistusasuntovaltaisilla alueilla lasten ja itsenkin on vaan parempi asua, mihinkään vuokraslummeihin en aio lähteä. Mutta vuokra-asuntoja on muunkinlaisia, juurikin niitä sijoitusasuntoja ja sijoitusyhtiöiden asuntoja.
Nyt vaan tuntuu, että se stressaan liikaa asunnosta ja rahasta, pelkään paikkojen hajoamista, remonttikuluja, koronnousuja ja vaikka mitä ihan koko ajan. Tunnen olevani täysin epäonnistunut omistusasuja, musta ei ole tähän.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että taloyhtiössä asuessasi aika moni asia on taloyhtiön vastuulla korjata, esim. putket, patterit, ikkunat, ulkopinnat... Ei sinulla voi loputtomasti olla hajoavia paikkoja, joista joudut itse vastaamaan, lähinnä kodinkoneet ja niistäkin välttämättömiä uusittavia ovat lähinnä jääkaappi/-pakastin ja pyykkikone. Eivät nekään sentään vuosittain hajoa.
Ennen kommentointia olisi hyvä selvittää muutama perusasia. Taloyhtiö on yhtä kuin osakkaat, jos siis taloyhtiössä jotain korjataan, osakkaat vastaavat kustannuksista. Kaikki rahat kerätään osakkailta. Toki, jos yhdessä asunnossa jotain korjataan, kustannukset jakaantuvat, mutta, jos iso remontti, maksat siitä kyllä ihan osakeluvun määrään suhteutettuna. Lisäksi on hyvä lukea kustannustejakosopumis, siis se, mistä vastaat itse ja mistä yhtiö=kulut kaikille.
Mystistä "maksavaa yhtiötä" ei ole olemassa.Vastikettahan maksetaan juuri siksi, että sillä katetaan ne pienet, yllättävät remontit ja huoltotoimenpiteet. Jos jossakin asunnossa menee viemäri tukkoon, tai patteri ei toimi, niin huolto maksetaan yhtiövastikkeista, eikä lähetetä joka kerrasta laskua kaikille osakkaille. Isommista remonteistahan päätetään yhtiökokouksissa, käsittääkseni ap ei nyt mitään yllättävää putkiremonttia pelkääkään?
Vastasin hänelle, joka hehkutti, että yhtiö maksaa putket, ikkunat jne.
Yhtiövastikkeella maksetaan jätehuolto, pihatyöt, isännöinti, vakuutukset, yhteisten tilojen ja laitteiden (lämmönjako, vesi, viemärit jne.) kunnostus ja esim. meillä lämmitys (kaukolämpö). Ja se on tietysti, ja toivottavasti, mitoitettu, että pikkujutut maksetaan siitä.
Mikäli uusitaan ikkunat/katto/ulkomaalauksia tms. kalliimpaa, niin yhtiövastike tuskin kattaa. Eli otetaan taloyhtiölle velkaa ja/tai osakkaat maksavat osuutensa suoraan. Taloyhtiövelka maksetaan rahoitusvastikkeella, joka siis normivastikkeen lisäksi.
Nämä eivät tunnu olevan kaikille selvillä.
Meillä nyt menossa kattoremppa, lasku on minulle 5000-6000 €.
Omistin aikaisemmin omakotitalon, sen kattoremppa, joka oli ennen myyntiä erittäin ajankohtainen, olisi ollut n. 20 000 €.
Omakotitalossa oli mukavaa asua, kun lapset olivat pieniä, onnellinen olen, että sain myytyä, kun lapset lähti maailmalle.Olen sama henkilö ja olen koko ajan puhunut nimenomaan näistä yllättävistä remontti- ja huoltokuluista, joita ap on sanonut pelkäävänsä. Tietenkään mitään suuria peruskorjauksia tai putkiremontteja ei yhtiövastikkeista kateta, mutta kuten sanoin, ne eivät tule yllättäen, vaan niitä suunnitellaan yhtiökokouksissa remontin laajuudesta riippuen kuukausia, jopa vuosia etukäteen.
"Kannattaa kuitenkin muistaa, että taloyhtiössä asuessasi aika moni asia on taloyhtiön vastuulla korjata, esim. putket, patterit, ikkunat, ulkopinnat... Ei sinulla voi loputtomasti olla hajoavia paikkoja, joista joudut itse vastaamaan, lähinnä kodinkoneet ja niistäkin välttämättömiä uusittavia ovat lähinnä jääkaappi/-pakastin ja pyykkikone. Eivät nekään sentään vuosittain hajoa."
Miksi minä jatkuvasti luen, että tuossa mainitaan (mainitset?) juuri putket (erittäin kallis), patterit (kallis!) ikkunat ja ulkopinta ( edelleen, tulee kalliiksi) niiksi, jotka ovat taloyhtiön vastuulla.
Vielä kerran taloyhtiö = osakkaat, eli osakkaat maksavat, tavalla tai toisella, viittaan aikaisemmin kirjoittamaani.
Mikä tässä on niin vaikeaa.
Yhtiövastikkeella maksetaan juoksevat kulut ja pienet kunnostukset, riippuen siitä, kuinka hyvin talousarvio on aafittu. Jos ei riitä, peritään lisää.
Eikö niin?Mainitsen nimenomaan korjata, en uusia ja jälkimmäisessä viestissäni vielä mainitsen esimerkkejä, mitä edellämainituilla korjauksilla tarkoitin. Patterin ilmaaminen tai putkitukoksen avaaminen nyt ei maltaita maksa. Ja jos luet ap:n viestejä, niin hän on sanonut tutustuneensa taloyhtiön kirjoihin ennen osakkeen ostoa, eikä mitään isompia remontteja ole tulossa. Missään välissä en ole väittänyt, että putkisaneeraus tai ikkunoiden vaihtaminen karmeineen kustannettaisiin pelkillä yhtiövastikkeilla, vaikka sinä kovasti yrität minun viesteistäni niin lukea. Mutta tämä jankkaaminen nyt ei hyödytä ap:n tilannetta lainkaan, eli jääköön se puolestani tähän.
Älä nyt viitsi, patterit ilmataan itse, jos on vähänkään järkeä päässä. Ikkunoitten korjausta harva pystyy taloyhtiössä tekemään., tiivistyksen korkeintaan. Putkitukos on ihan eri asia kuin putkien korjaaminen, joka aina on kallista.
Miksi et voinut myöntää, että kuulut heihin, jotka erehtyvät ajattelemaan että yhtiö on joku hahmoton, joka maksaa kaiken.
Ohiksena huomautan; jos kaikki pikkukorjaukset taloyhtiössä (putkitukoksen avaaminen, pattereiden ilmaaninen jne.) teetetään ulkopuolisella, yhtiövastike on pian pilvissä. Mikään yritys ei nimittäin tee noita tehtäviä ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä nyt ei ainakaan pidä miettiä, kumpi on arvostettua tai ei. Jos omistusasunnossa et pärjää, se vaan ei ole vaihtoehto. Jos oikeasti vuokralla pärjäät hyvin ja olet huoletta, tottakai se on järkevää. Jos olit jo ennalta päättänyt, miksi kysyt täältä?
No en ole ennalta päättänyt, siksi juuri haen täältä apua, vertaistukea, kokemuksia ja mielipiteitä. Samalla halusin herätellä keskustelua siitä, onko omistusasuminen niin järkevää kuin yleisesti kuvitellaan. Täälläkin monet tuntuvat pitävän omistusasunnon kuluja pienempinä kuin vuokra-asumisen sen perusteella, että lainanlyhennys on pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra. Eivätkä siis laske mukaan remonttikuluja, vastikkeita, korkoja yms. Ja kuvittelevat vielä, että asunto on alkuperäisessä kunnossaan 20 vuoden päästä saman arvoinen kuin nyt.
Halusin saada mielipiteitä puolesta ja vastaan, jotta osaisin ottaa kaiken huomioon.
Eikö 30 vuoden lainoja enää ole? Vaikka et saanut vuosi sitten muualta lainaa, voit nyt saada. Onhan sinulle nyt kertynyt säästöjä lainanlyhennysten verran.
En jaksa lukea ketjua läpi, mutta peruskysymykseen "kannattaako omistusasunto vaihtaa vuokra-asuntoon" vastaan, ei kannata missään olosuhteissa tänäpäivänä.
Korot ovat nyt sellaisessa tilanteessa, että ne voivat käytännössä vain nousta. Korkojen nousu tietää entisestään kysynnynnän kasvua vuokramarkkinoilla, eli vuokrat tulevat nousemaan entisestään.
Tämänpäivän 30-40 vuotiaiden on tähdättävä suunnitelmat 20-30v. päähän, josta kukaan ei voi sanoa esim. että millaisia eläkkeitä, tai sosiaaliturvaa silloin maksetaan?
Edelleenkin on viisainta tähdätä siihen, että se asunto olisi maksettuna eläkkeelle mentäessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä nyt ei ainakaan pidä miettiä, kumpi on arvostettua tai ei. Jos omistusasunnossa et pärjää, se vaan ei ole vaihtoehto. Jos oikeasti vuokralla pärjäät hyvin ja olet huoletta, tottakai se on järkevää. Jos olit jo ennalta päättänyt, miksi kysyt täältä?
No en ole ennalta päättänyt, siksi juuri haen täältä apua, vertaistukea, kokemuksia ja mielipiteitä. Samalla halusin herätellä keskustelua siitä, onko omistusasuminen niin järkevää kuin yleisesti kuvitellaan. Täälläkin monet tuntuvat pitävän omistusasunnon kuluja pienempinä kuin vuokra-asumisen sen perusteella, että lainanlyhennys on pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra. Eivätkä siis laske mukaan remonttikuluja, vastikkeita, korkoja yms. Ja kuvittelevat vielä, että asunto on alkuperäisessä kunnossaan 20 vuoden päästä saman arvoinen kuin nyt.
Halusin saada mielipiteitä puolesta ja vastaan, jotta osaisin ottaa kaiken huomioon.
Ne remonttikulut maksaa viimekädessä se vuokralainen.
Tässä on myös se oleellisin pointti joka unohtuu aina näissä keskusteluissa, eli inflaatio.
Inflaatio, jota on 30v. syklissä aina enemmän tai vähemmän mikäli pysymme kapitalistisessa talousjärjestelmässä, nostaa asunnon arvoa suhteessa lainapääomaan ja helpottaa myös lainan maksua kokoajan. Vuokrataso taas seuraa inflaatiota josta hyötyy vain vuokran antaja, samalla kun se kurittaa vuokranmaksajaa.
Nämä ovat markkinatalouden faktoja, joita ei voi kumota ja ne suurelta osaltaan tekee vuokra-asumisesta taloudellisesti järjetöntä, siis mikäli ollaan valintatilanteessa.
Näin se vaan menee.
M40
Olen ollut työttömänä jo niin moneen otteeseen, että omistusasunto, johon pitäisi ottaa lainaa, on se riski. Huomaa, että emme saa samantasoista tältä paikkakunnalta, missä meillä työt nyt on, ostamalla, ilman lisälainaa. Emmekä aio jäädä tänne. Eikä siitä elämästä koskaan tiedä, äitinikin kuoli työikäisenä.